Issuu

No 2 / 2018

Laita lehti talteen

OhtaKontti

Silmäsuoprojektin kuulumiset s. 4 ja 5

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.ﬁ

Kuva: Timo Tirkkonen.

Koskeeko ilmastonmuutos meitä? Suomalainen kesä ja alkanut syksy ovat näyttäneet tänä vuonna parhaita puoliaan. Lämpöä on riittänyt. Kasvukausi lähti ripeästi liikkeelle toukokuulla. Perinteinen kevät jäi hyvin lyhyeksi ja kesä tuli ”kertaheitolla”. Sadesummat vaihtelivat valtakunnan eri osien välillä, eikä meidänkään kulmakunnat ole välttyneet kuivuuden aiheuttamilta haitoilta. Kaivoja on kuivunut ja joillakin osin poudanarat pellot ja puutarhat ovat kärsineet. Pääsääntöisesti kuitenkin asukkaat, viljelijät ja lomailijat ovat olleet tyytyväisiä.

Ilmaston lämpenemisen syynä on niin sanottu kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä. Kaasut päästävät lävitseen avaruudesta maapallolle tulevan säteilyn, mutta estävät maapallon lämpösäteilyn heijastumisen takaisin avaruuteen. Hiilidioksidi on pahin ihmisen toiminnan seurauksena syntyvä kasvihuonekaasu. Sen vähentäminen on avainasemassa. Tärkein hiilidioksidin aiheuttaja on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Mitä me jokainen voisimme tehdä ilmastonmuutoksen hillinnässä? Koskeeko se meitä Koillis-Tuusniemellä tai Suomessa? Olemmeko niin pieni joukko koko maapallon mittakaavassa, ettei meidän elämäntapojemme muuttamisella ole mitään vaikutusta? Kysymyksiä voidaan esittää monella tavalla. Lyhyesti voi vastata, että se koskettaa meitä jokaista. Kaikki voimme tehdä ilmaston hyväksi jotain. Kun ajattelemme Suomea sivistys- ja hyvinvointivaltiona, itse asiassa meidän vastuumme on keskimääräistä suurempi. Velvollisuutemme on toimia esimerkillisesti.

Edellisen vuoden sateinen ja tämänvuotinen lämmin ja kuiva kesä ovat kuin suoraan ilmastonmuutoksen oppikirjoista. Vuosien väliset muutokset ovat suuria ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Vaikka meillä ei ole hirmumyrskyjä taikka elämää muutoin radikaalisti haittaavia luonnon katastrofeja, emme välty pohtimasta olisiko kyse ilmaston yleisestä lämpenemisestä. Sääolosuhteissa vuosien välillä on aina ollut ja tulee olemaan eroja. Tässä mielessä kokemuksemme viime vuosilta eivät aiheuta erityisiä huomiota. Yllä kuvatut muutokset voisivat aivan hyvin johtua normaalista vaihtelusta. Maailmanlaajuiset ilmastoraportit ja tiedeyhteisön tutkimustulokset puhuvat kuitenkin selvää kieltään. Ilmasto lämpenee ja se lämpenee huolestuttavan nopeasti ellemme ryhdy toimenpiteisiin. Lämpö ei luita riko, mutta sen aiheuttamat laajat negatiiviset vaikutukset tulevaisuudessa saavat vakavoitumaan. Esimerkiksi Afrikan mantereen aavikoitumisen mahdollisesti aiheuttamat nälänhätä ja kansainvaellukset tuntuvat laajalti.

Kävin Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimalla sivustolla, ilmastodieetti.ﬁ, mittaamassa oman henkilökohtaisen ilmastovaikutukseni. Se osoitti, että liikenteeseen ja asumiseen liittyvät osa-alueet tuottavat omassa elämässäni suurimmat hiilidioksidipäästöt. Testissä voi jokainen saada aihetta käynnistää oma muutosprosessi. Sivusto antaa hyviä vinkkejä ja vertailutietojen perusteella voi asemoida itsensä suhteessa muihin samantyyppisessä elämäntilanteessa eläviin kanssakansalaisiin. Ajatuksia herättävin terveisin Matti Rahunen 2

Leppuukivi löytyi Petäjämäen ja Loukeisen välimaastossa muinaisen kyliä yhdistävän kinttupolun varressa ollut pysähdys-/levähdyspaikka, Leppuukivi, löydettiin ja paljastettiin kuluvana kesänä. Leppuukivi on varttuneille kyläläisille tunnettu paikka, mutta vuosikymmenten kuluessa kinttupolku on käytön puutteessa umpeutunut ja sitä myöten myös Leppuukivi oli jäänyt unohduksiin. Tirkkosen Timo ottautui toden teolla kiven etsintään. Useiden hukkareissujen jälkeen avuksi kutsuttiin Koistisen Eemeli, ja kuinkas ollakaan, kivi löytyi. Oheiseen karttaan viitaten, kivi sijaitsee Honkamäessä, Seinävuori-Mäkimaja -vaellusreitin välittömässä läheisyydessä. Leppuukiven kohdalla vaellusreitti on Loukeiselta päin tulevalla metsäautotiellä. Seinävuorelta etäisyys Leppuukivelle on noin 1,4 km vaellusreittiä pitkin.

Kuva: Matti Rahunen. Timo ja Eemeli tutkivat kiveen tehtyjä merkintöjä toukokuun lopulla 2018.

Selite

Tulevia Ohtakontti- lehtiä ajatellen pyydän kaikkia, kellä on Leppuukiveen liittyviä muistoja, ottamaan yhteyttä kyläyhdistyksen johtokunnan jäseniin. Kirjataan tarinat muistiin ja saatetaan yleiseen tietoon.

Vaellusreitti Seinävuori-Kaavinkoski Seinävuoren polut Leppuukivi Kelkkareitti Kallioalue Vesialue Luonnonsuojelualue

Pitkospuut, Silmäsuon kierto ja havaintolava Silmäsuoprojekti liikkeelle Kaksivuotinen Silmäsuoprojekti pyörähti käyntiin toukokuussa pitkospuiden rakentamisella.

havaintolavan rakentaminen. Puutavara hankittiin paikalliselta kyläkaupalta.

Raaka-aineena sahattiin paikallista haapaa lankuiksi ja siirrettiin Silmäsuon reunaan odottamaan rakentamista. Siitä se lähti.

Projekti ei suinkaan ole päätöksessään. Infotaulut ovat toteuttamatta ja reittimerkinnät sekä viitoitukset puuttuvat. Silmäsuolle laaditaan opasteet Oravintien suunnalta. Opastuksen alkupiste on kylän ilmoitustaulu neljän tien risteyksessä.

Pitkoksien rakentaminen käynnistyi runsaimpien sulamisvesien aikaa. Suon reunassa rakentaminen oli aikamoista ”rämpimistä”, mutta sillä oli tietty tarkoitus. Ajattelimme, että pitkospuureitti tulee olla kuljettavassa kunnossa kaikkina vuodenaikoina. Jos olisimme rakentaneet reitin vedenpinnan laskettua keskikesällä, todennäköisesti lankut olisivat jääneet liian matalalle suon pintaan ja keväällä pitkokset peittäisi vesi. Työ sujui reipasta vauhtia. Talkoisiin osallistui kymmenkunta kyläläistä.

Tässä vaiheessa alueen markkinointi käyntikohteena on kyseenalaista. Paikalliset asukkaat, jotka tietävät paikan ja osaavat liikkua alueella, voivat sen tietysti tehdä. Rakenteet ovat turvalliset ja vaaranpaikkoja ei ole. Matkailijoita ja ulkopuolisia ajatellen Silmäsuon saavutettavuus on vielä vaiheessaan. Projektin viimeistely jää ensi vuoden kevääseen. Toivotaan, että varsinaiset avajaiset voidaan pitää toukokuussa 2019.

Uutta polkua raivattiin Silmäsuon ympäri reilu kilometri ja suolta tehtiin yhdyspolku Ahvenlammen laavulle. Polun tieltä poistettiin risut ja vesakko. Pohja tasattiin kaivurityönä, näin varmistettiin vaivaton liikkuminen uudella reitillä.

Kertyneet käyttäjäkokemukset ovat olleet positiivisia. Uusi reitti on helppokulkuinen ja suon poikki kulkeva pitkospuureitti mahdollistaa tutustumisen suon olemukseen. Ahvenlammen laavu toimii hyvänä levähdyspisteenä.

Kolmannessa vaiheessa kesän lähestyessä loppuaan syyskuussa käynnistettiin suon tarkkailuun suunnitellun

Kuva: Matti Rahunen.

Sahuri ja talkoomiehet lankkukasan päällä. 4

Silmäsuo Luonnonsuojelualue Maanomistus: Tornator Oy Pinta-ala 8.65 ha Luvat: 1. Pohjois-Savon ELY-keskus (Pitkospuiden rakentaminen luonnonsuojelualueelle.) 2. Tornator Oy Sopimus alueen käytöstä po. tarkoitukseen. 3. Maanomistajasopimukset reittimerkinnästä.

Kuva: Matti Rahunen. Havaintolavatalkoissa Tapio Nurmi.

Aukeaman kuvat: Tapio Nurmi, kuvankäsittely Timo Tirkkonen. Kuva: Timo Tirkkonen.

Valmis pitkospuureitti suon yli. 5

Koillis-Tuusniemeä linnun silmin

Kuva Kinnulasta ja ruskasta sekä Kaavinselästä. Näen usein unia, joissa lennän linnun lailla milloin missäkin. Lentokorkeus unissa on siinä 50-100 metriä ja esteiden ilmestyessä nousen vain niiden yli vatsanpohjaa kipristellen. Tiedän, että muutkin näkevät lentounia – toiset ei koskaan. Nykyteknologia antaa lentämisen tunteen kokemiseen oivan mahdollisuuden. Kameralla varustettu miehittämätön pienoishelikopteri – nelikopteri – drone on se laite. Sitä saa lennättää korkeintaan lentokorkeudessa 150 metrin ilman ilmatilavarausta. Korkeampi lentotila on varattu varsinaisille helikoptereille ja lentokoneille. Yksityisiä pihoja ei saa kuvata ilman lupaa.

DJI Mavic Pro on pienikokoinen "kravun näköinen" "kokoontaitettava" kuvauskopteri painoltaan 740 g. Kuljetuskoko on 8x8x20 cm. Laite maksaa hiemen alle 1000 Euroa. Tällä laitteella on otettu kaikki artikkelin kuvat. Kuvaajana Raimo Kekäläinen.

Laitteessa on paljon automatiikkaa. Siinä on gps-paikannus, törmäyksenestojärjestelmä, ja se jopa palaa lähtöpaikkaansa ja laskeutuu lopulta, jos yhteys lennättäjään on jostain syystä katkennut. Lisäksi, jos drone havaitsee, että akun varaus on loppumassa, se palaa lähtöpisteeseensä laskeutuen turvallisesti,eli automatiikka takaa takaisinpaluun. Laite taitaa olla älykkäämpi kuin tämän jutun kirjoittaja!

Kyläyhdistyksemme alueella asuva Raimo Kekäläinen on kuvannut Konttimäen, Petäjämäen ja Ohtaanniemen aluetta ahkerasti kuluneen kesän ja menneen talven aikana. Hän hallitsee laitteen lennättämisen ja kuvaamisen erinomaisesti. Toivottavasti saamme nauttia uusista kuvista jatkossakin.

Kuvat ovat hienoja ja ainutlaatuisia. Laite ottaa yksittäiskuvia sekä videoita.

Tässä artikkelissa esitettyjen kuvien lisäksi voit tutustua Raimon kuviin Koillis-Tuusniemen kyläyhdistyksen kotisivulla , koillistuusniemi.blogspot.ﬁ.

Kuvauksen kannalta dronen merkittävin ominaisuus on yhdysrakenteinen, kameran kannatteluun käytetty gimbal eli vakaaja. Gimbalin tehtävä on huolehtia, että kuva pysyy vaakasuorassa ja laadukkaan kameran liikkeet tasaisina, vaikka itse laite heiluisi.

Kuvat kertovat vanhan viisauden mukaan enemmän kuin tuhat sanaa! Mitäpä niistä sen enempää kertomaan. Nauti kuvista! Tapio Nurmi 6

Turkkimäen JM-luokan rata, Petäjämäki.

Karkulampi, rakkauden symboli, Laukkomäki.

Savusaunan kesä

Tulevia tapahtumia Kyläretki Juukaan

Mennyt kesä on suosinut saunojia ja uimaintoisia niin omilla rannoilla kuin myös Saunapirtillä. Edellisenä kesänä ei ollut tungosta uimarannoilla, mutta mennyt kesä oli huikea. Saunapirtin yleiset saunaillat olivat suosittuja, kävijöitä oli ennätysmäärin. Vilkkaimpana iltana saunottiin 45 henkilön voimin. Se alkaa olla ehdottomasti yläraja yhdelle illalle. Kesän lopulla tuli pohdintaan uusi porrastus saunomisaikoihin. Voisiko jollakin keinolla, esimerkiksi rytmittämällä saunavuoroja uudella tavalla, saada ruuhkatilanteita helpotettua ja saunakokemusta miellyttävämmäksi. Johtopäätöksenä kuitenkin päädyimme pitämään entisen rytmin. Naiset ensin puolitoista tuntia ja sitten miehet saman verran. Kello 21 jälkeen toimitaan tilanteen mukaan. Sopu sijaa antaa -lausuma ohjaa edelleen parhaiten yleisösaunoja.

La 1.12.2018 Lähtö klo 9 virastotalon paikoitusalue. Paluu klo 16. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: birgitta.kinnunen@ttl.ﬁ tai p. 040 7532 013 Järjestää Tuusniemen Kylät ry Tuusniemen kylien yhteinen pikkujoulu La 1.12.2018 klo 18 alkaen Paikka: Järjestö- ja nuorisotila. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: birgitta.kinnunen@ttl.ﬁ tai p. 040 7532 013 Tarinatyöpaja Ma 3.12.2018 klo 18.00 alkaen. Paikka: Soitun Erä-Poikien Maja, Koirajärventie 3. Koillis-Tuusniemen pikkujoulusauna Ke 12.12.2018 klo 18.

Kiitos kaikille mukanaolosta.

Tervetuloa!

Kyläyhdistyksen alueen hirvipeijaiset Susimäen Eränkävijät: Erärinne pe 2.11.2018 klo 19.

Tuusniemen Metsästysyhdistys ry: Eräpiha su 18.11.2018 klo 12.

Kuva: Laura Reinikainen. Kuva: Timo Tirkkonen. Metsänprinssi.

Kyläyhdistyksen johtokunta 2018 Matti Rahunen, pj. 0400 340 684 mattirahunen@gmail.com

Päivi Hyvärinen piuku.hyvarinen@gmail.com

Pirjo Smolander, vpj. 040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com

Seppo Hallikainen 040 513 8271 seppot.hallikainen@gmail.com

Jorma Janhunen 0400 571 444 jorma.janhunen@kuopiontaksi.ﬁ

Hannu Reinikainen 044 203 1273 hannu.reinikainen@gmail.com

Pirkko Kuronen, rahastonhoitaja 040 7451 414

Kaarina Vepsäläinen 045 310 4595 katikaarina@hotmail.ﬁ

Kuva: Tapio Nurmi.

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.ﬁ

Kansikuva: Raimo Kekäläinen. Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2018.

Mäkijärven Metsämiehet ry: Hirvipaisti Mäkimajalla la 3.11.2018 klo 14.