OhtaKontti 2016/1

Laita lehti talteen

OhtaKontti No 1 -

2016

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry

Valokuvien digitointi s. 4-5

www.koillistuusniemi.blogspot.

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.

Perinteen teemavuosi Jotkut kyläläisistä muistanevat kyläsuunnitelman laadinnan alueellemme. Ensimmäinen valmistui 1996 ja sitä päivitettiin 2000-luvun alussa. Tuolloin kirjattiin kehittämistoiminnan kantaviksi ajatuksiksi luonnon ja kulttuurin voimavarojen hyödyntäminen. Kinttupolkuprojekti, kylähistoriikki ja savusaunan rakentaminen ovat konkreettisia näyttöjä suunnitelmien toteutumisesta. Kun ajatellaan tämän päivän tilannetta kylällämme, luonto ja kulttuuri ovat edelleen oivallisia voimavaroja, joista löytyy ammennettavaa.

Arvailuni oikeista tai vääristä toimenpiteistä tarkoittaa oppimista. Onnistumisia tulee hyödyntää, jatkaa ja vahvistaa. Niistä pitää myös iloita. Epäonnistumisista on pystyttävä oppimaan. Analyysin perusteella huonoista toimintatavoista pitää pystyä myös luopumaan.

Jotkut niin sanotut kehittäjät puhuvat syvällä rintaäänellä uuden uljaan maailman rakentamisesta ilman menneisyyden painolastia. "Lähdetään liikkeelle puhtaalta pöydältä"- lause on monille tuttu. Sen heikkous on, ettei puhdasta pöytää ole olemassa. Historia, nykyisyys ja alueen vahvuudet ovat vääjäämättä aina läsnä. Menneisyydestä löytyy hyvää, jota voidaan käyttää tulevaisuuden rakentamisessa. Perinteiden vaaliminen ja niiden hyödyntäminen on yksi osa tulevaisuutta.

Tulevaisuuden rakentaminen perustuu historian ymmärrykselle ja sen arvostamiselle. Toimijat, olivatpa yhdistyksiä, yrityksiä tai julkisia toimijoita, tekevät parhaansa kulloisessa ajanhetkessä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Jälkeenpäin voidaan arvioida, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet oikeita vai vääriä. Yhtä kaikki, parasta aina yritetään. Ja on aina yritetty. Mihin se sitten riittää, jää nähtäväksi, ja historian kirjoittajien asia on kertoa se.

Kyläyhdistys haluaa kääntää tänä vuonna katseensa menneeseen, unohtamatta tulevaisuutta. Se näkyy tämänkin lehden sivuilla. Valokuvien digitointi on tärkeä avaus. Katsotaan yhdessä mihin se johtaa.

Tervetuloa mukaan! Kulttuuri ja luonto kunniaan.

Matti Rahunen

Hevostyökonemuseo suunnitteilla

Vielä kerran tuohityökurssi la 2.4.2016 Menneenä vuonna yritimme saada kiinnostuneita kyläläisiä opiskelemaan tuohitöitä. Yhteensattumien vuoksi jouduimme perumaan suunnitellut koulutukset.

Kyläyhdistyksen johtokunta päätti kuitenkin vielä kerran tarjota mahdollisuutta kurssitukseen.

Kyläyhdistyksen toimintasuunnitelmaan tälle vuodelle on kirjattu hevostyökonemuseon suunnittelu. Idea on kehittelyvaiheessa, mutta tarkoitus on, että saisimme tehtyä alustavan suunnitelman vuoden loppuun mennessä. Jos toteuttamiskelpoinen suunnitelma syntyy aiemmin, voimme aloittaa koneiden kokoamisen sen mukaisesti.

Koulutuspäivä on la 2.4.2016 klo 9-15. Koulutus tapahtuu Kuopiossa tuohityömestari Pertti Junnisen ohjauksessa.

Tässä vaiheessa kaikki hyvät ideat ovat tervetulleita.

Pistäkääpä aivosolut liikkeelle ja kertokaa ajatuksenne johtokunnan jäsenille. Asiasta voimme keskustella kuvakinkereillä.

Sitovat ilmoittautumiset pyydetään 29.3. mennessä Matti Rahuselle, p. 0400 340 684 tai sähköpostiin mattirahunen@gmail.com.

Osallistumismaksu on 10€/henkilö.

2

Mollamaijojen tekoa 20 vuoden takaa

Hiukan vanhaa, vähän uutta, monen muiston kirjavuutta.

Vasemmalta Hellin Smolander, Kaisa Puurunen, Aino Smolander, Helka Koistinen ja Eeva Kyllönen.

Edessä Ritva Puurunen. Kuva otettu Topilan tuvassa 1995.

Kyläyhdistyksen naisväki alkoi tehdä mollamaijoja omaksi iloksi ja kylään syntyneille uusille asukkaille muistoksi syksyllä 1995. Yhteistuumin valmistus alkoi, kun itse kukin oli kaivanut tilkut esiin kaapeista.

Syksyn 1995 aikana syntyi yhdeksän mollamaijan rivistö. Näky oli komea.

Mollamaijoja jaettiin monissa perhejuhlissa ja tupailloissa. Pehmeä muistolahja luovutettiin perheille, joille oli syntynyt lapsia. Maijoista jäi lämmin muisto niin tekijöille kuin lahjan saajille.

Maijoja ja Matteja askarreltiin Topilan avarassa tuvassa, Rajaharjussa ja milloin kenenkin osallistujan kotona. Innostajana ja opettajana hääri kyläyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Ritva Puurunen. Parhaimmillaan tekijäjoukkoon kuului kahdeksan naista.

Helka Koistisen mietteitä

Kylien väliset hiihtokisat Kisojen toteutuksen taustalla olivat paikalliset pienviljelijäyhdistykset, sittemmin maa- ja kotitalousseurat.Viimeisenä hiihtokisakertana lajina oli ampumahiihtoviesti. Viisihenkisissä joukkueissa piti olla vähintään kaksi kummankin sukupuolen edustajaa. Hiihtolenkki oli reilun kilometrin mittainen ja välillä heitettiin tikkaa. Kisassa mitattiin nopeutta ja tarkkuutta.

Kylien välisiä viestihiihtoja järjestettiin 1960-luvulla useita kertoja Petäjämäen ja Konttimäen kesken.

Tuolloin kylien hiihtokuninkaat, Viljakkalan Topi ja Nykälän Heikki ankkureina, toivat sähinää kilpailuun.

70-luvun uinumisen jälkeen 80-luvulla hauska yhdessäoloperinne elvytettiin uudelleen henkiin. Petäjämäen ja Konttimäen asukasmäärät mahdollistivat useamman joukkueen muodostamisen.

Petäjämäen voitokas joukkue vasemmalta Arja Koistinen, Mirja Koistinen, Paavo Nykänen, Tauno Tuovinen ja Timo Koistinen.

Takana vasemmalla Veikko Koistinen. Kuva otettu 80-luvun alussa Särkkälässä, joka paremmin tunnettiin nimellä Rahula. Myöhemmin tilan nimeksi tuli Tuulinen, ja nykyisin tilan nimi on TuuliElina.

3

Kuva: Feelwood Oy.

Kutsu kuvakinkereille Koillis-Tuusniemen kyläyhdistyksen johtokunta päätti perustaa perinnepiiritoimikunnan. Sen ensimmäiseksi tehtäväksi sovittiin kuvakinkerien järjestäminen.

Mistä on kysymys? Tarkoitus on tallentaa katoavaa valokuvaperinnettä omalta kylältä ja lähialueelta.

Piirongin laatikoissa ja kansioissa säilytettävät valokuvat haalistuvat, raappiintuvat, repeytyvät ja lopulta menevät hukkaan.

Jotain on tehtävä, ennen kuin tämä tapahtuu, ja suunnitelma on seuraava: Kutsutaan kyläläiset kuvakinkereille. Katekismusta ei tarvita mukaan, vaan kaikki vanhat valokuvat. Tärkeää on myös, että kuvien henkilöiden tunnistajat ovat mukana vaarista lapsenlapsiin. Kaikkein arvokkaampia ovat kuvat, joiden henkilöt, rakennukset ja vuositiedot on tunnistettu.

Tämä on siis todellinen perhetapahtuma.

Kyläyhdistyksen haaveena on jossain vaiheessa tehdä kuvista kirja, ihan tavallinen tekstitetty valokuvakirja sekä nykyaikainen e-kirja tietokonekatselua varten.

Keskustellaan asiasta kinkereillä.

Valokuvien taltiointi tapahtuu sähköisesti. Puhutaan kuvien digitoinnista. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että otetaan ”kuva kuvasta” digikameralla. Tämä onnistuu jokaiselta jopa kotona. Kuvakinkereillä tulette kuulemaan uusimmista ja paremmista taltiointimenetelmistä.

Kuva: Tapio Nurmi.

Tulkaa koko suku kuvakinkereille vanhat valokuvat mukananne. Siellä saatte kuulla asiasta lisää. Tuomanne valokuvat palautetaan teille takaisin digitoinnin jälkeen. Digitointi ei vahingoita niitä. Te itse annatte luvan niiden julkaisemiseen esimerkiksi kyläkirjassa.

Kuvista, joita ette halua jostain syystä tehdä julkisia, tehdään teille ihan oma tiedostoja. Niitä ei siis julkaista kyläkirjassa.

Tee mieleenpainuva retki vanhojen valokuvien myötä menneisyyteen. Kuvassa kolme otosta Konttimäeltä tunnistamista varten. Ken tunnistaa? Kuvakinkereillä tavataan!

KUVAKINKERIT VANHALLA KONTTIMÄEN KOULULLA (MÄKIMAJALLA) SUNNUNTAINA 17.04. 2016 KLO 13.00 ALKAEN.

Ideoita asian onnistumiseksi otetaan mielellään vastaan. Kinkereitä järjestetään jatkossa kyläläisten toiveiden mukaan.

NAUTITAAN KUVIEN KATSELUSTA JA TUNNISTAMISESTA PULLAKAHVIN KERA.

Tapio Nurmi ja koko johtokunta

OLETTE SYDÄMELLISESTI TERVETULLEITA !

Yhteystiedot Ohtakontin viimeisellä sivulla.

Paperikuvat ja diat kannattaa tallentaa sähköiseen eli digitaaliseen muotoon: - valokuvien laatu heikkenee jatkuvasti ajan myötä, digitaalisten tiedostojen ei - digitaaliseen muotoon skannattujen kuvien virheitä voi korjata kuvankäsittelyohjelmalla ja kuvat saa näyttämään jopa paremmilta kuin uutena - sähköisten kuvien arkistointi on helppoa ja tiedostot voi säilöä turvallisesti useille koneille tai levyille - kuvatiedostoihin voi lisätä tietoja, kuten kuvassa esiintyvien henkilöiden nimet sekä kuvauspaikan ja -ajan - sähköiseen muotoon tallennetuista kuvista voi koostaa kuva-albumin, kalenterin ja ladata vaikkapa muistitikulle, joista saa teetettyä valokuvaliikkeessä paperikopioita samalla vaivalla koko suvulle - kuvatiedostojen arkistointi on helppoa ja digitaalisten kuvien käyttömahdollisuudet ovat rajattomat - kuvatiedoston varmuuskopiointi takaa kuvien säilymisen.

- varmuuskopiointia ei saa unohtaa 4

Kuvakinkerit Mäkimajalla 17.4. 2016 klo 13.00 Timo Tirkkonen digiprojektin vetovastuuseen Teemapäivänä käynnistämme digitointiprojektin. Tilaisuudessa kuulostellaan kyläläisten toiveita ja tarpeita liittyen kuvien käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Kyläyhdistys järjestää kuvakinkereille tarvittavat laitteet digitointia varten. Tärkeimät niistä ovat tietokone, skanneri ja massamuistiyksikkö.

Kylällämme asuu valokuvauksen ja kuvien käsittelyn asiantuntija, Timo Tirkkonen. Hän on auliisti lupautunut vetämään projektia. Timolla on laaja tietämys kuvien käsittelyn teoriasta ja hänen ohjauksessaan meidän on turvallista lähteä liikkeelle.

Niin kuin edellä olleessa jutussa kerrottiin, digitoinnissa on nähtävillä kaksi linjaa. Toinen on yksityinen ja toinen julkinen.

Yksityinen tarkoittaa sitä, että kuvan omistaja saa skannatun aineiston omaan käyttöönsä. Tämän edellytyksenä on, että henkilöllä on mukanaan muistitikku, jolle digitoidut kuvat voidaan tallentaa.

Julkinen linja tarkoittaa sitä, että skannattuja kuvia voidaan käyttää julkisesti. Esimerkiksi kyläyhdistyksen internet-sivuilla tai jonkun julkaisun sisältönä. Kyläyhdistyksen kannalta ajateltuna olisi erittäin suotavaa, että tällaisia kuvia löytyisi teiltä mahdollisimman paljon.

Iltapäivän aikana valokuvia digitoidaan sen mukaan, miten paljon kuvia on osallistujilla mukanaan.

Järjestämme tilaisuuteen myös kuvien esittely- ja tunnistamispisteen. Ottakaa rohkeasti mukaanne mielenkiintoisia kuvia, vaikka ette tietäisi mitä tai ketä se esittää. Ehkäpä paikalle saapuu henkilöitä, jotka voivat auttaa asiassa.

Kuvaparin esimerkissä on pieni alkuperäinen skannattuna ja isompana kuvankäsittelyohjelmalla paranneltu versio. Alkuperäisen kuvan viat on korjattu ja kuvateksti lisätty. Korjattu kuva on Timon tekemä.

Ohjeita kuvakinkereille valmistautumista varten 1. Laita digitoitavat valokuvat kirjekuoreen 2. Numeroi kuvat juoksevalla numeroinnilla kuvan taakse 3. Tee erillinen paperilappu, johon merkitset kunkin kuvan tiedot numeroinnin mukaisesti

4. Kuvan tiedot: - mitä tai ketä kuvassa on?

- henkilökuvissa olisi hyvä olla tieto henkilöiden sukulaisuussuhteista - missä ja milloin kuva on otettu?

- kuvan tarina?

- kuka on ottanut kuvan?

Edellä oleva lista on viitteellinen. Jos et tiedä kaikkia tietoja, se ei haittaa. Kuvien hyödyntämisen kannalta tiedot ovat kuitenkin tarpeellisia.

5

Entisen Lyytin kaupan uusi elämä Lyytin kauppa Konttimäessä valmistui vuonna 1956.

Rakennus oli suunniteltu kauppatoimintaa varten.

Omistaja Lyydia Mustosen asunto sijaitsi myös rakennuksessa. Kirvesmiehinä toimivat Miettisen veljekset, Aatto ja Yrjö, Vuoriselta. Talo oli ja on edelleenkin kolmikerroksinen. Siihen aikaan pohja kaivettiin lapiolla. Alkujaan rakennus oli tarkoitus pystyttää nykyisen Oravintien pohjoispuolelle, mutta kallio tuli vastaan, ja kellarikerrosta ei olisi voitu tehdä.

Tien toisella puolella maasto-olosuhteet olivat otollisemmat.

Nykyisellään kiinteistöä hallinnoivat Martti Halme ja Kaarina Vepsäläinen. Molemmat ovat vasta siirtyneet eläkkeelle ja he hankkivat paikan puolitoista vuotta sitten. Työteliäinä ihmisinä he alkoivat välittömästi kunnostaa rakennusta ja ympäristöä. Kellarikerroksesta poistettiin homehtuneet puurakenteet ja lattiat valettiin uuteen uskoon.

Samaan aikaan alkoi ruutanoiden kalastus pihassa olevasta tekojärvestä. Ensimmäisellä vedolla tuli saaliiksi 150 ruutanaa, kertoo Martti.

Lyydia piti kahviota kirkonkylällä ennen kyläkauppiaaksi ryhtymistä. Pirtti-kahvion voivat vielä jotkut kyläläisistä muistaa. Veri veti kauppa-alalle ja oman kaupan perustaminen kotikylälle oli unelmien täyttymys. Liike toimi Konttimäessä kolmella vuosikymmenellä. Asioinnin yhteydessä kyläläiset vaihtoivat ajankohtaisia kuulumisia. Miehet tupruttelivat pölliä ja emännät säestivät tuoreilla uutisilla. Lyytin liike oli sekatavarakauppa, mistä löytyi jokapäiväisiä elintarvikkeita ja rautakauppatavaraa. Hevosenkengät, narut ja naulat kuuluivat tuotevalikoimaan.

Lyydia oli Möykkymäen tyttöjä ja kaikkien tuntema lupsakka kaupparouva koko toiminnan ajan.

Rakennus kunnostettiin perinpohjaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa talon ikkunat vaihdettiin, salaojitus ja routaeristys uusittiin sekä viemäröinti saatettiin ajanmukaiseksi. Ulkovuoraus on myös uusittu.

Sisällä tärkeimmät uudistukset ovat sisävessan rakentaminen ja pönttöuunien käyttöönotto. Pientä pintaremonttia on tehty kiinteistön monissa huoneissa.

Asunnon korjaustoimet jatkuvat edelleen.

Martti ja Kaarina ovat vielä kirjoilla Kaavilla, missä heillä on kerrostalohuoneisto. Käytännössä he kuitenkin asuvat suurimman osan aikaa Konttimäessä. Rakennusprojekti pitää heidät työn touhussa.

Matti Rahunen

Yllä Lyydia sylissään tyttärentytär Sigrid kaupan takahuoneessa. Alkuperäisen kuvan värisävystä päätellen kuva on otettu 1970-luvun lopulla. Kuva Möykkymäen kuva-albumista.

Viereisessä kuvassa entisen kauppahuoneen kulma tänä talvena.

Kuva: Matti Rahunen.

6

Raavaat miehet laulavat lauluja rakkaudesta ja ystävyydestä Suomalaista miestä väitetään jäyhäksi ja puhumattomaksi. Hän harvoin ilmaisee tunteitaan. Nyt tilanne muuttuu.

Kuopiolainen mieskuoro Kuopion Mieslaulajat, johtajanaan Ossi Jauhiainen, esittää Tuusniemen Kylät ry:n ja Tuusniemen kunnan toimesta tuusniemeläisille lauluja rakkaudesta, ystävyydestä ja romantiikasta.

Konsertti pidetään sunnuntaina 20. maaliskuuta Tuusniemen koulukeskuksessa Turulassa klo 14.30. Kokonaisuus on kahdenkymmenen laulun mittainen ja väliajalla nautitaan pullakahvit.

Kuva: Pia Jokivarsi.

Kesän 2016 yleisösaunat Keskiviikkoisin

Keskiviikkoisin

Keskiviikkoisin

29.6.

6.7.

13.7 20.7.

27.7.

3.8.

Naiset klo 18.00-19.30 ja miehet klo 19.30-21.00.

Klo 21.00 jälkeen miehet/naiset sopimuksen mukaan.

Anna kehittämisideoita OhtaKonttiin Johtokunnan jäsenet ovat kiinnostuneita uusista sisältöehdotuksista seuraaviin kylälehden numeroihin. Kerro rohkeasti ajatuksesi suoraan johtokunnalle tai kylän nettisivujen kautta.

OhtaKontti löytyy myös facebookista, ja lehti on luettavissa kylän kotisivulta koillistuusniemi.blogspot.fi.

7

Saunapirtin vuokraushinnat yksityistilaisuuksiin Kyläläiset ja kesäasukkaat 125 € / vrk Kylän ulkopuoliset 175 € / vrk Saunapirtti vuokrataan sauna lämmitettynä.

Pelkän pirtin vuokra 20 € / kerta Lisätietoa ja varaukset: Matti Rahunen 0400 340 684 ja Pirkko Kuronen 040 7451 414.

Kuva: Teuvo Smolander.

Kyläyhdistyksen tulevat tapahtumat Su 13.3.2016 klo 14

Tuusniemen Kylät ry:n vuosikokous virastotalolla

Su 20.3.2016 klo 14.30

Kuopion Mieslaulajien konsertti Turulan koulukeskuksessa

La 2.4.2016

Tuohityökurssi

Su 17.4.2016 klo 13.00

Kuvakinkerit Mäkimajalla

Ke 11.5.2016 klo 17.00

Siivoustalkoot ja talkoosauna Saunapirtillä

Su 12.6.2016 klo 15.00

Lastentapahtuma Seinävuorella

Pe-La 1.-2.7.2016

Kutujuhlat Tuusniemen satamassa

Kyläyhdistyksen johtokunta 2016

Pirjo Smolander, vpj.

Möykkymäentie 99, 71200 Tuusniemi 040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com Timo Säisä (sihteeri) Ohtaanniementie 270, 71200 Tuusniemi 044 711 3645 timo.saisa@kuh.fi Pirkko Kuronen, rahastonhoitaja Liukonpellontie 27, 71200 Tuusniemi 040 7451 414

Helka Koistinen Petäjämäentie 373, 71200 Tuusniemi 040 728 7933 Kuva: Tapio Nurmi.

Tapio Nurmi Inkilänmäenkatu 16 A 10, 70340 Kuopio 050 554 7049 tapio.nurmi@outlook.com Kaarina Vesterinen Oravintie 570, 71200 Tuusniemi 045 310 4595 katikaarina@hotmail.fi

Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2016.

Tauno Tuovinen Pirttiniementie 61, 71200 Tuusniemi 040-587 2759

Matti Rahunen, pj.

Oravintie 212, 71200 Tuusniemi 0400 340 684 mattirahunen@gmail.com

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.