OhtaKontti 2015/1

Laita lehti talteen

OhtaKontti N o1 -

2015

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry

Tuohityökurssi la 19.9.

www.koillistuusniemi.blogspot.

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.

Vuosien jälkeen täällä taas OhtaKontti ideoitiin noin 15 vuotta sitten KoillisTuusniemen kylälehden nimeksi. Nimen alkutahdit lausuttiin Kaivomäen tuvassa, ja ellen väärin muista, Kaivomäen Sepolla oli merkittävä rooli nimen lanseerauksessa.

Alkuinnostuksen tiimellyksessä lehteä (lue kylätiedotetta) tehtiin vaihtelevalla rytmillä joitakin vuosia.

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kyläyhdistys päätti jälleen tänä vuonna puristaa luettavaksi, hieman aiempaa laajemman, kattauksen kylämme vaiheista ja tulevista ideoista.

Kädessänne olevaan OhtaKonttiin on koottu asiaa kylämme toiminnoista niin historian kuin myös tulevaisuuden näkökulmasta. Savusauna toimii edelleen ja on oleellinen osa kyläyhdistyksen toimintaa.

Pysyäkseen vireessä, kaipaa sekin kehittämistä ja markkinointia.

Olemme pyytäneet lehteen muutaman henkilön kirjoituksia, miltä kylä näyttääntyy asumisen ja elämisen ympäristönä. Kirjoittajina ovat kesäasukas Tapio Nurmi, kylällemme muuttanut ja kotiutunut Anne Tukiainen ja kyläämme hieman kauempaa tarkasteleva Laila Carlson.

Tuohityökurssi la 19.9.2015 klo 9-15 Tervetuloa mukaan tuohityökurssille. Kouluttajana Pertti Junninen, ja paikka hänen kotonaan Kuopion Neulamäessä. Mukaan mahtuu viisi ensin ilmoittautunutta.

Ilmoittautumiset mieluiten sähköpostilla puheenjohtajalle mattirahunen@gmail.com tai puhelimella 0400 340 684. Kyytijärjestelyt sovitaan ilmoittautuneiden kesken lähempänä tilaisuutta. Osallistujien omavastuu on ainoastaan 10 euroa. Muut kulut hoitaa kyläyhdistys.

Heidän kirjoitustensa kautta välittyy aito ymmärrys alueen vahvuuksista, jotka ovat myös tulevaisuuden rakennuspalikoita.

Menneen talven aikana pohdinnoissa ovat olleet myös muut mahdolliset OhtaKontti- kehittämisideat.

Voimallisimmin on noussut esiin kylän maskotin laatiminen. Avuksemme Kuopiosta löytyi innokas tuohitöihin erikoistunut ammattilainen, Pertti Junninen.

Hän teki yhden esimerkinomaisen pikkukontin jatkoideoinnin pohjaksi. Samalla olemme sopineet hänen kanssaan jatkoyhteistyöstä.

Jos kylältämme löytyy viisi innokasta tuohitöistä kiinnostunutta, Pertti on lupautunut pitämään 1-2 päivää koulutusta pikkukontin kehittämiseen ja valmistukseen.

Samat periaatteet, mitkä liittyvät pikkukontin tekemiseen, pätevät myös muiden tuohitöiden valmistukseen. Toivon, että innostuisimme aiheesta ja voisimme osaltamme edistää perinteistä käsityökulttuuria.

Mukavia lukuhetkiä kaikille! Tervetuloa Saunapirtille saunomaan! Oikein virkistävää kesää niin kyläläisille kuin kesäasukkaillekin!

Matti Rahunen

Saunapirtillä löylyjä yli 10 vuotta Kyläyhdistyksen savusauna on palvellut kyläläisiä ja yhteisöjä yli 10 vuotta. Saunapirtti rakennettiin vuosina 2003-2004. Rakentamisen alkusysäyksenä oli perinteisen rakennuskulttuurin vaaliminen ja edistäminen.

Rakentaminen oli yhtenä osana EU-rahoitteista ”Perinnekehittäjä” -kylähanketta. Toinen tärkeä osa hanketta oli Zetori-perinnemaatalousnäyttelyn järjestäminen naapurikylien kanssa. Ilman rahoitustukea rakentaminen ja näyttelyn järjestäminen tuskin olisi toteutunut.

Saunapirtin toiminnan selkärankana ovat kesäisin järjestettävät yleisösaunat. Kesäkeskiviikkoiset saunaillat ovat kuin pienimuotoisia kylätapahtumia. Illat kokoavat yhteen kyläläiset ja kesäasukkaat. Nuotiokahvittelun lomassa ja saunan löylyssä vaihdetaan kuulumiset ja tutustutaan toisiimme.

Saunaa vuokrataan kaikille halukkaille. Saunapirtillä järjestetään pienimuotoisia juhlia ja kokouksia. Vuonna 2014 loppuunsaatettu pirtin sähköistys lisää käyttömukavuutta.

Kesän 2015 yleisösaunat keskiviikkoisin

1.7.

8.7.

15.7.

22.7.

29.7. klo 18.00 - 19.30 naiset, 19.30 - 21.00 miehet.

Saunamaksu 5 € / hlö.

Hirsimiehet tulivat Rautavaaralta. Smolanderin Teuvo ohjeistaa Ovaskaista ja Pursiaista.

Saunapirtin vuokraushinnat Kyläläiset ja kesäasukkaat 125 € / vrk Kylän ulkopuoliset 175 € / vrk Saunapirtti vuokrataan sauna lämmitettynä.

Pelkän pirtin vuokra 20 € / kerta

Luontokirkko Kaavinkoskella ke 29.7. klo 18.00 Kyläyhdistyksen yhteistyö seurakunnan kanssa jatkuu myös tänä vuonna. Luontokirkko järjestetään Kaavinkoskella yleisösaunan lomassa. Saas nähdä saadaanko pastori saunan lauteille?

OhtaKonttilainen on ok!

Olen syntyperäinen ohtakonttilainen. En syntynyt saunassa, koska sellainen ei ollut noihin aikoihin enää tapana. Nyt tähän maailmaan voi Koillis-Savossa ilmestyä arvokkaasti myös perinteisessä ympäristössä; Kaavinkosken savusauna on oiva paikka syntyä ja vaikka kuollakin. "Saunapirtin" miljöö tarjoaa myös monenlaisia mahdollisuuksia rentouttavaan yhdessäoloon pienemmälle tai suuremmallekin porukalle.

Savusauna lämpiää joka viikko kaikille leppeitä löylyjä etsiville ja alueesta on kyläyhdistyksen aktiivisen talkootoiminnan tuloksena kehittynyt houkutteleva, perinteitä vaaliva kokonaisuus.

Opin lukemaan neljävuotiaana Konttimäen koululla.

Kävi näin, koska asuin koulun yläkerrassa ja isoveljeni suoritti oppivelvollisuuttaan alakerrassa. Tiedon jyväset kulkivat siis vaivattomasti kerroksesta toiseen. Nykyisin hienosti saneerattu koulurakennus "Mäkimaja" palvelee niin paikallisia kuin turistejakin monimuotoisena toimintakeskuksena ja juhlien pitopaikkana.

Lasketteluharrastukseni alkoi jylhissä maisemissa.

Serkkuni oli tehnyt oikean pujottelurinteen Seinävuoren maastoon. Oikea rinne tarkoitti käytännössä sitä, että kapea latu mutkitteli isojen puiden välissä ja päätyi Seinälammen jäälle. Rinne oli siis jyrkkä. En olisi nyt kirjoittamassa tätä, jos "pujottelukeppi" olisi osunut suoraan ohtaan. Varmaankin em. urheilulajin synnynnäinen hallinta on vain ohtakonttilaisilla. On olemassa tietenkin toinen mahdollisuus - " hullun tuuri".

Eipä olisi tuolloin uskonut, kuinka upea alue Seinävuori on tänään luontopolkuineen. Ainutlaatuinen rotkoympäristö houkuttelee tänäkin kesänä paikalle tuhansia luonnon ystäviä.

Opin ajamaan mopolla kymmenvuotiaana, koska se kuului Ohtaanniemellä yleissivistykseen. Ensimmäinen edellytys ennen omaa ajosuoritusta oli se, että kun mopo kaatuu, sen saa yksin takaisin pystyyn. Toinen edellytys oli, että ikää on "tarpeeksi", jos joku kysyy.

Muita ehtoja ei sitten ollutkaan.

Elämä päätti sittemmin puolestani, että minun tulee nähdä erilaisia maailman kolkkia ja asettua lopulta Etelä-Suomeen. OhtaKontin alueelta lapsuusvuosieni aikana saamani eväät ovat olleet tarpeen; esimerkiksi varhaisessa iässä aloitettu opiskelu ja ympäristön herkeämätön kannustus urheilulajien harrastukseen (laskettelu ja moottoriurheilu).

Syntyperäisenä ohtakonttilaisena osaan yhä arvostaa myös puhdasta luontoa, oikeita immeisiä ja savolaista huumorintajua.

Lupsakkoo kesäaikoo kaikille ohtakonttilaisille!

Laila Carlson

Muistatko vielä Zetoriperinnemaatalousnäyttelyn?

Vuonna 2003 oli Tuusniemen satamassa säpinää. Zetori-rivistö tupsautti savut taivaalle aamulla ja näyttely käynnistyi.

Tilaisuus kokosi maaseudun ystäviä tuhatmäärin Tuusniemelle. Tilaisuuden suojelijana oli piispa Wille Riekkinen.

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys oli vetovastuussa tilaisuuden järjestelyissä.

Muut järjestelyihin osallistuneet yhteisöt olivat Mäkijärven Metsämiehet, Susimäen Eränkävijät ja Paakkilan Seudun Kylät.

Entisajan pyykkärinä Zetorin työnäytöksessä Toini Miettinen.

Minun paikkani Lukiossa ilmaisutaidon tunnilla piti kuvitella mielessään paikka, jossa on ollut onnellinen. Kuvittelin mummoni keltaisen kesämökin jossain päin Tuusniemeä, auringon paisteessa väreilevän pienen järven rannalla, heinäkuun kuumana päivänä. Tuuli tuoksui (jälkeenpäin olen tunnistanut hajun sekoitukseksi mutaa ja koiranputkea) ja viileä, kostea maa ilahdutti paljaita varpaitani.

Alkuvuosien erakkous, ahdistus siitä, että minun halutaan kuuluvan jonnekin, on väistynyt. Olen löytänyt paikkani maailmassa, löytänyt paikkani tässä kylässä, tässä yhteisössä. En käännä katsettani pois, kun minua vastaan tullaan, aloitan itse jutustelun, kävelen naapurin pihaan visiitille (ainakin kolmesti olen käynyt, kysykää vaikka naapureiltani, jos ette usko).

Ensimmäinen kerta, kun näin tämän kesäparatiisini talvella, oli helmikuussa 2009. (Lukioajat olivat tällöin olleet historiaa jo lähes 15 vuotta.) Pakkasta oli aika lailla, autoa tai ajokorttia en omistanut, leivinuuni ei toiminut ja kaikki tavarani olivat vielä pahvilaatikoissa muuton jäljiltä. Lämmitin käsiäni tuikkukynttilän yllä, hönkäilin kuulakärkikynään saadakseni värin siitä piirtymään paperille ja söin jogurttia, joka muistutti enemmänkin jäädykettä. Join teetä pysyäkseni lämpimänä, istuin makuupussiin kääriytyneenä puusohvalla ja ihmettelin sitä minkä olin omakseni saanut.

Kirjoitin havaintojani tästä uudesta maailmasta, johon olin Turusta muuttanut.

Niistä kesistä, jotka vietin täällä mummon ja ukin kanssa saaden muistijäljen ilmaisutaidon harjoitukseen, on jo kolmekymmentä vuotta. Vaikka minä olen muuttunut, ja olosuhteet ovat muuttuneet, kaikki ei kuitenkaan. Tämä oli silloin paikka, jossa olin onnellinen.

Kolmen vuoden ajan tuosta hetkestä ihmettelin ihmisiä, jotka tervehtivät vastaan kävellessään (ja sanovat ”päivää”, vaikka kello oli vasta 8.00), kutsuvat osallistumaan tapahtumiin, auttavat apua pyytämättä, tulevat hakemaan kotoa... Minut haettiin tarpeeksi usein.

Ja se on sitä vieläkin.

Anne

Vävyksi Kinnulaan - Tuusniemen Konttimäelle Kuten usein on käynyt muillekin vastaavissa tapauksissa, nainen ja tuleva vaimo eli eukko oli minulle syy asettua kesänviettoon Kinnulan mökille Karangantien varteen yli 20 vuotta sitten. Vaimo on isänpuolelta Juurikkamäen Räsäsiä ja äidin puolelta Konttimäen Juutilaisia/Kinnusia. Satakuntalaisena murrevammaisena olen kotiutunut seudulle tosi hyvin eikä muuttoa ja eukonvalintaa ole tarvinnut katua. Tässä jutussani on tarkoitus kertoa, mikä minua Kinnulassa, Konttimäessä ja alueen väestössä erityisesti miellyttää ja kiinnostaa.

Mikko ja Tiina Kinnula rakensivat idyllisen Kinnulan mökin 1920-luvulla Ison-Aitalammen vastaiselle rinteelle. Tiina taisi olla naapuri-Torpan tyttäriä. Mökissä on eteinen, tupa ja kylmähuone: mökki on ns. mummonmökki parhaimmillaan. Mökin aarre on luonnonkivistä muurattu leivinuuni. Se lämmittää tuvan tehokkaasti ja samalla tarjoaa oivat mahdollisuudet leivänpaistoon ja kaikkeen haudottavaan ruuanvalmistukseen. Usein jälkiuunissa onkin paistumassa siankylkeä tai savolaista, herkullista perunalaatikkoa oikein kunnon mehevillä siankylkiviipaleilla höystettynä.

Joskus siellä valmistuu myös perunakukkokin – Tuusniemen nimikkoruoka! Kiinteästi uunin kyljessä oleva ”päältä ladattava” puuhella tarjoaa kodikkaan ja tosi tehokkaan aamulämmityksen tupaan.

Konttimäki suojaa Kinnulan mökkiä ja tonttia pohjoisilta tuulilta ja myrskyiltä. Puhelinoperaattorin tukiasemalinkkitorni tarjoaa erinomaiset yhteydet nykyajan tietoverkoille ja samalla tuo mahdollisuuden myös etätyöhön luonnon rauhassa. Miettiessäni tuota Konttimäki– nimeä, tulin siihen tulokseen, että nimi johtuisi koivuja kasvavasta mäestä, josta tuohitöihin tarvittava tuohi haettiin kuivattavaksi esim. konttien ja korien tekoon.

Tuohitöitä on tehty myös Kinnulassa. Lehtemme kansikuvan tuohipunonta on yksityiskohta Kinnulan isännän punomasta tuohikontista.

Valokuvauksellinen savolaisvene. Nykyään ei hitaasti kasvaneesta mäntylaudasta, vaan venevaneerista.

Vaikka Iso-Aitalampi on pieni, siellä on mahtava soudella juuritervatulla savolaismallisella puuveneellä.

Tuo vene on ollut ja on minulle savolaisuuden symboli: sulavalinjainen, hieman arvaamaton ja sivusta katsoen äkkiväärä!

Halutessani tutustua konttimäkiläisiin paremmin, liityin Konttimäen entistä koulua tukikohtanaan pitävään metsästysseuraan - Mäkijärven Metsämiehiin. Samalla sain kymmeniä uusia kavereita ja ystäviä yhdellä iskulla. Seuran toiminta on osoittautunut virkeäksi, reiluksi ja ekologiset vaateet täyttäväksi.

Ensimmäistä vuotta olen nyt myös jäsenenä KoillisTuusniemen kyläyhdistyksen johtokunnassa tuomassa aatoksia ja ideoita tavallaan muualta tulleena kyläyhdistyksen toimintaan kyläkuntaa yhdistävänä tekijänä.

Konttimäen asukkaat ovat ystävällisiä, aitosuomalaisia, omissa oloissaan viihtyviä ihmisiä. Riitoja ja kismoja ei juuri taida olla. Ei ainakaan minun korviini tulleita.

Viihdytään Konttimäellä!

Kyläyhdistyksen johtokunta haluaa kuulla, mitä haluaisitte kyläyhdistyksen tekevän. Kyselylomake ja johtokunnan yhteystiedot ovat ohessa.

Kyllä siviilityössäkin oli joskus hauskaa. Tosin nyt eläkkeellä on hauskempaa!

Tapio Nurmi

Koillis-Tuusniemen historiikki Ralli on esitetty kyläyhdistyksen 10-vuotisjuhlassa 3.2.2002 ja jatkettu versio 20-vuotisjuhlassa 4.8.2012 Mäkimajalla.

Sävel: Vesivehmaan jenkka Riimittelijä: Helka Koistinen Kymmenen/kakskymmentä vuotta on männynnä tästä kun piätettiin pyrkiä irti pälkähästä Mikä se on vikana, kun kyläkunnat kuihtuu Ei tässä auta huiluu Mikkolan mäelle tull kiireellinen kuhtu Otetaanpa piälle jo työmiehen nuttu Mietintämyssystä kyläläisten käyttöön pitäis suaha järkeä näyttöön Tuusniemi tarvihti Koilliskylät ry:yn Siitä myö suatihin tukijalka arkeen Juhliakin vietetähän arkipäivän jälkeen kun töitä on tehtynä tälleen Ohjakset Puurusen Ritvalle kätteen ettei juuttus reki vastamäkkeen Tomeralta emännältä homma alkoi luistaa Passaa sitä perästäkin muistaa Sihteerin hommia hoiti ensin Markku Sittenpä Leenalle annettiin salkku Hommat on hoidettu ihan kunnon malliin Jäsenet on suatunna talliin Tuhannen taalaa oli tarjolla kätteen sille, joka tuopi naisen Koilliskylän väkkeen TV:ssä tarjolla emännän ol paikat Taisi jiähä juomatta saikat Kierrätystä harrastettiin muutamana vuonna Kierrätyksen tuloksena romu rekkakuorma Ollin hiekkahauta toimi tuonti-vienti liikkeenä kansainväliseen malliin

Neljän kylän tarinaksi suatiin hyvä kirja Aiheita siihen löytyi ihan kautta linjan Historiatoimikunta tallensi tietoo Elämä ei oo ollu mietoo Hengen viljoo on kyläläisten kesken Viljelty kotona ja käyty kahtomassa Taivaan rantoo Kuopiossa ja katiskata Joensuussa Pärjättynä kaikin puolin hyvvään on malliin Kun vuoden kyläksi valittiin ja suatiin kuikka talliin Kuikka se on tottunna ihan väljän vetteen Meille siitä tuli pulma etteen Mietintämyssyssä ideoita riittää Siitä meijän pittääpi yhistystä kiittää Tuusniemen koilliskylät ry on tärkee Sen toiminta täännä on järkee Savusauna Koskella, siellä suapi kylypee Yhistyksen pittää olla siitä ihan ylypee Savusaunan löylylle ei löyvy kyllä vertoo vaikka kylypisi päivässä monta kertoo Annukka, Veli Matti, Pirjo sekä Pirkko Siinäpä nelikko on tosi virkku Hommansa on hoitaneet niin taitavasti Tässä teille kiitos tulloo ihan julkisesti Mitteepä yhistys ilman sihteeriä oisi Jos ei Säisän Timo asioita paperille toisi Vaikka hän joskus kiireinen mies onnii Hyvin on tehtävänsä hoitanut Mikkää ei ou männä pommiin

Syksyn satoa torilla Tuusniemen torilla lähiruokateemapäivä la 29.8.2015 klo 10.00 -14.00.

Torilla mahdollisuus myydä/vaihtaa sadonkorjuun tuotteita.

Ohjelmassa neuvontaa nopsaan ja edulliseen arkiruokaan ja herkut ikäihmisillle syksyn sadosta sekä sienineuvontaa.

Luvassa yleisöäänestys kurpitsan kasvattamisesta, sen muotoilemisesta taiteelliseen muotoonsa. Eli kasvata haluamasi muotoinen kurpitsa ja muotoile siitä taiteellinen vaikutelma.

Lisätiedot Sirkku Kumpulainen p. 040 8457 266.

Järjestää Terveyden edistämisen työryhmä.

Tuusniemen kesäkauden avaus pe 5.6.2015 klo 17.30 satamassa Lähtekäämme joukolla kesäkauden avaukseen. Siellä on myös kyläyhdistyksen makkaranmyyntipiste.

Muistathan palauttaa kyselyn.

Anna palautetta OhtaKontista OhtaKontin seuraava numero ilmestyy lokakuun 2015 tietämillä. Lukijoiden kommentit ja palaute ovat tärkeitä. Kerro mielipiteesi suullisesti tai kirjallisesti johtokunnan jäsenille. Sisältöä pyrimme muovaamaan sen mukaan. OhtaKontti löytyy myös facebookista, ja lehti on luettavissa kylän kotisivulta koillistuusniemi.blogspot.fi.

Matti Rahunen, pj.

Oravintie 212, 71200 Tuusniemi 0400 340 684 mattirahunen@gmail.com

Pirkko Kuronen, rahastonhoitaja Liukonpellontie 27, 71200 Tuusniemi 040 7451 414 Anne Tukiainen Liukonpellontie, 71200 Tuusniemi

Pirjo Smolander, vpj.

Möykkymäentie 99, 71200 Tuusniemi 040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com

Helka Koistinen Petäjämäentie, 71200 Tuusniemi 040 728 7933

Timo Säisä (sihteeri) Ohtaanniementie 270, 71200 Tuusniemi 044 711 3645 timo.saisa@kuh.fi

Tapio Nurmi Inkilänmäenkatu 16 A 10, 70340 Kuopio 050 554 7049 tapio.nurmi@outlook.com

Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2015.

Kyläyhdistyksen johtokunta 2015

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.