4/2009 Pintaa syvemmalta

FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosr yhmälehti NRO 4/2009

Suurelementit pinnoitettiin Lievestuoreella Kehityskeskustelu nostaa tavoitteet esiin Turun telakka sai tuoreen tuotantopäällikön Suurristeilijän pinta kestää nyt katseita Karibialla

Laatutoiveet täyttyivät kaikkien aikojen ydinvoimalaurakassa

P ä ä k i r j o i t u s

Käännämme katseen

vuoteen 2010

H

yvä Pintaa Syvemmältä -lehden lukija, nyt on hyvä hetki nostaa esille muutamia kuluneen vuoden tapahtumia.

Vuosi 2009 käynnistyi haastavassa talousympäristössä, mutta suhtauduimme heti määrätietoisesti maailmanlaajuiseen laskusuhdanteeseen. Taloutemme on vahvassa iskussa ja kykenemme edelleen vastaamaan vaativiin asiakastarpeisiin palvelun laadusta tinkimättä.

Kiitämme kaikkia työntekijöitämme, jotka ovat ymmärtäneet muuttuneet olosuhteet ja jotka ovat osoittaneet aktiivista sitoutuneisuutta yhtiön kehittämiseen myös haastavassa talousympäristössä.

Vuosi 2009 oli monella tavalla merkittävä ja poikkeuksellinen. Yhdistimme liiketoiminnassamme arvojemme mukaisesti laadun, luotettavuuden ja vastuullisuuden.

Kansainvälistyimme edelleen ja avasimme Viroon jo toisen pintakäsittelylaitoksen Steran kumppanina.

Asemamme vahvistui myös Venäjällä,

jossa vahvat öljy- ja kaasuteollisuuden asiakkaamme ovat pitäneet kasvua yllä.

Viestimme on pitkään jo ollut se, että haluamme olla vahva kumppani myös ulkomailla.

Suurasiakkaamme ovat kuluneen vuoden aikana tunnustaneet monta kertaa laatu- ja ympäristöjohtajuuteemme. STX Finland tilasi FSP:ltä kahden loistoristeilijäurakan pintakäsittelytyöt juuri laatumaineemme takia.

Laatuosaamisemme kiteytyy napakasti ydinvoimalaurakasta kertovassa jutussa tämän lehden sivuilla 4–7. Tyydytystä tuo se, että FSP täytti kirkkaasti alan standardien korkeimmat laatutoiveet maamme kaikkien aikojen suurimmassa rakennusurakassa Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Uusi vuosi on alkamassa edelleen haasteellisena, mutta näemme myös mahdollisuuksia taloustilanteesta huolimatta. Liiketoimintamme pohjautuu ensi vuonnakin kolmeen strategiseen päätavoitteeseen: kannattavuuden ylläpitämiseen, Suomi-riip-

puvuuden vähentämiseen ja kansainvälistymiseen.

Kansainvälistymme käsi kädessä kumppaniemme kanssa, mutta kotimaan pintakäsittelytoiminnot ovat edelleen vahva tukijalkamme. Uskomme vahvasti, että heti alkuvuodesta 2010 on odotettavissa merkittäviä uutisia ulkomaan pintakäsittelytoiminnastamme.

Hyvä lukija, käännä nyt sivua ja tutustu rauhassa tuoreisiin uutisiimme, joissa olemme lunastaneet lupauksemme, että teollisessa pintakäsittelyssä ja lisäarvopalveluissa olemme tämän maan parhaita.

Nyt on myös hyvä hetki toivottaa Sinulle oikein rauhallista joulunaikaa sekä menestystä uudelle vuodelle 2010.

Yhteistyöterveisin, Pentti Virtanen Toimitusjohtaja FSP Finnish Steel Painting Oy

FSP FINNISH STEEL PAINTING OY Vuonna 1964 perustettu FSP Finnish Steel Painting on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista pintakäsittelyalan yrityksistä.

Pintakäsittelykohteita ovat muun muassa koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Yhtiö noudattaa tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja. Yhtiössä työskentelee lähes 400 alan ammattilaista ja liikevaihto oli noin 40 miljoonaa euroa vuonna 2008. Yrityksellä on lähes 40 toimipaikkaa kattavasti ympäri Suomen, lisäksi tytäryhtiöt sijaitsevat Venäjällä ja Virossa. www.fspcorp.com Pääkonttori: Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puh. 09 278 6270 Faksi 09 272 1636

2

Pintaa Syvemmältä

Pintaa Syvemmältä on FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosryhmälehti.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Toimitus ja ulkoasu: Viisikko-Communica Communications VCA Oy Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy

Kansikuva: TVO

s i s ä l t ö

4

Laatutoiveet täyttyivät kaikkien aikojen ydinvoimalaurakassa

8

Suurelementit pinnoitettiin kokonaisina Lievestuoreella

10

Kehityskeskustelu nostaa tavoitteet esiin

12

Työterveyden koordinointi vaihtuu Malmilta Porvooseen

13

Työtapaturmat laskivat alkuvuonna

14

Turun telakka sai tuoreen tuotantopäällikön

14

Suurristeilijän pinta kestää nyt katseita Karibialla 3

ca s e

FSP täytti alan korkeimmat laatuvaatimukset kaikkien aikojen työmaaurakassa

Olkiluotoon nousee maailman

nykyaikaisin ydinvoimala

4

Pintaa Syvemmältä

Kuvat: Peikko ja TVO

Peikko Group • teräsrakenteiden ja betonirakenteiden kiinnitysosien valmistukseen keskittyvä perheyhtiö • toimintaa ja tuotantolaitoksia Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Amerikassa • liikevaihto 115 miljoonaa euroa vuonna 2008 • yhtiön palveluksessa on yli 700 työntekijää • pääkonttori sijaitsee Lahdessa Läpivientiputket ovat valmiina tarkastusta varten.

• www.peikko.com Olkiluodon ydinvoimala edustaa ainutlaatuista EPR-tyyppiä, jota ei ole aiemmin rakennettu.

Olkiluoto-urakkaan valmistetut terästuotteet tarkastettiin vähintään kolme kertaa.

Suomeen nousee vuoden 2012 loppuun mennessä yksi maailman nykyaikaisimmista ydinvoimaloista.

Kiinnitysosien toimituksesta ydinvoimatyömaalle vastannut lahtelainen Peikko on tyytyväinen pintakäsittelykumppaninsa FSP:n työn laatuun ja aikataulujen pitävyyteen.

L

iittopalkkeihin ja betonirakenteiden kiinnitystekniikkaosia tarjoavan Peikko Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuusilehto uskoo, että peikkolaiset ovat hyötyneet vuonna 2007 alkaneesta yhteistyöstä FSP:n kanssa jättimäisessä ydinvoimalaurakassa. ”Valitsimme FSP:n kiinnitysosien pintakäsittelykumppaniksi, koska FSP oli sertifioitu toimittaja ja jota myös tilaajamme Areva suositteli”, Kuusilehto kiteyttää.

Kriteerit kumppanin valinnalle nousivat tiukoiksi, koska kyseessä oli vaativa ydinvoimalatyömaa. Kaikki hankeosapuolet ovat perinteisesti kohdanneet haasteita ydinvoimaloille laadituista turvallisuus- ja laatuvaatimuksista. Työmaa vaatii erityisen tiukkoja tarkastuksia ja dokumentaatiota myös pintakäsittelijöiltä.

Valintaa helpotti Kuusilehdon mukaan se, että FSP täytti alan standardien korkeimmat vaatimukset, mikä oli näyttöä prosessien sujuvuudesta.

Suururakka käynnistyi vuonna 2006 Suururakka sai alkunsa vuonna 2006, kun Peikko alkoi toimittaa kiinnitysosia Olkiluoto 3 -työmaalle, jolle ranskalaiskonserni Areva rakentaa ensimmäistä Länsi-Eurooppaan sijoittuvaa ydinvoimalaa 1980-luvun jälkeen. Ydinvoimalan on määrä valmistua vuoteen 2012 mennessä.

5

ca s e

Peikkolaiset valmistivat erikoiskiinnityslevyjä kahdessa, jopa kolmessa vuorossa.

Massiivisiin liikuntasaumoihin tarkoitettuja osia käytettiin rakennusten välisissä vesitiiviissä liitoksissa. FSP pinnoitti valmiit komponentit merivettä kestäviksi.

”Kiinnitysosien toimitus Olkiluotoon on Peikolle erityisen tärkeä, koska se kohosi arvoltaan historiamme suurimmaksi tilaukseksi”, Kuusilehto sanoo.

Suuruusluokasta kertoo jotain muun muassa se, että Arevan tilauksen arvo viisinkertaistui 34 miljoonaan euroon alkuperäisestä budjetista. Toimituksen merkittävyyttä nostaa vielä se, että Peikko räätälöi kiinnitysosat Arevan tarpeiden mukaan.

Määrät kohosivat suuriksi Projektin aikana määrät kohosivat suuriksi, koska sopimuksen mukaan Peikko toimittaa Arevalle 3 900 tonnia kiinnityslevyjä, läpivientejä ja kiinnitys- sekä liitososia raskaiden komponenttien ankkurointiin. Peräti 70 prosenttia tilauksesta kattaa kiinnityslevyjä, jotka on valmistettu sekä normaalista että ruostumattomasta teräksestä.

Haasteeksi nousi aikataulujen pitävyys, koska kiinnityslevyjen tuotanto kolminkertaistui heti projektin alussa, ja ylimääräiset viime hetken toimitukset lisääntyivät. ”Tästä syystä tärkeään asemaan nousi luotettava pintakäsittelykumppa-

6

Pintaa Syvemmältä

ni, jolle kykenimme ulkoistamaan kiinnityslevyjen, läpivientiputkien, kulmarautojen ja Omega-kehikkojen vaativat maalaustyöt”, Kuusilehto kertoo.

Satakunta teki töitä kolmessa vuorossa Areva-urakassa Peikko kiinnitti huomiota erityisesti projektin läpivientiin pysyäkseen toimitusaikataulussa. Peikko kasvatti tuotantotilojen määrää peräti kolmeen vuokraamalla 2 500 neliömetrin kokoiset tilat Omega-kehikkojen ja suurten kiinnitysosien valmistamista varten.

Tuotantomäärät kohosivat korkeiksi, koska peikkolaiset valmistivat 2 000 kiinnityslevyä, 200 putkea ja yli 150 kehikkoa viikossa. Reilut 150 peikkolaista teki töitä kahdessa, jopa kolmessa vuorossa. ”Ydinvoimalaurakan materiaalien tarkastukset ja vaatimukset ovat tiukemmat kuin tavallisille teräskomponenteille asetetut vaatimukset. Esimerkiksi Olkiluoto-urakkaan valmistetut terästuotteet tarkastettiin vähintään kolme kertaa”, Kuusilehto kertoo.

Olkiluoto 3 -ydinvoimala

◄

Omega-sauman osat ovat tuotantovaiheessa Peikon tehtaassa. ◄ Peikolla valmistetut erikoiskiinnityslevyt ovat yksilöidysti numeroituja. ◄◄ Maalauksen jälkeen Arevan, Peikon, Teollisuuden Voiman ja Säteilyturvakeskuksen edustajat tarkastivat Omega-kehikot, jotka pakattiin kuljetusta varten.

Tiukat tarkastukset Terästuotteiden valmistuksen jälkeen Teollisuuden Voiman, Arevan, Peikon ja Säteilyturvakeskuksen edustajat tarkastivat rakenteet, minkä jälkeen ne siirtyivät suihkupuhdistettavaksi ja maalattavaksi FSP:n pintakäsittelylaitoksiin.

FSP:n projektit-toimialan johtaja Ismo Rojo nostaa juuri tässä esiin joustavuuden, koska yhtiö kykeni pintakäsittelemään suuria määriä terästuotteita neljässä maalaamossa: Järvenpäässä, Kouvolassa, Porissa ja Sastamalassa sekä myös paikan päällä Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Rojo laskeskelee, että tähän mennessä FSP on pintakäsitellyt tuhansia läpivientiputkia ja Omega-kehikkoja sekä tuhansia kiinnityslevyjä.

Kattava maalausverkosto ”FSP pystyi vastaamaan huutoon kattavan maalausverkoston avulla, kun tuli äkillisiä nousuja volyymin kasvun kanssa”, Kuusilehto sanoo ja jatkaa, että auditointi jatkui myös maalausvaiheen jälkeen, jolloin tarkastajat katsoivat tarkalla sihdillä läpi kalvon paksuuden.

”Yhteistyö FSP.n kanssa on sujunut hyvin juuri siitä syystä, että tarkastukset ovat menneet sujuvasti läpi”, Kuusilehto sanoo ja lisää, että Peikko vastasi osien toimituksista työmaalle.

Pintakäsittelytyöt jatkuivat vielä ydinvoimalatyömaalla, jossa FSP teki vielä paikkamaalauksia.

Korroosionkestävää pintakäsittelyä Erääksi avainhyödyksi Kuusilehto nimeää FSP:n asiantuntemuksen korroosionkestävästä pintakäsittelystä. Esimerkiksi FSP pinnoitti Omega-kehikot, jotka sijoitetaan reaktorirakennusten merivesitunneleihin. Tämä asettaa työlle korkeat vaatimukset, koska terästuotteiden pintojen tulee olla kestäviä myös haastavissa olosuhteissa. ”Yhteistyössä avainasemassa ovat olleet myös henkilökemiat. Erityisesti haluan kiittää Ismo Rojon, Tommi Kuusiston ja Simon Tynyksen roolia yhteyshenkilöinä”, Kuusilehto sanoo ja jatkaa, että yhteistyö on antanut mahdollisuuden Peikolle keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sen kehittämiseen projektin aikana. n

Olkiluotoon nouseva Suomen viides ydinvoimalaitosyksikkö on monella mittarilla mitattuna ainutlaatuinen maailmassa. Ensinnäkin se edustaa EPR-tyyppiä, jota ei ole aiemmin rakennettu. Sen reaktoritehot kohoavat myös sähköteholtaan suurimmaksi: 1 600 megawattia. Tekniikka hyödyntää tehokkaasti painevesilaitoksen kehitystyötä.

Kolmannen sukupolven ydinvoimalaitostekniikkaa käyttävän laitoksen perusratkaisut pohjautuvat jo tuttuun teknologiaan, mutta siinä korostuvat energiatehokkuus, polttoaineenkulutus, huollettavuus ja turvallisuus.

Laitos panostaa turvallisuuteen erityisen tiukasti. Reaktori on varautunut muun muassa ytimen sulamiseen. Kaksinkertainen suojarakennus kestää vaikkapa matkustajalentokoneen törmäyksen.

Kaikkien aikojen rakennusprojekti Suururakka nytkähti käyntiin jo vuonna 2002, jolloin eduskunta päätti rakennustöiden käynnistämisestä. Elokuussa 2005 käynnistyneistä rakennustöistä vastaa ranskalainen teollisuuskonserni Areva.

Hankkeen merkittävyyttä nostaa se, että tämän vuoden aikana urakka työllistää reilut 4 000 henkeä. Työmaa-alueen pinta-alana on muhkeat kymmenen hehtaaria, mikä nostaa sen Suomen kaikkien aikojen suurimmaksi rakennusprojektiksi.

Hankkeessa on mukana noin 60 suomalaista yhtiötä. Voimalan on määrä valmistua vuonna 2012, jonka jälkeen se työllistää noin 200 henkeä.

Hankkeen alkuperäinen budjetti oli reilut kolme miljardia, mikä on noussut projektin edetessä lähelle viittä miljardia euroa. n 7

ca s e

FSP saattoi tarjota toimivan ratkaisun asiakkaalle, jonka toimitus vaati isojen elementtien pintakäsittelyä kokonaisina. Lievestuoreen rahtimaalaamotyyppinen yksikkö toteutti työn laadukkaasti, ja kokonaistoimituksessa saatiin kustannussäästöjä hyvällä yhteistyöllä.

Lievestuoreen kapasiteetti takasi laatutoimituksen

Kovat laatuvaatimukset Kaariahon mukaan toimitus oli mittava: se työllisti koko Firotecin henkilöstön sekä alihankkijoita kahdeksan kuukauden ajan. Toimitus kattoi muun muassa yli 900 metriä hihnakuljettimia, jotka FSP maalasi. ”Olosuhteet Yaran tehtaalla ovat vaativat, ja siten myös pintakäsittelyn laatuvaatimukset ovat erittäin kovat.

Emme halunneet ottaa riskejä, joten FSP:n kyky käsitellä pitkät kappaleet kokonaisina oli ratkaisevan tärkeää”, Kaariaho sanoo.

Yaran laatuvaatimuksena oli kolmikerroksinen märkämaalaus. Asiakas edellytti myös tarkkaa raportointia tehdystä työstä.

Hiottua yhteispeliä Kaariaho kiittelee hyvää yhteistyötä FSP:n kanssa koko hankkeen aikana. ”Jo ennen tarjousvaihetta pyrimme käymään yhdessä läpi teknisen prosessin ja sen eri vaihtoehdot voidaksemme varmistaa kustannustehokkuuden laadusta tinkimättä. Saavutimme sopivan neliöhinnan ja saimme tekniset ratkaisut sovitettua saumattomiksi.”

8

Pintaa Syvemmältä

Kuvat: Timo Kaariaho

O

utokumpulainen Firotec Oy on metallialan erikoisosaaja, joka tuottaa kappaleenkäsittelylaitteita ja tekee projektitoimituksia ja sopimusvalmistusta konepajoille ja muille teollisuusyrityksille. Tänä vuonna yritys toimitti kemianjätti Yara Oy:n Uudenkaupungin tehtaalle hihnakuljetinjärjestelmän, jonka pintakäsittelystä vastasi FSP. Toimituksen onnistumisen takasi se, että jopa 24-metriset elementit pystyttiin maalaamaan FSP:n Lievestuoreen toimipaikassa kokonaisina. ”Kyseessä on apatiittirikasteen vastaanotto- ja kuljetinjärjestelmä, joka on juuri otettu käyttöön Uudessakaupungissa. Kokonaisuuteen kuuluu myös laivanlastausjärjestelmä”, kertoo myyntipäällikkö Timo Kaariaho Firoteciltä.

372 metriä pitkä kuljetin koostuu jopa 24-metrisistä elementeistä.

Keskeisinä arvoina FSP:n toiminnassa Kaariaho näkee laadun, kustannustehokkuuden ja työmenetelmät. FSP:n laatusertifiointi helpottaa yhteistyötä: toiminnan raamit ovat selkeät ja myös reklamointi onnistuu tarvittaessa. ”Meille on tärkeää se, että FSP:n toiminnassa läpimenoaika on hyvä ja myös joustoa saadaan tarvittaessa.

FSP:n toiminta on aktiivista ja keskustelevaa – on ymmärretty se, että jos meille ei tule kauppaa, niin heilläkään ei ole työtä”, Kaariaho toteaa. ”Kun ollaan samassa veneessä, pitää soutaa samaan suuntaan tai töitä ei tule.

Vapaamatkustajia ei tässä taloudellisessa tilanteessa voi olla, ja FSP:ssä tämä ymmärretään.”

Firotec tekee jatkuvasti yhteistyötä FSP:n Outokummun toimipaikan kanssa, ja myös Yara-toimituksen pienemmät kappaleet maalattiin Outokummussa.

Lievestuore palvelee maanlaajuisesti Lievestuoreella on yksi FSP:n suurimmista yksiköistä ja se on harvoja paikkoja Suomessa, missä yli 20-metrisiä elementtejä voidaan maalata kokonaisena. Rahtimaalaamotyyppisellä isolla

maalaamolla on runsaasti kapasiteettia, kertoo tuotantopäällikkö Petri Rautiainen FSP:n Itä-Suomen pintakäsittelylaitokset -yksiköstä. ”Pitkät rakenteet soveltuvat maalaamoon erityisen hyvin, ja meillä on paljon kokemusta niiden pintakäsittelystä. Esimerkiksi Vuosaaren sataman valaisinmastot maalattiin Lievestuoreella”, Rautiainen kertoo.

Maalaamon strateginen sijainti keskellä Suomea palvelee laajalla säteellä ja sen toimitukset kattavat tarvittaessa koko maan. n

Firotec Oy • metallialan erikoisosaaja • projektitoimitukset kaivos-, prosessi-, metsä- ja energiateollisuudelle • New Firo -tuotteet kappaleen käsittelyyn ja hitsauksen mekanisointiin, joista noin puolet vientiin • sopimusvalmistus ja erikoistuotteet teollisuudelle • henkilöstöä 15 • liikevaihto 6 miljoonaa euroa

FSP:n pintakäsittelemä kuljetinjärjestelmä asennettiin Yaran Uudenkaupungin tehtaalle syksyllä.

Toimituksen laatuvaatimukset olivat kovat.

9

t y ö ymp ä r i s t ö

Kehityskeskustelu nostaa tehokkaasti tavoitteet esiin

Kuvat: Shutterstock

FSP uudistaa kehitys- ja tavoitekeskustelujaan vuoden 2010 alusta alkaen. Tarkoituksena on nostaa tavoitteet tehokkaasti esiin ja keskustella tulevista odotuksista.

10

Pintaa Syvemmältä

K

yseessä on uudistunut tapa käydä kehitys- ja tavoitekeskusteluja, joiden tarkoituksena on vaikuttaa myönteisesti tulokseen ja viihtyvyyteen FSP:n eri toimipisteissä. ”Päätavoitteenamme on lisätä vuorovaikutusta yrityksessämme.

Terävöitämme mittarit tavoitekeskustelujen aikana yhteistyössä henkilöstömme kanssa”, FSP:n toimitusjohtaja Pentti Virtanen sanoo.

FSP on käynnistänyt jo syksyllä 2009 esimiesten kehityskeskustelukoulutuksen, joka laajenee muuhun henkilöstöön ensi kevään aikana. FSP:n henkilöstöpäällikkö Mari Rajamäki jakaa

alaisen ja esimiehen välillä käytävän kehityskeskustelun kulun kuuteen eri päävaiheeseen. Aluksi keskustelijat kertaavat yhdessä läpi alaisen tehtävän ja roolin toimipisteessä. ”Toisessa vaiheessa he kertaavat sovitut tavoitteet ja keskustelevat miten alainen on toiminut osaltaan tavoitteeseen pääsyssä”, Rajamäki kuvailee ja jatkaa, että tarkoituksena on käydä läpi edellisvuoden tavoitteet ja arvioida molempien suoritusta.

Tavoitteet tuloksentekoa varten Kolmannessa vaiheessa pureudutaan liiketoiminnan kannalta avainasiaan:

tulostavoitteisiin. Esimiehen päätehtävä on miettiä alaiselle tulostavoitteet.

Alainen taas selvittää itselleen oman roolinsa sekä sen miten hänen tulee toimia saavuttaakseen asetetut tavoitteet. ”Keskusteluille voidaan valita vuosittain yhteinen painopistealue, jota keskusteluissa painotetaan”, Rajamäki kertoo.

Keskustelijat käyvät neljännessä vaiheessa läpi mahdollisia muutos- tai kehityshankkeita, jotka vaikuttavat molempien työhön. Seuraavassa vaiheessa sekä esimies että alainen keskustelevat esimiehen toiminnasta esimerkiksi siitä, millaista apua alainen on odottanut esi-

mieheltään ja mitä apua hän on saanut. ”Toisaalta alainen on valmistautunut keskustelemaan siitä millainen alainen hän on ollut esimiehelleen”, Rajamäki kertoo.

Hyötyä molemmille Lopuksi he vetävät yhteen keskustelun päätelmät ja arvioivat sen onnistumista.

Keskustelussa on tärkeää selventää myös ne mittarit, joilla suoritukset arvioidaan.

Kehitys- ja tavoitekeskustelusta on hyötyä Rajamäen mukaan sekä yritykselle että henkilöstölle. Se on johtamisen työkalu, jolla yritys tukee henkilös-

Näin varmistat onnistuneen kehitys- ja tavoitekeskustelun • valmistaudu hyvin: alaisella ja esimiehellä selkeä käsitys siitä, mistä puhutaan • ota myönteinen asenne: tämä on molemmille hyödyllistä • varaa riittävästi aikaa rauhallisessa paikassa • keskustele tasavertaisesti • kunnioita toista • sovi tavoitteista ja toimenpiteistä • kunnioita keskustelun luottamuksellisuutta • esimies huolehtii kehitystarpeiden tiedotuksesta henkilöstöhallintoon

töä ja kannustaa hyviin suorituksiin.

Parhaimmillaan vuoropuhelu ohjaa työtä, kehittää yksilöä ja huolehtii ihmisistä sekä lisää tiedonkulkua. ”Kehitys- ja tavoitekeskustelu on eräs mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön”, Rajamäki kiteyttää ja jatkaa, että keskustelijat tulevat usein innostuneina tavoitepalaverista ja tunteeksi nousee se, että arvostetaan ja välitetään. n

Avainhyödyt • tiedonkulku paranee • jokaisella mahdollisuus tuoda esiin ideoitaan • korjaa väärinkäsitykset • poistaa epävarmuutta • auttaa jaksamisessa • ehkäisee ongelmia • lisää avoimuutta • parantaa ilmapiiriä ja tuloksia • vastuut ja tavoitteet selkeytyvät Lähde: FSP:n kehityskeskustelun valmennusmateriaali 2009

Mitä jokainen alainen haluaa tietää?

5. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat?

6. Miten voin auttaa meitä onnistumaan tavoitteissamme?

4. Miten meillä menee?

3. Välitetäänkö minusta?

1. Mikä on minun tehtäväni ja mitä minulta odotetaan?

2. Miten olen suoriutunut tehtävästäni?

Lähde: Anneli Valpola

11

t y ö ymp ä r i s t ö

Työterveyden koordinointi vaihtui Helsingin Malmilta Porvooseen FSP:n työterveyshuollon koordinointi vaihtui Helsingin Malmilta Porvooseen marraskuun alusta alkaen. Pitkäaikainen kumppanuus syvenee jatkossa entisestään kehityshankkeiden myötä.

K

yseessä on muutos, jonka myötä FSP:n pääkonttorin ja Kulloon toimipisteiden henkilöstö saavat jatkossa työterveyshuoltoa Porvoon Terveystalolta.

Lisäksi työterveyshuollon kehitysvastuu siirtyy Porvooseen yksikönjohtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Kari Mölsälle. Uutena yhteyshenkilönä on aloittanut työterveyshoitaja Marja-Liisa Koivisto-Suksi, joka koordinoi työterveyshuoltoa eri FSP:n toimipisteissä ympäri Suomen.

Suksi-Koivisto kuvailee työtään ”viestinviejäksi ja valtakunnalliseksi yhteyshenkilöksi”, jonka tehtävänä on hoitaa juoksevia asioita ja ohjeistaa alihankkijoita. Terveystalolla on toimipiste useimmissa niissä toimipaikoissa, joissa FSP toimii. Tarvittaessa Terveystalo järjestää joustavasti työterveyshuollon toisen palveluntarjoajan kautta.

Kattava työterveyshuolto Aiemmin koordinoinnista on vastannut Helsingin Malmin Terveystalolla Tinja Rissanen, joka jää opintovapaalle ensi vuodenvaihteesta alkaen. ”Olemme olleet tyytyväisiä Helsingin Malmilla FSP-kumppanuutemme, jonka tavoitteena on antaa parasta mahdollista ja nopeata hoitoa henkilöstölle. Olemme myös tyytyväisiä, että työterveyshuolto on saanut hyviä arvosanoja FSP:n työhyvinvointikyselyssä”, Rissanen kertoo.

Vuosittain toteutettu työhyvinvointikysely kertoo siitä, että henkilöstö arvostaa FSP:n tarjoamaa selvästi lain vaatimuksia kattavampaa työterveyshuoltoa. Muun muassa korkeimman tyytyväisyysarvon sai nopea pääsy lääkärille tarvittaessa.

Kehityshankkeet jatkuvat Kumppanuuden tukijalkana on Mölsän mukaan se, että Terveystalo kehittää työterveyshuoltoa yhteistyössä FSP:n kanssa. Erääksi kehityshankkeeksi Mölsä nostaa esille varhaisen puuttumisen mallin. ”Voimme tukea henkilöstöä tehokkaasti mallin avulla esimerkiksi, kun henkilö on palaamassa töihin pitkän

sairauspoissaolon jälkeen”, Mölsä kertoo ja jatkaa, että malli ehkäisee myös työkykyä uhkaavat tilanteet ja käynnistää korjaavat toimenpiteet.

Päätavoitteena on tunnistaa työterveyshaasteet, ottaa ne ennakolta puheeksi, suunnitella tai tarvittaessa jopa muuttaa tapoja sekä seurata tiukasti työkyvyn ylläpitoa. Tavoitteena on jatkossa myös päivittää työpaikkaselvityksiä ja tarjota FSP:lle entistä sujuvampaa sairaanhoitoa.

Tavoitteena pidentää työuria Erääksi työterveyshuollon haasteeksi pintakäsittelyalalla Mölsä nimeää altisteet eli maalit ja kemikaalit, joiden kanssa FSP:n henkilöstö työskentelee päivittäin. Reseptinä on juuri soveltaa oikeita työmenetelmiä ja suojavälineitä, jotta ehkäistään vaaratilanteet. Päätavoitteena on myös pidentää työuria turvallisten työtapojen avulla. ”Haluamme pitää huolta FSP:n henkilöstöstä ja tukea hyvinvointia.

Varmistamme jatkossakin, että FSP:n henkilöstö saa nopeasti ja helposti käyttöönsä Terveystalon osaavat työterveyspalvelut”, Mölsä sanoo. n

Kuvat: Antti Verkasalo VCA

◄ FSP:n työterveyshuollon kehittämisestä vastaa yksikönjohtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Kari Mölsä.

◄

Työterveyshoitaja Marja-Liisa Koivisto-Suksi koordinoi työterveyshuoltoa eri FSP:n toimipisteissä ympäri Suomen.

12

Pintaa Syvemmältä

Kuva: Shutterstock

Työtapaturmat laskivat alkuvuonna

Tämän vuoden tammi-kesäkuussa työtapaturmataajuus laski 46 prosenttia edellisvuodesta FSP:n toimipisteissä ympäri Suomen.

K

yseessä on raju pudotus, koska tapaturmien määrä putosi edellisvuoden 118:sta 64:een miljoonaa työtuntia kohden.

“Jokainen yksittäinen tapaturma on erittäin valitettava sekä tapaturman uhrin että koko työyhteisön kannalta. Lisäksi jokainen tapaturma tuo yritykselle lisää kustannuksia”, FSP:n työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Sanna Leino sanoo.

Laskua selittää tuloksellinen työ, jota pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat tehneet työturvallisuuden pa-

rantamiseksi ympäri Suomen. ”He ovat kiertäneet toimipaikkoja ja kertoneet työturvallisuusasioista koko henkilöstölle”, Leino kuvailee.

Ensi vuodelle FSP on asettanut kovan, mutta realistisen tavoitteen. Taajuus saa olla korkeintaan 50 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Sankari ja Tynys jatkavat Toimihenkilöiden luottamusmies Marko Sankari ja varaluottamusmies Simo Tynys ovat suostuneet jatkamaan teh-

tävissään myös tulevalla kaudella 2010–2012. Vaalia ei tällä kertaa järjestetty ehdokaspulan takia.

Tällä hetkellä Sankari toimii työnjohtajana Sastamalassa ja Tynys työskentelee työmaapäällikkönä Kouvolassa.

Eräänä luottamusmiehen päätehtävänä on edustaa toimihenkilöitä työsuojeluasioissa.

Sen sijaan ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilöstä järjestettiin vaalit, joiden tuloksena valituiksi tulivat Sanna Leino ja varalle Niko Perttula. n

Onnittelut Pertille Pertti Korppi on täyttänyt 60 vuotta 7.11.2009.

FSP onnittelee pyöreistä vuosista!

13

he n k i l ö k u va

Haastava työmaa sai tuoreen vetäjän Satu Vähä on FSP:n Turun telakan toimipaikan uusi tuotantopäällikkö. Prosessitekniikan diplomi-insinöörillä on vahva kokemus teollisuuden työpaikoista eri puolilla Pohjoismaita.

F

SP:n Turun telakan toimipaikan uusi tuotantopäällikkö Satu Vähä aloitti työnsä keskellä kiireistä aikaa lokakuussa. Ensimmäisen Oasisluokan aluksen, Oasis of the Seasin viimeistely työllisti enimmillään jopa 60 FSP:läistä, ja laiva lähti neitsytmatkalleen suuren mediahuomion saattelemana lokakuun lopussa. Nyt Turussa paneudutaan sisaralukseen Allure of the Seasiin, jonka on määrä olla valmiina ensi vuoden lopulla. ”Oasis oli prototyyppi, jonka tuotannossa saadut kokemukset ja luodut käytännöt helpottavat toisen aluksen töiden suunnittelua. Silti resursointi ja aikataulujen hallinta on haasteellista, kun toimijoita on valtavasti ja tekeminen riippuu niin monesta tahosta”, Vähä sanoo.

Joka aamu STX:n telakalla on työnjako, mutta muutoksia tehtävissä saattaa tulla kesken päivänkin. Nämä ovat kuitenkin asioita, joista työntekijöiden ei tarvitse huolehtia, vaan Vähä yhdessä työnjohtajien kanssa reagoi nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Allure of the Seas -aluksen rakentaminen on vielä niin alkuvaiheessa, että FSP:n miehiä työskentelee telakalla nyt vain puolenkymmentä. Työn alla on lohkorajojen käsittely ja loistoristeilijän hienouksiin kuuluvan koripallokenttäalueen pintakäsittelytyöt. Vähä arvioi, että jouluun asti mennään alle 10 hen-

gen miehityksellä, ja vasta sitten tehdään henkilöstöresursoinnit keväälle.

Vaihtelevaa työtä haastavassa ympäristössä Tuotantopäällikkönä Vähä vastaa yksikön toiminnasta. Vastuualueisiin kuuluvat yksikön kannattavuus, aikataulut, laatu, resursoinnit, materiaaliostot sekä valvonnat. Erityisen mielenkiintoista työstä tekee Vähän mukaan haastava työympäristö ja se, että asiakasrajapinta on vahvasti läsnä päivittäisessä työssä. ”Työ on lähellä tuottavaa porrasta, se on vaihtelevaa ja muuttuvaa ja asiakkaan kanssa ollaan tekemisissä päivittäin. Nämä olivat myös niitä asioita, joita odotin FSP:ssä työskentelyltä”, Vähä listaa. ”Onhan uudessa tehtävässä toki paljon opettelemista: joka päivä opin paljon uusia asioita. Työnjohtajat Marko Heininen ja Karri Lempinen ovat suurena apuna käytännön asioissa.

Työmaalla liikkumalla ja kyselemällä asiat tulevat tutuiksi.”

Vähä kiittelee uusia työkavereitaan mukaviksi. Alan johtavan yrityksen tarjoama tukiverkosto ja panostus eri alojen asiantuntemukseen saa myös häneltä kiitosta. ”Minulla oli jo ennakkoon FSP:stä mielikuva yrityksenä, joka panostaa laatuun ja henkilöstöön. Turun yksikkö

vaikutti kooltaan sellaiselta, jossa pystyy pitämään kaikki narut käsissä eli vaikuttamaan niin talouteen, tehokkuuteen kuin asiakassuhteisiinkin”, Vähä pohtii syitä, jotka saivat hänet hakemaan FSP:lle töihin.

Vahva tausta teollisuudessa Vähä on koulutukseltaan prosessitekniikan diplomi-insinööri. Hän valmistui Oulun yliopistosta vuosituhannen vaihteessa suuntauksenaan automaatiotekniikka, mutta koulutus oli hyvin monipuolinen ja antoi laaja-alaisen osaamisen eri teollisuudenaloista. Rautaruukin Raahen sulatolle tehty diplomityö poiki myös ensimmäisen työpaikan Rautaruukilla.

Maailman suurin loistoristeilijä ylitti Atlantin Maailman kaikkien aikojen suurin matkustaja-alus, Royal Caribbean International -varustamon tilaama Oasis of the Seas nosti ankkurit STX Europen Turun telakalla 30. lokakuuta kaksi päivää sen jälkeen, kun se oli luovutettu varustamolle.

Neitsytmatkan ensimmäinen jännitysmomentti koettiin Tanskan salmissa, kun aluksen piti alittaa Ison-Beltin silta.

Marginaalia jäi vain muutamia kymmeniä senttejä, kun savupiippujen korkeutta ensin oli laskettu. Sillan alitus ta-

14

Pintaa Syvemmältä

pahtui laskuveden aikaan, jolloin vesi oli mahdollisimman alhaalla, ja lisäksi alus alitti sillan täydellä vauhdilla, jolloin se ui mahdollisimman syvällä.

Atlantilla laiva joutui hirmumyrskyyn. Yli 12-metriset aallot ja hurrikaania vastaavat tuulet myöhästyttivät aluksen matkaa muutaman päivän. Se saapui kuitenkin onnellisesti kotisatamaansa Port Evergladesiin perjantaina 13.11.

Ensimmäisten risteilymatkustajien oli määrä päästä loistoristeilijän kyytiin 5.12. n

Kuva: Mika Vähä

Kauhu- ja Kaapo-koirat pitävät Satu Vähän kiireisenä vapaa-ajalla.

Toimipisteet palveluksessanne PÄÄKONTTORI SÖDERKULLA ITÄ-SUOMEN ALUEKONTTORI KUOPIO PINTAKÄSITTELYLAITOKSET

Työkokemus teollisuuden vaativista tehtävistä on vahva, sillä ennen FSP:hen tuloa Vähä toimi kahdeksan vuoden ajan Raahessa Keycast Oy:ssä laatu- ja valmistuspäällikkönä. ”Teräsvalimo sijaitsi Raahessa samalla tontilla FSP:n toimipaikan kanssa, mutta yhteistyötä meillä oli suhteellisen vähän, koska Keycastilla oli omat singot kappaleiden puhdistukseen. FSP toimitti Keycastille lähinnä joitain satunnaisia hiekkapuhallustöitä.”

Ennen Keycastia Vähä työskenteli PKC Groupilla, joka toimittaa johdinsarjoja kuorma-autoille. Työpaikkana oli Volvon kuorma-autotehdas Göteborgissa, missä Vähä toimi tärkeänä yhteyshenkilönä suunnittelun ja tuotannon välissä.

Vapaa-aika koirien ja sukelluksen parissa Vähä kertoo, että Varsinais-Suomeen muutto on ollut hänen ja puolison pitkäaikainen haave. Kun netistä sitten löytyi FSP:n työpaikkailmoitus, oli hakuprosessiin lähteminen helppo päätös.

Vähän perheeseen kuuluu puolison lisäksi kaksi briard-rotuista koiraa. Koiraharrastus vie suuren osan naisen vapaa-ajasta, ja hän toimii myös rotuyhdistyksen lehden päätoimittajana. Ulkoilun ohella hän harrastaa koirien kanssa muun muassa palveluskoira-, metsäjälkija vesipelastustoimintaa.

Muutama vuosi sitten aloitettu laitesukellus on intohimo, joka vie matkoille eri puolille maailmaa. Kenties Vähän ja Oasis-alusten tiet tulevat vielä jonakin päivänä kohtaamaan Karibian kirkkailla vesillä. n

IISALMI

PORI

JYVÄSKYLÄ

PORVOO

JÄRVENPÄÄ

RAAHE

KAARINA

RAISIO

KAUHAJOKI

SASTAMALA

KOUVOLA

SAVONLINNA

KURIKKA

SIILINJÄRVI

LIEVESTUORE

TAMPERE

LOVIISA

TURENKI

NAANTALI

VARKAUS

OUTOKUMPU

YLIVIESKA

TELAKAT STX Europe RAUMA, TURKU Technip Offshore Finland MÄNTYLUOTO PROJEKTITOIMISTOT NAKKILA, RAUMA, SASTAMALA MUUT MAAT Viron pintakäsittelylaitokset Jüri, Saue Venäjän pintakäsittelylaitos PIETARI

FSP Finnish Steel Painting Oy Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puhelin (09) 278 6270 Faksi (09) 272 1636 www.fspcorp.com 15

For Surface Protection

Pidennämme käyttöikää ja huoltoväliä

Teolliset pintakäsittely- ja lisäarvopalvelumme ovat arvostettuja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Pintakäsittelemme koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Säästät aikaa ja keskityt omaan ydinosaamiseen sekä sen kehittämiseen.

Käytämme saasteettomia työmenetelmiä, kierrätämme ja varastoimme turvallisesti. Noudatamme tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001.

FSP Finnish Steel Painting Oy Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla P 09 278 6270 F 09 272 1636 www.fspcorp.com