3/2009 Pintaa syvemmalta

FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosr yhmälehti NRO 3/2009

Asiakastutkimus: Toimitukset ovat luotettavia ja aikataulut pitävät Historiallinen rautatiesilta heräsi henkiin Hietalahdessa Ympäristönsuojelu korostui Putaansillalla FSP nousi työympäristövertailussa kärkijoukkoon

Laatu ja toimitusvarmuus ratkaisivat risteilijäurakan

P ä ä k i r j o i t u s

Ympäristö kuuluu meille kaikille

H

yvä lukija, pidät käsissäsi tämän vuoden kolmatta lehteämme, joka julkaistaan uunituoreena myös alan vuoden tärkeimmässä tapahtumassa: Alihankintamessuilla.

Nyt on hyvä hetki nostaa esille muutamia tuoreita asiakaskohteitamme, joiden pintakäsittely- ja projektinjohto-osaamisessa olemme onnistuneet loistavasti. Näitä ovat muun muassa historiallinen siltaurakka Helsingin Hietalahdessa, loistoristeilijän pintakäsittelytyöt Turussa ja pinnoitustyöt Putaansillalla Valkeakoskella.

Nämä kaikki kertovat laatu- ja ympäristöjohtajuudestamme. Esimerkiksi STX tilasi FSP:ltä loistoristeilijäurakan pintakäsittelytyöt hyvin pitkälti laatumaineemme takia. Osaamisemme kiteyttää osuvasti lehden toimituksemme haastattelema Hietalahden siltaurakan tilaaja, Ratahallintokeskuksen Ilkka Vellonen: ”Työn jälki vastaa sitä mitä tilattiin. Vaatimuksina meillä oli laadukas työ ja lopputulos.”

Toisaalta ympäristönsuojelu vaikutti vahvasti työmme tuloksiin haastavassa Putaansilta-urakassa, jossa pinnoitusurakka tehtiin keskellä Valkeakosken ydinkeskustaa. Siellä korjasimme talteen muun muassa kaikki hiekkapuhallusjätteet, jotta ne eivät pääsisi lähiympäristöön. Olemme huomioineet jo pitkään kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassamme.

Edelläkävijyytemme työturvallisuus- ja terveysjohtamisessa nousee selkeästi esille Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierroksen tuloksista. Tyytyväisyyttämme kohottavat yksiköidemme hyvät sijoitukset ja myönteinen kehitys vuodesta 2002 alkaen.

Olemme erityisen tyytyväisiä asiakastutkimuksemme tuoreisiin tuloksiin.

Peräti neljä viidestä yhteistyökumppanista on valmis suosittelemaan FSP:tä muille palvelun hankkijoille. Tämä viestii siitä, että olemme onnistuneet tehtävässämme luoda terävä kilpailukyky, joka pohjautuu ylivoimaiseen

pintakäsittelyprosessiin ja projektien sekä resurssien johtamiseen.

Asiakastutkimuksen tulosten pohjalta suhtaudumme päättäväisesti myös kehitysalueisiin, joista tärkeimmäksi ehkä nousee ekologisuus. Yhä useammin asiakaskohteemme sijaitsevat keskellä ihmisasutusta tai vesistöjen läheisyydessä. Olemme tähän valmistautuneet hyvin, koska vastuullinen tapa toimia on yksi tukijaloistamme.

Lue lisää sivuilta 6–7, mitä mieltä Destian työmaapäällikkö Vesa Salmijärvi on ympäristön huomioimisesta pintakäsittelyn aikana.

Hyvä lukija, käännä nyt sivua ja tutustu rauhassa yritysuutisiimme.

Yhteistyöterveisin

Pentti Virtanen Toimitusjohtaja

FSP FINNISH STEEL PAINTING OY Vuonna 1964 perustettu FSP Finnish Steel Painting on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista pintakäsittelyalan yrityksistä.

Pintakäsittelykohteita ovat muun muassa koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Yhtiö noudattaa tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja. Yhtiössä työskentelee lähes 400 alan ammattilaista ja liikevaihto oli noin 40 miljoonaa euroa vuonna 2008. Yrityksellä on lähes 40 toimipaikkaa kattavasti ympäri Suomen, lisäksi tytäryhtiöt sijaitsevat Venäjällä ja Virossa. www.fspcorp.com Pääkonttori: Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puh. 09 278 6270 Faksi 09 272 1636

2

Pintaa Syvemmältä

Pintaa Syvemmältä on FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosryhmälehti.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Toimitus ja ulkoasu: Viisikko-Communica Communications VCA Oy Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy

Kansikuva: STX Europe

s i s ä l t ö

4

Historiallinen rautatiesilta heräsi henkiin Hietalahdessa

6

Ympäristönsuojelu korostui Putaansillalla

8

Laatu ja toimitusvarmuus ratkaisivat loistoristeilijäurakan

10

FSP lähti mukaan tänäkin syksynä työympäristövertailuun

11

Loviisa, Pori ja Järvenpää nousivat vertailussa kärkijoukkoon Kuva: STX Europe

12

Asiakastutkimus: Toimitusvarmuus on hyvä ja aikataulut pitävät

14

Pintaa Syvemmältä -lehden kehitys sai ruusuja 3

ca s e

Historiallinen rautatiesilta saa uuden elämän Hietalahdessa Ensi talvena jalankulkijat ja pyöräilijät voivat oikaista Hietalahden satama-altaan yli pieteetillä kunnostettua kääntösiltaa pitkin. Satamarata on historiaa, mutta uuden elämän saanut silta säilyy sen muistomerkkinä.

Hietalahden vanha rautatiesilta muuntui kevyen liikenteen sillaksi, jonka omistus siirtyy Ratahallintokeskukselta Helsingin kaupungille.

4

Pintaa Syvemmältä

H

elsingin Jätkäsaaren kaupunginosaan suunnitellaan noin 15 000 asukkaan uutta asuinaluetta, ja alueen liikennejärjestelyjen suunnittelu on käynnissä. Osa alueen kevyen liikenteen yhteyksien parantamista on Hietalahden ylittävän entisen rautatiesillan kunnostus. Sillan kunnostuksesta vastasi FSP. ”Silta lyhentää kevyen liikenteen reittiä, kun tähän asti jalankulkijat ja pyöräilijät ovat joutuneet kiertämään Hietalahden”, alueisännöitsijä Ilkka Vellonen kertoo työn tilanneesta Ratahallintokeskuksesta.

Kulkuyhteyksien parantamisen ohella kunnostuksessa painoivat historialliset arvot: Hietalahden silta on osa perinteikästä Helsingin Merisatamarataa, jonka viimeiset raiteet purettiin keväällä. Silta kunnostettiin siis myös eräänlaiseksi rautatieliikenteen muistomerkiksi.

Hietalahden silta on kääntösilta, joka on ollut pois käytöstä raiteen purkamisen jälkeen. Lahden pohjukassa olevan venesataman vuoksi silta tulee Vellosen mukaan olemaan jatkossakin käytössä lähinnä syksystä kevääseen. Kesäaikaan se on käännettynä rannalle, pois satamaan kulkevien veneiden tieltä.

Hietalahden silta • kääntösilta eli laivaväylän ylittävä rautatiesilta, joka käännetään laivaliikenteen tieltä • valmistui 1893 osana Helsingin Merisatamarataa • pituus 19,4 metriä • rataosuus purettiin 2008 • avataan kevyelle liikenteelle syksyllä 2009

Monivaiheinen työ Alle 20-metrisen sillan kunnostustyö oli toimialajohtaja Ismo Rojon mukaan FSP:lle mielenkiintoinen hanke, vaikka kohde on pieni. ”Tämä oli epätavallinen työ, johon kuului pintakäsittelyn lisäksi monia työvaiheita, kuten kaiteiden teettäminen ja asentaminen sekä kansilankutuksen teettäminen. Kaikkineen urakka kesti

vain kaksi kuukautta ja työllisti keskimäärin kolme miestä”, Rojo kertoo.

Erityisen haasteen työlle asetti Rojon mukaan se, että sillan ohi kulkee vilkasliikenteinen tie. Pölyn ja maalisumun leviämisen estämiseksi silta huputettiin telttaan, missä se hiekkapuhallettiin ja maalattiin paikan päällä.

Vastapainot irrotettiin ja vietiin Porvoon maalaamoon hiekkapuhallettaviksi ja maalattaviksi. Uudet kaiteet tulivat myös työmaalle Porvoon maalaamon kautta. Silta sai uuden kansilankutuksen, koska vanhat puuosat eivät kelvanneet enää uudelleen käytettäviksi.

Vanha maali ongelmajätettä Kun kyseessä on yli sata vuotta vanha silta, joutuivat ympäristökysymykset tiukkaan puntariin: silta oli maalattu lyijyä sisältävällä maalilla. Hiekkapuhallushiekat kerättiin talteen ja niistä lähetettiin näyte tutkittavaksi laboratorioon. ”Lyijyä oli yli sallitun raja-arvon, joten hiekka päätyi ongelmajätelaitokselle jatkokäsittelyyn. Maalissa oleva lyijy ei liukene eikä siten aiheuta työntekijöille vaaraa, mutta käytössä olivat luonnollisesti asianmukaiset suojavarusteet”, Rojo kertoo.

Sillan kunnostus valmistui kesäkuussa, ja Ilkka Vellosen mukaan Ratahallintokeskus on tyytyväinen työn tulokseen. ”Työn jälki vastaa sitä mitä tilattiin ja kunnostus on tehty suunnitelmien mukaan. Vaatimuksina meillä oli paitsi laadukas työ ja lopputulos, myös sillan käytettävyys. Historiallisuus korostuu erityisesti sillan värityksessä”, Vellonen arvioi. n

Kuvat: VCA

Osa historiallista satamarataa

Hiekkapuhallusta ja ruiskumaalausta varten silta sai ympärilleen teltan, joka piti huolen siitä, että ympäristö pysyi siistinä.

Vuonna 1895 avattu Helsingin Merisatamarata kiersi koko eteläisen kantakaupungin. Pitkään se oli olennainen osa Helsingin tavaraliikennettä ja rantaalueiden kaupunkikuvaa. Päärata ulottui rautatieasemalta Helsinginniemen eteläkärjen Merisataman kautta aina Katajanokan höyrylaivasatamaan saakka. Rata oli pisimmillään 6,5 kilometriä.

Hietalahden silta valmistui vuonna 1893. Se oli osa Ruoholahdesta Merisataman ratapihaan ulottunutta rataosaa, joka yhdessä STX:n telakalle

johtaneen sivuraiteen kanssa oli käytössä satunnaisesti vuoteen 2005 saakka. Liikenne Merisatamasta Katajanokalle ja Eteläsatamaan lopetettiin 1980 tavaraliikenteen väistyttyä matkustajalaivaliikenteen tieltä. Tämän jälkeen suurin osa tarpeettomista raiteista purettiin.

Radan purku- ja kunnostustöiden valmistuttua Ratahallintokeskus luovuttaa rata-alueen ja Hietalahden sekä Kauppatorin kääntösiltojen hallinnan Helsingin kaupungille. n

5

ca s e

Ympäristönsuojelu korostui Putaansillan pinnoitusurakassa Sata metriä pitkä valkeakoskelainen Putaansilta avattiin uudestaan käyttäjille lokakuun lopussa 2008. Takana oli puolen vuoden mittainen saneeraus- ja pinnoitusurakka, joka huomioi tarkasti riippusillan lähiympäristön ydinkeskustassa.

I

nfra- ja rakennusalan palveluyritys Destia Oyj:n työmaapäällikkö Vesa Salmijärvi jakaa saneeraus- ja pinnoitusurakan kolmeen päävaiheeseen. Ensimmäinen askel käynnistyi huhtikuussa 2008, jolloin Destia alkoi purkaa 1970-luvun alussa rakennetun kevyen liikenteen sillan betonista kantta.

Toinen vaihe alkoi toukokuussa, jolloin FSP ryhtyi puhdistamaan pahoin ruostuneita teräsosia hiekkapuhaltamalla. Salmijärvi kuvailee pinnoitusurakan tarjouskilpailua tiukaksi, mutta lopulta selkeäksi. ”FSP teki kokonaisedullisimman tarjouksen ja täytti toiveemme ympäristövaatimuksista. Lisäksi FSP:llä on alalla vahva tietämys ja kestävä maine, joka painaa vaakakupissa kahden tasaväkisen tarjouksen välillä”, Salmijärvi kertoo.

Ympäristö nousi avainasemaan Hiekkapuhallustyön ajaksi silta suljettiin kokonaan käyttäjiltä.

Urakka nousi haastavaksi, koska saneeraus- ja pinnoitusurakka tehtiin vesistön ylitse Valkeakosken ydinkeskustassa.

6

Pintaa Syvemmältä

Teltta ehkäisi sen, että hiekkapuhallusjätettä ei päässyt lähiympäristöön.

Saneeraus- ja pinnoitusprojekti eteni työmaalla käsi kädessä. Destia purki sillan betonisen kannen, ja FSP puhdisti teräsosat hiekkapuhaltamalla.

”Urakan aikana huomioimme erityisen tarkasti lähiympäristön. Korjasimme talteen kaikki puretut betonijätteet työlautalle, ja FSP huolehti teltan avulla, että hiekkapuhallusjätettä ei päässyt ympäristöön”, Salmijärvi kertoo.

Kolmas vaihe nytkähti käyntiin, kun FSP alkoi pinnoittaa uusia teräsrakenteita kolmella maalikerroksella. Työtä johti alan vahva ammattilainen Kyösti ”Köpi” Koskinen, jolla on FSP:ssä takanaan 41 palvelusvuotta. ”Maalasimme teräspinnat kahdella pohjamaalilla ja yhdellä pintamaalilla.

Teräskannen lisäksi pinnoitimme paikan päällä myös pylon-tornien betoniset alaosat ja maatuet sekä suojasimme rakenteet töhryn suojamaalilla”, Koski-

Mittava hanke Kaikkiaan pinnoitusprojekti eteni joustavasti pintakäsittelylaitokselta aina Putaansillalle saakka. Sillankaiteiden pinnoitustyöt FSP teki Porvoon maalaamossa, josta elementit kuljetettiin numeroituna Valkeakoskelle. Mittava hanke työllisti FSP:ssä Koskisen lisäksi kolme pintakäsittelijää ja kymmenkunta destialaista.

Laadun ja toimitusvarmuuden lisäksi yhteistyön tukijaloiksi Salmijärvi mainitsee FSP:n teknisen osaamisen ja toimivat henkilökemiat Koskisen kanssa. ”Suurin kiitos kuuluu ”Köpi” Koskiselle. Hän on erinomainen ihminen sekä persoonana että ammattilaisena”, Salmijärvi sanoo ja lisää, että FSP:n työn jälki vastasi odotuksia, koska kesän 2009 niin sanotussa takuutarkastuksessa ei löytynyt puutteita.

Pitkä käyttöikä Tällä työllä silta kestää Salmijärven mukaan monia vuosikymmeniä ennen kuin sille tarvitsee tehdä suurempaa remonttia.

Takanaan FSP:llä ja Destialla on pitkä yhteistyöhistoria. Kumppanit ovat tehneet aiemmin yhteistyötä muun muassa Sääksmäen riippusillan saneeraus- ja pinnoitusurakan aikana. Työmaat eri siltakohteissa vaativat kumppaneilta joustavuutta, sillä saneeraus- ja pinnoitusprojektit etenevät käsi kädessä työmaalla ja tukevat toisiaan. n

FSP pinnoitti sillankaiteet Porvoon maalaamossa, josta elementit kuljetettiin numeroituna Valkeakoskelle.

Kuvat: Destia

nen kertoo ja lisää, että spray-maalit voidaan putsata nopeasti töhrynsuojauksen myötä.

Putaansilta • kevyen liikenteen silta, joka kulkee kanavan yli Valkeakosken keskustassa • jänneväli 60 metriä • kokonaispituus 100 ja leveys kuusi metriä • kannen korkeus veden pinnasta seitsemän metriä • korjausurakan tilaajana oli Valkeakosken kaupunki Destia • infra- ja rakennusalan palveluyritys • Suomen markkinajohtaja infra-alalla • rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenne- ja teollisuusympäristöjä • palvelut ulottuvat maanpäältä myös maanalaiseen rakentamiseen • liikevaihto noin 720 miljoonaa euroa (2008)

7

n y t

Loistoristeilijä on valtava työmaa.

Genesis-luokan loistoristeilijät • 220 000 bruttotonnia

Kuvat: STX Europe

a j a n k o h t a i s t a

STX Europe panostaa työturvallisuuteen ja ympäristöön sertifioidun toimintajärjestelmän avulla.

• pituus 360 metriä • leveys 47 metriä • syväys noin 9 metriä • korkeus 65 metriä vesirajasta • nopeus noin 22 solmua • kapasiteetti 5 400 matkustajaa, 3 000 miehistön jäsentä • hinta noin 900 miljoonaa euroa

Laatu ja toimitusvarmuus

ratkaisivat loistoristeilijäurakan FSP vastaa jo toisen STX Europen rakentaman Genesis-luokan loistoristeilijän vaativista varusteluvaiheen pintakäsittelytöistä. Kyseessä on tämän vuoden aikana valmistuvan Oasis of the Seas -risteilijän sisaralus, Allure of the Seas. Sen rakentaminen on alkamassa Turun telakalla.

F

SP:lle kuuluvat myös toisessa Genesis-risteilijässä vaativat pintakäsittelytyöt alueilla, joilla asiakkaat liikkuvat. Tällaisia ovat esi-

8

Pintaa Syvemmältä

merkiksi uima-allasalue sekä ainutlaatuinen Central Park, avoimen taivaan alla avautuva laivan keskustori, jolla on muun muassa useita ravintoloita.

Korkean laatuvaatimuksen ohella työlle ovat ominaisia sen suuret mittasuhteet. Risteilijöistä tulee maailman tähän asti suurimpia matkustaja-aluksia, ja niihin mahtuu kumpaankin 5 400 matkustajaa. Käsiteltävät pinnat ovat isoja, ja töitä on tavallista enemmän, vaikka pohjimmiltaan kyse on perinteisestä korroosionestomaalauksesta. ”Ulkoalueet ovat korroosiosuojauk-

sen kannalta tavanomaista vaativampia, ja asiakkaalle näkyvinä niihin myös kohdistuu suuremmat laatuvaatimukset”, toteaa pintakäsittelystä vastaava Sami Asikainen STX Europesta.

Karibian ilmasto on haastava Loistoristeilijät seilaavat Karibialla erittäin vaativissa olosuhteissa: ilmasto on kostean suolainen ja lämmin, mikä on korroosion kannalta erityisen otollista. ”Meillä on vuosien ajalta hyviä kokemuksia FSP:n kanssa työskentelystä.

FSP:n pintakäsittelemiä alueita loistoristeilijöillä ovat vaativat asiakasalueet kuten uima-allasalue ja Central Park.

Laatukysymykset, toimitusvarmuus ja aikataulussa pysyminen olivat tärkeitä osatekijöitä, jotka vaikuttivat FSP:n valintaan vaativien alueiden pintakäsittelijäksi”, Asikainen mainitsee.

STX Europen Suomen telakoilla on luotu työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöön liittyviä seikkoja kehittävä ja tehostava HSE-toimintajärjestelmä, joka sertifioitiin lokakuussa 2007. Järjestelmä perustuu ISO 14001ja OHSAS 18001 -standardeihin.

Telakan ympäristölupa on uusittu tänä vuonna, ja se käsittää kaikki toimialaa koskevat EU-säädökset. Pintakäsittelyssä valvotaan erityisesti liuotin- ja hiukkaspäästöjä, ja käytössä on korkean kuiva-ainepitoisuuden omaavia ja vesiohenteisia maaleja. FSP vastaa omien

työskentelyalueidensa suojauksesta siten, ettei työntekijöille tai ympäristölle aiheudu haittaa. ”Lähtökohtana on ympäristöystävällisyys ja myös työntekijöiden turvallisuus.

Liuotinpitoiset maalit ovat haitallisempia työntekijöille ja niiden paloriski on suurempi”, Asikainen kertoo.

Laadukasta ja luotettavaa pintakäsittelyä Ulkoalueiden pintakäsittelyn ohella FSP tekee Turun telakalla tarvittaessa maalaustöitä myös aluksen muille alihankkijoille kuten hyttitoimittajille. ”Pyrimme toimittamaan laadukasta pintakäsittelyä ja olemaan telakalle sekä muille alihankkijoille luotettava toimittaja. Laadun ohella valttinamme on isom-

pien kokonaisuuksien hallinta”, toimialajohtaja Jukka Lähde summaa.

FSP pystyy vastaamaan loistoristeilijöiden asettamiin laatuvaatimuksiin ja työskentelemään isoillakin alueilla.

Vuositasolla loistoristeilijän pintakäsittelyurakka työllistää parikymmentä FSP:läistä.

Taantuma ei Lähteen mukaan ole vaikuttanut Oasis-hankkeisiin, sillä sopimukset on tehty jo ennen talouden alamäkeä. ”Loistoristeilijähankkeet ovat koko länsirannikon teollisuudelle hyvä asia”, Lähde korostaa.

FSP hakee parhaillaan Turun telakalle työmaasta vastaavaa tuotantopäällikköä nykyisen jäädessä eläkkeelle. n

9

t y ö ymp ä r i s t ö

Hyvä työympäristö parantaa

tuottavuutta FSP on tänäkin syksynä mukana työympäristönarviointikierroksella. Teknologiateollisuus ry järjesti arviointikierroksen kilpailumuotoisena vuosina 2002–2005, ja sen ensimmäinen seurantakierros toteutui vuonna 2007.

A

rvioinnin tavoitteena on kehittää teknologiateollisuuden työpaikkojen turvallisuutta, viihtyisyyttä ja myös tuottavuutta. Arviointi koostuu kolmesta osa-alueesta: yritykseltä saatavista poissaolo- ja työtapaturmatiedoista sekä Elmeri+ -havainnoinnista, joka keskittyy muun muassa työpisteisiin ja niiden järjestykseen.

Asiantuntija Aki Sundell Teknologiateollisuus ry:stä kertoo, että FSP on osoittanut erityistä kiinnostusta työympäristön kehittämiseen. Se on ollut ensimmäisten joukossa kierroksille ilmoittautumisessa, ja sen yksiköitä on ollut aina oman sarjansa kärkikastissa. ”Kaikki FSP:n yksiköt ovat parantaneet tasoaan: vuosina 2002–2005 on nähtävissä systemaattinen muutos parempaan. FSP:llä on halu jatkuvasti parantaa toimintatapojaan, koska he kerta toisensa jälkeen ilmoittautuvat mukaan”, Sundell kiittää.

Ilmaista konsultointia Aiempien kierrosten seurauksena tapaturmien määrä osallistuneissa yrityksissä väheni 25 ja poissaolot jopa 40 prosenttia. Myös Elmeri+ -indeksi parani osallistuneissa yrityksissä viiden vuoden aikana 27 prosenttia.

Elmeri+ on yksinkertainen väline yksittäisen työpisteen tai kokonaisen tehtaan turvallisuuden arviointiin. Se koostuu neljästätoista keskeisimmästä tarkistettavasta asiasta. Arviot tehdään kunnossa/ei kunnossa -periaatteella. Asia on kunnossa, kun se täyttää lakisääteiset vaatimukset tai sitäkin tiukemmat hyvän käytännön kriteerit.

Arvioijina toimivat työsuojelupiirien tarkastajat, mikä mahdollistaa sen, että arviointikierros on osallistujille ilmainen. Yritykseltä arviointi vaatii vain vähän resursseja: poissaolo- ja tapaturmatietojen etsimisen sekä sen, että yksi henkilö kiertää yhdessä tarkastajan kanssa työpisteissä. ”Yritykset kokevat työympäristön arvioinnin maksuttomana konsultointina, joka auttaa tehostamaan toimintatapoja ja myös parantamaan työturvallisuutta”, Sundell kertoo.

10

Pintaa Syvemmältä

Työnteko tehostuu Missä määrin parannusehdotuksia noudatetaan lakisääteisen tason ylittävältä osalta, on kiinni kustakin yrityksestä. Työympäristön parantaminen on kuitenkin usein yhteydessä tuottavuuden paranemiseen. ”Kun työvälineet ovat hyvässä järjestyksessä ja löytyvät helposti, työn joutuisuus paranee. Poistumisteiden ja yleisten kulkuväylien hyvä järjestys nopeuttaa työn siirtymistä paikasta toiseen ja vähentää tapaturmariskiä. Se myös lisää työntekijöiden turvallisuuden tunnetta, mikä auttaa keskittymään työntekoon”, Sundell kuvailee.

Yritykset saavat Elmeri+ -työkalun omaan käyttöönsä ja voivat sen avulla parantaa työpisteiden järjestystä ja tehokkuutta myös omatoimisesti kierrosten välillä. ”Työsuojelupiirit suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti.

Arviointikierrokselle osallistuminen kertoo, että yritykset haluavat omaehtoisesti parantaa työympäristöään, eikä niihin tarvitse tehdä erikseen pistokokeita. Jo tarkastajan käynti herättää halun laittaa asiat kuntoon”, Sundell uskoo. n

Ty ö y m pä r i s t ö n a r v i o i n t i k i e r r o k s e n

m i tta r i t

Elmeri+ -menetelmällä havainnoitavia asioita ovat: • työskentely • järjestys • liikkumisturvallisuus • koneet ja laitteet • ergonomia ja • työhygienia Fyysisen työympäristön painoarvo lopputuloksessa on 70 ja tapaturmasuhteen sekä sairauspoissaolojen yhteensä 30 prosenttia.

Loviisa, Pori ja Järvenpää kärkikastissa

F

Tapaturmissa menetetyt työtunnit työntekijää kohti 2001–2006 Tapaturmien määrä laski arviointikierrosten aikana selvästi Huolto ja kunnossapito -sarjassa, johon FSP:n yksiköt osallistuivat.

Tapaturmatunnit/työntekijä

12

2001

10

2002

8

2003

2006

2004

6 4 Lähde: Teknologiateollisuus ry

Elmeri+ -indeksin kehitys eräissä FSP:n toimipaikoissa Elmeri+ -indeksi kuvaa toimipaikkojen fyysisen työympäristön järjestystä, turvallisuutta ja ergonomiaa työsuojelupiirien tarkastajien havainnoimana. Kaikkien arviointikierroksille osallistuneiden yritysten keskimääräinen parannus oli 27 prosenttia.

100 keskiarvo 2002-2005 90 87

80

86

2007

85 81

77

82 75 72 65

63

60

62

57

54

53 48

Jyväskylä, Metso

Tampere, Kalmar

Pori

Savonlinna

Ylivieska

STX, Turku

0

STX, Rauma

20

Kulloo, Nybyntie

40

SP on osallistunut työympäristön arviointikierroksiin alusta lähtien. Kukin toimipaikka on osallistunut omana yksikkönään, ja useat niistä menestyivät MET Haastamme -kilpailun puolivuosittain tehdyissä arvioinneissa. Kilpailussa oli viisi sarjaa, joista FSP:n yksiköt osallistuivat Huolto ja kunnossapito -sarjaan.

Loviisan toimipiste oli sarjan ensimmäinen keväällä 2004, toinen sija tuli keväällä 2003 ja kolmas syksyllä 2004. Porin yksikkö ylsi kolmannelle sijalle sekä keväällä että syksyllä 2003 ja Järvenpään toimipaikka paransi kevään 2005 viidettä sijaansa saman vuoden syksynä sijoittumalla kolmanneksi.

Vielä kilpailumenestystäkin tärkeämpää on ollut työympäristön kehittäminen ja vertailu omiin aikaisempiin tuloksiin. Työympäristön järjestystä ja tehokkuutta mittaava Elmeri+ -indeksi oli FSP:n toimipaikoissa vuoden 2007 seurantakierroksella lähes kautta linjan parantunut kilpailuun verrattuna.

Vuonna 2007 indeksi kohosi Turussa reilut 50 prosenttia verrattuna vuosien 2002–2005 seurantakierrosten keskiarvoon.

Myös Ylivieskan yksikössä parannus oli nelisenkymmentä prosenttia. ”Elmeri+ -havainnointi on toimiva työkalu työpisteiden järjestyksen parantamiseen. Hyvät tulokset ovat suoraa seurausta siitä, että henkilöstö pitää siisteydestä ja järjestyksestä jatkuvasti huolta”, kertoo markkinointijohtaja Sanna Leino.

Tapaturmien määrä on FSP:ssä vähentynyt kilpailun alusta lähtien vuosittain yhtä vuotta lukuun ottamatta. n

Lähde: Teknologiateollisuus ry

11

a s i a k a s t u t k i m u s

Asiakaskokemukset FSP:stä on nyt tutkittu:

Toimitusvarmuus on hyvä ja aikataulut pitävät Kokonaisarvosana on kohtuullisen hyvä. Asiakasryhmistä tyytyväisimpiä ovat sopimusasiakkaat, ja satunnaisostajat suosittelevat hanakimmin FSP:tä muille. Näin kertovat tuoreen asiakastutkimuksen tulokset.

12

Pintaa Syvemmältä

T

ulosten mukaan hyvää tyytyväisyysastetta vauhdittavat FSP:n ennustettava ja johdonmukainen hinnoittelu sekä hyvä hinta–laatu-suhde.

Ilahduttavaa oli se, että FSP:n palvelutarjonnan tunnettuus nousi korkealle tasolle.

Toimituksissa vastaajat arvostavat erityisesti toimitusvarmuutta, aikataulujen pitävyyttä, työnjohtoa, projektinhallintaa ja myyntihenkilöstön palveluhenkisyyttä sekä asiantuntevuutta.

Vastaajilta kysyttiin myös, minkälaisia tekijöitä he yhdistävät FSP:n yrityskuvaan. Asiakkaat näkevät FSP:n luotettavana, turvallisena, ammattimaisena ja kansainvälisenä yrityksenä.

FSP:läisillä on aitoa halukkuutta selvittää asiakastarpeet.

Vastaajat saivat arvioida myös FSP:n myyjien ammattitaitoa. Tulosten mukaan myyjät ovat palveluhenkisiä ja asiantuntevia. Yhteydenpidon kannalta tärkeään asemaan nousee myös se, että myyjät ovat helposti tavoitettavissa. Lisäksi asiakkaat kiittävät FSP:n tarjouksien saapumista ajallaan.

Voimakkaaksi trendiksi nousi se, että FSP huomioi ympäristön toiminnassaan varsin hyvin. ”Päätavoitteenamme on säilyttää tämä arvostus ja entisestään nostaa sitä vielä korkeammalle tasolle”, FSP:n toimitusjohtaja Pentti Virtanen vakuuttaa.

Hyvä palveluasenne Vastaajien mukaan FSP:n projekti- ja työnjohtajat ovat aktiivisia, ammattitaitoisia sekä hyviä viestijöitä, joilta löytyy palveluasennetta. Aktiivisuus heijastuu muun muassa siinä, että

Neljä viidestä suosittelee FSP:tä Vastaajilta kysyttiin valmiutta suositella FSP:tä muille. Merkittävää oli se, että peräti neljä viidestä yhteistyökumppanista suosittelisi FSP:tä muille palvelun hankkijoille.

Tutkimuksessa kysyttiin myös asiakastoiveita, joihin FSP:n olisi syytä jatkossa panostaa. Tulokset osoittavat, että asiakkaat haluavat FSP:n tuntevan jatkossa asiakastarpeet entistä syvemmin ja reagoivan palautteisiin entistä nopeammin. ”Suhtaudumme palautteeseen vakavasti ja lupaamme, että kehitämme edelleen jo hyvällä tasolla olevaa asiakaspalvelukykyämme”, Virtanen lupaa.

Kehitystoiveisiin on jo tartuttu FSP on Virtasen mukaan käynyt jo tarkasti tuloksia läpi ja pyrkii jatkossa nostamaan asiakaspalvelun entistä korkeammalle tasolle. Yhtiö korostaa viestinnässään ympäristönsuojelua, kommunikoi aikataulumuutoksista entistä paremmin ja panostaa selkeisiin tarjouksiin.

Lisäksi FSP:n projekti- ja työnjohtajat pyrkivät jatkossa kuuntelemaan asiakkaita entistä herkemmällä korvalla ja reagoimaan poikkeamiin entistä nopeammin. Päätavoitteina on parantaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja viestiä alan markkinajohtajuudesta sekä uusista palveluinnovaatioista.

FSP kiittää kaikkia vastaajia siitä, että he ovat antaneet avoimesti arvokasta palautetta. Tulosten pohjalta FSP ottaa lähiaikoina yhteyttä asiakkaisiin, jotta yhtiö voi tarkentaa tarpeita ja sopia yhteistyön kehittämisestä.

Näin tutkimus tehtiin Touko–kesäkuussa 2009 toteutettuun tutkimukseen vastasi 129 FSP:n asiakasta tai yhteistyökumppania.

Vastaajat vastasivat eri kysymysryhmiin, jotka perustuivat yhteistyön laatuun.

Tyypillinen vastaaja oli sopimusasiakas, joka hoitaa sekä sopimus- että tuotantoasioita, jolla on kaksi tai kolme kumppania, jolla on liikevaihtoa 50 miljoonaa euroa ja joille FSP on yksi monista kumppaneista.

Vastaajista joka toinen oli FSP:n kumppani ja joka viides sopimusasiakas tai satunnaisostaja. Joka toisen vastaajayrityksen liikevaihto nousi yli 50 miljoonan ja joka neljäs keräsi myyntiä 11–50 miljoonan euron välillä. Asiakassuhteen laajuudesta kertoo muun muassa se, että melkein joka toinen piti FSP:tä pääasiallisena kumppanina. n

FSP Finnish Steel Painting Oy on…

Luotettava ja turvallinen kumppani 3,82 Reipashenkinen ammattilainen projektissa 3,58 Kansainvälistyvä 3,37 Edelläkävijä ympäristön huomioinnissa 3,11 Edellä aikaansa 3,05 Ylivoimainen pintakäsittelymenetelmien kehittäjä 3,00 0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

Kyllä, suosittelen FSP:tä myös muille (%) Satunnaisostaja 88 Sopimusasiakas 82 Kumppani 80 0

20

40

60

80

100

Mitä FSP:n palveluja käytät eniten tällä hetkellä? (%) Korroosionestomaalaukset 86 Sinko- tai suihkupuhdistukset 65 Pesu- ja puhdistustyöt 46 Jauhemaalaus 14 Metalliruiskutukset 12 0

20

40

60

80

100

Mitkä FSP:n palvelut herättävät eniten kiinnostusta? (%) Metalliruiskutukset 15 Korroosionestomaalaukset 13 Pesu- ja puhdistustyöt 12 Palonsuojamaalaus 11 Lattiapinnoitukset 11 Jauhemaalaus 11 Happopeittaus 11 0

3

6

9

12

15

Lähde: FSP:n asiakastutkimus kesäkuu 2009

13

l u k i j a t u t k i m u s

Lehden lukijatutkimuksen tuoreet tulokset:

Kurssi kääntyi ylöspäin Pintaa Syvemmältä -sidosryhmälehti on kääntänyt kurssinsa entistä parempaan suuntaan viimeisen vuoden aikana. Se on helposti lähestyttävä, ajankohtainen, kiinnostava, FSP:n näköinen ja luotettava. Näin kertovat lehden lukijatutkimuksen tuoreet tulokset.

K

aksi kolmesta vastaajasta uskoo, että Pintaa Syvemmältä -lehti on kehittynyt parempaan suuntaan viimeisten 12 kuukauden aikana. Joka viidennen mielestä lehti on pysynyt ennallaan, ja loput vastaajista ei osannut sanoa.

Erityisesti FSP:n henkilöstö on ottanut lehden omakseen. Henkilöstö lukee pidempään ja on tyytyväisempi lehden kehitykseen kuin muut vastaajaryhmät.

Tulosten mukaan lukijat ovat tutustuneet lehteen hyvin. Joka neljäs luki lehden kokonaan ja melkein joka toinen luki muutaman kiinnostavan jutun. ”Lehti on FSP:n näköinen” Vastaajat saivat myös arvioida lehteä koskevia väittämiä. Tulosten avulla lehden profiili nousee selvästi esille: ”Lehteä on helppo lukea”, ”Lehden

Miten lehti on mielestäsi kehittynyt viimeisen vuoden aikana?

100 Kehittynyt parempaan suuntaan

87

Pysynyt ennallaan En osaa sanoa

80 67

65

60

55

40 25 20

18

15

19

16

21

9 4 0

Henkilöstö

Kaikki vastaajat

Lähde: Lukijatutkimus kesäkuu 2009/VCA

14

Pintaa Syvemmältä

Kumppanit

Asiakkaat

sisältö on ajankohtainen”, ”Lehdessä on kiinnostavia juttuja”, ”Lehti on FSP:n näköinen” ja ”Lehti on luotettava”.

Peräti yhdeksän kymmenestä lukijasta kertoo, että lehti on hyödyllinen tietolähde. Hyötyä kuvaa parhaiten seuraava väite: ”Saan lehdestä tietoa FSP:n toiminnasta, mielipiteistä, arvostuksista ja kumppaneista.”

Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä takasivun ilmoituksesta. Kiitettävän arvosanan se sai ulkoasusta ja asiantuntevuudesta.

Pääkirjoitus nousi ykkösjutuksi Vastaajat saivat myös kertoa, mitä aiheita lehti voisi jatkossa käsitellä.

Toivelistan kärkeen nousivat FSP:n käynnissä olevat ajankohtaiset hankkeet, asiakasprojektit kotimaassa ja ulkomailla sekä henkilöjutut.

Juttuja toivottiin myös pintakäsittelytoimittajan valinnan perusteista, syventävistä teemoista, työnäkymistä ja ulkomaisista toimipaikoista.

Lukijat antoivat kouluarvosanat myös lehden seitsemälle juttukokonaisuudelle. Sisällöltään parhaimmaksi jutuksi kohosi toimitusjohtaja Pentti Virtasen kirjoittama pääkirjoitus. Vastaavasti ulkoasultaan näyttävimmäksi jutuksi kipusi ajoneuvomaalauksesta Tampereen Ruskossa kertova juttu.

Näin tutkimus tehtiin Lukijatutkimus toteutettiin kesäkuussa 2009 heti Pintaa Syvemmältä 2/2009 -lehden ilmestymisen jälkeen. Webkyselyn tarkoituksena oli selvittää lehden muistamista, lukemista, mielipiteitä, tyytyväisyyttä, hyötyjä, toiveita ja lukijakunnan rakennetta.

Kyselyyn vastasi 109 lukijaa tasaisesti eri sidosryhmistä. Joka kolmas vastaaja oli asiakas (42 %) tai yhteistyökumppani (36 %) ja joka viides (21 %) henkilökuntaa. Lehden toimitus kiittää kaikkia vastanneita. n

Toimipisteet palveluksessanne

Onnittelut Harrietille!

Taloushallinnon assistentti ja ostoreskontrasta viime vuosina vastannut Harriet ”Haije” Kallonen on siirtynyt eläkkeelle tämän vuoden elokuun alusta alkaen. Hänen työuransa ehti kestää FSP:ssä kahdeksan vuotta. Iloinen, pirteä ja positiivinen Harriet ehti tulla tutuksi lähes koko henkilökunnalle, koska hän vastasi palkanlaskennasta. FSP kiittää yhteisistä työvuosista ja toivottaa antoisia eläkepäiviä! n

PÄÄKONTTORI SÖDERKULLA ITÄ-SUOMEN ALUEKONTTORI KUOPIO PINTAKÄSITTELYLAITOKSET IISALMI

PORI

JYVÄSKYLÄ

PORVOO

JÄRVENPÄÄ

RAAHE

KAARINA

RAISIO

KAUHAJOKI

SASTAMALA

KOUVOLA

SAVONLINNA

KURIKKA

SIILINJÄRVI

LIEVESTUORE

TAMPERE

LOVIISA

TURENKI

NAANTALI

VARKAUS

OUTOKUMPU

YLIVIESKA

TELAKAT STX Europe RAUMA, TURKU Technip Offshore Finland MÄNTYLUOTO PROJEKTITOIMISTOT NAKKILA, RAUMA, SASTAMALA MUUT MAAT

Pidennämme käyttöikää ja huoltoväliä

Viron pintakäsittelylaitokset Jüri, Saue Venäjän pintakäsittelylaitos PIETARI

FSP Finnish Steel Painting Oy Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puhelin (09) 278 6270 Faksi (09) 272 1636 www.fspcorp.com 15

For Surface Protection

Pintamme kestää myös katseita

Teolliset pintakäsittely- ja lisäarvopalvelumme ovat arvostettuja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Pintakäsittelemme koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Säästät aikaa ja keskityt omaan ydinosaamiseen sekä sen kehittämiseen.

Käytämme saasteettomia työmenetelmiä, kierrätämme ja varastoimme turvallisesti. Noudatamme tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001.

FSP Finnish Steel Painting Oy Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla P 09 278 6270 F 09 272 1636 www.fspcorp.com

© STX Europe Turku Liberty of the Seas 2007