FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosr yhmälehti NRO 1/2009
Viroon jo toinen pintakäsittelylaitos Pätevyys nousee avainasemaan palonsuojauksessa Telakkaprojektissa korostui ympäristö ja työturvallisuus Vuosaari tilasi jättipylväiden pintakäsittelyn
Viron johtaja:
Valttikortteja ovat laatu ja kokemus
P ä ä k i r j o i t u s
Asemamme vahvistui alkuvuonna
A
rvoisa lukija, tässä lehdessä esittelemme alkuvuoden työmme tuoreet hedelmät. Itse haluan nostaa niistä esille kolme: Stera-kumppanuus Virossa, autolautan pintakäsittelytyöt Helsingin telakalla ja Teräsrakenneyhdistyksen vaatimuksen mukainen palonsuojamaalauskonseptimme. Nämä kaikki kertovat FSP:n aseman vahvistumisesta vaativissa pintakäsittelyprojekteissa lähellä asiakasta. Stera-kumppanuus Virossa kertoo siitä, että jo Kaarinassa alkanut yhteistyömme Steran kanssa avaa ovia jatkaa yhteisellä uralla myös ulkomailla. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että Steran asiakkaatkin luottavat FSP:n työn laatuun. Tämä viestii entistä tehokkaammasta kyvystämme reagoida asiakastarpeisiin avaimet käteen -periaatteella. Tyydytystä tuo lisäksi se, että STX Europe valitsi FSP:n autolautan muutostöiden pintakäsittelijäksi
Helsinkiin. Nyt kansainvälinen telakkayhtiö luottaa työmme jälkeen Rauman ja Turun lisäksi myös Helsingissä. Projektissa nousi esille vastuullinen tapamme toimia: ympäristö kuuluu meille kaikille. Saasteettomuus, kierrätys ja turvallinen varastointi takaavat osaltaan parhaan mahdollisen lopputuloksen. Palonsuojamaalauskonseptimme osoittaa tuotekehityksemme tavoitteen löytää uusia ratkaisuja alan kehityksen muuttuviin tarpeisiin. Teräsrakenneyhdistyksen uuden vaatimuksen päätavoitteena on kohottaa entisestään koko palonsuojausalan laatua. FSP kuuluu tässäkin eturivin yritysten joukkoon. Saan itse seurata alaa aitiopaikalla, koska olen jäsen palonsuojamaalareiden ja -tarkastajien pätevyydenarviointilautakunnassa. Jatkossakin FSP:n pätevät palonsuojausmaalarit varmistavat, että koko prosessi on suoritettu tuoteselosteiden
ja Teräsrakenneyhdistyksen ohjeistuksen mukaisesti. Asiakkaamme voivat luottaa kokonaispalveluumme, jonka avulla teemme palonsuojamaalaukset ja muut vaativat pintakäsittelyprojektit joustavasti ympäri Suomen. Hyvä lukija: tutustu rauhassa myös muihin yritysuutisiimme. Antoisia lukuhetkiä!
Yhteistyöterveisin
Pentti Virtanen Toimitusjohtaja
FSP FINNISH STEEL PAINTING OY Vuonna 1964 perustettu FSP Finnish Steel Painting on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista pintakäsittelyalan yrityksistä. Pintakäsittelykohteita ovat muun muassa koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Yhtiö noudattaa tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja. Yhtiössä työskentelee lähes 400 alan ammattilaista ja liikevaihto oli noin 40 miljoonaa euroa vuonna 2008. Yrityksellä on lähes 40 toimipaikkaa kattavasti ympäri Suomen, lisäksi tytäryhtiöt sijaitsevat Venäjällä ja Virossa. www.fspoy.com Pääkonttori: Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puh. 09 278 6270 Faksi 09 272 1636
2
Pintaa Syvemmältä
Pintaa Syvemmältä on FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitus ja ulkoasu: Viisikko-Communica Communications VCA Oy Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy
Kansikuva: Vesa-Matti Väärä
s i s ä l t ö
4
Viroon jo toinen pintakäsittelylaitos, Stera kumppaniksi
6
Reinola navigoi kurssia Sauessa
8
Ympäristö ja työ turvallisuus korostuivat telakkaprojektissa
10
Pätevät maalarit valmiina palonsuojaukseen
12
Ulkomaankaupan pääsatama tilasi jättipylväiden pintakäsittelyn
14
Eurometalli-lehden päätoimittaja trendikyselyssä
15
Poikittaistuki esti tapaturman Läheltä Piti -kilpailussa 3
k a n s a i n v ä l i s t ym i n e n
Stera Mechanics kumppaniksi Viroon toinen pintakäsittelylaitos FSP:n toinen virolainen pintakäsittelylaitos on käynnistänyt toimintansa tämän vuoden maaliskuussa Stera Mechanicsin tehdastiloissa Sauessa. Samassa pihakiinteistössä paimiolainen Stera Mechanics valmistaa jo nyt ohutlevyosia ja muita tuotteita. Kumppanit hakevat nyt yhdessä uudelle tehtaalleen metalli- ja konepajateollisuuden asiakkaita.
Y
hteistyöhankkeen takana on voimakas halu saada asiakkaiksi Virossa jo toimivia suomalaisia metalli- ja konepajateollisuusyrityksiä. Hanketta ajaa se, että Stera Mechanics tarvitsee kumppanin sähkömoottorien ja tuuligeneraattorien komponenttien raepuhallukseen, maalaukseen ja massaukseen. ”Halusimme FSP:n kumppaniksi, koska aiomme keskittyä omaan ydinosaamiseemme ja sen kehittämiseen. Uskomme, että FSP tarjoaa hankkeisiimme laadukasta ja toimitusvarmaa pintakäsittelyä”, sanoo Stera Mechanics Oy:n toimialajohtaja Jarkko Vähä-Tahlo. Luotettava ja uskottava kumppani Hän jatkaa, että kumppanin valintaa vauhditti myös FSP:n maine suurimpana alan toimijana Pohjois-Euroopassa. ”FSP on luotettava ja uskottava yhteistyökumppani, jolta saat kustan4
Pintaa Syvemmältä
nustehokkaan pintakäsittelyn avaimet käteen -periaatteella”, Vähä-Tahlo sanoo. Vaakakupissa painavat myös toimivat ja pitkäjänteiset henkilösuhteet, joiden hän korostaa olevan mutkattomia FSP:n ja Steran välillä. Samaan hengenvetoon Vähä-Tahlo kiittelee FSP:n ympäristöystävällistä tuotantotapaa, jossa nousevat esiin saasteettomuus, kierrätys ja huolellinen varastointi. Yhteistyötä myös Suomessa Tällä hetkellä Steran tehdas työllistää Sauessa 25 ohutlevymekaniikan ammattilaista. Yhtiö käynnisti toimintansa Virossa jo vuonna 2006 ja tuotantonsa tammikuussa 2007. Sauen tehdas sijaitsee noin kymmenen kilometriä Tallinnasta lounaaseen. FSP ja Stera tuntevat toisensa varsin hyvin, koska yhteistyö samanlaisella konseptilla on toteutettu jo Steran Kaarinan tehtaalla. Steran asiakkaisiin
kuuluu tunnettuja elektroniikka- ja konepaja-alan yrityksiä, joita ovat Suomessa muun muassa ABB, Kone ja Nokia Siemens Networks. ”FSP:n pintakäsittelyn työnjälki on yksiselitteisesti ollut hyvää Kaarinassa. FSP toimii Kaarinassa Steran tehdastiloissa kuten Virossakin”, Vähä-Tahlo sanoo ja kertoo, että myös Steran asiakkaat luottavat FSP:n työn laatuun. Yhteistyön merkittävyyttä nostaa se, että maalattujen neliöiden määrä noussee vuodessa reiluun 100 000 neliömetriin sekä Sauessa että Kaarinassa. Kapasiteetti laajenee Jo aiemmin FSP:llä on Virossa pintakäsittelylaitos Jürissa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Tallinnasta kaakkoon. ”Toinen pintakäsittelylaitoksemme Virossa laajentaa kapasiteettiamme ja voimme nyt palvella entistä laajempaa
Kuva: Shutterstock
Viron pintakäsittelylaitokset Tallinnan eteläpuolella.
TALLINNA Jüri
Kuvat: Stera Mechanics
Saue
• valmistaa asiakkailleen korkealaatuisia ohutlevyosia ja tuotekokonaisuuksia • tekee laitekaappeja ja kalusteita, mutta toimittaa alihankintana myös monia muita tuotteita • lävistää ja leikkaa ohutlevyjä automatisoiduilla levytyökeskuksilla • toimii Suomessa kolmella paikkakunnalla asiakaskuntaa. Haemme myös projektiasiakkuuksia eli siirrämme kalustoa tarvittaessa lähelle asiakasta”, sanoo FSP:n Suomen pintakäsittelylaitoksista vastaava toimialajohtaja Jukka Kinnunen. Yhteistyö Steran kanssa Virossa merkitsee Kinnusen mukaan myös sitä, että FSP kykenee palvelemaan kumppaniyrityksiä myös ulkomailla. Hän muistuttaa, että FSP:llä on pintakäsittelylaitos myös Pietarissa, Venäjällä. ”Tavoitteenamme on nelinkertaistaa liikevaihtomme Virossa lähivuosien aikana. Kartoitamme samaan aikaan liiketoimintamahdollisuuksia myös muilla Baltian markkinoilla”, Kinnunen sanoo. n
• tehtaat sijaitsevat Paimiossa Lähteenmäen teollisuusalueella vajaan 30 kilometrin ajomatkan päässä Turusta, Kaarinassa Turun kupeessa sekä Kokemäellä Porin liepeillä • tytäryritys Stera Saue AS toimii Virossa Tallinnan läheisyydessä • on osa kolmeen liiketoimintaalueeseen jakautunutta Stera Technologies -konsernia • konsernin palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 650 henkeä • yhteistyöverkostoon kuuluu satoja toimittajia
FSP vastaa Stera Mechanicsin sähkömoottorien ja tuuligeneraattorien komponenttien raepuhalluksesta, maalauksesta ja massauksesta.
5
ein
Vi
o
R
ro
L ein
ssa
Kuvat: Vesa -Matti Väärä
he n k i l ö k u va
o l a o t ti o FSP:n Viron yksiköt hakevat kasvua uuden luotsinsa Leino Reinolan johdolla. Tieteen ja paikallispolitiikan saralla kunnostautunut Reinola tarttuu haasteeseen innostuneena.
6
Pintaa Syvemmältä
t a hj
Leino Reinola perehtyy FSP:n toimintatapoihin Kaarinan tehtaalla, missä hänellä on mahdollisuus tutustua Steran ja FSP:n yhteistyöhön.
F
SP:n tuore Viron toimintojen johtaja Leino Reinola aloitti työt vuoden alussa. 36-vuotias lämpötekniikan insinööri on työskennellyt aiemmin seitsemän vuotta suomalaisissa yrityksissä, mm. Fortumin tytäryhtiössä Transmast Oy:ssä projektijohtajana. ”Sain silloin ensimmäisen kosketukseni pintakäsittelyalaan, sillä rakensimme Viroon mobiilimastoja, jotka maalattiin ja kuumasinkattiin.” ”Työltäni FSP:ssä odotan ensisijaisesti haasteita. Pidän siitä, että näen konkreettisesti työni ja sen tulokset”, Reinola toteaa. Reinola asuu puolisonsa kanssa Sauen kunnassa, missä hän myös toimii kunnallispolitiikassa. Valtuustoikää sitoutumattomalle edustajalle on kertynyt pian neljä vuotta, mutta ensi syksyn kunnallisvaaleihin osallistumisesta Reinola ei vielä ole tehnyt päätöstä. Hän tekee lisäksi Tallinnan teknillisessä yliopistossa väitöskirjaa jäteveden lietteen käytöstä energiantuotannossa. Tutkimukselta ja kunnallispolitiikalta ylijäävä vapaa-aika kuluu liikuntaharras-
tusten parissa: talvisin Reinola hiihtää ja kesällä taittaa matkaa polkupyörän selässä. Hän on myös metsänomistaja: 10 hehtaaria omaa metsää sijaitsee 70 kilometrin päässä Tallinnasta, isän kotiseudulla. Pohjoismaiset asiakkaat tähtäimessä Viron toiminnot laajenevat, kun FSP ottaa huhtikuussa vastuun Stera Mechanics Oy:n Sauen tehtaalla valmistettavien tuotteiden pintakäsittelystä. 2007 FSP on tehnyt yhteistyötä ABB:n kanssa Viron Jürissa. ”ABB on merkittävä asiakas, sillä myös Stera toimittaa sille osia. Virossa on paljon metalliteollisuusyrityksiä, jotka tekevät alihankintaa Pohjoismaihin, ja niistä haemmekin kasvua”, Reinola kertoo. Jürissa ABB:n generaattoreita pintakäsittelee 11 henkeä, Sauen yksikköön tulee aluksi neljä työntekijää. Osaavien työntekijöiden saaminen on haaste, sillä Virossa ei ole pintakäsittelyalan koulutusta. Maan heikon taloudellisen tilanteen vuoksi halukkaita työntekijöitä kuitenkin riittää.
”Työnjohtajaksi Saueen tulee Jürin yksikössä alusta lähtien toiminut maalari, joka perehtyy Steran tuotteisiin Suomessa Kaarinan tehtaalla. Muut työntekijät saavat koulutuksen maalaukseen Jürissa ja puhallukseen Suomessa”, Leino Reinola kertoo. Laatu ja kokemus valtteina Stera valmistaa Sauessa sähkömoottoreiden ja tuuligeneraattorien vaativia ohutlevykomponentteja ja -kokonaisuuksia. Sopimuksen taustalla on kilpailukyvyn, läpäisyaikojen ja laadun jatkuva parantaminen. ”Laadunvalvonta on FSP:n vahvuus myös Viron markkinoilla. Pitkään alalla toimineen yrityksen valtiksi nousee myös kokemus”, Reinola painottaa. ”Saueen voimme ottaa Steran ohella muita töitä. Lisäksi lähdemme hakemaan kasvua projektimyynnin aloittamisesta myös Virossa. Vuoden päästä toimimme jo ehkä muillakin paikkakunnilla.” n
7
Kuvat: VCA/Jukka Nieminen
ca s e
STX Europe tilasi
autolautan pintakäsittelyn
Helsingin telakalle Kansainvälinen telakkayhtiö STX Europe on tilannut FSP:ltä pintakäsittelytyöt autolautan muutostöilleen avaimet käteen -periaatteella Helsingin telakalle. Kyseessä on suomalaisen Finnlines-rahtivarustamon operoima ro-ro-rahtialus Finnpulp.
F
SP:n Projektit-toimialan työnjohtaja Marko Timonen uskoo, että STX Europe on hyötynyt FSP:n teräskappaleiden pintakäsittelyprojektista. Avainetuina korostuivat hänen mukaansa toimitusvarmuus, laadukas työnjälki ja saasteettomat työmenetelmät. Hän jakaa Finnlinesin muutostöiden pintakäsittelyn neljään eri vaiheeseen. Projekti käynnistyi hiontatyöllä, jonka aikana FSP pesi teräslohkoista rasvat ja muut liat pois. Erityistä tarkkuutta vaativat hitsaussaumat, jotka siistittiin puhtaiksi. Toinen vaihe sisälsi huolellisen pohjamaalauksen, jonka jälkeen projekti eteni pintamaalaukseen. Viimeiseen vaiheeseen kuului muutoskohteiden paikkamaalaus. ”Maalattavien muutoskohteiden pinta-ala oli lopulta yhteensä 8 000 neliömetriä. Vajaan kuukauden kestäneessä projektissa oli eri vaiheissa mukana 5–8
8
Pintaa Syvemmältä
ammattitaitoista pintakäsittelijää”, Timonen kertoo. Kierrätys osa ydintoimintaa Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että joustavuus oli yksi projektin kulmakivistä, sillä pintakäsittelijät tekivät maalaustöitä myös viikonloppuisin tiukan aikataulutuksen takia. Joustava toteutus vauhditti projektin pysymistä sovitussa aikataulussa. Avainasemaan kohosivat myös saasteettomat työmenetelmät, kierrätys ja turvallinen varastointi. ”Lajittelimme työvaiheiden aikana esimerkiksi roskat. Emme työnnä mitään suoraan roskiin”, Timonen korostaa ja jatkaa, että FSP noudatti telakka-alueella luonnollisesti myös työturvallisuusstandardeja. Esimerkiksi jokaisella pintakäsittelijällä oli kypärä ja suojalasit sekä -vaatteet. n
Huolellisen pohjamaalauksen jälkeen projekti eteni pintamaalaukseen.
Marko Timosen vetämässä projektissa oli eri vaiheissa 5–8 ammattitaitoista pintakäsittelijää.
N
uoresta iästään huolimatta Finnpulprahtialuksella on takanaan värikäs historia. Vuonna 2002 Nanjingin kaupungissa Kiinassa rakennettu alus suunniteltiin alun perin kastettavaksi Finncarriernimellä. Helmikuussa 2002 se luovutettiin englantilaiselle Nordic Forest Terminalsille, joka rekisteröi sen Iso-Britannian lipun alle. Kotisatamaksi tuli maan pääkaupunki Lontoo. Samalla alus päätyi myös Finnlines Cargo Servicen liikenteeseen. Maaliskuussa 2002 Finnpulp alkoi liikennöidä reitillä Helsinki–Kotka–Lyypekki–Rauma. Helmikuussa 2008 Finnlines osti aluksen, joka luovutettiin toukokuussa Finnlines Scandinavia Ltd:lle. Myöhemmin toukokuussa Ro Ro I Mill Ab hankki aluksen ja rekisteröi sen Ruotsin lipun alle. Kotisatamaksi tuli Malmö. n
M/S Finnpulp • suomalaisen Finnlinesrahtivarustamon operoima ro-ro-rahtialus • omistaja Ro Ro I Mill Ab • rakennettu 2002 Kiinassa • aluksen kantavuus 11 746 tonnia • suurin pituus 184,8 metriä • leveys 26,5 m • suurin syväys 6,8 metriä • nopeus 37,04 km/h • hyttipaikkoja 12 henkilölle • pystyy jääolosuhteissa kulkemaan yksin • rekisteröity Ruotsin lipun alle • kotisatama Malmö
9
a j a n k o h t a i s t a
n y t
Hanketta ajavat FSP, Amiedu ja Teräsrakenneyhdistys
Pätevät maalarit valmiina
palonsuojaukseen FSP on tarjonnut tämän vuoden alusta alkaen Teräsrakenneyhdistyksen uuden vaatimuksen mukaisia palonsuojamaalauksia. Kohderyhmänä ovat urakoitsijat, jotka rakentavat kokoontumistiloja ja teollisuus- sekä varastorakennuksia teräksen tai muiden metallien avulla. Avainhyödyiksi nousevat entistä laadukkaampi työn jälki ja kohonnut palonsuojauksen turvallisuus.
S
ysäyksen hankkeelle antoi FSP:n projektit-toimialan johtaja Ismo Rojon mukaan tämän vuoden alusta voimaan astunut Teräsrakenneyhdistys Normitoimikunnan uusi vaatimus. Sen mukaan palonsuojausta tekevien maalareiden on oltava päteviksi todettuja, kun he käyttävät varmennettujen käyttöselosteiden mukaisia maaleja. Näiden maalien varmennetut käyttöselosteet on joko uusittu tai haettu syksyn 2007 jälkeen. ”Suosittelemme myös, että maalausyritykset käyttävät yleisesti päteviä työntekijöitä”, sanoo Teräsrakenneyhdistyksen erityisasiantuntija, tekniikan tohtori Olli Kaitila ja jatkaa, että tavoitteena on parantaa työn laatua ja teräsrakenteiden palonsuojauksen turvallisuutta. ”En tiedä, että muissa maissa olisi vielä vastaavaa pätevyyttä, joten siinä mielessä Suomi näyttää Euroopassa suuntaa”, Kaitila kertoo. Aiemmin kirjava tapa Aiemmin alan yritysten haasteena oli kirjava maalaustapa palonsuojauksissa. Uusi normi oli tarpeen, koska palonsuojamaalaus on noussut erityisosaamista vaativaksi työksi, jota ei ole aiemmin aina ymmärretty. FSP:n konsepti jakaantuu neljään vaiheeseen: esikäsittelyyn ja pohja-, palonsuoja- sekä pintamaalaukseen. ”Asiakkaamme saavat meiltä kokonaispalvelun, jonka avulla teemme
10
Pintaa Syvemmältä
palonsuojamaalaukset kantaville teräspinnoitteille joustavasti ympäri Suomen”, Rojo sanoo ja jatkaa, että tarvittaessa FSP tekee työt joko omissa tiloissaan tai paikan päällä. Pelastautumisaikaa tulipalon aikana Amiedun koulutuspäällikkö Jussi Kempin mukaan palonsuojamaalaus tarvitsee maahamme päteviä tekijöitä, koska teräsrakentaminen kasvaa räjähdysmäistä vauhtia. Samalla kasvaa riski vaaratilanteista, joissa kantavat teräsrakenteet pettävät tulipalon aikana. ”Teräsrakenteiden palonsuojamaalaus antaa esimerkiksi kauppakeskuksissa tai muissa suurehkoissa tiloissa oleville ihmisille pelastautumisaikaa tulipalon aikana”, Kemppi kiteyttää. Amiedu on jo käynnistänyt alan koulutuksen, jonka suorittaneet voivat hakea Teräsrakenneyhdistyksen pätevyystodistusta. Muun muassa FSP:n toimitusjohtaja Pentti Virtanen kuuluu 11-jäseniseen pätevyydenarviointilautakuntaan, jossa on asiantuntijoita eri organisaatioista. Teräksen käyttöä rakennusteollisuudessa edistävä Teräsrakenneyhdistys pitää yllä verkkosivuillaan listaa palonsuojamaalareista ja -suojaustarkastajista, joilla on voimassa oleva pätevyystodistus.
Lujuus heikkenee tulipalossa Rakentamismääräyskokoelman E1-osan mukaan kantavien rakenteiden on kestettävä palon sattuessa niille asetettu vähimmäisaika. Paloturvallisuusvaatimus täyttyy, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan oletetun palonkehityksen, paloluokkien ja lukuarvojen mukaan. Merkittävää on se, että teräksen muodonmuutosominaisuudet heikkenevät teräksen lämpötilan noustessa. Rakenneteräksen myötölujuus säilyttää normaalitasonsa 400 celsiusasteeseen saakka, mutta alenee jyrkästi tämän jälkeen. Kriittisenä mitoituslämpötilana pidetään 550–600 astetta eli teräsrakenteen lämpötila ei saa ylittää tätä lukemaa palonkestoaikana. n
Kuva: Shutterstock
Teräksen käyttö kasvaa räjähdysmäisesti
T
ällä hetkellä teräksen markkinaosuus yltää jopa 20 prosenttiin rakennettujen kuutioiden mukaan laskettuna. Tilastoluku saattaa käytännössä nousta korkeammaksi, koska teräspalkkeja käytetään myös rakennuksissa, joissa pilarit eivät ole terästä. Näitä ei lueta teräsrunkoisiksi, vaikka teräsrakenteiden määrä nousisi rakennuksessa moninkertaiseksi pilareihin verrattuna. Erityisesti teollisuus- ja varastotilojen kantavissa rakenteissa käytetään terästä, kun peräti joka toinen teollisuus- ja varastorakennus on rakennettu teräsrakenteiden varaan. Teräksen osuus nousee kokoontumisrakennuksissa 25-65 ja toimisto- sekä hallintorakennuksissa 30- 40 prosenttiin. Viime vuosina teräs on lisääntynyt monikerroksisissa toimisto- ja hallintorakennuksissa. Teräs on paraikaa jo lähes vallitseva materiaali, kun yhdistelmärakenteet lasketaan mukaan. Esimerkiksi lasin ja teräksen yhdistäminen julkisivuissa on hallinnut kaupunkikuvaa viime vuosina. Palonsuojamaalaus soveltuu erityisesti kantavien teräsrakenteiden palonsuojaukseen. Kyseessä ei ole mikään tiloja koskeva vaatimus, vaan se liittyy rakenteen palonkestävyyteen Rakentamismääräyskokoelman E1:n mukaan. Myös muut menetelmät ovat käytössä, mutta palonsuojamaalaus nousee vahvaksi vaihtoehdoksi silloin, kun teräsrakenteet jäävät näkyviin. n Lähde: Teräsrakenneyhdistys
11
Kuva: Tehomet Oy
ca s e
Maisemaystävällinen maalaus istuu meriympäristöön
Vuosaaren satama tilasi sadan jättipylvään
pintakäsittelyn Vuosaaren uuteen Suomen ulkomaankaupan pääsatamaan on noussut yhteensä noin sata monikymmenmetristä valaisinpylvästä ja -mastoa. Duplex-pinnoitteella tehdystä käsittelystä ovat vastanneet yhteistyössä FSP Finnish Steel Painting ja Aurajoki.
H
ankkeen pääurakoinnista vastannut, pylväs- ja mastonvalmistaja Tehometin tuotantopäällikkö Tomi Pasanen on tyytyväinen pitkäaikaisten kumppaniensa pintakäsittelytyöhön. ”FSP:n ja Aurajoen työnjälki on ollut laadukasta ja toimitusvarmaa. Projekti eteni aikataulussa sinkitys- ja pintakäsittelylaitoksesta aina Vuosaaren sataman työmaalle saakka”, Pasanen kertoo. Yhdeksi tärkeimmäksi päähyödyksi Pasanen kertoo FSP:n pintakäsittelylaitosten ja Aurajoen kuumasinkityslaitosten erinomaisen sijainnin. Laitosten läheinen sijainti tukee Duplex-pinnoitteella toteutetun kokonaispalvelun kahta eri vaihetta: kuumasinkitystä ja maalausta. Käytännössä projekti käynnistyi syyskuussa 2007, jolloin Tehomet toimitti Kangasniemen tehtaaltaan pylväs- ja mastokappaleet Aurajoki-konserniin kuuluvan Aurajoki Oy:n Lievestuoreen kuumasinkityslaitokselle.
12
Pintaa Syvemmältä
Kuumasinkitty pinta on hyvä maalausalusta Kuumasinkitysvaiheen aikana kappaleet laskettiin sinkkipataan standardien mukaisesti. Heti tämän jälkeen kappaleet siirrettiin samalla paikkakunnalla sijaitsevaan FSP:n pintakäsittelylaitokseen, jossa ne pintamaalattiin. Projekti päättyi marraskuussa 2008, jolloin Tehomet toimitti viimeiset kappaleet suoraan Lievestuoreelta Vuosaaren satamaan ennen kuin se vihittiin käyttöön. Satamasta oli noussut kohti taivasta yhteensä noin sata pintakäsiteltyä valaisinpylvästä ja -mastoa, joiden pituus vaihtelee 20–40 metrin välillä. Pasanen korostaa kuumasinkityn pinnan roolia hyvänä maalausalustana. Etuna on muun muassa se, että maalikalvon alla olevan sinkin korroosiotuotteet täyttävät halkeamat, jos maalikalvo vioittuu tai halkeilee iän myötä.
Kuva: Port of Helsinki
Vuosaaren satama • Koko on 150 hehtaaria, josta 90 hehtaaria on merestä täytettyä uutta aluetta. • Konttilaituritilaa satamassa on 1 500 metriä. • Työpaikkoja satama tarjoaa noin 1 500.
Suomen pääsatama Vuosaaren satama on koko Suomea palveleva kontti- ja perävaunuliikenteen satamakeskus. Rakennustyöt käynnistyivät tammikuussa 2003 ja päättyivät marraskuussa 2008. Samalla se korvasi Länsisataman, Sörnäisten sataman ja Laajasalon öljysataman. n
Kuvat: Tehomet Oy
Sinkki ja maali pelaavat yhteispeliä Sinkki ja maali pelaavat ikään kuin yhteispeliä, kun sinkin korroosiotuotteet eivät vaadi lisätilaa ruosteen tavoin ja eivät irrota maalia. Lopputuloksena on se, että sinkki antaa mastoille ja pylväille pitkän sekä luotettavan korroosiosuojan esimerkiksi tuulisessa meri-ilmastossa. Syynä on se, että maalikalvo suojaa sinkkiä ilmasto- ja kosteusrasituksilta. Teräskappaleiden pintakäsittely nouseekin Vuosaareen satamassa tärkeään asemaan, koska meri tuo mukanaan kosteutta ja matalapaineita. Samalla vettä tihkuu taivaalta melko paljon ja ilman kosteus saattaa nousta suureksi. Tärkeänä etuna on myös se, että maalatut pylväät ja mastot istuvat esteettisesti maisemaympäristöön. Pintakäsittelyvaiheen jälkeen satamasta nousi kohti taivasta yhteensä noin sata pintakäsiteltyä valaisinpylvästä ja -mastoa, joiden pituus vaihtelee 20–40 metrin välillä.
13
haa s t a t t el u
kehittyä metalli Päätoimittaja Petri Kuhlman:
Taantuma antaa mahdollisuuden
Miltä näyttävät metalli- ja konepajateollisuuden suhdanteet, ja millaista kehitystä on odotettavissa tänä vuonna? Kysyimme tätä Petri Kuhlmanilta, jolla Eurometalli-lehden päätoimittajana on aitiopaikka alan trendien seuraamiseen.
M
Kuva: Mira Kuhlman
ihin suuntaan metalli- ja konepajateollisuus kehittyy tämän vuoden aikana? "Tällaisena aikana pitää nimenomaan kehittyä. Suurinta osaa alasta kalvaa töiden puute. Silloin on aika satsata kehitykseen. Viime vuosina alaa parhaiten kuvannut termi on ylikuumeneminen, hyvässä ja pahassa. Suuri työmäärä on tehnyt hyvää yritysten taseille. Kolikon kääntöpuolena voidaan kirjata työvoimapula. Liian kova vauhti on jarruttanut osittain myös kehitystä. Talouden taantuma avaa valveutuneille yrityksille mahdollisuuden kehittyä. Uskonkin, että tällaiset yritykset kehittävät tuotantokoneistoaan, panostavat tuotannon sujuvuuteen ja kouluttavat henkilöstöään. 90-luvun lama poiki ennätysmäärän uusia keksintöjä. Varsinkin metalliteollisuus näkyi aktiivisesti näissä tilastoissa. Nyt saattaisi olla taas aikaa uusille innovaatioille, jotka omalta osaltaan viitoittaisivat metalliteollisuutemme taas uuteen nousuun." Minkä alan yritykset pärjäävät todennäköisesti parhaiten tämänhetkisessä suhdannetilanteessa? "Ylikuumentuneet markkinat aiheuttivat myös vauhtisokeutta. Esimerkiksi liian moni alihankintakonepaja nojasi liikaa
14
Pintaa Syvemmältä
yhden suuren päämiehen varaan, kun olisi pitänyt laajentaa asiakaspohjaa useampaan päämieheen ja toimialaan. Tässä suhdannetilanteessa pärjäävätkin parhaiten ne, jotka ovat perustaneet toimintansa useampaan tukijalkaan. Myös erikoistuminen luo kilpailukykyä. Suomella on muutakin tarjottavaa maailmalle kuin Nokia ja metsäteollisuus. Usein pääsee unohtumaan, että metalliteollisuudellamme on paljon pienehköjä perheyrityksiä, jotka tekevät hyvää tulosta nimenomaan omilla innovatiivisilla vientituotteillaan. Näiden yritysten uskon pärjäävän hyvin myös näinä vaikeina aikoina." Mitkä yritykset vetävät pisimmän korren? Mihin tekijöihin yritysten pitää panostaa, jotta ne selviytyvät voittajina? "Ilman muuta pitää panostaa tuotannon ja henkilöstön kehittämiseen. Esimerkiksi Suomen alihankintateollisuuden kannattaa tarjota monimutkaisten, vaativien kappaleiden ja kokonaisuuksien valmistusta. Tämä taas vaatii kilpailukykyisintä konekantaa, automatisointia ja robotisointia sekä entistä voimakkaampaa verkostoitumista. Kehittymistä voi tehdä jokaisella tasolla. Toisille tämä voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä manuaalityöstöstä CNC-tekniikkaan, kehittyneimmillä
pajoilla esimerkiksi hitsauksen automatisointia, robotisointia ja siirtymistä FMS:ään. Kannattaa haistella myös ajan tuulia. Esimerkiksi ympäristöteknologian luomat mahdollisuudet kannattaa tutkia tarkkaan." Milloin metalli- ja konepaja teollisuus lähtee nousuun? "Työkannan nopea pudotus on aiheuttanut lähes paniikinomaisia reaktioita. Tätä paniikkia ovat johtavat talousjulkaisut vielä omalla negatiivissävytteisellä kirjoittelullaan vauhdittaneet. Nyt kun laskuvarjot on avattu, tilanne on hieman normalisoitunut. Toki sumu siellä jalkojen alla on sen verran sankka, että on vaikea arvioida kuinka nopeasti seistään jälleen maan pinnalla omilla jaloillaan. Oman arvioni mukaan käyrät kääntyvät kesän kynnyksellä pikku hiljaa parempaan suuntaan ja ensi vuoden alussa metalliteollisuudenkin tilanne on jo paljon valoisampi, joten mihinkään pitkään taantumaan en usko." Kuinka tuttu yritys teille on FSP Finnish Steel Painting Oy? "FSP on minulle tuttu yritys. Se on kasvanut räjähdysmäisesti. Mielikuvani on, että FSP taitaa olla pintakäsittelypuolella suurimpia toimijoita koko Pohjois-Euroopassa." n
Kuva: Shutterstock
Toimipisteet palveluksessanne PÄÄKONTTORI SÖDERKULLA
Poikittaistuki estää tapaturmat
ITÄ-SUOMEN ALUEKONTTORI KUOPIO PINTAKÄSITTELYLAITOKSET IISALMI
PORI
JYVÄSKYLÄ
PORVOO
JÄRVENPÄÄ
RAAHE
KAARINA
RAISIO
KAUHAJOKI
SASTAMALA
KOUVOLA
SAVONLINNA
KURIKKA
SIILINJÄRVI
än teki ehdotuksen vaaratilanteeseen, jossa maalausvaunulle asetetut putket olivat pyörähtämässä vaunua siirrettäessä maahan. Riskinä oli se, että putket olisivat samalla työntyneet työntekijän päälle suihkupuhdistus- ja maalausvaiheen aikana. Korjaavaksi toimenpiteeksi Yli-Kutsi ehdotti poikittaistukea maalausvaunuille, jolloin putket eivät pääsisi pyörähtämään. FSP:n työsuojelutoimikunta päätti parhaasta parannusehdotuksesta 16.1.2009 pidetyssä työsuojelutoimikunnan kokouksessa.
LIEVESTUORE
TAMPERE
LOVIISA
TURENKI
NAANTALI
VARKAUS
OUTOKUMPU
YLIVIESKA
Lisää ehdotuksia kaivataan FSP:n toimipisteet ovat ehdottaneet varsin innokkaasti työsuojeluehdotuksia Läheltä Piti -tilanteita varten. Yhteensä tilanteita kertyi 25 viime vuoden aikana, ja aktiivisuutta raportointiin toivotaan edelleen. Tänä vuonna kilpailu jatkuu edelleen. Palkinnon voittaa kolmen kuukauden välein henkilö, joka on antanut parhaan ja käytännönläheisimmän parannusehdotuksen Läheltä Piti -tilanteisiin. Työsuojelutoimikunnan kokous käy säännöllisesti läpi tilanteista tehdyt raportit. n
MUUT MAAT
FSP:n työsuojelutoimikunta on palkinnut ulkoiluasulla kauhajokilaisen Esko YliKutsin Läheltä Piti -tilanteiden parhaasta työsuojeluehdotuksesta.
H
TELAKAT STX Europe RAUMA, TURKU Technip Offshore Finland MÄNTYLUOTO PROJEKTITOIMISTOT NAKKILA, RAUMA, SASTAMALA
Viron pintakäsittelylaitokset Jüri, Saue Venäjän pintakäsittelylaitos PIETARI
FSP Finnish Steel Painting Oy Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puhelin (09) 278 6270 Faksi (09) 272 1636 www.fspoy.com 15
Pidennämme käyttöikää ja huoltoväliä
Teolliset pintakäsittely- ja lisäarvopalvelumme ovat arvostettuja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Pintakäsittelemme koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Säästät aikaa ja keskityt omaan ydinosaamiseen sekä sen kehittämiseen. Käytämme saasteettomia työmenetelmiä, kierrätämme ja varastoimme turvallisesti. Noudatamme tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001.
VCA.fi
For Surface Protection
FSP Finnish Steel Painting Oy Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puhelin (09) 278 6270 Faksi (09) 272 1636 www.fspoy.com