3/2017 Pintaa syvemmältä

PINTAA

FSP FINNISH STEEL PAINTING SIDOSRYHMÄLEHTI NRO 3/2017

SYVEMMÄLTÄ

4 8 12

ISKUNKESTÄVÄÄ POLYUREAA CRAMOLLE PINTAKÄSITTELIJÖIDEN RAUTAISTA AATELISTOA TUOTANTO NOUSUUN SIMULOINNILLA

FSP FINNISH STEEL PAINTING OY | KALLIOSOLANTIE 3, 01740 VANTAA | WWW.FSPCORP.COM

4

12

ISKUNKESTÄVÄÄ POLYUREAA CRAMOLLE

PINTAKÄSITTELIJÖIDEN RAUTAISTA AATELISTOA

TUOTANTO NOUSUUN SIMULOINNILLA

PINTAA

SYVEMMÄLTÄ

2

8

FSP Finnish Steel Painting Oy on yksi Pohjois-Euroopan johtavista pintakäsittely- ja lisäarvopalveluita tarjoavista yrityksistä. Keskitymme entistä enemmän perinteisestä pintakäsittely-yrityksestä tuotannon ja palveluiden kehittämiseen sekä uusien menetelmien ja teknologioiden tarjoamiseen. Näin varmistamme myös asiakkaamme kilpailukyvyn säilymisen tulevaisuudessa alan kärkitekijänä. Yhtiö noudattaa tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja. Yhtiössä työskentelee noin 220 alan ammattilaista, ja sen liikevaihto oli noin 23 miljoonaa euroa vuonna 2016. Yrityksellä on yli 20 toimipaikkaa sekä projektitoimintaa kattavasti Suomessa, Puolassa ja Virossa.

Pintaa Syvemmältä on FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto VCA Oy Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy Kansikuva: Kai Filppula Pääkonttori: Kalliosolantie 3 01740 Vantaa www.fspcorp.com ➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Takana ja edessä kehityksen vuosi Toiminnan ja työmenetelmien kehittäminen ja henkilöstön hyvinvointi ovat olleet tänä vuonna avainasemassa FSP:ssä. Tästä syystä olen todella iloinen, että olemme ottaneet uusia innovaatioaskeleita.

Nostan niistä esille kolme.

Sivuilla 12−13 esittelemme aivan uudenlaista tuotannon simulointiohjelmaa, jolla pintakäsittelyn tuotantoprosessin vahvuudet ja pullonkaulat voidaan nostaa esiin. Päämääränä on valita vaihtoehdoista paras ja optimoida tuotanto. Trendiksi on noussut tänä vuonna se, että tilaukset ovat tulleet nopealla vasteajalla, ja projektit ovat koostuneet räätälöidyistä lyhyistä sarjoista nopealla toimitusajalla.

Voimme nyt osoittaa asiakkaillemme entistä luotettavammin, miten tuotantoa voisi kehittää ja miten läpimenoaikaa voidaan saada entistä nopeammaksi.

Teollisuuden murros siirtää pintakäsittelyprosessia entistä enemmän erikoistuneempiin ratkaisuihin ja tuotteisiin. Meillä on ammattitaitoinen henkilöstö, laaja kokemus ja vahva pintakäsittelyosaaminen sekä kyky tarjota suojattua dokumentinhallintaa erikoistuneemmissa menetelmissä ja teknologioissa.

Kerromme sivulla 7 häive- ja naamiopinnoituksista, joita olemme toteuttaneet jo 1970-luvulta asti pintakäsittelylaitoksissa ja telakoilla. Kerromme tässä lehdessä myös miten toteutimme iskunkestävän polyurealattian Cramolle, ja miten hyödynsimme ARC-pinnoituksia painesuodattimissa Lappeenrannan pintakäsittelylaitoksessa.

Olemme keränneet TellUs-sovelluksella kehitysideoita ja turvallisuushavaintoja jo vuodesta 2013 alkaen.

Päämääränä on luoda systemaattisesti kulttuuria, jossa jokainen työntekijä voi havainnoida ja ehdottaa, miten FSP voisi toimia entistä fiksummin ja palvella asiakasta entistä paremmin. Tänä vuonna ilmoitusten määrä kohosi jo yli tuhannen. Olemme ottaneet käyttöön suurimman osan ilmoituksista, josta ovat hyötyneet henkilöstömme lisäksi asiakkaamme.

Myös tulevana vuonna keskitymme tutkimaan ja tarjoamaan uusia menetelmiä sekä teknologioita.

Vahvistamme lisäksi työssäoppimista entistä osaavamman ammattitaidon ylläpitämiseksi ja erityisosaamisen keräämiseksi. Näin varmistamme asiakkaamme kilpailukyvyn säilymisen tulevaisuudessa alan kärkitekijänä.

Hyvä lukija, käännä nyt sivua ja tutustu rauhassa tuoreisiin yritysuutisiimme ja case-tarinoihimme. Kiitän asiakkaitamme luottamuksesta toimintaamme ja ammattitaitoista henkilöstöämme työstä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Olemme yhdessä luoneet tänä vuonna erinomaiset edellytykset jatkaa strategiamme mukaista työtä tästä eteenpäin.

Rauhallista joulua ja onnistumisen vuotta 2018.

Pentti Virtanen Toimitusjohtaja, FSP Finnish Steel Painting Oy

Seuraa yritysuutisiamme nyt myös Facebookissa ja Linkedinissä, niin pysyt jyvällä kuulumisistamme.

Klikkaa linkkiä fspcorp.com-etusivulla tai suoraan Facebookissa ja Linkedinissä.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

3

Iskunkestävää polyureaa Cramolle CASE

EUROOPAN JOHTAVA KONE- JA LAITEVUOKRAUSPALVELUIDEN TARJOAJA CRAMO PARANSI SYKSYLLÄ 2017 TUUSULAN KESKUSKORJAAMONSA BETONILATTIAN KULUTUSKESTÄVYYTTÄ. TYÖN TOTEUTTAJAKSI CRAMO FINLAND OY VALITSI FSP:N, JOKA SUOSITTELI LATTIAN PINNOITTEEKSI ÄÄRIMMÄISIÄ OLOSUHTEITA KESTÄVÄÄ POLYUREAA.

Kuva: FSP

Cramo Finland Oy:n huoltopäällikkö Tuomas Niinisalo on tähän asti ollut tyytyväinen pinnoitustyöhön, joka kattoi osan Tuusulan keskuskorjaamorakennuksen betonilattian pinta-alasta. Tuusulassa on Cramon suurin varikko, joka jakelee koneita ja palvelee yli viittäkymmentä toimipistettä ympäri Suomea. ”Kyseessä oli pilottihanke, mutta jos kokemuksemme ovat hyviä, laajennamme polyureapinnoitusta muualle Suomeen Cramon toimipisteisiin. Halusimme löytää betonilattialle pinnoitteen, joka on luja ja joustava sekä kestää kovaa kulutusta ja äärimmäisiä mekaanisia rasituksia”, Niinisalo kertoo.

Pinnalle tehtiin lopuksi tartuntapinta, jonka tavoitteena oli lisätä työturvallisuutta. Profiloitu pinta vähentää liukastumisriskiä, jos lattialla on esimerkiksi öljyä.

Työturvallisuuden lisäksi tavoitteena on vähentää betonilattian kunnossapidon tai korjauksen tarvetta. Koko projekti lähti liikkeelle, kun Niinisalo näki videon polyure-

4

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

an kestävyydestä. Videolla lyötiin raskaalla lekalla polyurealla pinnoitettua betoniharkoista kasattua seinää.

Harkot menivät palasiksi, mutta polyurea harkon pinnassa säilyi vahingoittumana levynä. Tämä lopulta vakuutti Niinisalon kokeilemaan sitä betonilattiassa.

Tavoitteena kulutuskestävyys ”Tavoitteena on estää betonilattian kulumista, koska liikuttelemme korjaamolla metalliteloilla kulkevia maanrakennustyökoneita ja nastarenkailla kulkevia pyöräkuormaajia. Metalliteloilla liikkuvat työkoneet saattavat painaa enimmillään jopa 30 tonnia. Nämä kuluttavat herkästi betonilattian pintaa ja lisäävät kunnossapidon tarvetta”, Niinisalo perustelee. ”Halusimme hyödyntää myös uusia pintakäsittelytekniikoita ja -pinnoitteita, koska Cramon uuden strategian

yksi tärkeistä teemoista on innovaatioiden kehittäminen.

Polyurea oli lisäksi pintakäsittelytapana nopea ja helppo toteuttaa.”

Työ käynnistyi puhdistus- ja hiontavaiheilla, joissa öljy ja muut epäpuhtaudet siivottiin lattiasta pois ennen varsinaista polyureaa. Muita sen vahvuuksia ovat veden- ja korroosionkestävyys. Se ei myöskään sisällä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja on siksi ympäristöystävällinen vaihtoehto.

FSP on toteuttanut syksyn 2017 aikana myös muita polyureapinnoituksia toimipisteissään ympäri Suomea.

Esimerkiksi Iisalmessa FSP tutkii sen soveltuvuutta eri käyttökohteisiin kuten henkilönostimien lattioihin ja betonin ruiskutuskoneiden puomeihin. ”Henkilönostimien lattioissa polyurean on tarkoitus luoda liukastumisen estävä pinta. Polyurea on kestävämpi ja helpompi asentaa kuin kumiointi”, tiivistää FSP:n liiketoimintajohtaja Jarno Huttunen.

Cramo • Täyden palvelun rakennuskonevuokraamo, joka vuokraa asiakkailleen myös siirtokelpoisia tiloja sekä tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja • Alansa johtava Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa • Toimintaa 14 maassa noin 320 toimipisteessä • Henkilöstöä noin 2 500, Suomessa noin 500 yli 50 toimipisteessä • Liikevaihto 712 miljoonaa euroa (2016) • Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

5

Outotecin

painesuodattimet ARC-pinnoitettiin Lappeenrannassa CASE

Kuvat: FSP

FSP:n Lappeenrannan pintakäsittelylaitos toteutti syksyn aikana useita ARC-pinnoituksia Outotecin Filters-yksikölle. Kohteina olivat painesuodattimet, jotka menevät vientiin kaivos- ja kemianteollisuuteen. Pinnoitettavien osien paino nousee jopa 60 tonniin.

Outotecin Filters-yksikön tuotantojohtaja Mikko Tykkyläinen on tyytyväinen ARC-pinnoitustyön jälkeen.

Pinnoituksen haastavuutta lisäsi osien kotelorakenne ja yksittäisten osien koko sekä paino. ”FSP on joustava ja hyvä kumppani. Työn korkea laatu on vastannut asiakkaidemme meille asettamia laatuodotuksia. Yhteistyö on edennyt jouhevasti, sillä tuotantotilamme sijaitsevat samassa paikassa.” ”ARC-pinnoitusta tarvitaan painesuodattimissa, jotka kaivosteollisuudessa ja kemian prosesseissa kohtaavat ankaraa kulutusrasitusta ja korkean korroosioriskin sekä joutuvat happoroiskeiden tai -nesteiden kanssa tekemisiin”, Tykkyläinen kertoo.

ARC:n vahvuuksiksi hän nostaa kestävän pinnan esimerkiksi rikkihappoa vastaan ja iskunkestävyyden eli pinnoite ei vaurioidu helposti. Lisäksi se on erittäin hyvin tarttuva ja tarjoaa pitkän elinkaaren, mikä pidentää huoltoväliä. ”Haluamme jatkossa parantaa ja kehittää yhteistyötämme FSP:n kanssa Lappeenrannan pintakäsittelylaitoksella. Arvostamme FSP:n pinnoitusasiantuntijuutta ja joustavuutta.”

ARC-pinnoitus on myös turvallinen ja ympäristöystävällinen. Suurin osa pinnoitteista on täysin liuotinvapaita, joten niistä ei aiheudu haitallisia VOC-päästöjä.

Painesuodattimia käytetään mm. kaivosteollisuudessa prosessilietteen suodattamiseen. Suodatusvaiheessa lietteestä erotetaan neste ja kiintoaine asiakkaan prosessin tarpeiden mukaan.

6

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

PITKÄ KOKEMUS

HÄIVE- JA NAAMIOPINNOITUKSISTA CASE

FSP on toteuttanut 1970-luvulta asti häive- ja naamiopinnoituksia pintakäsittelylaitoksissaan sekä telakoilla.

Kokemusta on kertynyt eri puolilta maailmaa puolustusvälineteollisuudesta, joka on asettanut pintakäsittelylle korkeat laatuvaatimukset. ”Häive- ja naamiopinnoituksissa FSP:llä on ammattitaitoinen henkilöstö, laaja kokemus ja vahva pintakäsittelyosaaminen sekä kyky tarjota suojattua dokumentinhallintaa”, FSP Finnish Steel Painting Oy:n toimitusjohtaja Pentti Virtanen linjaa.

Työn turvallisuutta edistävät Virtasen mukaan myös turvallisuusselvitykset, joissa nuhteettomuus on varmistettu jokaiselta projektiin osallistuvalta FSP:n työntekijältä.

Häive- ja naamiopinnoitteet ovat erikoispinnoitteita, joissa tuotteille luodaan toiminnallisia ominaisuuksia visuaalisten ominaisuuksien lisäksi.

Naamiopinnoitteiden tarkoitus on suojata kohde siten, ettei sitä havaittaisi visuaalisesti helposti vaan se erottuisi mahdollisimman huonosti ympäristöstään. Tästä syystä esimerkiksi panssarivaunut, miehistönkuljetusvaunut ja merivoimien alukset pinnoitetaan maastoväreillä. Maastoväri tekee kohteen maaston kaltaiseksi.

Naamiopinnoitteissa noudatetaan kunkin maan kasvillisuuden heijastusta eri aallonpituuksilla eli naamiointipinnoitteet on optimoitu muun muassa metsäolosuhteisiin tai tarvittaessa kaupunki- ja meriolosuhteisiin.

Naamiointiväreinä voi olla muun muassa matta vihreä tai matta beige tilaajan speksien mukaisesti.

Naamiopinnoitukset sovitetaan yleensä tarkasteluetäisyyttä vastaavaksi. Ajoneuvojen naamiokuviot ovat suhteellisen suurikokoisia, kun taas taistelijan asun kuviot ovat pieniä, koska tärkein uhkaetäisyys on lyhyt.

hu

:S

a uv

Kohteesta tulee tutkanäkymätön

ck

sto

K

”Päämääränä on tehdä kohde tutkanäkymättömäksi eli pinnoitettu kohde absorboi tutkasäteilyä. Tällöin kohde pyritään piilottamaan aktiivisesti toimivilta haku- ja seurantajärjestelmiltä kuten tutkilta ja kaikuluotauslaitteilta.”

Häivepinnoitteiden myötä kohde näkyy vain taustakohinana tutka- ja lämpösignaalin kautta. Häiveteknologia liitetään nykyisin osaksi kaikkia asejärjestelmiä lentokoneista laivoihin ja panssarivaunuihin. Sukellusveneet on pinnoitettu siten, että niitä olisi mahdollisimman vaikea havaita kuuntelemalla ja kaikuluotaamalla.

Konsultointia tarvittaessa ”Yleensä häive- ja naamiopinnoitteiden speksit tulevat tilaajalta, mutta konsultoimme tarvittaessa tilaajaa pinnoitteiden valinnassa. Olemme toteuttaneet häive- ja naamiopinnoituksia puolustusvälineteollisuuteen hyvin eri tyyppisiin kohteisiin maa- ja merivoimille.”

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

r tte

7

PINTAKÄSITTELIJÖIDEN

RAUTAISTA AATELISTOA CASE

ITÄKESKUKSEN TALLINNANAUKIOLLA OLI MARRASKUUSSA MONELLE FSP:LÄISELLE TUTTUA VÄKEÄ. PAIKALLA OVAT VELJEKSET ARI JA KAI KUUSISTO, KEIJO NORDLING, JARI JUHOLA SEKÄ TYÖNJOHTAJANA KARRI LEMPINEN. Pintakäsittelytyö etenee ripeästi, mutta huolellisesti. ”Valmistuimme ammattikoulusta Raumalla vuoden välein, minä 1985 ja Kai 1986. Työelämään oli kova palo, ja tuohon aikaan Rauman ja Porin seudun telakoilla rakennettiin useita isoja laivoja, ja töitä olikin aina tarjolla”, muistelee Ari Kuusisto.

80-luvulla pintakäsittelijäksi opittiin työtä tekemällä.

Moni aloitti telakalla tai Mäntyluodon öljynporauslauttaprojekteissa apumiehenä ja oppi matkan varrella pintakäsittelyä. Silloinen Rauma-Repolan-yhtiö Konepajakouluineen oli myös mukana kouluttamassa alan ammattilaisia, joista Kai Kuusisto on yksi. ”Nuorempana työskentelimme usein paljon lohkomaalaamoilla, joissa pintakäsiteltiin valtavan kokoisia laivalohkoja ja työ oli fyysisesti raskasta. Välillä jouduttiin ryömimään hyvinkin ahtaissa paikoissa”, kertoo Ari Kuusisto.

Veljekset ovat olleet työpari liki 30 vuoden ajan. Välillä työmaalla voi kuulua ärräpäitä, mutta yhteisymmärrykseen päästään aina. Arin mukaan Kain pinna palaa nykyään nopeammin, aiemmin Ari saattoi murahtaa ensimmäisenä. ”Meille on ihan kunnia-asia tehdä työt niin hyvin, kuin vain mahdollista. Jos toisella on työssä tiukka paikka, toinen auttaa kaveria vieressä. Yhdessä ollaan aika tehokas parivaljakko”, sanoo Kai, jonka vahvuutena on Arin mukaan se, että hän hahmottaa pitkätkin projektit kokonaisuuksina. Ari kokee olevansa omassa elementissään erityisesti hiekkapuhallustöissä.

8

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Reissutyö sopii, jos asenne on kohdallaan

Työmailla ei myöskään anneta turhan hierarkian hidastaa. Kuusistot kertovat, että joskus ”me katsotaan päältä ja Lempinen tekee, hyvässä yhteisymmärryksessä.”

Karri Lempiselläkin on FSP-vuosia kasassa jo 17.

Muutoksia on vuosikymmenten varrella tapahtunut myös työturvallisuudessa. 1980-luvulla henkilökohtaisten suojainten kanssa ei ollut niin tarkkaa, nyt ei työmaalle ole asiaa edes vierailemaan ilman suojalaseja, turvakenkiä, viiltohanskoja, kypärää tai telineille ilman valjaita. ”Parempi näin”, toteavat miehet yhteen ääneen.

Suurimpia urakoita Kuusistojen ja Nordlingin uralla on ollut Mäntyluodon lisäksi 135-metrinen M/S Oslofjord, joka peruskorjattiin uuteen uskoon Rauman telakalla keväällä 2014.

Vanhat maalit poistettiin mastoista vesilinjaan asti, puhdistettiin ja pintakäsiteltiin. Samalla alukseen rakennettiin uusia hyttejä. Raumalta laiva ”uitettiin” Tanskaan, jossa se toimi risteilyaluksena. Haastavaa urakassa oli tiukka aikataulu ja se, että projekti oli odotettua laajempi.

FSP:llä on ollut kesätyöläisenä myös Kai Kuusiston poika. Työsuhdetta olisi mielellään jatkettu, mutta armeijan rivit kutsuivat. Kai Kuusisto ei lähde arvailemaan, seuraako jälkikasvu isän jälkiä. ”Opiskelut ensin, sitten työelämä”, hän kuittaa.

Veljekset Kai (vas.) ja Ari Kuusistolla on työvuosia FSP:llä yhteensä yli 60 vuotta.

Kuvat: Kai Filppula

Pisimpään Itäkeskuksen FSP:läisistä alalla on ollut Keijo ”Kepu” Nordling, jolla on takana työvuosia 37. Rauma-Repolan ja Hollmingin telakat ovat hänellekin tuttuja työympäristöjä, samoin Mäntyluoto. ”Isoin projekti, jossa olen ollut tähän mennessä mukana, on ehdottomasti Höga Kusten -sillan pintakäsittely Ruotsissa. Siellä pintakäsiteltiin 50 000 neliötä terästä.

Työelämän aloittelin apumiehenä ja pensselitöissä, sittemmin mukaan tulivat ruiskumaalaukset ja hiekkapuhallukset. Näistä jälkimmäisiä teen edelleen erityisen mielelläni. Se on itsenäistä ja rauhallista otetta vaativaa työtä, jossa ennättää myös ajatella syntyjä syviä”, sanoo Nordling.

Jari Juhola aloitti työuransa vuonna 1999, Porissa hänkin. Ammattikoulun maalaripuolelta hän siirtyi telakkahommiin, joissa ensin työnantajana oli YIT. Kuten muutkin tämän projektin ammattilaiset, hän siirtyi YIT:ltä vanhana työntekijänä FSP:lle vuonna 2001. ”Ajelin telakalla trukkia ja etenin pikkuhiljaa maalaus- ja ruiskumaalaushommiin. Töitä on aina riittänyt, vaikka telakkabisnes loppuikin muutama vuosi sitten. Töiden riittävyys, työnantajan joustavuus ja hyvät työkaverit ovat tärkeitä asioita, ja näiden takia olen pitänyt FSP:llä työskentelystä,” Juhola toteaa.

Myös muut miehet sanovat, että luotettava ja varma työnantaja on kaiken a ja o. Nyt työnkuva on tietenkin muuttunut: mitä kokeneempi ja osaavampi pintakäsittelijä, sitä laajempi työympäristö. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viisikko tekee lähes koko ajan reissutöitä. ”Reissutyö on varsinkin nykyään mielekäs vaihtoehto. Työnantaja huolehtii siitä, että viikon aikana on kunnon asumisolot – ei mitään takavuosien peltiparakkeja – ja päivien aikataulut selvät. Ylitöitä tehdään aina, jos niihin pyydetään ja joustoa on molemmin puolin. Kumpikaan osapuoli ei katsele kelloa, kun hommat on saatava tiettyyn pisteeseen”, sanoo Ari Kuusisto.

Keskiössä työturvallisuus

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

9

Itiksen Tallinnanaukio sai uuden ilmeen

Suomen suurimpiin kauppakeskuksiin kuuluva Kauppakeskus Itis on ehostanut Tallinnanaukion julkisivuaan.

Julkisivun valaistus uusitaan myös osaksi pintakäsittelyn yhteydessä.

FSP vastasi teräsjulkisivun pintakäsittelystä marraskuun aikana. Tilaajana oli Kauppakeskus Itäkeskus.

Työn tavoitteena oli saada julkisivulle visuaalisesti yhtenäinen ilme. Pintakäsiteltävä julkisivu Tallinnanaukiolla oli 120 metriä pitkä ja kymmenen metriä korkea.

Työ alkoi telineiden pystytyksellä ja huputuksilla ympäristön suojelemiseksi. Suojaukset olivat tarpeen, koska Tallinnanaukiolla liikkuu päivittäin suuri määrä kauppakeskuksen asiakkaita. Itiksessä vierailee vuosittain yli 17 miljoonaa asiakasta. Aukiolta on suora pääsy kauppakeskus Itikseen, ja siellä on myös Itäkeskuksen metroaseman toinen itäisistä sisäänkäynneistä, jonka laiturialueelta metrot lähtevät keskustaan.

Pintakäsittelytyö sisälsi puhdistus-, karhennus- ja maalausvaiheet. Huputuksen sisällä pintakäsittelyolosuhteen mahdollistivat lämmityslaitteet. ”FSP oli jo entuudestaan tuttu teollisena pintakäsittelyalan yrityksenä”, kertoo Rambollin rakennuttajakonsultti Jari Jouppi.

10

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Kai Kuusisto (vas.), Jari Juhola, Keijo Nordling ja Ari Kuusisto ovat sitä mieltä, että työelämässä tulee olla joustoa sekä työnantajan että -tekijän puolelta.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

11

Tuotanto nousuun simuloinnilla CASE

FSP ON OTTANUT KÄYTTÖÖN TIETOKONEAVUSTEISEN SIMULOINTIOHJELMAN, JOLLA SAADAAN SELVILLE TUOTANTOPROSESSIEN VAHVUUDET JA PULLONKAULAT ILMAN, ETTÄ VARSINAINEN TUOTANTO HÄIRIINTYY. Ideal PLM:n toimittama Tecnomatix-simulointiohjelma on ollut käytössä esimerkiksi FSP:n Kangasniemen pintakäsittelylaitoksessa ja sen avulla löydettiin ratkaisu, joka kaksinkertaistaa tuotannon.

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että tuotantoprosessi mallinnetaan todenmukaisesti, minkä jälkeen mallinnuksen tuottamat erilaiset vaihtoehdot kokeillaan. Näin päästään valitsemaan parhaat vaihtoehdot eli optimoimaan tuotanto.

Tehometin tuotantojohtaja Tomi Pasanen sanoo, että simulointi analyyseineen tukee uuden uunin investointisuunnittelua. Lopullinen päätös ja aikataulut tehdään myöhemmin vuoden 2018 aikana.

Tehomet kuuluu amerikkalaiseen Valmont Industries -konserniin ja on Pohjoismaiden suurin metallisten ja puisten erikoisvalaisinpylväiden, valaisinvarsien ja mastorakenteiden valmistaja.

”Aloitimme simuloinnit kumppanimme Ideal PLM:n kanssa alkuvuodesta 2017 ja toteutuksia on tehty Puolassa, Raisiossa ja Kangasniemellä. Tuotantoprosessissa on äärimmäisen monia muuttujia ja kerrannaisvaikutuksia, joita ei vain pystytä laskemaan ’kynällä ja paperilla’. Simulointiohjelman paras anti onkin kiteytettynä se, että prosessia parantavat päätökset pystytään simuloinnin jälkeen tekemään ’mutu-tiedon’ sijaan matemaattiseen tietoon perustuen”, kertoo FSP:n kehityspäällikkö Juli-Ann Rikkonen.

Kangasniemellä toimiva pintakäsittelylaitos on vieressä sijaitsevan Tehomet Oy:n pitkäaikainen kumppani. Yksikön päällikkö Lauri Leppänen arveli, että mikäli tuotantoon lisätään toinen pulverimaalausuuni, tuotanto voisi kaksinkertaistua. Simuloinnilla arvio osoittautui oikeaksi, mikä antoi Tehometin investointisuunnittelulle tukea jatkopäätöksiä varten. ”Simulointi myös varmisti, ettei toisen uunin lisääminen toisi mukanaan kerrannaisvaikutuksia, jotka vaatisivat tilojen laajentamista tai henkilöstömäärän lisäämistä. Itse asiassa Kangasniemi pystyy nyt nostamaan käyttötehonsa tasolle, joka on ihanteellinen sekä asiakkaan tarpeiden että pintakäsittelijöiden työtahdin kannalta”, toteaa Rikkonen.

12

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Kuvat: Jarmo Manninen

Simuloinnilla eroon ”mutu”-tiedosta

Tehometin tuotantojohtaja Tomi Pasanen (vas.) yhdessä FSP:n Jaakko Lahikaisen kanssa. Kangasniemellä tehty prosessisimulointi tukee Tehometin investointipäätöksiä.

Arvokas työkalu asiakkaan tuotannon tehostamiseen Rikkonen vastaa FSP:llä simuloinneista ja niiden toteutuksista. Työnjako FSP:n ja Idealin välillä on se, että FSP määrittää ongelman ja asettaa tavoitteet ja sen jälkeen kerää tuotannosta lähtötiedot. Tämän jälkeen data menee Ideal PLM:lle mallinnukseen, simulointiajoon, analyysiin ja tulosten dokumentointiin.

Järjestely toimii hyvin, sillä lähtötietojen – esimerkiksi tuotannossa olevan tuotteen työvaiheet, tuotteiden työvaihekohtaiset työstöajat, henkilöstön määrä ja kapasiteetti – kerääminen vaatii paikallisen työnjohdon osaamista ja raportteja, joita he tuotannosta keräävät. ”Tuotantolaitoksen toiminnan simulointiin menevä aika riippuu tuotantomääristä, käytössä olevista linjoista ja siitä, kuinka paljon erilaisia tuotteita on valmistuksessa.

Myös se, miten tarkka simulaatiosta halutaan, vaikuttaa kestoaikaan. Sadan prosentin tarkkuuteen ei ole edes järkevää pyrkiä, koska silloin kaikkien mahdollisten ja myös epätodennäköisten muuttujien huomiointi vie suhteessa liikaa aikaa. Normaalitarkkuus on noin 90–95 prosenttia, mutta usein on toki päästy myös lähelle 100 prosenttia”, sanoo Ideal PLM:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Vehviläinen.

Rikkonen on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Ideal PLM:n kanssa. PLM on lyhenne sanoista Product Lifecycle Management. ”FSP:llä on nyt käytössä räätälöity simulointiohjelma, jonka avulla voimme osoittaa asiakkaille entistä luotettavammin, miten tuotantoa voisi kehittää.”

Tuotanto on matematiikkaa ”Simuloinnin avulla säästetään sekä aikaa että rahaa. Tuotantolaitoksen suoritusteho paranee, tuotannon pullonkauloista päästään eroon ja tilat sekä laitteet saadaan toimimaan täydellä kapasiteetilla” listaa Vehviläinen.

Lisäksi suunnitteluturvallisuus paranee ja investointien määrää saadaan pudotettua 5–20 prosentilla. ”Kangasniemellä tehty simulointi osoitti, että uuden pulverimaalausuunin lisääminen tuotantoon nostaisi tuotteiden läpimenoaikaa tuotannossa 60 kappaleeseen tunnissa, mikä on puolet nykyistä enemmän.”

Tuottiko Kangasniemen simulointi mitään yllättäviä tuloksia? ”Simuloinnissa ei oikeastaan pitäisi koskaan tulla esiin täysin yllättäviä asioita.

Sen tehtävänä on vahvistaa arvio todennetuksi tiedoksi, jonka perusteella pystytään laskemaan, mitkä tekijät edesauttavat tai hidastavat tuotantoa”, Vehviläinen korostaa.

Tällä hetkellä suuritöisin simulointivaihe on alkutietojen kerääminen, jota tehdään esimerkiksi eri kirjanpito- ja laskentaohjelmia hyödyntämällä. ”Tämäkään ei ollut ongelma. Itse asiassa työnjako oli ihanteellinen: me keräsimme lähtötiedot, joita ulkopuolisten voi olla vaikea hahmottaa, ja simulointi sujui nopeasti ammattilaisten käsissä,” lisää Rikkonen.

Kangasniemellä koko simulointiprosessi vei muutaman päivän. ”On täysin mahdollista, että tuotannossa olevien kappaleiden identifioimiseen ja seuraamiseen käytetään erilaisia tunnisteita, datankeräysmenetelmiä ja ohjelmia. Näin ollen vaiheajat kirjautuvat automaattisesti tiettyyn ohjelmaan, josta tiedot saadaan käyttöön ilman manuaalista seurantaa. Toisaalta tiedonkeruun automatisointi on usein kannattavampaa suuremmissa tuotantolaitoksissa kuin Kangasniemen tapauksessa”, summaa Vehviläinen.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

13

Melassisäiliöille pintakäsittely UUTINEN

Suomen Sokeri hyödynsi loppusyksystä 2017 FSP:n monipuolista pintakäsittelyosaamista Kirkkonummen Kantvikissa sijaitsevalla Suomen Sokerin Porkkalan sokeripuhdistamolla.

Melassisäiliön sisäpuolen pintakäsittelyurakka asetti vaativan haasteen, sillä työ piti toteuttaa säiliön sisällä.

Tilavuutta säiliöllä on 5 000 kuutiota. Suomen Sokerin kunnossapitopäällikkö Jyri Lehtonen on ollut tyytyväinen pintakäsittelytyön lopputulokseen. ”Valitsimme FSP:n kumppaniksemme, koska yhtiö on iso tekijä. Meillä oli vahva luottamus, että sillä on valmius toteuttaa laadukas pintakäsittely nopeasti sovitun aikataulun mukaisesti. Se ei haparoi otteissaan”, Lehtonen kertoo.

Kumppanukset ovat jo aiemmin tehneet tiivistä yhteistyötä.

FSP pintakäsitteli kolme vuotta sitten toisen melassisäiliön Kantvikin sokeripuhdistamossa.

Kumppanuutta vauhditti FSP:n erikoisosaaminen säiliöiden pintakäsittelyssä ja vankka asiantuntemus elintarvikehyväksyttyjen pinnoitteiden speksaamisen tärkeydestä.

Urakalla oli Lehtosen mukaan kaksi päätavoitetta: päivittää pintakäsittely FDA-säädöksien mukaiseksi ja pidentää elinkaarta. FDA on lyhenne sanoista Food and Drug Administration, joka on Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto.

Suositukset pinnoitteista ”Haasteena oli pysäyttää korroosio ja ehkäistä säiliöön tulevat mahdolliset vauriot. FSP selvitti ja suositteli meille sopivaa elintarvikehyväksyttyä pinnoitetta. Nyt meillä on valmis konsepti tuleville kunnossapitohankkeille”, Lehtonen kertoo.

Urakka eteni vaiheittain. Ennen urakkaa säiliö oli tyhjennetty melassiliuoksesta, jota syntyy sokerin jalostusprosessin aikana.

Säiliöön pumpattava melassiliuos viedään sokeripuhdistamosta rehuteollisuuden raaka-aineeksi. Telineiden pystytyksen, pesun ja hiekkapuhalluksen jälkeen pinta maalattiin kolmeen kertaan.

14

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

”Työt etenivät sujuvasti laadunvalvontaan. Hyvää oli myös dokumentaatio eri työvaiheista ja tarkastuksista.”

• • • • •

Suomen Sokeri Oy valmistaa, myy ja markkinoi sokerituotteita elintarviketeollisuudelle ja vähittäiskaupalle henkilöstöä noin 180 henkilöä liikevaihto 150 miljoonaa euroa osa saksalaista Nordzucker Groupia, joka on Euroopan toiseksi suurin sokeriyritys • Porkkalassa Suomen ainoa sokeripuhdistamo, Säkylässä juurikassokeritehdas

Suomen Sokerin Jyri Lehtonen on tyytyväinen FSP:n nopeaan ja laadukkaaseen tapaan toimia.

TRIPLALTA ISO TILAUS UUTINEN

UUTINEN

FSP toteutti lokakuun alussa vaativan raakatärpättisäiliön sisäpuolen pintakäsittelyn Oiltanking Finlandille. Säiliö on 16 metriä korkea ja sen halkaisija on 11 metriä.

Mussalon satamaterminaalissa tehdystä työstä vastasivat FSP:ltä työnjohtaja Karri Lempinen ja pintakäsittelijöinä pitkän linjan ammattilaiset Ari ja Kai Kuusisto. ”Raakatärpätti on erittäin voimakas kemikaali, ja ennen säiliön sisäpinnan käsittelyä tarvittiin neljän viikon tuuletus. Säiliön sisälle rakennettiin telineet, minkä jälkeen sisäpinta hiekkapuhallettiin ja siivottiin.

Asiakkaan tekemän esikäsittelyn tarkastuksen jälkeen säiliö pinnoitettiin sinkkisilikaattipinnoitteella”, Lempinen kertoo.

Teollisuussäiliöt pintakäsitellään 5–10 vuoden välein, jotta niiden korroosionkesto ja tiiviys pysyvät hyvinä.

Sinkkisilikaatti sopii käytettäväksi erityisen syövyttäviä aineita sisältävissä säiliöissä. Sen ominaisuuksia ovat muun muassa korkea lämpötilojen sietokyky, jopa 600 celsiusastetta, sekä hankaus- ja liuotinkestävyys.

Kuvat: Kai Filppula

Suomen suurimmaksi kauppakeskukseksi nouseva Mall of Tripla tilasi FSP:ltä syksyn aikana pintakäsittelytyöt suurille runkoteräsrakenteille. Avainasemassa oli nopea, joustava ja toimitusvarma kyky vastata projektiin, sillä tilaus tuli lyhyellä vasteajalla, mihin Porvoon pintakäsittelylaitos pystyi vastaamaan tilaajan toiveiden mukaisesti.

Kyseessä oli moduuleista rakentuva suuri kokonaisuus, jossa maalattavia neliöitä kertyi tuhansia. Pintakäsittelykohteina olivat myös pyöröpilarit. Pintakäsittelytyö kattoi esikäsittelyn lisäksi pohjamaalauksen palosuojausta varten. Teräsrakenteet tulevat kauppakeskuksen huoltopihan rakennukseen.

Helsingin Keski-Pasilaan rakennettava Mall of Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema, asuntoja, hotelli ja toimistoja. Triplan kokonaislaajuus on yhteensä noin 183 000 kerrosneliötä. Tripla valmistuu vaiheittain vuosina 2019–2020.

FSP toteutti syksyn aikana myös toisen erityisen suuren pintakäsittelyprojektin Porvoon pintakäsittelylaitoksessa. Pintakäsittelykohteena olivat Kilpilahteen rakennettavan voimalaitoksen sisällä olevat putkistot, joita on yhteensä noin seitsemän kilometriä. Voimalaitoksen arvioidaan käynnistyvän vuonna 2018.

Säiliön sisäpintakäsittely Oiltanking Finlandille

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

15

© VASTAVALO.FI

FOR SURFACE PROTECTION

MONIPUOLISET PALVELUT ASIAKASLÄHTÖISESTI FSP toteuttaa teollisuuden pintakäsittelypalvelut asiakaslähtöisesti, ympäristöystävällisesti ja innovatiivisesti. Ammattitaitoisen henkilöstömme ansiosta ja avaimet käteen -palvelulla te voitte keskittyä ydinosaamiseenne – niin mekin teemme.

Yhtenä alan suurimmista Pohjois-Euroopassa haluamme olla myös edistyksellisin, monipuolisin, arvostetuin ja luotettavin yhteistyökumppani nyt ja tulevaisuudessa.

Käytämme saasteettomia työmetelmiä, kierrätämme ja varastoimme turvallisesti. Noudatemme tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001.

FSP FINNISH STEEL PAINTING OY | KALLIOSOLANTIE 3, 01740 VANTAA | WWW.FSPCORP.COM