3/2007 Pintaa syvemmältä

3 / 2007

Pintak채sittely채 Porvoossa Esittelyss채 Iisalmen, Kauhajoen ja M채ntyluodon toimipisteet Puhtaamman huomisen puolesta Pikkujoulu Tampereella

1

Vuosi paketissa Jälleen kerran eletään vuoden viimeisiä päiviä ja valmistellaan kuluneen vuoden paketointia.

Vuosi on ollut tapahtumarikas niin FSP:llä kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. Synkimpänä tapahtumana on ollut Jokelan koulun ikävä välikohtaus. Toivottavasti tästä kuitenkin päästään yli mahdollisimman pienin pysyvin vaurioin ja otetaan opiksi miten vastaavat tapahtumat vältetään tulevaisuudessa.

Työmarkkinapolitiikassa vuosi on ollut vilkas johtuen työehtosopimusneuvotteluiden liittokierroksista. Keskustelu julkisuudessa on ollut välillä hyvinkin tunnepitoista, mutta toivon että neuvottelut saadaan positiiviseen päätökseen kaikilla toimialoilla, joilla sopimus ei ole vielä syntynyt. Näin varmistamme kansainvälisen kilpailukykymme ja hyvän työllisyystilanteen jatkossa.

FSP:n osalta vuosi oli edelleen kasvun aikaa liikevaihdon kasvaessa 34 miljoonaan euroon.

Suurin osa kasvusta syntyi maamme rajojen ulkopuolella aloittaessamme toimintamme suunnitellusti Virossa ja Venäjällä.

Sisällysluettelo: 2 Pääkirjoitus

Haluan kiittää asiakkaitamme, sidosryhmiämme ja henkilöstöämme hyvästä yhteistyöstä tänä vuonna ja toivottaa kaikille oikein rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2008.

Yhteistyöterveisin Pentti Virtanen Toimitusjohtaja FSP Finnish Steel Painting Oy

Seuraava Pintaa Syvemmältä -lehti ilmestyy maaliskuussa 2008.

3 Toimipisteitä esittelyssä

Pintaa Syvemmältä

6 Pintakäsittelyä Porvoossa

ISSN 1796-6760

8 Uusia toimihenkilöitä 9 Puhtaamman huomisen puolesta 10 Pikkujoulu Tampereella 11 FSP:n uutisia 12 FSP:n toimipisteet 2

Toki kasvoimme myös kotimaassa metalliteollisuuden hyvän suhdannetilanteen ansiosta.

Tulevalta vuodelta 2008 odotamme jälleen kasvua niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Työtä on tehtävä nöyrästi ja systemaattisesti kehittäen toimintaa sisäisesti sekä asiakasnäkökulman kannalta.

FSP tunnetaan asiakkaidemme keskuudessa ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja kehityshakuisuudesta. Tulemme panostamaan lisäksi aiempaa enemmän toimintojemme ja palveluidemme kehittämiseen yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Julkaisija FSP Finnish Steel Painting Oy PL 15, 01151 Söderkulla www.fspoy.com Päätoimittaja Pentti Virtanen Puh. (09) 2786 2722 pentti.virtanen@fspoy.com

Kansikuva: Kuvakori.com

Toimitus Kustannus Oy Hakkuri Pertti Laakkonen Puh. (09) 7206 2680 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ulkoasu Leila Peräkylä Puh. (019) 312 007 leila.perakyla@dnainternet.net Kirjapaino Kirjapaino Uusima, Porvoo

Iisalmi, Kauhajoki ja Mäntyluoto Monipuolista pintakäsittelyä FSP:n toimipaikoista tällä kertaa esittelyvuorossa ovat Iisalmi, Kauhajoki ja Mäntyluoto.

Pintakäsittelytyöt niissä ovat hyvin monipuolisia: lyhyesti sanottuna työtä tehdään ajoneuvojen, palkkien ja muiden metallikappaleiden sekä kaasu- ja öljynporauslauttojen parissa.

Muun muassa tällaisia Normet Oy:n valmistamia kaivosautoja FSP pintakäsittelee Iisalmen toimipisteessään. Kuva: FSP

FSP:n Iisalmen toimipiste sijaitsee teollisuuskylässä Normet Oy:n välittömässä läheisyydessä.

- Aiemmin toimimme Normetin katon alla, mutta marraskuun lopussa valmistui 1 000 neliön laajennusosa, johon ajoneuvomaalaus siirtyi vanhasta ratamaalaamosta, kertoo FSP:n Itä-Suomen alueen tuotantopäällikkö Petri Rautiainen.

Normet Oy on erikoistunut kaivosten ja tunneleiden kumipyöräajoneuvojen suunnitteluun, valmistamiseen ja markkinointiin. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 prosenttia. Normetin tytäryhtiö Farmi Forest Oy on puolestaan yksi maataloustraktoreihin liitettävien työkoneiden kehittämisen ja valmistamisen edelläkävijöistä. Farmituotemerkillä markkinoitaviin tuotteisiin kuuluvat muun muassa juontolaitteet, hakkurit, puutavarakuormaimet ja metsäperävaunut. Vienti on yli 80 prosenttia liikevaihdosta. Molemmat yritykset on perustettu 1962.

FSP on Iisalmen teollisuuskylän rakentamissa uusissa tiloissa vuokralla.

- Yhteistyö Normetin kanssa on jatkunut runsaat viisi vuotta. Vanhan ratamaalaamon toiminta jatkuu ennallaan eli siellä pintakäsitellään Farmi Forestin tuotteet sekä Normetin pienemmät kappaleet, lähinnä kaivosajoneuvojen pienosat.

- Käytössä meillä on ollut nyt puolisen vuotta 1kerrosmaalaus aiemman kaksikerrosmaalauksen sijaan. Muutoksella läpimenoaika nopeutui ja VOCpäästöt saatiin alenemaan, kertoo Rautiainen.

Maalina käytetään polyuretaanimaalia.

- Laajennusosassa maalataan Normetin ajoneuvojen rungot, sitten ne menevät kokoonpantaviksi, jonka jälkeen kokonainen ajoneuvo tulee vielä viimeistelymaalaukseen.

- Käytössä on perinteinen märkämaalaus, tarkoitus on käyttää yhden kerroksen maalausta tässäkin.

Jatkossa FSP:n tavoitteena on saada Normetin kanssa yhteistyötä tiivistettyä siten, että viimeistelypalvelu eli lähinnä tarrojen ja kylttien asennus siirtyisi FSP:lle.

� 3

FSP:n Kauhajoen toimipisteessä tilaa on noin 1 100 neliötä.

Kuva: FSP

Iisalmen laajennusosa valmistui marraskuun lopussa.

Uudessa hallissa tehdään ajoneuvomaalaus. Kuva: FSP

Joensuun ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta konetekniikka opiskeleva Jukka Karvonen tekee viimeistelytoimintojen ylösajosta insinöörityönsä FSP:lle.

- Lopputyön tarkoitus on määritellä viimeistelyjen sisältö ja laajuus hinnoittelun pohjaksi. Jukka oli Iisalmen toimipisteessä viime kesän töissä ja tuntee prosessit hyvin, lisää Rautiainen.

- Työntekijöitä meillä on nyt 1 + 8, työskentelemme kahdessa vuorossa. Jos viimeistelypalvelusopimus tehdään, määrä kasvanee kesään mennessä parilla työntekijällä, uskoo Rautiainen.

Työnjohtajana Iisalmessa toimii Paavo Kareinen.

Tuotantoa kehitetty Iisalmessa FSP on ollut mukana Normetin ja Farmi Forestin kanssa Tekesin osittain rahoittamassa Painting Plus –projektissa, jossa tuotantoa pyrittiin kehittämään.

- Tämä oli hyvä projekti, jossa keskityttiin asiakasrajapinnan kehittämiseen. Esimerkiksi ratamaalaamopuolella eräkokoja ja välivarastointia on pystytty parantamaan, välivarastoinnista lähes luopumaan, joten tuloksiakin projektista on saatu.

- Lisäksi vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on lisääntynyt huomattavasti, mikä on edesauttanut yhteisten kehitystoimenpiteiden toteuttamista käytännössä.

- Projekti alkoi kesällä, nyt se on virallisesti jo päättynyt. Kyse oli pilottihankkeesta, josta on hyötyä muillekin laitoksillemme, arvioi Rautiainen.

4

Kauhajoella tuotannosta noin puolet on erilaisten palkkien pintakäsittelyä. Kuva:FSP

Rahtimaalausta Kauhajoella FSP:n Kauhajoen toimipiste on “perinteinen rahtimaalaamo”, kuten Kauhajoen ja Kurikan toimipisteistä vastaava työmaapäällikkö Aki Rahnasto asian määrittelee.

- Pintakäsittelemme lähiseudun konepajojen ja metallialan yritysten putki- ja teräsrakenteita. Noin puolet tuotannosta on palkkien käsittelyä eli teemme hiekkapuhalluksen ja maalauksen asiakkaan toivomusten mukaan. Yleensä tulee vähintään pohjamaalaus ja pintamaalaus, joskus myös kolmikerrosmaalaus.

- Lopuksi palkit pakataan asiakkaan kanssa sovitulla tavalla.

- Lisäksi pintakäsittelemme muun muassa laivamoottorien öljypohjia, koneiden ohjaamoja sekä erilaisia komponentteja kuljetinteollisuudelle.

Kauhajoen tuotanto on märkämaalausta. Tilat käsittävät noin 1 100 neliötä.

- Tämä on rakennettu alunperinkin maalaamoksi, joten tilat ovat toimintaamme sopivat. Puhaltamo on 25 metriä pitkä, pesuhalli samoin ja maalaamo-osuus on 50 metriä pitkä. Hallin molemmissa päissä on 16 tonnin nosturi. Tämä on vähän kuin putki: toisesta päästä tavara sisään ja toisesta käsiteltynä ulos, sanoo Rahnasto.

- Tämäntyyppiset lautat kestivät Meksikonlahdella riehuneen hurrikaani Katrinan parhaiten, Backman sanoo ylpeänä.

Lautta rakentuu 12 eri lohkosta yhtä kerrosta kohti, kerroksia on seitsemän, joten putkia ja terästä riittää.

- Itse asiassa tankki on täysrautaa. Hallissa teemme esivalmistelut, jottei rannassa tarvitse sitten hiekkapuhaltaa niin paljon. Hallissa tehdään noin 70 prosenttia työstä. Siellä homma on helpompaa, kun kaikki on vierellä.

- Työ rannassa, jossa lohkot hitsataan yhteen on vaativaa, varsinkin talvella. Lämpöä ja kuivaa täytyy olla, jotta maali kuivuu, ei saa olla liian kosteaa, hapKahta tankin eli lautan lohkoa yhdistetään. Lohkoja on kerrosta pea täytyy olla, koska hallivaiheen jälkeen kuljetaan miesluukkujen kautta ja kulku on hidasta. kohti 12 ja kerroksia on seitsemän. Kuva: FSP Hän korostaa sitä, että rahtimaalaamossa näkyy joustavuusvaatimukset: - Joka aamu päivä suunnitellaan uudelleen, asiakkaan aikataulut otetaan kiinni.

- Merkittävä osa toimintaa nykyään on laatuvaatimusten kasvu. Samoin dokumentointi lisääntyy ja on yhä tärkeämpi. Testejä vaaditaan, tehdään esimerkiksi maalin pysyvyysmittauksia, vetokokeita ja kalvonpaksuusmittauksia, joista kaikista pitää olla dokumentit.

Kauhajoen toimipiste toimii kahdessa vuorossa.

Työntekijöitä on 1 + 9. Työnjohtajana toimii Tapio Kiviniemi.

- Työkanta on ollut kuluvana vuonna hyvä ja ensi vuosikin näyttää melko hyvältä ainakin syksyyn saakka, toteaa Rahnasto.

Öljynporauslauttoja maailmalle FSP:n Mäntyluodon toimipiste Porissa sijaitsee Technip Offshore Finland Oy:n tiloissa. Yritys on osa maailmanlaajuista konsernia. Suomessa valmistetaan muun muassa Spar-tuotantolauttojen runkoosia, offshorerakenteita ja kelluvia offshorealustoja.

Kyse on siis kaasu- ja öljynporauslauttojen osista, joita tehdään Technipin tuotantolaitoksissa ympäri maailman.

- Mäntyluodossa teemme lautan alaosia, yläosa jossa on esimerkiksi majoitustilat, “mökki” kuten me sanomme, tehdään Ranskassa, kertoo FSP:n työnjohtaja Tom Backman Mäntyluodosta.

- FSP:llä täällä on työssä 2 + 14 henkilöä, lisäksi on yksi alihankkija sekä Technipin työntekijöitä 15.

Teemme työtä kahdessa vuorossa, nyt vedän iltavuoroa, Technipin mies vetää aamuvuoroa. Vaihdamme vuoroviikoin.

Tällä hetkellä rakenteilla oleva lautta, tai putki, kuten Backman sanoo, valmistuu Shellille. Edellinen keväällä lähtenyt lautta meni Chevronille.

Maalausta tankin ulkopuolella. Kuva: FSP

Telineitä tarvitaan, sillä tankit eivät ole mitään pieniä, vaikka ovat vain osa lautasta. Kuva: FSP

Neljä maalausjärjestelmää Jokainen lautta on erilainen tilaajasta riippuen. Koska edellinen ja nyt valmisteilla oleva lautta eivät mene samalle tilaajalle, joutui FSP hyväksyttämään työntekijät uudestaan.

- Vaihtuvuus on erittäin pieni, ja kaikki tietävät että työntekijät osaavat tehdä nämä hommat, mutta siitä huolimatta jouduimme pätevöittämään heidät uudelleen, kertoo Backman.

Nyt valmisteilla olevassa lautassa on neljä eri maalausjärjestelmää. Työ tapahtuu lähes kokonaan korkeapaineruiskutuksena.

- Tilaaja määrittelee käytettävät systeemit ja ne riippuvat siitä, mitä lautan osaa maalataan. Esimerkiksi kannelle ja veden yläpuolisiin osiin tulee erilainen maali.

Vedenpinnan alapuolelle jäävää osaa ei maalata.

Kovin pienistä osista ei ole kyse, vaikka rakenteilla on vain osa lauttaa: halkaisija on noin 35 metriä ja pituus kokonaisuudessaan noin 170 metriä, siitä tankkien osuus on noin 80 metriä.

- Aikataulut ovat tiukkoja. Noin vuosi menee yhdessä tällaisessa lautassa. Maalaustyöt saisimme tehtyä nopeamminkin, mutta aina silloin tällöin joutuu odottelemaan terästöiden edistymistä, Backman sanoo.

5

Pitkät perinteet Porvoossa Putki- ja säiliömaalausta Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamolla riittää putkia ja säiliöitä pidettäväksi kunnossa. FSP:llä on jalostamon urakoitsija-alueella kaksi hallia, joissa tehdään maalauksia. Lisäksi työtä tehdään ulko-alueilla.

Porvoon jalostamolla putkia riittää. Kuvassa prosessialuetta.

Kuva: Neste Oil Oyj

FSP on ollut Nesteen yhteistyökumppani Porvoon jalostamolla käytännössä alusta lähtien. Aiemmin työtä tekivät FSP:n edeltäjäyritykset. Koko korroosioneston kehittymiselle Suomessa Porvoon jalostamo on ollut hyvin keskeinen paikka.

- Itse olen ollut nyt tässä nykyisessä tehtävässäni 17 vuotta. Kyllähän tämä on ollut “värikästä” aikaa, sanoo Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon kunnossapito-osaston maalausvalvoja Markus Eloranta.

- Aiemmin oli vieläkin värikkäämpää. Silloin oli pitkän linjan työnjohtajia, värikkäitä, hienoja persoonia. Edellisessä Pintaa Syvemmältä –lehdessä ollut Köpi Koskinen on esimerkiksi sellainen. Hänenlaisiaan ei enää tule alalle. Hän pitää valvojankin hyvällä tuulella, sieltä tulee tarvittaessa laulun- tai runonpätkä, naurahtaa Eloranta.

- Jos vielä vähän muistelee, niin nyt jo eläkkeelle siirtynyt Timosen Matti oli henkilö, jonka kanssa tein ensimmäisen ison säiliömaalausurakan, muistan säiliönkin vielä, se oli T-29. Siitä kaikki alkoi. Sen jälkeen ainakin 30 säiliötä on tullut käytyä läpi.

- Nykyisin ollaan teknokraattisempia. Nuoret in6

sinöörit käyvät Evtekin, pitkän linjan ammattilaisia ei juuri ole.

Kunnossapitomaalausta FSP:n työ Neste Oilin jalostamolla on pääasiassa kunnossapitomaalausta.

- Esimerkiksi toissapäivänä vein FSP:n hallille 300 metriä neljätuumaista putkea, 90 asteen käyriä ja supistuksia. Siellä ne ensin hiekkapuhalletaan, pohjamaalataan ja lopuksi pintamaalataan putkivihreällä eli tällä Nesteen käyttämällä vihreällä värillä, RAL 6021:llä. Putkista käsitellään siis ulkopuolet. Viikon päästä saan putket pois.

- Tämä on hyvin tyypillinen työ, mitä FSP tekee.

Lisäksi on maanalaisia putkia. Jos ne ovat kuutta tuumaa suurempia, silloin ne voidaan pinnoittaa myös sisäpuolelta. Sinne tulee liuotinvapaa, pigmenttivalkoinen epoksi. Valkoinen siksi, että jos tulee reikiä tai syöpymiä, ne näkyvät helpommin, selvittää Eloranta.

Talvisin työt keskittyvät paljolti halleihin, mutta myös ulkoalueella tehdään säiliöiden kunnossapitomaalausta.

Neste Oil Oyj:n maalausvalvoja Markus Eloranta tarkastamassa heinäkuussa 2007 säiliöalueen Pump-4:lla FSP:n tekemiä paikkamaalauksia. Kuva: Markus Eloranta

Säiliöiden maalaus on yksi tyypillinen FSP:n tekemä työ Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamolla. Kuva: FSP

- Säiliöiden halkaisijat vaihtelevat 20 metristä 52 metriin. Noin 10 vuoden välein isot säiliöt käydään läpi perusteellisessa remontissa, jolloin säiliöt tyhjennetään.

- Tällaisia töitä yritetään keskittää kesäaikoihin.

Ulkomaalauskausi kestää meillä yleensä toukokuun alusta lokakuun loppuun. Säiliöt hiekkapuhalletaan ja niihin tulee kolmen kerran epoksimaalaus.

Hallit lähellä FSP:n maalaamohallit ovat kätevän matkan päässä jalostamolta: - Täältä meidän varastolta on kolme kilometriä hallille. Tämä on mukavan lyhyt matka.

Aiemmin sopimusajat kunnossapitomaalauksissa ovat olleet halleissa viisi ja ulkoalueilla kolme vuotta, mutta kesäkuun alussa voimaan astuneet

sopimukset ovat voimassa kevääseen 2009.

- Isojen säiliöiden perusteellisissa remonteissa tarjoukset otetaan yleensä useammalta urakoitsijalta – vaikka ei niitä Suomessa kovin montaa ole, huomauttaa Eloranta.

Työntekijöitä kunnossapito-osaston maalaustöissä on kesäisin jopa 30 harjoittelijat mukaan lukien, mutta talvisin on työssä vähemmän, normaali määrä on kahdessa hallissa noin kahdeksan henkilöä työnjohtajien lisäksi.

Kun on kyse öljyn jalostuksesta, laadunvalvonta on tarkkaa jokaisella osa-alueella, myös kunnossapitopuolella.

- Laatua valvomme yhdessä urakoitsijan työnjohdon kanssa. Esimerkiksi kalvonpaksuusmittauspaperit arkistoidaan ja maanalaisten putkien saumat tarkistetaan myös maalausten osalta.

Markus Eloranta näkee kunnossapidon lisääntyvän jatkossa: - Uusi dieselyksikkö valmistui tänä vuonna, se tuo tulevaisuudessa lisää kunnossapitoa. Lisäksi vanha vanhenee nopeasti.

- Muualla jalostamon alueella tarvitaan maalausta myös. Esimerkiksi vesilaitos, voimalaitos ja jätevesilaitos tarvitsevat erikoismaaleja. Näissä asioissa teemme yhteistyötä myös maalitehtaiden kanssa.

7

Uudet miehet esittelyssä Pintaa Syvemmältä –lehti esittelee tällä kertaa neljä uutta FSP:n toimihenkilöä.

Kysymykset ovat tuttuun tapaan samat kuin aiemminkin.

Sensuroimattomat vastaukset ohessa.

Matti Hiltunen

Näitä kysyimme 1.

Nimi, ikä, asuinpaikka, siviilisääty 2.

Koulutus 3.

Harrastukset 4.

Toimipaikka ja tehtävä 5.

Mistä alkaen ollut FSP:n palveluksessa 6.

Odotukset FSP:ltä 7.

Aikaisempi työhistoria 8.

Mitä muuta haluat kertoa 1. Matti Hiltunen, 27 vuotta. Asun Turun Jyrkkälässä kahden koiran ja viehättävän tyttöystävän kanssa.

2. Olen koulutukseltani koneinsinööri.

3. Tällä hetkellä harrastan metsästystä koirani kanssa. Tarkoituksena olisi aloittaa joku uusi kamppailulaji lähitulevaisuudessa.

4. Länsi-Suomen pintakäsittelylaitokset. Tällä hetkellä työpöytäni sijaitsee Raisiossa. Toimeni on kehitysinsinööri.

5. Olen aloittanut marraskuun alussa.

6. Odotan saavani haasteita ja vastuullisia työtehtäviä.

7. CloettaFazer, ennakkohuoltoinsinööri, osaston esimies, tutkimusinsinööri sekä Stora Enso Kunnossapidon esimies.

8. Insinöörivitsi: Oletko huomannut kuinka “uusavuton” naapurimme insinöörimies on, toteaa vaimo miehelleen. Naapurimme vaimo keittää miehelleen teeveden illalla valmiiksi, jotta miehen ei tarvitse aamulla muuta kuin lämmittää se.

1. Paavo Kareinen, 25, Siilinjärvi, avoliitossa.

2.Insinööri AMK, kone- ja tuotantotekniikka.

3.Lumilautailu, rullaluistelu, autot, koneet yms. pä8

Paavo Kareinen

Mikko Koivisto

Marko Timonen

risevät laitteet.

4.Iisalmi, työnjohtaja.

5.Toukokuu 2007.

6. Mielenkiintoisia ja monipuolisia työtehtäviä.

7. Kemira GrowHow Siilinjärvi, Outokumpu Techology Oy, Puolustusvoimat, traktorin- ja pyöräkuormaajan kuljettaja + tenavaiän kesätyöt.

8. 1. Mikko Koivisto, 27, Lahti, avioliitossa.

2. Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan insinööri (2005).

3. Metsästys, kalastus, lenkkeily ja lukeminen.

4. Järvenpään yksikkö, työnjohtaja.

5. Ensimmäisen työsopimuksen tein 2001 ja nykyinen työsopimus alkoi 16.7.2007.

6. Odotan FSP:ltä monipuolisia työtehtäviä ja uusia haasteita.

7. Ennen FSP:lle tuloani työskentelin Sasmetor Oy:ssä laite- ja projektisuunnittelijana parisen vuotta. Opiskelu aikana työskentelin FSP:llä Järvenpäässä ja useissa muissa konepajatyyppisissä maalaamoissa työnjohdollisissa/tuotannollisissa tehtävissä.

8. 1. Marko Timonen, 40 v, Porvoo.

2. Asentaja-koneistaja, jääkiekkovalmentaja, autourheiluvalmentaja.

3. Enduro, Motocross, kuntosali, hiihto, juoksu, laskettelu.

4. Projektitoimialan työnjohtaja, Sipoo.

5. Alukrom ja FSP 1985-2000, nykyinen työsuhde alkanut maaliskuussa 2007.

6. Päivä kerrallaan, mitä tuleman pitää...

7. CNC –koneistajana 1,5 vuotta, yrittäjänä 5 vuotta.

8. -

Puhtaamman huomisen puolesta Sertifioidun toimintajärjestelmän myötä FSP on sitoutunut toimimaan puhtaamman ja paremman elinympäristön puolesta. Siksi panostamme yhä enemmän saasteettomampiin työmenetelmiin, turvalliseen varastointiin ja kierrätykseen sekä henkilökuntamme jatkuvaan kouluttamiseen. Näin pystymme varmistamaan palvelutason, jota asiakkaamme arvostavat.

VOC = Volatile Organic Compounds = Haihtuvat Orgaaniset Yhdisteet Asetamme vuosittain toimipaikkakohtaiset vähennystavoitteet liuotinpäästöille ja seuraamme aktiivisesti niiden toteutumista. VOC - direktiivin tarkoitus on vähentää luontoon ja ihmisille kohdistuvia liuotinrasituksia sekä vähentää liuotinpäästöjä. Pääosin vähennystavoitteet saavutettiin määräaikaan 31.10.2007 mennessä, mutta kehitystyö yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuu edelleen.

Jätelaki Jätelain velvoitteiden mukaisesti seuraamme myös jätemääriä ja asetamme tavoitteet sen syntymisen ehkäisemiseksi tai hyödyntämiseksi. Laki velvoittaa jätteen tuottajaa tuntemaan jätteensä sekä vähentämään sen vaarallisia ominaisuuksia. Tuntemattoman jätteen kaatopaikkakelpoisuus selvitetään laboratorioanalyysissä.

ATEX = ATmosphéres EXplosibles = Räjähdysvaaralliset tilat Kesällä 2006 veimme läpi projektin liittyen ATEX–

olosuhdedirektiiviin. Tämä edellyttää toiminnanharjoittajaa laatimaan räjähdyssuojausasiakirjan sekä määrittelemään ja tunnistamaan käytettävien tilojen ja laitteiden riskit.. Direktiivin tarkoitus on suojella räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä henkilöitä, pyrkiä parantamaan työ- ja laiteturvallisuutta eli ehkäisemään onnettomuuksia etukäteen.

FSP:llä toimipaikkakohtaiset räjähdyssuojausasiakirjat on laadittu ja ne ovat koko henkilöstön saatavilla. Asiakirjassa on luokiteltu kaikki käytössämme olevat tuotantotilat ja kuvattu toimintatavat, mitkä määritetään tilaluokituksen mukaisesti, mm. tulityöja tupakointikielto EX-tilassa (mm. maalauskammio ja maalivarasto). Tilaluokitusta käytetään myös koneiden ja laitteiden valinnassa. Räjähdysvaaralliset alueet rajataan ja merkitään asianmukaisesti.

FSPn sisäisen seurannan lisäksi tuotannon muutokset ja sen vaikutukset ympäristöön raportoidaan viranomaiselle. Hyvin hoidettu ympäristöjärjestelmä takaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

9

TYKY-päivä Tampereella Kun vuoden ajan on aherrettu ja valtava määrä erilaisia satamatyökoneita on Tampereen maalaamon ammattitaitoisten käsien kautta kulkenut ja saanut näyttävän maalipinnan ylleen, tulee kovimmankin maalarin mieleen painaa tonttulakki korville ja vaihtaa kerrankin työkavereiden kanssa vapaalle.. Tänä vuonna päätettiin lähteä kokeilemaan porukan keilauskykyjä, ja kunnon kilpailuasetelman varmistamiseksi kutsuttiin mukaan myös Vammalan maalaamon porukka. Haaste keilamestaruudesta oli siis heitetty!

Viimeinkin koitti kauan odotettu päivä eli perjantai 9.11.2007. Tunnelma oli nousussa jo aamulla, mutta aherrus hallissa jatkui silti iltapäivän puolelle.

Lopulta Kalmarin tehdasalueen pääportin tuntumaan kaarsi kolme tilataksia, ja iloinen seurue ahtautui

Vilvoittelutauolla Jani Hiissa (vas.), joulupukki, Marko Lehtonen, Miikka Kuutilo ja Esko Viholainen.

autoihin. Vammalan väkikin oli jo liittynyt seuraamme tässä vaiheessa. Matka taittui hetkessä hohtokeilaushallille, jossa jokainen sai keilailukengät jalkaansa ja janoisimmat myös baaritiskiltä urheilujuomaa.

Keilojakin kaatui Seuraavat kaksi tuntia saimme todistaa lukuisia mestarillisia kaatoja, useimmiten keilojen, mutta taisi jossain välissä joku keilaajakin lattiaan kapsahtaa.

Piinaavan jännittävää kisaa käytiin joka radalla. Toisilla radoilla tulokset nousivat hurjiin lukemiin, toi10

Hohtokeilauksen tunnelmaa.

silla eivät lähellekään niitä, mutta hauskaa tuntui olevan kaikilla. Vammalan Marko Sankari kunnostautui keilapallon vauhdeissa, ja hurjimmillaan pallon nopeudeksi mitattiin karvan verran yli 40 km/h. Koko porukan ylivoimaisesti parhaan tuloksen keilasi Esko Viholainen Tampereelta (162). Naisten sarjan voitto kolahti komeasti Vammalaan Heli Leppäselle.

Keilailun jälkeen siirryttiin Juvenes-sauna Neptunukseen, jossa odotti lämmin ruoka, kylmät juomat sekä kuuma sauna. Myös uima-altaaseen päästiin pulahtamaan saunomisen lisäksi.

Kutsussa oli pukukoodiksi laitettu tonttulakki, niinpä sitten saunalle marssikin tonttulauma, bonuksena mukanaan myös joulupukki! Joulupukki ei tosin ollut virantoimituksessa, vaan oli lähtenyt liikenteeseen ilman lahjoja ja panosti lähinnä saunomiseen ja uimiseen, kuten muukin porukka.

Ilta kului kuin siivillä hyvässä seurassa. Työjuttujakin puitiin, kuten asiaan kuuluu. Mutta kaikki hauska loppuu aikanaan. Puolen yön aikoihin jätimme hyvästit saunalle, osan porukasta vielä jatkaessa Tampereen yöhön.

Uskonpa, että päivän päätteeksi koteihinsa hipsi väsyneitä mutta onnellisia FSP:läisiä ja pikkujoulua tullaan muistelemaan vielä monet kerrat arkisen aherruksen lomassa.

Työnjohtaja Kati Oja Tampere

UUTISET Korjaus Vammalan toimipisteen esittelyssä viime numerossa oli pieni sekaannus. Toimipisteellä ei siis ole ripustusrataa pienosille, mutta siellä on kaksi ratalinjaa maalausvaunuille.

Nimityksiä

Henkilöstön tyytyväisyysmittaus Henkilöstön tyytyväisyysmittaus teetettiin tänä vuonna ulkopuolisen yrityksen toimesta. Yhteenveto tuloksesta esitellään seuraavassa numerossa. Tarkemmat tulokset käydään läpi toimipaikkapalavereissa tai henkilökohtaisesti palautteesta riippuen.

Korroosionestomaalarin ammattitutkinto Korroosionestomaalarin ammattitutkinto -koulutus alkaa tammikuussa Kuopiossa.

Business –ajattelu Yhden päivän kestävä Business –ajattelukoulutus uusimmille toimihenkilöille järjestetään 8.1.2008.

Juha Granholm

Matti Hiltunen

Juha Granholm Rauman telakkatoimipisteen työmaapäälliköksi Sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri Juha Granholm (28) on nimitetty Rauman telakkatoimipisteen työmaapäälliköksi 24.9.2007 alkaen. Juha on toiminut yksikön työmaainsinöörinä heinäkuusta 2006 alkaen, joten hän tuntee sen toiminnat ja asiakkaat hyvin. Granholm raportoi tuotantopäällikkö Jukka Lähteelle.

Kehitysinsinööri Länsi-Suomen pintakäsittelylaitoksille Konetekniikkainsinööri Matti Hiltunen (27) on nimitetty 5.11.2007 alkaen kehitysinsinööriksi vastaamaan nimettyjen kehitystoimenpiteiden projektoinneista Länsi-Suomen pintakäsittelylaitoksissa. Matti toimii yhteistyössä yksiköiden toimihenkilöiden kanssa sekä osallistuu työnjohtoon Raision ja Kaarinan pintakäsittelylaitoksilla, pääsääntöisesti hän istuu Raisiossa. Aiemmin Matti on toiminut mm.

Cloetta Fazerin ja Stora Enson kunnossapidon esimies- ja kehitystehtävissä. Hiltunen raportoi toimialajohtaja Jukka Kinnuselle.

Osoitteenmuutos Siilinjärven pintakäsittelylaitosten projektitoimisto on muuttanut Kuopioon. Uudet yhteystiedot löytyvät Intrasta ja kotisivuiltamme.

Sulkuportti Saimaan kanavalla, myös maalauksen tarpeessa, on vastaavanlainen kuin nyt työn alla oleva Lapinlahdella.

Talvella toteutettava pintakäsittelyprojekti on suuri haaste Marraskuun lopussa olemme aloittaneet Nerkoon kanavan kahden sulkuportin teräsrakenteiden kunnossapitomaalauksen, kanava sijaitsee Lapinlahdella. Projekti on vaativa sekä työn että käytettävien maalien osalta, koska olosuhteet marras-joulukuussa ovat kovin vaihtelevat. Projektin työnjohtajana toimii Esko Thure.

11

FSP Finnish Steel Painting Oy Toimipisteet PÄÄKONTTORI Söderkulla Vaihde 09-2786 270 ITÄ-SUOMEN ALUEKONTTORI Kuopio (pintakäsittelylaitokset) Petri Rautiainen 045-6578 001 PINTAKÄSITTELYLAITOKSET KOTIMAA Iisalmen pintakäsittelylaitos Paavo Kareinen 045-6578 039 Jyväskylän pintakäsittelylaitos Keijo Kuivalainen 040-5894 616 Järvenpään pintakäsittelylaitos Mikko Koivisto 045-6578 004 Kaarinan pintakäsittelylaitos Lauri Pasola 045-6578 043

Outokummun pintakäsittelylaitos Pertti Turunen 040-5095 310 Porin pintakäsittelylaitos Tommi Kuusisto 045-6578 007 Porvoon pintakäsittelylaitokset Riku Aaltonen 0400-304 169 Peter Holmberg 0400-805 096 Pasi Kovalainen 0400-208 460 Raahen pintakäsittelylaitokset Timo Eskelinen 0400-304 170 Raision pintakäsittelylaitos Terhi Heininen 045-6578 003 Matti Hiltunen 045-6578 032 Savonlinnan pintakäsittelylaitos Jukka Immonen 045-6578 035

TELAKAT Aker Yards, Rauma Jukka Lähde 040-8617 737 Juha Granholm 045-6578 013 Aker Yards, Turku Jouko Laito 040-5322 336 Technip Offshore Finland, Mäntyluoto Tom Backman 0400-496 792 PROJEKTITOIMISTOT Nakkila Rauli Yrjänä 040-5190 004 Rauma Hannu Koivisto 0400-705 471 MUUT MAAT Jürin pintakäsittelylaitos FSP Steel Painting Estonia OÜ c/o ABB OÜ Gunnar Avarsalu +372 566 278 65

Kauhajoen pintakäsittelylaitos Aki Rahnasto 040-8261 096 Tapio Kiviniemi 045-6578 042

Tampereen pintakäsittelylaitokset Miikka Kuutilo 040-8402 549 Kati Oja 040-4060 613 Tommi Saesvuo 040-8335 995

Kouvolan pintakäsittelylaitos Simo Tynys 0400-491 720

Turengin pintakäsittelylaitos Kari Pohjonen 040-542 707

Pietarin toimipiste FSP Steel Painting OOO Yuri Schedrov +7 911 966 18 03

Kurikan pintakäsittelylaitos Aki Rahnasto 040-8261 096 Hannu Sillanpää 045-6578 041

Vammalan pintakäsittelylaitos Marko Sankari 040-5195 724

www.fspoy.com

Lievestuoreen pintakäsittelylaitos Anni Huttunen 040-5003 762 Loviisan pintakäsittelylaitos Kari Junikka 040-5010 554 Naantalin pintakäsittelylaitos Jarno Mäenpää 040-5322 308

12

Varkauden pintakäsittelylaitos Teuvo Tervaniemi 040-5932 780 Ylivieskan pintakäsittelylaitos Kauko Immonen 0400-910 764