2/2008 Pintaa syvemmältä

2 / 2008

Tehokasta yhteistyötä Kaarinassa Peittausta Talvivaarassa Köpi 40 vuotta firmassa Säiliöitä ja siltoja Läheltä piti!

1

Tervehdys kaikille Kesä tekee tuloaan ja ulkotöiden sesonki on parhaimmillaan.

Työtilanne vaikuttaa edelleen vilkkaalta kaikilla toimialoillamme ja odotukset loppuvuodelle jatkuvat samanlaisina.

Energian ja varsinkin polttoaineiden suuret hinnankorotukset luovat epävarmuutta myös pintakäsittelyalalle suoraan omien hankintojen kautta ja välillisesti esimerkiksi kuljetuskustannusten muodossa.

Olemme panostaneet viimeisen puolen vuoden aikana merkittävästi asiakkuuksien hallintaan ja toimenpiteet alkavat näkyä kesälomien jälkeen elo-syyskuussa.

Sisällysluettelo: 2

Pääkirjoitus

3 Toimipisteitä esittelyssä 6

Peittausta Talvivaarassa

8

FSP:n uutisia

10 Kyösti Koskinen 40 vuotta firmassa 11 Loppukevennys 12 FSP:n toimipisteet 2

Uskon että toimenpiteemme ovat oikeansuuntaisia ja voimme tuottaa asiakkaillemme entistä enemmän lisäarvoa palveluidemme muodossa.

Tavoitteena on myös vuorovaikutuksen lisääminen edesauttamaan yhteisten tavoitteiden toteutumista.

Toivotan kaikille lukijoillemme oikein hyvää kesää ja rentouttavaa lomaa.

Yhteistyöterveisin Pentti Virtanen Toimitusjohtaja FSP Finnish Steel Painting Oy

Seuraava Pintaa Syvemmältä -lehti ilmestyy syyskuussa 2008.

Pintaa Syvemmältä ISSN 1796-6760 Julkaisija FSP Finnish Steel Painting Oy PL 15, 01151 Söderkulla www.fspoy.com Päätoimittaja Sanna Leino Puh. (09) 2786 2714 sanna.leino@fspoy.com

Toimitus Kustannus Oy Hakkuri Pertti Laakkonen Puh. (09) 7206 2680 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ulkoasu Pentti Nuortimo Puh. 050 5735 196 pentti.nuortimo@taimi.fi Kirjapaino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Kansikuva: Tyypillisiä FSP:n projektikohteita ovat siltojen kunnossapitopinnoitukset, mm. Kirjalansalmen silta Paraisilla v. 2000. Kuva: Petri Valli/kuvaus.fi

Toimipisteet esittelyssä:

Kaarina, Pori ja Rauma Tällä kertaa Pintaa Syvemmältä -lehti esittelee kolme FSP:n toimipistettä.

Turun kupeessa Kaarinassa toimiva FSP:n pintakäsittely-yksikkö aloitti toimintansa kuluvan vuoden alussa. Taustalla on FSP:n ja Elektromet Yhtiöt Oy: n viime syksynä solmima sopimus, jonka mukaan FSP pintakäsittelee Elektrometin Kaarinan tehtaalla valmistettavat tuotteet.

– Toimimme Elektrometin tiloissa. Tänne on rakennettu maalauslinjasto, jossa on manuaalinen riippurata. Käsin tapahtuvaa suihkupuhallusta varten on kammio, maalaus tapahtuu korkeapaineruiskutuksena. Lisäksi meillä on haihduttamo/uuni, jossa maalattujen kappaleiden kuivuminen nopeutuu, kertoo työnjohtaja Lauri Pasola.

– Asiakkaana on Elektromet; käsittelemiemme kappaleiden loppukäyttäjä on suurimmassa osassa ABB eli toimimme ABB:n maalausjärjestelmien mukaisesti.

– Kappaleet ovat erillisiä tuotteita. Elektrometilla on omaa kokoonpanoa, mutta varsinaisiksi kokonaisuuksiksi ne kasataan muualla.

– Generaattoreiden lämmönvaihtimet ovat suurin yksittäinen tuoteryhmä, mitä me käsittelemme.

– Suurimmat käsittelemämme kappaleet ovat 2,5 metriä pitkiä, 1,5 metriä leveitä ja reilun metrin korkeita.

Pasola toteaa FSP:n käytössä olevien tilojen olevan toimivat, vaikka vanhoihin tiloihin modifioitu maalauslinjasto onkin aina kompromissi.

Suihkupuhaltaja valmiina aloittamaan kappaleen puhalluksen… Kuva FSP

Esimerkki FSP:n ja Elektromet Yhtiöiden tehokkaasta yhteistyöstä: teline lämmönvaihtimien kattojen hitsausta, puhallusta ja esimaalausta varten. Teline säästää hitsareilta yhden kokonaisen työvaiheen ja helpottaa huomattavasti kattojen puhallusta ja maalausta.

– Maalaamon laitteiston viimeistelytyöt ovat vielä hieman kesken, uudistamisella prosessi saadaan entistä nopeammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

… ja tässä kappale jo valmiiksi maalattuna. FSP:n Kaarinan toimipisteen pintakäsittelemien kappaleiden loppukäyttäjä on lähinnä ABB, jonka maalausjärjestelmien mukaan työt tehdään. Kuva FSP

3

Merenkulkulaitoksen jääpoijuja pintakäsitellään Porin toimipisteessä. Kuva FSP

Tässä Metso Mineralsin kivenmurskain maalausta Porissa.

Kuva FSP

Muun muassa tällaisia Rolls Roycen valmistamia kääntyvän potkurikoneiston alarunkoja pintakäsitellään FSP:n Porin toimipisteessä. Kuva FSP

4

– Myös 1 000 kilon siltanosturin asennus on käynnissä, samoin loppuosa ripustusradasta on vielä rakenteilla.

– Yhteistyö Elektrometin kanssa on ollut tiivistä.

Olemme miettineet paljon sitä, miten voimme helpottaa maalausta ja samalla hitsausta. Tähän onkin löydetty ratkaisuja, selvittää Pasola.

– Uusi toimintamalli meidän ja FSP:n välillä hakee vielä muotojaan, mutta jo saavutettuja etuja ovat tuotteiden nopeampi läpimeno pintakäsittelyssä sekä parempi laatu tuotteissa. Tämän on saanut aikaan tiivis yhteistyö molemmin puolin sekä kehityshankkeet, joita on yhdessä suunniteltu ja viety tuotantoon, kertoo valmistuspäällikkö Osmo Peltonen Elektromet Yhtiöt Oy:stä.

Kevyttä ja raskasta Porissa FSP:n Porin toimipiste on yksi yrityksen vanhimpia rahtimaalaamoja. Oma halli on rakennettu 1985.

Maalaamon koko on 11 x 45 ja suihkupuhdistuskammion 11 x 25 metriä. Käytössä on 16 tonnin nosturi. FSP:n halli sijaitsee Hollming Works Oy:n Porin toimipisteen vieressä. Hollming Worksin Porin yksikkö valmistaa laitteita muun muassa sellu- ja paperiteollisuuden käyttöön sekä myös offshore- ja laivanrakennusteollisuuden ja energiateollisuuden käyttöön. Hollming Works onkin yksi FSP:n suurimmista asiakkaista Porissa: – Esikäsittelemme ja maalaamme heidän asiakkaidensa tuotteita, esimerkiksi generaattoreita ja potkurilaitteita, teemme pintakäsittelytöitä myös Olkiluotoon. Lisäksi maalaamme mm. merimerkkejä, kertoo työnjohtaja Tommi Kuusisto.

– Tilat ovat aikanaan olleet nykyaikaiset, nyt ne ovat jo hieman pienet, mutta niiden mukaan toimitaan. Noin vuoden verran meillä on ollut käytössä tilapäinen varastosuoja asiakkaidemme tuotteiden varastointiin.

Porissa FSP ei tee pesuja, suihkupuhallus tapahtuu teräsrakeella ja maalaus on märkämaalausta asiakkaiden toiveiden mukaan.

– Tuotanto on perinteistä korroosionestomaalausta pääasiassa epoksimaaleilla. Vesiohenteisia maaleja käytetään vielä varsin vähän, toteaa Kuusisto.

– Käsiteltävien kappaleiden painot vaihtelevat suuresti 10–20 kilosta 75 tonniin, omin alue meille on 5 00–15 000 kilon välillä. Kappaleiden koon vuoksi meillä ei ole ripustusrataa, vaan hallin läpi lattialla kulkee kaksi paria kiskoratoja eli kappaleet ovat kiskovaunuissa. Kappaleita maalataan myös asiakkaan laveteilla.

Kesäkuun alkupäivinä Aker Yardsin Rauman telakalta lähti tämä Color Linen SuperSpeed 2 -alus, jonka pintakäsittelytyöt ovat FSP:n tekemiä. Kuva FSP

Porin toimipiste toimii nyt kahdessa vuorossa.

Henkilökuntaa on keskimäärin 1+7.

– Työkanta on pysynyt melko vakiona. Myös jatko näyttää tällä hetkellä hyvältä, sanoo Kuusisto.

Raumalla pintakäsitellään laivoja Raumalla FSP toimii Aker Yardsin telakalla. Pintakäsittelytyötä tehdään siis laivojen parissa.

– Meillä on yhteistyösopimus Aker Yardsin kanssa. Sopimuksen mukaan teemme pintakäsittelytyöt täällä Akerin Rauman telakalla, kertoo työmaapäällikkö Juha Granholm FSP:stä.

Kovin pienestä työstä ei ole kyse, sillä työntekijöitä on toimihenkilöt mukaan lukien runsaat 100.

– Lohkomaalaamossa teemme suihkupuhdistukset ja maalaukset. Nyt meillä on väliaikainen lohkomaalaamo myös siltahallissa.

– Varustelutyöt tapahtuvat sitten ulkotiloissa.

– Kappaletavaramaalaamoa täällä ei ainakaan toistaiseksi ole.

Toukokuun lopulla työn alla oli Color Linen SuperSpeed 2 -alus, jonka luovutus oli kesäkuun alkupäivinä.

– Meillä on urakkana koko tämän laivan pintakäsittelytyöt eli lohkojen maalaus, varustelumaalaus sekä näihin liittyvät puhdistukset.

– Laivan sisaralus luovutettiin alkuvuodesta.

Seuraavaksi altaassa on jo työn alla Tallinkin Galaxysarjan kolmas alus.

– Työtilanne näyttää toistaiseksi hyvältä, arvioi Granholm.

Lohkomaalaus kuten juuri ennen laivan luovutusta myös varustelumaalaus toimii kahdessa vuorossa.

– Suurin osa työntekijöistä on tällä hetkellä varustelupuolella. Maalaukset tehdään laivakohtaisesti tilaajan vaatimusten mukaisesti, toteaa Granholm.

Tallinkin Galaxy 3 -alus alkaa hahmottua. Siihenkin FSP tekee pintakäsittelytyöt. Kuva FSP

5

Peittausta taivasalla Talvivaaran kaivoksen käyttöön menevien suurten terässäiliöiden peittausurakka tehtiin huhtitoukokuussa taivasalla kaivosalueella Sotkamossa. FSP:lle tämä oli pilottiprojekti, jossa onnistuttiin hyvin.

Suuria ruostumattomasta teräksestä valmistettuja säiliöitä käytetään Talvivaaran kaivoksessa malminerotuksessa. Säiliöiden osat valmistettiin Outotec Turula Oy:n tuotantolaitoksessa Outokummussa.

– Säiliöiden lopullinen hitsaus tapahtui Talvivaarassa. Peittaus niille on pakko tehdä, jotta epäpuhtaudet ja korroosiolähteet saadaan materiaalista pois.

– Olemme tehneet vastaavia säiliöitä aiemminkin, joten meille tämä oli tuttua, kertoo projektiinsinööri Tommi Kärkkäinen Outotec Turulasta.

Yritys on osa Outotec-konsernia, joka on johtava kansainvälinen mineraali- ja metalliteknologian kehittäjä ja toimittaja. Outotec Turula valmistaa muun muassa teollisuuden koneita, komponentteja, laitteita ja kokonaisia tuotanto linjoja. FSP tekee Outotec Turulan kanssa yhteistyötä vastaamalla Outotecin valmistamien tuotteiden pintakäsittelystä Outokummussa.

Tommi Kärkkäinen kertoo Talvivaaran säiliöurakan olleen suurimmasta päästä Outotecille.

– Haastavaa tässä työssä olivat sääolot, erityisesti lämpötila. Taisi olla pari astetta lämmintä, kun vielä hapotusta tehtiin. Katettuakin tilaa suunniteltiin, mutta se olisi tullut liian kalliiksi. Toisaalta tiukka aikataulu saneli myös sen, että teimme työn ulkona.

– Sää suosi, vain ensimmäisenä päivänä satoi räntää, sen jälkeen sääolot paranivat. Suuria ongelmia ei työssä ollut.

– Suurin säiliö painoi 52 tonnia ja korkein jalallinen säiliö oli 14,5 metriä. Säiliöiden nostoihin tietysti meni jonkin verran aikaa, toteaa Kärkkäinen.

Halkaisijaltaan säiliöt olivat noin kahdeksan metriä. Peitatut säiliöt tulevat Talvivaaran kaivok6

Tommi Kärkkäinen (vas.) Outotec Turula Oy:stä ja FSP:ltä projektin vetänyt työnjohtaja Jukka Karvonenvaltavien säiliöiden vieressä. Kuva FSP

sen käyttöön. Tuotanto kaivoksessa alkaa suunnitelmien mukaan lokakuun alussa.

Ensimmäinen kerta FSP on tehnyt pienempien säiliöiden peittausta aiemminkin katetuissa tiloissa. Peittausta tehdään vain FSP:n Outokummun ja Savonlinnan toimipisteissä. Näistä toimipisteistä olivat työntekijät myös Talvivaaran peittausurakassa.

– Työmaalla ulkosalla emme ole aiemmin peittausta tehneet. Meille tämä oli pilottiprojekti ja

Talvivaaran peittausurakka vaati pitkiä päiviä sään niin salliessa. Kuva FSP

Säiliöiden peittaus aloitettiin pesulla. Kuva FSP

tärkeä referenssikohde, sanoo tuotantopäällikkö Petri Rautiainen FSP:stä.

– Jouduimme allastamaan eli rakentamaan altaan, jotta mitään ei pääse luontoon työn aikana.

– Sääolot tällaiselle työlle ovat hyvin haastavat, varsinkin Sotkamo korkeudella: lämpötilan pitää olla vähintään +5 astetta, ei saa sataa, silloin happo laimenee eikä liika aurinkokaan ole hyväksi, koska silloin happo ”palaa” säiliön pintaan kiinni, selvittää Rautiainen.

– Sään puolesta meillä kävi hyvä tuuri, työhön käytetyn runsaan kuukauden aikana sadepäiviä

Peittausaine levitettiin erikoispumpuilla. Kuva FSP

oli vain kaksi. Silloinkin saatoimme tehdä työtä säiliöiden sisällä.

Säiliöitä oli kaikkiaan yhdeksän. Työ päättyi toukokuun puolivälissä. Aikataulu urakassa piti hyvin.

Miten tällainen peittaus sitten tehdään?

– Aluksi säiliöt pestään ja kuivataan. Kuivaus on tärkeää, happo levitetään kuivalle pinnalle.

– Hapon levitys tapahtuu erikoispumpuilla. Kyse on fluorivety- ja typpihapon sekä veden seoksesta, joka tarttuu teräspintaan kiinni geelimäiseksi kerrokseksi.

– Kerralla happoa levitetään sopivan kokoinen alue. Hapon annetaan vaikuttaa 2–4 tuntia, jonka jälkeen se pestään painepesurilla lämpimällä vedellä pois.

– Sitten tarkistetaan tulos eli pinnan pitää olla kirkas ja saumojen tulee olla kiillottuneita. Peittaus tehdään siksi, että hitsauksessa saumoihin jää aina polttojälkiä, tummentumia ja epäpuhtauksia.

Tämä karstakerros on korroosiolle altis, joten se pitää poistaa. Peittauksen tuloksena syntyy kromioksidista muodostuva passiivikalvo, joka suojaa terästä korroosiolta.

FSP:ltä työssä oli koko ajan kolme miestä. He tekivät pitkiä päiviä. Ajankäyttöön vaikuttivat myös nostot, sillä säiliöiden siirtelyä varten piti olla kaksi autonosturia.

Petri Rautiainen pitää Talvivaaran peittausurakkaa onnistuneena.

– Olen tyytyväinen työhön ja sen sujumiseen.

Meiltä tämä vaati myös melkoisesti suunnittelua niin asiakkaan, peittausainetoimittaja Somotec Oy: n kuin työntekijöidemme kanssakin. Kuopiolaiselta Somotecilta työssä oli mukana Olli Riihiluoma.

7

Säästä ympäristöä -kilpailu Edellisessä Pintaa Syvemmältä -lehdessä julkistettiin pintakäsittelylaitosten välinen kilpailu ekologisemman ympäristön puolesta.

Ensimmäisen tarkastelujakson voittajaksi selviytyi Porin pintakäsittelylaitos!

Kilpailun kolme parasta olivat 1. Pori 2. Ylivieska 3. Raahe, Saloisten pintakäsittelylaitos Porin työnjohtaja Tommi Kuusisto kertoi, että henkilöstön asennoituminen kilpailuun on ollut positiivista ja se on näkynyt tuloksissa. Mitään taikatemppuja ei ole tarvinnut tehdä, riittää kun on kiinnitetty huomiota laitteiden ja materiaalien käyttöön. Alla muutama Tommin antama vinkki: • Vältetään energiaa kuluttavien laitteiden ylimääräistä käyttöä • Huolehditaan koneiden ja laitteiden asianmukaisista huolloista • Panostetaan tuotannon suunnitteluun, jolloin materiaalihukkaa on saatu pienemmäksi • Maalinkulutukseen kiinnitetään huomiota, käyttämällä tehokkaammin varastossa olevia maaleja Toinen kilpailujakso on huhti–kesäkuu, katsotaan löytyykö Porin pojista puhtia pitää kärkisija vai saammeko joukosta uusia nimiä.

Muistakaa, että peliä ei ole vielä pelattu, osakilpailuja on tänä vuonna neljä ja pääpalkinto jaetaan kokonaiskilpailun voittaneelle yksikölle. Kisassa on myös kiri- ja innovaatiosarjat!

Porin henkilöstölle jaettiin palkinnoksi TexMex -tuotekassit.

ONNEA VOITTAJILLE!

Kuvassa osa Porin henkilöstöstä: vasemmalta Kalevi Helenius, Juho Kataja, Henry Heijari, Jari Juhola ja Teuvo Laino. Kuva FSP

8

Työturvallisuuteen on kiinnitettävä aina huomiota. Kuvassa kevään 2008 projektikohde Ruotsissa; kunnolliset telineet kiertävät säiliön ympäri. Kuva FSP

Läheltä Piti -raportit Edellisessä lehdessä julkaistiin myös kisa Läheltä Piti -raportoinnista. Raportteja tuli ensimmäisen 3 kk jakson aikana 8 kpl, joista 4 Rauman telakalta ja Lievestuoreelta, Tampereelta, Kauhajoelta ja Ylivieskasta kustakin yhdet.

Voittaja-arvonnassa onni suosi Ari Kuusistoa Rauman telakalta. Läheltä Piti -tapahtumassa työntekijä oli pessyt maalipumppua, jolloin pistooli irtosi kahvasta ja ohennetta lensi silmään. Silmän huuhtelu riitti ensiavuksi, eikä tapahtuma onneksi johtanut lääkärissä käyntiin. Korjaavina toimenpiteinä todettiin, että maalipistoolin kierteet on tarkastettava säännöllisin välein ja silmäsuojaimien käyttö on pakollista jokaisessa työvaiheessa.

Kilpailu jatkuu läpi vuoden, joten toivomme aktiivisuutta raportointiin, niistä voimme kaikki ottaa opiksi.

FSP vei salibandyn Business Cupin voiton Neljännen kerran pelattu Kerava Business Cup ratkesi finaalissa vasta rankkareiden jälkeen.

Kahdeksan yrityksen välisenä käyty turnaus pelattiin lauantaina 24.5 kahdessa neljän joukkueen lohkossa. Alkulohkoistaan välieriin selvisivät Tunto Design, Ruukki, FSP sekä Metso Paper.

Välierissä Tunto Design voitti Ruukin 5–1 ja FSP puolestaan peittosi Metso Paperin 3–0.

Finaalissa vastakkain asettuivat siis FSP ja Tunto Design. Finaalista muodostui huikea näytelmä, joka ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Finaalin ratkaisu nähtiin rangaistuslaukauskilpailussa, jossa vasta 12 parissa tuli ratkaisu, kun FSP:n laukaisija onnistui omassa yrityksessään. Lopputulos näin FSP:lle 3–4 rl.

FSP:n tämän kesän siltaurakoista mainittakoon Destialle tehtävät sillat Valkeakoskella ja Hausjärvellä.

– Molemmat ovat maantiesiltoja. Niissä tehdään hiekkapuhallus ja maalaus.

– Ratahallintokeskukselle tehdään muun muassa Iisalmessa Koljonvirran ratasilta. Tämä on iso urakka, selvästi suurin tämän kesän siltatöistä, mainitsee Parkkila.

Joukkueessa oli mukana 13 innokasta FSPläistä: loistokkaana maalivahtina pelasi Lievestuoreen työnjohtaja Paavo Kareinen (kuvassa ylärivissä vasemmalla), kentällä taisteli telakoiden henkilöstöä Markku Sievers, Sami Santanen, Mikko Ala-Kauppila, Mikko Nevala, Ville Tapani, Tarmo Keränen, alarivissä vasemmalta; Toni Limnell, Tom Backman sekä joukkueen ”maskotti” Thony Backman, Joacim Eklund, Rami Laito, Janne Koskensilta ja Juuso Levonen.

Turnaus onnistui jälleen kerran loistavasti.

Järjestävä seura SC Kaneetti kiittää osallistuneita yrityksiä Pintaa Syvemmältä -lehden välityksellä.

Säiliöitä ja siltoja FSP:n tämän kesän työkannassa erilaisia projekteja on useita, muun muassa polttonestesäiliöitä ja siltoja.

Nesteen ja ST1:n huoltamoiden säiliöiden pintakäsittelyjä tehdään eri puolilla maata.

– Neste uusii ilmettään. D-säiliöitä pintakäsittelemme tänä kesänä noin 15. ST1:n D-säiliöitä on käsittelyssä noin 20.

Tämä työ liittyy ST1:n hankkimiin Esson huoltamoihin, jotka muutetaan ST1:n väreihin, kertoo tuotantopäällikkö Esa Parkkila FSP:stä.

– Nämä työt käsittävät painepesun/suihkupuhdistuksen sekä maalauksen.

Neste uudistaa ilmettään – Vuoden 2009 kesällä ja tästä syystä D-säiliöt näitä säiliöiden käsittepintakäsitellään eli lyjä tapahtuu tätä kesää puhdistetaan ja enemmän. maalataan. Kuva FSP

Asiakkuuksien johtaminen (AsJo) -projekti Reilun vuoden kestänyt Asiakkuuksien johtaminen -projekti Luova Klaanin kanssa on saatu hyvään pisteeseen. Projektin keskeisin tavoite on nostaa asiakkuuksien ja kumppanuuksien johtamisvalmiuksia FSPtasolla parantaen AsJo-projekti on edennyt hyvin, johdonmukaisesti tunnelin päässä näkyy valoa.

Kuva FSP kilpailukykyä.

FSP:n sisäiset infotilaisuudet on pidetty ja käytännön toimenpiteet ovat alkamassa, tilaisuuden tavoitteena oli tiedottaa henkilöstöä projektista, mikä jatkuu nyt käytännön tasolla, lopputuloksena uskomme että asiakkaamme ovat tyytyväisempiä, toimintamme yhtenäistyy niin jokapäiväisessä työssä kuin ulkoisessa näkyvyydessämmekin ja kaiken lisäksi jokaisen FSP:läisen oma toiminta helpottuu.

Kesän aikana muokataan myös mm. FSP:n graafista näkyvyyttä, mikä tulee osaltaan näkymään seuraavassa Pintaa Syvemmältä -lehdessäkin.

YRITYKSEN TÄRKEIN PÄÄOMA ON SEN ASIAKKUUDET – Niiden varassa joko kasvetaan tai kuihdutaan.

Kaikki muu on täysin merkityksetöntä, jos se ei toimi.

9

Projektipäällikkö Kyösti ”Köpi” Koskinen (61) tunnetaan FSP:ssä miehenä, jolla juttuja riittää. Kuulijan hyvälle tuulelle saava tarinankertoja on kuitenkin kivikova ammattilainen, jolla on takanaan 40 vuoden kokemus pintakäsittelyalalta.

Köpi Koskinen tunnetaan myös miehenä, joka tekee pitkän kesän töitä ja viettää talvet metsässä.

Kesät töissä – talvet metsällä Pintakäsittelyalalle Kyösti Koskinen tuli 1968, 21vuotiaana.

– Tulin silloin vanhemman veljen apumieheksi Nesteelle Sköldvikiin. Eli toimin ruiskumaalarin värisekoittajana. Tosin olin ollut parina kesänä jo aiemminkin niissä hommissa, mutta sitten lähdin YK-joukkoihin Kyprokselle ennen kuin aloitin pysyvästi nämä hommat.

– Kun olin ruiskumaalausta kokeillut vähän ja käden taidot kehittyivät, niin sitten pääsin komennukselle Ruotsiin Malmöhön samana vuonna. Maalasimme siellä tankkereita. Ruotsissa ruiskumaalareista oli silloin pulaa.

Ruotsista Koskinen palasi vasta 1973 – tosin ei yksin: – Löysin vaimon Ruotsista, hän oli tullut sinne Oulusta. Ja poikakin meillä oli jo palatessamme.

Suomessa Koskinen siirtyi Mäntyluotoon öljynporauslauttoja maalaamaan.

– Itse asiassa olen Ruotsista tulon jälkeen ollut jatkuvasti komennustöissä, Suomesta Syyriaan, sillä välillä.

– Vuonna 1982 siirryin työnjohtajaksi Hankoon, jossa yrityksellä oli silloin iso maalaamo. Maalasimme muun muassa laivojen kansia.

Yritysjärjestelyjen myötä 2001 Koskinen siirtyi projektipäälliköksi vetäen lukuisia erilaisia projekteja.

10

Köpi Koskinen on innokas metsästäjä, joka pyytää erityisesti pienpetoja.

Ala kehittynyt voimakkaasti – Tielaitoksen ja VR:n sillat ovat kuuluneet töihini, olen ollut mukana varmaan 30 sillan kunnostuksessa. Nytkin toukokuussa olen menossa Valkeakoskelle, siellä on yksi siltatyömaa.

– Vaikka olen työnjohtaja teen itsekin tarvittaessa töitä. Työmaa ei pysähdy miehen puutteeseen, naurahtaa Koskinen.

– Ja työmaan johtaminenkin on helpompaa näin. Aina olen ollut kova tekemään, siinä pysyy kunnossakin.

Ilman hyvää kuntoa ja terveyttä ei alalla 40 vuotta selviäisikään. Kuluneiden vuosikymmenien aikana alan kehitys on mennyt paljon eteenpäin.

Mitä tulee mieleen päällimmäisenä?

– Laitteiden kehitys on varmasti ollut suurin asia. Niissä varsinkin kokomaskit ja otsalamput ovat erityisen hyviä. Otsalamppu jättää kädet vapaiksi ja lamppu osoittaa aina sinne minne katsoo.

– Kokomaskit antavat hyvän suojan maalarille.

Aiemmin kun käytettiin tervamaaleja, niin maali ja aurinko polttivat kasvot helposti.

Asia mihin työmaan vetäjä nykyisin joutuu kiinnittämään erityistä huomiota, on ammattitaitoinen työvoima.

– Siitä on pulaa. Opastusta ja tarkkailua joutuu tekemään aiempaa enemmän. Ulkomaalaisia on

enemmän ja jos ei ole yhteistä kieltä, pomo on kovilla.

Metsästystä talvella Kesällä Köpi Koskinen ei kesälomaa ole pitänyt kuin yhden kerran 1980-luvun lopulla. Lomat ovat talvella, jolloin hän lataa akkuja, ei kuitenkaan missään aurinkorannoilla.

– Kuljen metsässä ja tarkkailen luontoa. Samalla pyydän pienpetoja, muun muassa kettuja, minkkejä, näätiä ja mäyriä.

– Olen ollut seurani eli Länsi-Orimattilan metsästysseura ry:n paras pienpetopyytäjä monena vuonna. Viime talvena sain 46 supia, viisi kettua, 11 minkkiä, yhden näädän ja kolme mäyrää, luettelee Koskinen.

– Metsässä pääsee täysin irti työasioista.

Minulle tämä sopii parhaiten. Olemme suunnitelleet vaimoni kanssa, että jos jaksan 65-vuotiaaksi saakka työssä, niin jäämme sitten yhtä aikaa eläkkeelle, sanoo Hollolassa asuva energiapakkaus.

Perheen molemmat lapset ovat jo täysi-ikäisiä.

Mutta 40 vuotta pintakäsittelyalalla ei ole varsinkaan metallipuolella aivan tavanomaista. Onko jaksamisen taustalla jotain muutakin kuin metsästys ja metsässä liikkuminen?

– Kyllä. Kolme asiaa: punaviini, tumma suklaa ja pähkinät. Sopivassa suhteessa, nauraa Köpi.

FSP:ssä järjestettiin kahvitilaisuus Kyösti ”Köpi” Koskisen saatua 40 vuotta täyteen yrityksen palveluksessa. Kakun lisäksi Koskinen sai Keskuskauppakamarin ansiomerkin toimitusjohtaja Pentti Virtaselta (takana).

TYÖMUALIMAN VAEKEOKSSIIN Suakelin hyvät ohjeet POMON OHJEET: 1. JOS TYÖNTEKIJÄ LINTSOO Kun se sitte tulloo töehin, niin halloo sitä, itkee tirraata ja sano, jotta kun niin harvon nähhään.

TYÖNTEKIJÄN OHJEET: 1. JOS POMO ÄRJYY. Taputa ja kehu, että siinä oes aenesta heviyhtyveen laalajaksj.

2. JOS TYÖN JÄLÄKI ON KELEVOTONTA Kehu antaamuksella työntekijän nuorekkuutta. Että tuntuu ihan ku oes koolun harjottelija

2. JOS TÖETÄ ON LIIKOO Kiittele pommoo siitä, jotta on ies töetä paljo. Ku kaekesta muusta on pula.

3. JOS TYÖNTEKIJÄT HAAKKUU ILIKEEKSI Liikutu ja kiittele, kun ne aotto sinnuu viimeennii tulemmaan ulos kuapista.

4. JOS VALITETTAAN PIENIJÄ PALAKKOJA Ou laskevinas konneella ja sano, jotta työhän tienootta yhteesä vielä enemmän ku sinä ite ja sano, jotta niitä on kaekel lisäksj monta, sinnout polonen yksinäsj.

5. JOS ALETAAN VUATIJA SOPIMUKSIJA TYÖOLOJEN KORJOOMISEKSJ Luppoo, jotta kutut konsultin selevittämmään asijoo.

Ja sitten lyyvään tiili pöötään. Ja jos ee muu aata, nii sitte kaekki vappautettaan.

3. JOS PALAKKA ON LIIJAN PIENJ Hihkase tilipäevänä, että nero pomo on keksinä aekakonneen!

Se suoltaa viime vuosjtuhannen tilinaahoo.

4. JOS TYÖN VAAHTI ON LIIJAN KOVA Sano, jotta pomossa on suurel luokan valtijomiesaenesta. Tarjovvaa vuan verta, hikkee ja kyynelijä.

5. JOS LOMMOO ON LIIJAN VÄHÄ Tuo hiilirilli työpaekalle ja kutu pomo paestammaan makkarroo ja juommaan kaljjoo.

11

FSP Finnish Steel Painting Oy Toimipisteet PÄÄKONTTORI Söderkulla Vaihde 09-2786 270 ITÄ-SUOMEN ALUEKONTTORI Kuopio (pintakäsittelylaitokset) Petri Rautiainen 045-6578 001 PINTAKÄSITTELYLAITOKSET KOTIMAA Iisalmen pintakäsittelylaitos Jukka Karvonen 045-6578 039 Jyväskylän pintakäsittelylaitos Keijo Kuivalainen 040-5894 616 Järvenpään pintakäsittelylaitos Mikko Koivisto 045-6578 004 Kaarinan pintakäsittelylaitos Lauri Pasola 045-6578 043

Porvoon pintakäsittelylaitokset Riku Aaltonen 0400-304 169 Peter Holmberg 0400-805 096 Pasi Kovalainen 0400-208 460 Raahen pintakäsittelylaitokset Timo Eskelinen 0400-304 170 Raision pintakäsittelylaitos Terhi Heininen 045-6578 003 Matti Hiltunen 045-6578 032 Savonlinnan pintakäsittelylaitos Jukka Immonen 045-6578 035 Tampereen pintakäsittelylaitokset Miikka Kuutilo 040-8402 549 Kati Oja 050-4060 613 Tommi Saesvuo 040-8335 995

Vammalan pintakäsittelylaitos Marko Sankari 040-5195 724

Kouvolan pintakäsittelylaitos Simo Tynys 0400-491 720

Varkauden pintakäsittelylaitos Teuvo Tervaniemi 040-5932 780

Kurikan pintakäsittelylaitos Aki Rahnasto 040-8261 096 Hannu Sillanpää 045-6578 041

Ylivieskan pintakäsittelylaitos Kauko Immonen 0400-910 764

Loviisan pintakäsittelylaitos Kari Junikka 040-5010 554 Naantalin pintakäsittelylaitos Jarno Mäenpää 040-5322 308 Outokummun pintakäsittelylaitos Pertti Turunen 040-5095 310 Porin pintakäsittelylaitos Tommi Kuusisto 045-6578 007 12

Rauma Jukka Lähde 040-8617 737 Hannu Koivisto 0400-705 471 MUUT MAAT Jürin pintakäsittelylaitos FSP Steel Painting Estonia OÜ c/o ABB OÜ Gunnar Avarsalu +372 566 278 65 Pietarin toimipiste FSP Steel Painting OOO Yuri Schedrov +7 911 966 18 03 Lisää yhteystietoja löytyy osoitteesta www.fspoy.com

Turengin pintakäsittelylaitos Kari Pohjonen 040-542 707

Kauhajoen pintakäsittelylaitos Aki Rahnasto 040-8261 096 Tapio Kiviniemi 045-6578 042

Lievestuoreen pintakäsittelylaitos Paavo Kareinen 045-6578 016 Anni Huttunen 040-5003 762

PROJEKTITOIMISTOT Nakkila Rauli Yrjänä 040-5190 004

TELAKAT Aker Yards, Rauma Juha Granholm 045-6578 019 Aker Yards, Turku Jouko Laito 040-5322 336 Technip Offshore Finland, Mäntyluoto Tom Backman 0400-496 792