Issuu

F S P FINNISH S T E E L P A I N T I N G O Y : N S I D O S R Y H M Ä L E H T I N R O 1 / 2 0 1 4

➤ Heikki Ylärakkola pintakäsittelyalan aitiopaikalla

Juhlavuosi 2014

50 vuotta

➤ Laadusta kohti kokonaisvaltaista johtamisjärjestelmää ➤ Happopeittaus varmistaa Olkiluodossa kestävyyden ➤ Näyttävä urakka Ahvenkosken suursillalla

Kuva: Antti Verkasalo

sisältö

Pintaa Syvemmältä on FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto VCA Oy Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy Kansikuva: Antti Verkasalo / VCA Oy

Heikki Ylärakkola pintakäsittelyalan aitiopaikalla

Laadusta kohti kokonaisvaltaista johtamisjärjestelmää

Kuva: Mauri Ratilainen / com.pic.

Pääkonttori: Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puh. 09 278 6270

Happopeittaus varmistaa Olkiluodossa varastoaltaiden kestävyyden

Näyttävä pintakäsittelyurakka Ahvenkosken suursillalla 2

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

12 Lähde: FSP

Vuonna 1964 perustettu FSP Finnish Steel Painting Oy on yksi Pohjois-Euroopan johtavista pintakäsittelyalan yrityksistä. Pintakäsittelykohteita ovat muun muassa koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Yhtiö noudattaa tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja. Yhtiössä työskentelee yli 200 alan ammattilaista, ja liikevaihto oli noin 25 miljoonaa euroa vuonna 2013. Yrityksellä on yli 30 toimipaikkaa kattavasti Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa.

Kuva: Hannu Huovila /TVO

www.fspcorp.com

pääkirjoitus

FSP täyttää 50 vuotta HYVÄ PINTAA SYVEMMÄLTÄ -LEHDEN LUKIJA, FSP FINNISH STEEL PAINTING TÄYTTÄÄ TÄNÄ VUONNA 50 VUOTTA. Nyt on siis hyvä hetki käydä läpi yrityksemme syntyvaiheita ja etenemistä. FSP:n edeltäjä, ruotsalaistaustainen Alukrom Oy perustettiin vuonna 1964, jolloin Nesteen Porvoon jalostamon kiivain rakentamisvaihe oli alkamassa. Alukrom vastasi jalostamon pintakäsittelyurakasta ja oli kenties ainoa yritys maassamme, joka tähän kykeni. Tätä ennen teollisen pintakäsittelyn alaa ei käytännössä ollut lainkaan. FSP:n voidaan siis hyvällä syyllä sanoa luoneen pohjan kotimaiselle teolliselle pintakäsittelylle. FSP on vuosien varrella kasvanut Pohjois-Euroopan alan johtavaksi yritykseksi. Se työllistää yli 200 alan ammattilaista noin 25 miljoonan euron liikevaihdolla. Projektiliiketoiminnan lisäksi tarjoamme pintakäsittelypalveluja valmistavalle teollisuudelle ja prosessi- sekä offshore-teollisuudelle. Vuosituhanteen vaihteen jälkeen käynnistyi valmistavan teollisuuden rakennemuutos, jonka myötä FSP on tehnyt yhteensä 15 ulkoistussopimusta alan johtavien yritysten kanssa. Samalla FSP on kansainvälistynyt yhdessä asiakkaiden kanssa Ruotsiin, Viroon ja Puolaan. Teollisuuden alihankintaketju on myös muuttunut entistä palveluvetoisemmaksi. FSP:llä on kattava palvelutarjooma kuten Engineering-asiantuntija-, logistiikka-, pakkaus- ja osakokoonpanopalveluja. Ajat ovat muuttuneet, mutta perusajatus on aina ollut sama: tarjota oikeilla ja tehokkailla menetelmillä tuotettuja pintakäsittelypalveluja. Menestyksen avaimia ovat olleet alusta saakka asiakaslähtöisyys ja ammattitaitoinen henkilöstö. Teemme teollisen pintakäsittelyn asiakkaalle fiksusti, sovitusti ja palvelualttiisti. Vahvan vision voimalla FSP jatkaa nyt eteenpäin siitä, mistä aloittikin. Odotamme jo innolla seuraavaa vuosikymmentä. Käännä nyt sivua ja tutustu rauhassa syntyvaiheita ja etenemistä käsitteleviin kertomuksiin ja muihin yritysuutisiin.

Yhteistyöterveisin,

Pentti Virtanen toimitusjohtaja FSP Finnish Steel Painting Oy

Seuraa yritysuutisiamme nyt myös Facebookissa, niin pysyt jyvällä kuulumisistamme. Klikkaa linkkiä fspcorp.com-etusivulla tai suoraan Facebookissa.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

henkilökuva

Vahva korroosionestoalan pioneeri Heikki Ylärakkola oli alalla vahvasti vaikuttamassa 1960-luvun alkupuolella, kun metallien pintakäsittely teki läpimurron Suomessa. Vuosikymmenien varrella hän eteni Neste Oy:n pintakäsittelyn valvojan tehtävistä aina FSP:n toimitusjohtajaksi (1991–2001) asti.

eikki Ylärakkolan pintakäsittelyura alkoi Nesteen Porvoon jalostamolla 1963, jolloin jalostamon rakennustyöt käynnistyivät. Pintakäsittelyalalle hän joutui sattumalta, kun esimies pyysi häntä teräksen pintakäsittelytöiden valvojaksi. ”Pintakäsittelyalaa ei käytännössä ollut lainkaan ennen Nesteen Porvoon jalostamon rakentamisvaihetta. Pintakäsittelyn läpimurto maassamme tapahtui vasta jalostamon rakennustöiden aikana.”

Murrosvaiheesta kertoo se, että alan koulutusta oli tarjolla vähän. Ylärakkola suoritti itse töiden ohessa pari vuotta kestäneen pintakäsittelykurssin silloisessa Inskossa eli Insinöörijärjestöjen koulutuskeskuksessa. Pintakäsittelyala kehittyi vauhdilla vuosikymmenien varrella. Alkuvaiheessa, 1960-luvulla pintakäsittelyssä ryhdyttiin käyttämään alkydimaalia lyijymönjän jälkeen. ”Työ eteni vaiheittain. Ensin hiekkapuhallettiin, sitten pari kerrosta alkydimaalia, kentällä paikkaukset ja pintamaalaus. Epoksimaalit tulivat sitten vähitellen mukaan.” Pöly korosti suojausta ja työturvallisuutta Ylärakkola oli mukana kehittämässä alusta alkaen pintakäsittelyalan standardeja ja ympäristönsuojelua. Esimerkiksi hiekkapuhallusjätteen talteenotto, seulontajärjestelmä ja melun torjunta korostuivat ympäristön huomioinnissa. ”Ympäristöä suojattiin hiekkapuhalluspölyltä, vaikka lähistöllä ei ollut asumista. Pöly korosti työturvallisuuden merkitystä, ja suojaimet tulivat pakollisiksi.” ”Teimme esimerkiksi Hämeenlinnassa, Aulangolla siltaan tuplapaketin eli pintakäsiteltävät rakenteet oli suojattu molemmin puolin. Junaliikenne pystyi toimimaan koko ajan normaalisti pintakäsittelytöiden aikana.” Vuonna 1975 Ylärakkola siirtyi Nesteeltä FSP:n edeltäjän, ruotsalaisen Alukrom-yhtiön tuotantopäälliköksi. Alukrom oli hänelle tuttu yritys, koska se oli vastannut pintakäsittelyurakoista jalostamon kiivaimman rakennusvaiheen aikana.

”Alukrom oli silloin kenties ainoa yritys Suomessa, joka olisi pystynyt tekemään näin suuria pintakäsittelyurakoita.” Suuret porauslauttaurakat Mäntyluodossa Ylärakkolan toimipaikka oli Tikkurilassa, josta käsin hän sukkuloi viikoittain Porin Mäntyluodossa. Siellä käynnistyivät suurten öljynporauslauttojen pintakäsittelytyöt. Yhteensä ajokilometrejä tuli vuoden aikana enimmillään 70 000. Parhaimmillaan Alukromilla oli henkilöstöä noin 400. Hän muistelee, että Alukrom nousi samalla maamme menestyneimpien yritysten joukkoon. ”Alukrom oli kymmenen joukossa, kun Suomen parhaimmat yritykset laitettiin paremmuusjärjestykseen. Menestys perustui henkilöstön osaamiseen ja hyvään kalustoon.” Kasvua vauhdittivat 1970-luvulla erityisesti valtavat öljynporauslauttatyöt ja Porvoon jalostamon IV-vaihe. Yhdenkin lautan pintakäsittelytyö kattoi jopa 250 000 neliötä. Merkittäviä pintakäsittelytöitä tehtiin myös 1970-luvun loppupuolella Valmetin Vuosaaren telakalla, jossa pintakäsittelykohteina olivat suuret öljytankkerit. Laitteet ja maalit kehittyivät Suururakoiden aikana 1970-luvun loppupuolella laitteet ja maalit ottivat kehitysaskeleita. 2-komponenttimaaliruisku otettiin käyttöön ja polyuretaanimaalit syrjäyttivät alkydi- sekä epoksipohjaiset maalit. Epoksia vaivasivat heikkoudet, kuten liituuntuminen ja värien haalistuminen. ”Epoksin ja polyuretaanin välillä oli merkittäviä eroja. Kirkkaat värit kuten punainen ja sininen kestivät hyvin polyure-

Heikki Ylärakkola oli FSP:n toimitusjohtaja 1991–2001.

Merkittävimmät kiintopisteet 1964 ja pintakäsittelyurakat: Alukrom aloittaa toimintansa

1970

1970–75

Naantalin jalostamo

Mäntyluodon öljynporauslautat

Suomessa

Siltahankkeet Pohjoismaissa

Neste Oilin Porvoon jalostamo

Saimaan kanavan sulkuportit Öljytankkerit

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Kuvat: Antti Verkasalo

Heikki Ylärakkola muistelee lämmöllä henkilöstön ammattitaitoa ja sitoutuneisuutta.

taanilla maalattuna, kun siihen tuli vielä lakka päälle. Samalla vesiohenteisten maalien käyttö kasvoi vauhdilla.” Telakkateollisuus ja laivojen rakentaminen lisääntyivät samalla, kun porauslauttojen valmistus väheni. ”Pintakäsittelimme suuraluksia Vuosaaren lisäksi Helsingissä, Turussa, Raumalla ja Mäntyluodossa. Työ oli erilaista verrattuna öljytankkereihin, koska loistoristeilijöiden pintakäsittely vaatii tarkkuutta.” Alukromilla oli mahdollisuus lähteä myös ulkomaisiin työkohteisiin. Pintakäsittelytöitä tehtiin muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Tanskassa. Kaukaisimmat kohteet sijaitsivat Vietnamissa ja Panamassa. Henkilöstöä voitiin siirtää kymmenestä kiinteästä toimipisteestä sinne, missä töitä oli.

Luottamukselliset asiakassuhteet Ylärakkolan ura eteni nousujohteisesti 1980-luvulla, kun hän ryhtyi tekniseksi johtajaksi 1983, varatoimitusjohtajaksi 1989–1991 ja sitten toimitusjohtajaksi 1991. Vuonna 1994 omistusjärjestelyiden jälkeen yrityksen nimeksi vaihtui FSP Finnish Steel Painting, kun ruotsalainen emoyhtiö Alukrom myytiin Saudi-Arabiaan. Eläkkeelle hän siirtyi YIT-kaupan jälkeen 2001, jolloin toimitusjohtajaksi nousi Pentti Virtanen. Ylärakkola nostaa esille FSP:n menestystarinassa kolme avaintekijää. Ykkössijalle nousee asiakaslähtöisyys eli asiakkaista jatkuva välittäminen. Seuraavana merkittävänä tekijänä Ylärakkola näkee FSP:n kaluston, joka oli kehittynein ja ylivoimaisesti paras kilpailijoihin verrattuna.

Kolmantena menestyspiirteenä oli työn laatu ja sen jatkuva kehittäminen. FSP oli valmis lunastamaan ne lupaukset, joista oli alun perin sovittu. Tästä vastasi FSP:n ammattitaitoinen henkilöstö, jota Ylärakkola muistelee lämmöllä. Sitoutuneisuudesta kertoo muun muassa se, että työurat FSP:llä ovat pitkiä. Eläkkeelle jäätyään hän on harrastanut aktiivisesti golfia, jossa hänen tasoituksensa on parhaimmillaan ollut jopa 13. Hän on pitkään ollut myös ahkera kuorolaulaja Porvoon mieslaulajissa. Perheeseen kuuluu Maria-vaimon lisäksi kaksi aikuista lasta ja kolme lastenlasta. ■

1980

1991

1994

1999

2001

Loistoristeilijät

Ylärakkola toimitusjohtajaksi

Yrityksen nimeksi vaihtuu FSP Finnish Steel Painting Oy Alukromomistusjärjestelyssä

Suomen Teollisuuspinnoiteliiketoiminnan osto

YIT-pintakäsittely-yksikön liiketoiminnan osto Virtanen toimitusjohtaksi, Ylärakkola eläkkeelle PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

kansainvälistyminen

Pintakäsittelyala murroksessa Euroopan integraation syventyminen, liiketoiminnan digitalisoituminen ja teollisuuden rakennemuutos viimeisten 15 vuoden aikana ovat muuttaneet sekä pintakäsittelyalaa että myös FSP:tä.

SP:tä vuodesta 2001 johtanut Pentti Virtanen näkee Suomen liittymisen Euroopan unionin jäseneksi myönteisenä asiana, sillä se pakotti vuosituhannen vaihteessa koko pintakäsittelyalan huomioimaan entistä tiukemman ympäristölainsäädännön. Taustalla oli muun muassa Euroopan unionin teollisuutta ja maaleja koskevat VOC-direktiivit sekä Suomessa valtioneuvoston asettamat VOC-asetukset. Päätavoitteena on estää haitallisten yhdisteiden pääsy ympäristöön. ”Liittyminen EU:hun oli iso hyppäys, joka vaikutti myönteisesti ympäristön huomiointiin, työturvallisuuteen ja eurojärjestelmän takia myös kirjanpitoon.” Vuosituhannen vaihteesta alkaen FSP:n liiketoiminta muuttui myös entistä ammattimaisemmaksi, kun siirryttiin laatujärjestelmästä kokonaisvaltaiseen johtamisjärjestelmään. Toimipisteissä parannettiin tuottavuutta, työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Investointeja tehtiin ICT-teknologiaan, joka mahdollisti entistä nopeamman kasvun ja tuottavuuden.

FSP vastasi keväällä 2014 suuren nosturilaitteiston pintakäsittelystä, johon kuuluu Norsok-standardin mukainen Frosiotarkastus. Se sijoitetaan Statoilin operoimaan Åsgardin öljy- ja kaasukentällä toimivaan North Sea Giant -huoltoalukseen.

Teollisuuden rakennemuutos Toinen merkittävä murrostekijä on ollut valmistavan teollisuuden rakennemuutos, joka on ravistellut ja uudistanut koko alan bisnesajattelua. Teollisuus alkoi yhä kiihtyvällä tahdilla siirtää tuotantoaan ulkomaille asiakkaiden lähelle. ”FSP:n vaihtoehtoina oli joko jäädä kokonaan kutistuville kotimaan markkinoille tai kansainvälistyä yhdessä asiakkaiden kanssa. Valitsimme kansainvälistymisen ja tällä hetkellä noin neljännes liikevaihdostamme tulee kansainvälisiltä markkina-alueilta. Sen osuus kokonaisliikevaihdostamme kasvaa koko ajan.” Kansainvälistymisessä FSP tekee paraikaa selvityksiä liiketoiminnan käynnistymisestä

2001

2003

2006

2009

2010

Viisitoista ulkoistussopimusta eri yhtiöiden kanssa 2001–2014

Johtamisjärjestelmän sertifiointi

Vuoden Alihankkija (ABB Oy)

Toinen pintakäsittelylaitos Viron Saueen

Tuotanto alkaa Puolassa

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Pintakäsittelylaitos Viron Jüriin

Vuoden maalausyritys

Kuva: SteelDone

ULKOISTUSSOPIMUKSET 2001 LÄHTIEN ABB Andritz

Norjan lupaavilla markkinoilla. Tällä hetkellä FSP:llä on toimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. ”Yksi vaativimmista pintakäsittelyalan käyttökohteista on offshore-teollisuus. Erityisesti Norjan öljynporausmarkkinat kiinnostavat meitä. Toinen merkittävä markkina on terässiltojen pintakäsittelyosaamisessa. Erityisesti Ruotsissa julkinen sektori panostaa valtavasti rakenteiden pitkäikäisyyteen.” Halu keskittyä omaan ydinosaamiseen Kolmantena murrostekijänä Virtanen mainitsee teollisuuden halun keskittyä omaan ydinosaamiseen. Teollisuus alkoi ymmärtää sen, että kaikkea ei välttämättä tarvitse tehdä itse vaan se voi hakea lisäarvoa teollisen pintakäsittelyn laatuun yhdessä osaavan kumppanin kanssa. ”Tämä trendi on näkynyt siinä, että olemme tehneet yhteensä 15 ulkoistussopimusta vuosituhannen vaihteen jälkeen. Joukossa on tunnettuja kansainvälistyneitä metalli- ja konepaja-alan yrityksiä.” Teollisuuden alihankintaketju on myös muuttumassa entistä palveluvetoisemmaksi. Tästä syystä FSP tarjoaa alan yrityksille laajaa palveluskaalaa kuten Engineering-asiantuntija-, logistiikka-, pakkaus- ja osakokoonpanopalveluja.

Fortaco Hiab/Cargotec Hydroline Komas Konecranes Miilukangas Normet Sampo-Rosenlew Stera Tehomet Valmet

2012

2014

Walpella

Historian suurin projektitilaus Ruotsista

FSP 50 vuotta

Auramo

Tulevaisuuden voittaja alalla Engineering-yksikön päätehtävänä on kehittää uusia pintakäsittelymenetelmiä ja selvittää asiakkaille standarditoiveet täyttäviä uusia vakiomaalausjärjestelmiä sekä tehdä Norsokvaatimusten mukaisia Frosio-tarkastuksia. Asiantuntijapalveluiden päätavoitteina on lyhentää pintakäsittelyprojektien läpimenoaikaa ja tuoda esiin yksinkertaisia toimintamalleja sekä parantaa laatua ja laskea kustannuksia. Ala on tällä hetkellä Virtasen mukaan mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. ”Tulevaisuuden voittajia ovat ne alan yritykset, jotka keskittyvät aitoon asiakaslähtöisyyteen, uusien pintakäsittelymenetelmien kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.” ”Palvelubisneksessä jokainen FSP:läinen on brändilähettiläs. Teemme teollisen pintakäsittelyn asiakkaalle fiksusti, sovitusti ja palvelualttiisti eli laadukkaasti, sovitusti aikataulussa ja kustannustehokkaasti.” ■

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

työympäristö

Mari Rajamäki on ollut FSP:n henkilöstöjohtaja 2009 alkaen.

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Kuvat: Mauri Ratilainen / com.pic.

Alukromista FSP Finnish Steel Paintingiin:

Laatu edellä vuodesta vuoteen Kun Alukrom perustettiin 50 vuotta sitten, ei työturvallisuus saati ympäristönsuojelu ollut millään alalla kovin harkittua. Jotakin sellaista toiminnassa kuitenkin oli, mikä näkyy vieläkin ja entistä isompana: laatuajattelu. Tämä käy ilmi pitkän linjan fsp:läisten Tor Koskisen, Kyösti Koskisen ja Mari Rajamäen kertomuksista.

lettiin 1990-luvun alkupuolia. Alukromin projektipäällikkö Tor Koskinen miehineen oli pintakäsittelemässä Neste Oilin öljyterminaalia Muugan satamassa Virossa. ”Maassa ei ollut tuohon aikaan minkäänlaista pintakäsittelyosaamista. Terminaalin päällikkö antoi meille vapaat kädet tehdä, mikä mielestänne on paras ratkaisu.” Terminaalirakennusta koottiin Suomesta ostetuista käytetyistä säiliöistä, sähkömoottoreista ja pumpuista. Pintakäsittely eteni Koskisen hiekkapuhaltajien ja ruiskumaalarien tahdissa. Koskinen piti tärkeänä sitä, että maalit menivät ainoastaan niille tarkoitettuihin kohteisiin eikä sotkua syntynyt. ”Tehtiin pitkää päivää ja aikalailla omaan tahtiin. Lopulta terminaalin päällikkö tuli katsomaan, miltä jälki näyttää.” ”Eihän tämä voi olla totta”, mies karjaisi. ”Silloin kyllä pelotti, että mitä ollaan menty tekemään.” Suomalaislaatua Viroon ja Ruotsiin Terminaalipäällikkö oli ällistynyt, mutta lähinnä silkasta tyytyväisyydestä. Pieninkin yksityiskohta oli huomioitu. Vihreät säiliöt oli käsitelty ja maalattu juuri oikein aina mustia venttiilien vatteja myöten – aivan kuten Nesteen kohteissa Suomessa. ”Päällikkö sanoi suoraan, että omalla väellä projekti ei olisi onnistunut.” Pitkän linjan pintakäsittelyammattilainen sanoo, että työympäristöt ja -tavat olivat erilaisia eri vuosikymmenillä, mutta laatu on aina ollut FSP:n keihäänkärkenä. ”Avainasia on aina se, että valitaan oikea tapa tehdä hiekkapuhallus sekä oikea maaliyhdistelmä. Lisäksi laatu varmistetaan työympäristössä: on tehtävä työt oikeassa

järjestyksessä sekä huolehdittava siitä, että jokaista työvaihetta oli tarkistamassa useampi Alukromin silmäpari”, sanoo Tor Koskinen. Vuosikymmeniä Alukromissa ja FSP:ssä työskennellyt Kyösti Koskinen kertoo, että 1960–70-luvuilla laatua arvioitiin lähinnä silmämääräisesti. Myöhemmin tulivat mekaaniset ja elektroniset kalvonpaksuusmittarit, joita myös asiakas käytti lopputuotetta arvioidessaan. Nykyisin on selvää, että asiakkaalla ja toimittajalla on oma valvonta ja työsuunnitelmat, pinnoitusvaiheet, puhallusraetestit, maalien sarjanumerot ja monta muuta asiaa tarkistetaan useissa vaiheissa. Tilaajalle kuuluu aina työsuunnitelmien ja lopputuloksen hyväksyntä. Pintakäsittelijän omavalvontaan kuuluu huolehtia, että työ suoritetaan oikeissa olosuhteissa. ”Aina kuitenkin lähdettiin siitä, että tehdään parasta mahdollista työtä niillä välineillä, mitä on.”

Tor Koskisen mukaan laatu on aina ollut FSP:n keihäänkärkenä. Mari Rajamäen mukaan FSP on alalla arvostettu ja reilu työnantaja.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

case

Tor Koskisen mukaan avainasia laadussa on aina se, että valitaan oikeat ja tehokkaat pintakäsittelymenetelmät.

”Työturvallisuuskin oli aikamoista Villin Lännen meininkiä. Vuosaaren telakkaa rakennettaessa 1970-lukujen molemmin puolin alueella oli parhaimmillaan 150 Alukromin työmiestä sekä tilaajan edustajat. Työ oli likaista, raskasta ja vaarallista, ja tietenkin se näkyi tilipussissa.” Vaarallisen työn lisää Koskinen on ollut pintakäsittelemässä Saimaan kanavan portteja 30 asteen pakkasessa ja työnjohtajana Hietalahden telakalla, jossa rakennettiin loistoristeilijöitä. Jälkimmäisessä aamun kaksi ensimmäistä tuntia menivät siihen, että Koskinen juoksi laivat läpi kerros kerrallaan ja katsoi, että jokainen työmies oli päässyt hyvin työn alkuun. ”En ole ollut koskaan niin hyvässä kunnossa”, naurahtaa 43 vuotta alalla ollut mestari. Oma lukunsa on se, kun käsiteltiin siltoja ja isoja aluksia: turvavaljaita ei juuri ollut, puhumattakaan hengityssuojaimista. Kasvoihin levitettiin vaseliinia, jotta maaliroiskeet olisi helpompi pestä pois. Hengityssuojana oli suun eteen viritetty rätti. Mäntyluodon telakan työmaalla paikallinen työmaamestari heilutteli muistivihkoa, kun piti tasapainoilla risteilijän kaiteella. Kuinka paljon laitetaan hinnaksi, että teet homman ja nopeasti? Nykyisin henkilökohtaiset suojavaatteet ja -varusteet ovat pakollisia eikä tästä lipsuta.

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Liuottimet ja maalit ovat ympäristölle ystävällisempiä. Iso kehitysaskel otettiin, kun lyijypitoisista maaleista siirryttiin epoksipohjaisiin aineisiin. Samoihin aikoihin markkinoilta poistui Lyijy-Ferrex, jolla oli Koskisen mukaan tasan yksi hyvä ominaisuus: täysi pönttö painoi niin paljon, että sitä eivät työmaalta varkaatkaan huolineet. Ympäristön suojaus oli Tor ja Kyösti Koskisen aikoina usein sitä, että asiakas toimitti pressut ja vastasi esimerkiksi hiekkapuhalluspölyn siivoamisesta. Kun toimittaja ei itse voinut vaikuttaa suojaukseen, nousi iho välillä kananlihalle. Loppukäsittelykin kun oli sitä, että pölyä vähän lakaistiin vähemmäksi. Nyt FSP suojaa itse kaikki kohteet, joissa se työskentelee ja ongelmajäte toimitetaan ammattilaisten käsittelyyn. Kokomaski tärkeä uudistus ”Tärkeitä etappeja ovat olleet hiekkapuhalluksessa sähköisen starttauksen käyttöönotto, kokomaskien ja otsavalolamppujen yleistyminen sekä juuri ympäristön suojaus telineineen.” Miten sitten FSP:n oma johtamiskulttuuri on muuttunut vuosien varrella? ”Alukrom ja FSP eivät ole koskaan olleet kovin hierarkkisia yrityksiä. Itse päädyin työnjohtajaksi sen kautta, millaista miestä missäkin tarvittiin. Maalaustyöstä siirryin hiekkapuhallukseen mutkattomasti: esimies

lykkäsi letkun käteen ja sanoi, että näyttää tuo maalaus jo sujuvan”, sanoo Kyösti Koskinen. Esimies, projektipäällikkö tai muu ”oman työhuoneen haltija” ei ole FSP:ssä juurikaan pelännyt käsien likaantumista. ”Jos pelkkä siisti sisätyö kiinnostaa, FSP ei ole se oikea työpaikka”, naurahtaa väliin henkilöstöjohtaja Mari Rajamäki. Koskiset sanovat, että on hyvä, jos esimies osaa itse kaikki työvaiheet ja tuntee koneet sekä laitteet. Näin työnjohto on helpompaa. FSP on yritys, jossa työskentelyyn saa alkuapua muun muassa ammattikoulujen teollisen pintakäsittelijän perustutkinnosta tai automaalauslinjalta, mutta ammattinsa taitavaksi hiekkapuhaltajaksi tai ruiskumaalariksi opitaan työtä tehden, kiteyttää Rajamäki. ”FSP:ssä on tällä hetkellä noin 200 työntekijää ja määrä kasvaa samalla, kun toimintamme laajenee sekä kotimaassa että ulkomailla. Henkilöstön tyytyväisyyskartoitukset ja rekrytoinnin mukanaan tuoma palaute kertovat, että FSP:tä arvostetaan alallaan hyvänä ja reiluna työnantajana, joka pitää huolta omistaan.” Rajamäki on vetänyt FSP:n henkilöstötoimintoa vuodesta 2009. Henkilöstöltä vaaditaan hänen mukaansa entistä monipuolisempaa osaamista.

Kuva: Petri Uutela Kuva: Antti Verkasalo

Aiemmin asiakas vastasi suojauksista, mutta nyt FSP suojaa itse kaikki kohteet eri työvaiheiden aikana.

Yhdenmukaisuus on laatua ”Asiakkaiden projektit ja heidän noudattamansa standardit pitävät yllä jatkuvaa osaamiskehitystä. Ennen pärjäsi, jos oli todella hyvä esimerkiksi hiekkapuhaltamisessa, mutta nyt on pystyttävä paikkaamaan kollegaa muissakin töissä, kun aikataulu niin vaatii.” Rajamäki sanoo, että FSP:ssä alan uusi tulokas oppii seuraamalla kokeneemman työskentelyä. Myös oma tausta ja kiinnostuksen aiheet muovaavat polkua. Oppisopimuskoulutusta käytetään, tosin enemmänkin voisi, Rajamäki toteaa.

Jo 43 vuotta FSP:ssä työskennellyt Kyösti Koskinen on ollut pintakäsittelemässä muun muassa Saimaan kanavan portteja ja loistoristeiljöitä Hietalahden telakalla.

”Meille töihin haluavalla on hyvä olla jotakin teollisuuteen – prosesseihin tai automaatioon – liittyvää osaamista, mutta asenteen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Halu oppia ja kiinnostus alaa kohtaan ovat kaiken a ja o.” FSP ei ole toistaiseksi systematisoinut mestari-kisälli -työssäoppimisen vaiheita, eikä ole itsestään selvää, että näin tehdäänkään. Jokaisella on oma tapansa opettaa ja oppia, eikä virallinen prosessikaavio välttämättä tässä auta. Toki suuressa yrityksessä on oltava yhteisiä, virallisia kehitysohjelmia, joiden avulla löydetään vahvuuksia ja kehittämiskohtia. Näin varmistetaan, että eri toimipisteissä tehdään asiat yhdenmukaisesti ja aina laatuajattelu edellä. Rajamäki mainitsee useita ohjelmia: henkilöstön ideointikulttuuri, TellUs, Nolla tapaturmaa sekä FSP Way, joka alkoi vuonna 2010. ”Meidän tapa toimia” oli alkujaan koulutusohjelma, jossa keskityttiin turvallisuuteen, laatuun ja ympäristöön. ”FSP Way vaikuttaa kaikkeen tekemiseen ja toimintaan. Se luo perustan arjen ja prosessien sujuvuudelle, työssä jaksamiselle ja yhteishengelle.” Rajamäki sanoo, että vuosien varrella FSP Way on tullut osaksi yrityskulttuuria. ”On upeaa, että ohjelma elää koko ajan. Eihän henkilöstöstä ja turvallisuudesta huolehtiminen voikaan olla projekti, joka kerran käydään läpi ja sitten unohdetaan. Meillä FSP Way on heti mukana uuden työntekijän perehdyttämisessä ja seuraa häntä oman työn kautta koko ajan.” ”Sekin on hienoa, että yrityksen kasvaessa saadaan mukaan lisää osaajia. Erityisen mukavaa on nähdä, että naisten osuus alalla on nousussa.” FSP käyttää saasteettomia työmenetelmiä sekä kierrättää ja varastoi turvallisesti. Yhtiön johtamisjärjestelmä on sertifioitu laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- sekä terveysstandardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaisesti. ■

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

case

FSP Olkiluodossa: näin sujui happopeittaus Toiminnassa oleva ydinvoimalaitos ei ole maailman tavallisin pintakäsittelypaikka. FSP:n osaaminen punnittiin Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) tilaamassa varastoaltaiden pintakäsittelyprojektissa. Menetelmänä oli happopeittaus, jolla varmistettiin, että ydinvoimalassa käytettävän polttoaineen varastoaltaat ovat kestäviä ja turvallisia.

yöympäristönä ydinvoimala ei tosin ole FSP:lle ainutlaatuinen: yritys on tehnyt huoltomaalauksia Loviisassa vuodesta 2003 alkaen ja Olkiluoto 3:ssa vuodesta 2006. Projekti-insinööri Tommi Virtanen TVO:sta sanoo, että happopeittausosaajia kartoitettiin globaalisti.

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

”Neuvottelujen edetessä selvisi, että toimittaja löytyykin kotimaasta. Sopimus tehtiin viime vuonna ja FSP:n peittausurakka on saatu menestyksekkäästi maaliin.” Peittauksella korroosiokestävyyttä FSP:n tehtävänä oli käsitellä käytetyn polttoaineen varastoaltaat – paikan päällä. Altaita

oli kolme ja niiden mitat olivat 7mx9mx15m. Projektissa oli mukana myös Hartelan ja Skanskan työyhteenliittymä, joka toimitti altaat TVO:lle ja osallistui myös suunnittelutyöhön. Altaiden syvyyden takia käsittelyssä käytettiin apuna nostureita. Pintakäsittely on välttämätön vaihe: hitsattava metalli kuumenee voimakkaasti ja

Kuvat: Hannu Huovila /TVO

Päätehtävänä oli pintakäsitellä kolme polttoaineen varastoallasta. Niiden syvyyden takia pintakäsittelyssä hyödynnettiin nostureita.

• Teollisuuden Voima Oyj on listaamaton julkinen osakeyhtiö. tämän seurauksena hitsaussaumojen ympäriltä teräksestä poistuu kromia, jonka pitäisi oksidoitumalla suojata ruostumatonta terästä. Hitsaussaumojen alue on käsittelemättömänä siis altis korroosiolle. Paras korroosiokestävyys saadaan kemiallisella jälkikäsittelyllä eli peittauksella. Peittaus myös poistaa teräksen pinnalta hitsausroiskeiden ja mustan teräksen kaltaiset epäpuhtaudet. ”Happopeittausprojekti oli meille mielenkiintoinen haaste. Syövyttävien aineiden käsittelyssä on aina työturvallisuusriskejä, joihin on varauduttava perusteellisesti. Työympäristönä altaat olivat myös ainutlaatuisia. Pienehköjen metallikappaleiden happopeittaus happokylvyssä on helposti hallittava työ, mutta suurten altaiden kanssa käytettiin ruiskupeittausta. Tämä tarkoitti sitä, että altaat käsiteltiin osissa, seinä kerrallaan”, kertoo FSP:n toimialajohtaja Petri Rautiainen.

”Erityiskiitos TVO:n ja Hartelan projektivastaaville urakan sujuvasta suunnittelusta sekä vuoropuhelusta toimittajan kanssa”, mainitsee Rautiainen. Huolellinen suunnittelu helpotti Yhden altaan käsittely vei noin viikon verran aikaa. Typpihappo-fluorivetyhapposeos levitettiin puhdistettavalle pinnalle ja sen annettiin vaikuttaa noin tunnin ajan. Tämän jälkeen pinta pestiin puhtaaksi. ”Pesuvesien hallinta on erittäin tärkeää, koska ne sisältävät vielä syövyttäviä happoja. Vedet otettiin tarkasti talteen ja ne toimitettiin Ekokemille loppusijoitukseen. Vaarattomiksi käsitellyt pesuvedet päätyivät lopulta kallioperään”, kertoo Virtanen. Työssä oli FSP:n puolelta mukana kolme peittausasiantuntijaa ja kokonaisuudesta vastasi projektipäällikkö Jukka Karvonen. Virtanen kiittelee FSP:tä perusteellisesta suunnittelutyöstä.

• Sähköntuotantoa omistajille omakustanneperiaatteella. • Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2. Olkiluoto 3 rakenteilla ja Olkiluoto 4 suunnitteilla (valtioneuvoston myönteinen periaatepäätös). • Liikevaihto vuosien 2008–2012 aikana noussut yli 100 Meurolla (2008 245 Meur, 2012 347 Meur). • OL1:sen ja OL2:sen nettotuotantoteho 880 MW eli kuudesosa kaikesta Suomessa käytettävästä sähköstä. ”Meille oli alkuvaiheessa erittäin tärkeää, että toimittajalla riitti osaamista ja kärsivällisyyttä selostaa tarkasti projektin eri vaiheet mahdollisine riskeineen. Suunnittelu tehtiin huolella ja ajan kanssa. Myös työturvallisuuden osalta FSP saa täydet pisteet. Säteilyvalvotulla alueella ei ole varaa virheisiin.” Altaat ovat nyt valmiit tulevaa käyttöä varten. TVO ja STUK tarkastivat huolella altaiden tiiviyden. ■

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

uutiset

FSP OSTI MAALISKUUSSA PINTAKÄSITTELYYRITYS WALCORRO OY:N LIIKETOIMINNAN. Walcorron palveluvalikoimaan kuuluvat happopeittaukset, raepuhallukset, hionnat ja maalaukset. Sopimuksen mukaan FSP vastaa pintakäsittelytoiminnasta 17.3.2014 alkaen Tampereen Messukylässä sijaitsevassa tuotantolaitoksessa. Sopimus mahdollistaa tuotantolaitoksen paremman käyttöasteen ja pintakäsittelyn jatkuvan kehittämisen. Tuotantolaitoksen asiakkaita ovat muun muassa paperi-, sellu- ja kaivosteollisuus. ”Saamme kaivattua tuotantotilaa Tampereen talousalueelta, jossa voimme tarjota innovatiivisia sertifioidun johtamisjärjestelmän mukaisia pintakäsittelypalveluita alueen asiakkaille”, sanoo FSP:n toimitusjohtaja Pentti Virtanen. ■

Kuorma-autokontit saivat kestävän pinnan MUUTTOPALVELUJA YRITYKSILLE JA KULUTTAJILLE TEKEVÄ VICTOR EK hyödynsi keväällä 2014 FSP:n monipuolista pintakäsittelyosaamista Porvoon tuotantolaitoksella. Kuorma-autokonttien pintakäsittelyurakka asetti vaativan haasteen, sillä konttien tulee kestää rasitusta ja vaativia sääolosuhteita. Victor Ekin resurssipäällikkö Sami Kuosmanen on ollut tyytyväinen pintakäsittelytyön lopputulokseen. Urakka käynnistyi maaliskuun alussa ja kattoi 25 kontin hiekkapuhallus- ja maalaustyöt. ”Valitsimme FSP:n kumppaniksemme, koska olemme aiemminkin tehneet yhteistyötä. FSP:llä on ollut valmius toteuttaa laadukas pintakäsittely sovitun aikataulun

Merkittävä Auramokumppanuus käynnistyy FSP JA ALAN JOHTAVA TRUKKILISÄLAITTEIDEN VALMISTAJA, AURAMO OY, ovat solmineet merkittävän yhteistyösopimuksen pintakäsittelytoiminnasta. Sopimus koskee alkuvaiheessa Auramon Vantaan tuotantolaitoksessa sijaitsevia pintakäsittelytoimintoja, jotka siirtyvät loppukesästä 2014 Järvenpään uuteen tuotantolaitokseen. Tuotantolaitoksen henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä FSP:n palvelukseen. ”Saamme yhteistyön kautta ympäristöystävällistä pintakäsittelyosaamista ja laadun kehityksen kautta lisäarvoa. Ratkaisevaa on myös pintakäsittelyn nopea läpimenoaika, joka nousee tehdastuotannossa kilpailutekijäksi”, sanoo Auramo Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Uimi. ■

➤ PINTAA SYVEMMÄLTÄ

mukaisesti”, Kuosmanen kertoo ja jatkaa, että yhteistyön alkamiseen vaikutti myös FSP:n Porvoon pintakäsittelylaitoksen läheinen sijainti ja kilpailukykyinen hinta. Urakka eteni vaiheittain. Aluksi konttien kaikki pintakäsiteltävät pinnat hiekkapuhallettiin, jonka jälkeen pinta maalattiin kahteen kertaan polyuretaanimaalilla. FSP vastasi myös hitsauksista ja tiivistyksistä. FSP:n Porvoon pintakäsittelylaitoksen työmaapäällikön Tom Backmanin mukaan polyuretaanimaalin yhtenä etuna on se, että se kestää rasitusta ja vaikeita sääolosuhteita kuten kosteustilan vaihtelua ja suoraa auringonvaloa. ■

Kuva: Antti Verkasalo

FSP osti Walcorron

FSP:n Tom Backmanin mukaan pintakäsitelty kontti kestää kovaa rasitusta.

AHVENKOSKELLE KOHOAVA 143 METRIÄ PITKÄ langerpalkkisilta on yksi moottoritieksi rakennettavan valtatie 7:n näyttävimpiä ja teknisesti haastavimpia kohteita. Siltaa rakennetaan poikkeuksellisella tavalla: sen runko kasattiin mantereella ja siirrettiin kokonaisena paikalleen. Kotkan ja Koskenkylän väliselle pätkälle tulee peräti 68 siltaa, joista Ahvenkoski on haastavin rakentaa. ”FSP:n urakka alkoi keväällä 2013, jolloin langerpalkkisillan lohkot hitsattiin kasaan. FSP pintakäsitteli lohkosaumat ennen kuin silta tunkattiin paikoilleen. Työvaiheita olivat hiekkapuhallus, pohjamaalaukset sekä pintamaalaus”, kertoo FSP:n tuotantopäällikkö Esa Parkkila. Ahvenkosken sillan teräsrakenteen pituus on 136 metriä ja pääjänteen 90 metriä. ”Tunkkauksen ja kannenvalun jälkeen aloitettiin vedenpäällisen osan pintamaalaus. Työ vaatii 3–4 pintakäsittelijän panoksen ja valmistuu toukokuun loppuun mennessä.” Ahvenkosken sillat koostuvat eri osista. Kanavan yli rakennetaan rinnakkain kaksi noin 260 metriä pitkää jännitettyä betonipalkkisiltaa, molempien suuntien liikenteelle omansa. Nämä sillat johtavat 143 metriä pitkälle langerpalkkisillalle, jonka toimintaperiaate on se, että sillan kantava rakenne on kansipalkin ja sen yläpuolisen kaaren yhdistelmä. Ahvenkosken siltojen kokonaispituus on siis noin 400 metriä. Työn tilasi FSP:ltä Normek Oy. ■

Kuvat: Shutterstock

Näyttävä urakka Ahvenkosken suursillalla

fspcorp.com

Neste Oilin Haminan säiliöille pintasuojaus NESTE OIL OYJ TEKI ALKUVUODESTA 2014 MERKITTÄVÄN TILAUKSEN. Kyseessä oli yhtiön Haminan öljyterminaalin neljän varastosäiliön pintakäsittely. Työt alkoivat FSP:n osalta huhtikuussa. Tällöin aloitettiin telinetyöt, joissa FSP:n kumppanina on Teline-Rami. Raakaöljysäiliöiden koot ovat 20x13 metriä. Pintakäsittely ja uudelleenmaalaus tapahtuvat säiliöhuollon ja tarkastuksen yhteydessä. Käsittely tehdään pääosin ulkopinnalle. Tarkoituksena on varmistaa säiliöiden pinnan korroosiokestävyys kaikissa sääolosuhteissa. Projektin on määrä valmistua kesällä 2014. ■

FSP Finnish Steel Painting Oy Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puhelin (09) 278 6270 www.fspcorp.com

PINTAA SYVEMMÄLTÄ ➤

Pidennämme käyttöikää ja huoltoväliä

Teolliset pintakäsittely- ja lisäarvopalvelumme ovat arvostettuja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Pintakäsittelemme koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Säästät aikaa ja keskityt omaan ydinosaamiseen sekä sen kehittämiseen.

Käytämme saasteettomia työmenetelmiä, kierrätämme ja varastoimme turvallisesti. Noudatamme tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001.