Hervanlainen Sivu

Hervannassa uusitaan jalkakäytävä ja pyörätie

Suvi Roselli

Hervannassa on käynnissä varsinaiset myllerrykset, kun siellä tehdään tieremonttia vähän siellä sun täällä. Yksi remonttikohde sijaitsee Insinöörinkadulla Arkkitehdinkadun ja Teekkarinkadun välissä ja toinen niin ikään Insinöörinkadulla Opiskelijankadun ja Kanjoninkadun välissä.

Insinöörinkadun itäreunan nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie uusitaan erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi sekä länsireunan nykyinen erotettu jalkakäytävä ja pyörätie saneerataan. Pyöräteistä tulee yksisuuntaiset.

Remontti on tällä hetkellä suurin piirtein puolessa välissä. Kaiken pitäisi olla valmista lokakuussa. – Tähän mennessä olemme uusineet itäreunan jalkakäytävää ja pyörätietä, tehneet asfaltointeja ja betonikivirakenteita, kaupungin rakennuttajainsinööri Olli Halme kertoo.

Tiemaalausten sijaan väylälle tehdään kaista- ja symbolimerkinnät vaaleasta betonikivestä. Toiselle puolelle tulee jalankulkija ja toiselle pyöräilijä. – Remontin loppupuolella väylän varteen istutetaan vielä 48 koivua sekä pensaita. Istutushommat tehdään syksyn puolella, Halme kertoo.

Väyläremontti vaikuttaa tällä hetkellä lähinnä kevyeen liikenteeseen. Sitä on jouduttu ohjailemaan tien toiselle puolelle. Muuhun liikenteeseen sillä ei ole vaikutusta.

Väyläremontin kustannusarvio on 900 000 euroa ja sen urakoitsijana toimii Terrawise Oy.

Suunnistussprintti kisattiin LänsiHervannan kortteleissa

Sirpa Koivu

Tampere Sprint Tour 2022 -kisan kolmas eli viimeinen osakilpailu järjestettiin Hervannassa perjantaina 29. heinäkuuta. Aiemmat osakilpailut oli käyty Särkänniemessä ja Kaukajärvellä.

Kooveen järjestämät Tampere Sprint Tour I, II ja III muodostivat sarjakilpailun, jossa cup-tyylisesti jaettiin pisteitä sijoituksen perusteella.

Kokonaiskilpailun tuloksiin laskettiin jokaiselta osallistujalta kaksi parasta tulosta. Eniten pisteitä saanut voitti kyseisen sarjan.

Hervannan sprintissä oli parisen sataa osallistujaa. Suunnistajien reitit risteilivät Länsi-Hervannassa. Ratamestarina toiminut Kooveen Mikko Eskola on Suomen parhaimmistoa.

Sprintissä suunnistus on tuotu pois metsistä asutuksen keskelle kaupunkien ja kortteleiden puisto- ja ulkoilualueille. Matkat ovat lyhyet, joten juoksuvauhti voi olla kovaa. Kilpailu kestää alle 15 minuuttia.

Sprintin kiellettyjä alueita ovat muun muassa tonttien nurmikot, istutukset.

Kielletyt alueet on merkitty suunnistajien karttoihin. Hervannassa kisaa varten tarvittiin luvat 40 taloyhtiöltä.

Myös sprinttisuunnistuksessa kisataan maailmanmestaruuksista. Tämän vuoden kisat olivat Tanskassa.

Maailma on muuttunut satavuotiaan Timo Leinon elämän aikana radikaalisti.

Satavuotias elävä historiakirja

Suvi Roselli

Hervannan Attendossa Tieteenkadulla asuva Timo Leino täyttää perjantaina 12. elokuuta täydet sata vuotta. Juhlat järjestetään Attendon alakerrassa sijaitsevassa ravintolassa.

Leinon pitkään elämään on mahtunut monenlaista. – Synnyin köyhässä maalaistalossa Ikaalisissa. Perheessämme oli yksitoista lasta ja mummu asui meillä myös. Meillä oli iso pirtti, kolme kamaria ja keittiö. Kaikki lapset nukkuivat äidin kamarissa. Mummu piti huushollista huolen, kun äiti teki isän kanssa töitä. Isäni oli vaatturi. Äitini kutoi myös mattoja myyntiin, Leino muistelee.

Koulua Leino kävi yhteensä neljä vuotta. – Alakoulun ensimmäisen luokan kävin maalaistalon pirtissä.

Koulun jälkeen Leino suuntasi töihin. – Alussa pula-aikana minäkin tein vaatteita, kun isä kerran oli vaatturi.

Myöhemmin Leino työskenteli kahdessa vuorossa. Päivätyönään hän teki kaikenlaisia sekahommia. Hän muun muassa valmisti ämpäreitä ja hevosenkenkiä ja työskenteli vaatturiliikkeissä ja kenkätehtaissa.

Päivätyön ohella hän toimi iltaisin elokuvateattereissa koneen hoitajana. – Olin Hällässä ja Hämeessä harjoittelijana ja töissä Olympiassa, Kinemassa ja Maksimissa.

Talvisodan syttymisen aikoihin Leinolle sattui kiperä tilanne. – Asuin silloin täyshoitolassa eli minulle kuului asunto ja ruoka. Söin alakerran ravintolassa, kun yhtäkkiä tuli hälytys. Attilan kenkätehtaassa oli pommisuoja ja ihmiset lähtivät sitä kohti. Ajattelin että ehdin syödä ruokani ensin, mutta miehet huusivat minulle, että äkkiä pommisuojaan. Ehdin sinne viime tipassa.

Naimisiin Leino meni vuonna 1943. Seuraavana vuonna hänelle syntyi poika. Leino ehti olla vaimonsa kanssa naimisissa peräti 69 vuotta aina siihen asti, kun vaimo kymmenen vuotta sitten menehtyi.

Valokuva Frans Emil Sillanpäästä

Liikunta eri muodoissaan on aina kuulunut kiinteästi Leinon arkeen. – Kuljin 15 vuoden ajan töissä pyörällä. Ajoin 15 kilometriä päivässä. Pyöräilin silloin tällöin myös lapsuudenkotiini Ikaalisiin, joka sijaitsi 70 kilometrin päässä.

Leino on ollut myös innokas hiihtäjä. – Kun asuin Kalevassa kävin Kaupissa joka aamu hiihtämässä. Hiihdin toista tuhatta kilometriä joka talvi. Kävin Hervannassakin hiihtämässä. Talvella kävin hiihtämällä myös kaupassa.

Toisinaan Leino innostui tekemään erittäin pitkiä kävelylenkkejä. – Lähdin Kalevasta Kaupin parantolaan, Epilään, Raholaan, Pitkäänniemeen ja sieltä järven poikki Pirkkalaan.

Lieneekö syynä terveelliset elämäntavat, mutta Leinolla ei edelleenkään satavuotiaana ole mitään muita lääkityksiä käytössä kuin astmalääkkeet.

Hän on aina myös harrastanut monenlaista. Hän piti esimerkiksi vuodesta 1965 lähtien viime vuoteen saakka päivittäin sääpäiväkirjaa. Hän on ollut myös innokas valokuvaaja. – Se oli minun intohimoni oikein. Olin Tampereen Kameraseuran jäsenenä ja olen saanut kuvistani palkintojakin. Kehitin filmit itse ja valmistin niistä kuvat.

Hämeenkyröön suuntautuneella kuvausretkellä Leino tapasi kuuluisan hämeenkyröläisen. – Kuvasimme maisemaa ja silloin huomasimme, että kirjailija Frans Emil Sillanpää nousee huvilalta. Kysyin että saanko kuvata häntä. Sillanpää otti lakin pois päästä ja kysyi, että mihin kuvat tulevat. Kun kerroin että itselleni, niin sain ottaa kuvan. Sillanpää kehotti minua lähettämään kuvan Otavalle ja lähetinkin sen sinne. Myöhemmin minulle maksettiin Otavalta rahaa siitä kuvasta.

Maailma on muuttunut suuresti Leinon elinaikana. – Ainakin asunnot ovat nykyisin parempia. Nuorempana asuin Papinkadulla, missä oli yksi yhteiskeittiö ja neljä kamaria. Keittiössä oli kaksi hellaa eli yksi hella aina kahta kamaria varten. Peti oli kamarin lattialla. Kyllähän se siinä meni, kun ei sitä muuta osannut ajatellakaan silloin.

Pitkän elämän salaisuudeksi Leino uskoo terveet elämäntavat. – En ole koskaan käyttänyt paljon alkoholia ja tupakan savuttelun lopetin vuonna 1954. Olen myös liikkunut paljon.