Terveys: Muistitapahtumassa oli mukavaa Sivu

Anu Heinonen kertoi, että rutiineista poikkeaminen tekee hyvää aivoille. Seija Kimpanpää kävi liikuntapisteellä Aila Peräjoen käsittelyssä.

Muistitapahtumassa paneuduttiin hyvän muistin salaisuuksiin

Satu Lepistö

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n ja Hervannan Eläkkeensaajat ry:n yhdessä järjestämässä Monipuolinen Muistipäivä -tapahtumassa oli torstaina 28.10. paikalla paljon muistiasioista kiinnostuneita. Hervannan Vapaa-aikakeskuksen yläaulassa järjestetyssä tapahtumassa suunnistettiin muistipolkua pitkin aivojen hyvinvointiin liittyvien toiminnallisten pisteiden kautta. - Muistista huolehtimisen osa-alueita ovat liikunta, ravinto, uni, aivojen aktivointi ja sosiaalisuus, kertoo Aila Peräjoki Hervannan Eläkkeensaajista.

Muistipolun toimintapisteet oli nimetty eri osa-alueiden mukaan. Aiemmin fysioterapeuttina työskennellyt Peräjoki toimi tapahtumassa liikuntapisteen vetäjänä. Erilaisten aktivoivien liikuntatehtävien piste veti puoleensa runsaasti kiinnostuneita. Tapahtumassa vieraillut Seija Kimpanpää kertoi liikuntapisteellä, että muistiasioita tulee joskus pohdittua. - Niin käy, jos vaikka nimet unohtuvat. Silloin tulee miettineeksi, onko se hälyttävää, Kimpanpää sanoo. – Onneksi nimet yleensä palautuvat muistiin hetken päästä.

Fyysinen aktiivisuus laskee riskiä sairastua moniin sairauksiin ja parantaa aivojen verenkiertoa. Se on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta.

Kakkospisteellä kävijät pääsivät tutustumaan aivojumppaan. Esitteet ja pikkutehtävät kiinnostivat kävijöitä. - Aivoja on hyvä haastaa, sanoi pisteellä työskennellyt Anu Heinonen Pirkanmaan Muistiyhdistyksestä. – Erilaiset asiat ovat eri ihmisille haastavia. Rutiineja kannattaa rikkoa.

Heinosen mukaan koordinaatiota vaativa tanssi ja uudet, erilaiset teh-

Helina Saarinen tasapainoili tapahtumassa köydellä.

tävät ovat hyödyksi aivoille haastaessaan niitä positiivisella tavalla.

Kolmospisteellä työskennellyt muistiyhdistyksen vapaaehtoinen Päivi Repo on samaa mieltä. Uneen keskittyneellä pisteellä keskusteltiin muun muassa siitä, että levon merkitys on tärkeää ja paras lepo syntyy aivojen aktivoinnin jälkeen. - Unen laatu muuttuu ajan myötä, Repo toteaa. – Erilaisia unen vaiheita tulee ikääntyneellä vähemmän. Unen merkitystä ei voi väheksyä.

Unipisteellä keskusteltiin myös siitä, että unen häiriintyessä kannattaa hakeutua lääkärin puheille, sillä unettomuus ei ole normaali tila ja se korreloi myös muistiongelmien kanssa.

Nelospisteen teemana oli ravinto. Aivot tarvitsevat energiaa ja monipuolista ravintoa muistin tueksi. Hiilihydraatit ovat aivojen energianlähde. Pisteellä työskennelleen Heidi Pyykkösen mukaan pisteellä oli keskusteltu kävijöiden ruokailutottumuksista ja siitä, onko ruokavalioissa muutostarpeita.

Ruokapisteellä juttelemaan pysähtyy 89-vuotias Helinä Saarinen, joka on työskennellyt terveydenhoitajana ammattiurallaan. Ravinto-, uni-. ja liikkumisasiat ovat siis Saariselle tuttuja ja tärkeitä, ja Saarinen kertookin liikkuneensa elämässään paljon sekä panostaneensa terveyteen koko ikänsä. Työuralla Saarinen on myös hoitanut ihmisiä ja jakanut samalla paljon terveyteen liittyvää tietoa. - Tulotaso, tieto ja valistuneisuus ovat sellaisia asioita, jotka vaikuttavat ihmisen terveydenhoitoon, Saarinen pohtii.

Saarinen sanoo pitävänsä terveyteen liittyviä asioita erittäin tärkeinä asioina elämässään. Esimerkiksi sokeritasapainoon tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Viimeisellä pisteellä teemana on sosiaalisuus, joka on noussut hyvin tärkeäksi osa-alueeksi koronavirusepidemian aikana. Pisteellä toiminut Laura Sarkonsalo kertoo, että pisteellä käyneet ovat nostaneet esiin yksinolon ja jopa yksinäisyyden teemoja. - Ihmiset ovat huomanneet, että sosiaalisuuden puute ja tylsistyminen ovat vaikuttaneet muistiin, Sarkonsalo pohtii. - Tästä tapahtumasta ja muiden kohtaamisesta ollaan oltu todella iloisia, hän lisää.

Teemme AutoElämästä helpomman

Nyt 12 kk

korotonta maksuaikaa

Henkilöautojen syyshuolto 149 €

Öljynvaihto, raitisilmasuodatin, kuntotarkastus, 4-sylinteriset moottorit

Mekomen Rengashotellipalvelut

Rengashotelli sis. Vaihtotyö, pesu ja vakuutus 85 €/kausi. Rengas- ja vannevalikoimastamme löytyy ratkaisut budjettiluokasta premiumiin.

Sähköinen ajanvaraus ja kotisivut www.tammeko.fi Asiakaspalvelu 010 271 4660 Toimipisteet HERVANTA: Hepolamminkatu 23, 33720 Tampere TURTOLA: Säälänkatu 2, 33710 Tampere

https://www.facebook.com/tammeko.fi https://www.instagram.com/tammekooy/

Tiedätkö, mikä on maailman yleisin roska? Se ei katoa luontoon päädyttyään koskaan

Satu Lepistö

Hervannan Sanomien lukija kertoi kiinnittäneensä viime viikkoina huomiota esimerkiksi Ahvenisjärven ympäristön siisteyteen. Erityisesti kävelyä harrastavan pariskunnan ärsyyntymistä ovat nostaneet tupakantumpit järven ympäristössä ja Hervannan keskustan alueella. Aiemmin samat alueet ovat nousseet keskusteluissa esiin muun muassa maskien ja sitä ennen lintujen ulosteiden takia.

Tupakantumppi on oletettavasti maailman yleisin roska. Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa tupakantumppia joka vuosi, jopa kaksi kolmasosaa poltetuista savukkeista. Suomessakin niitä päätyy luontoon miljardeja vuosittain, arvioilta jopa kolme miljardia.

Tupakan filtterit on tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista. Kyseessä on siis muovi, joka ei maadu ja jonka hajoaminen kestää vuosia. Esimerkiksi vesistöön kulkeutuessaan filtteri hajoaa puolentoista vuoden kuluessa makeassa vedessä ja kolmen vuoden kuluessa merivedessä. Tumpeissa olevilla myrkyllisillä kemikaaleilla, kuten kadmiumilla, arsenikilla ja lyijyllä, on vaikutuksensa ympäristöön.

Tutkimuksissa on havaittu, että yhdestä tupakantumpista, jota pidettiin vuorokauden ajan litrassa vettä, liukenevat myrkyt tappoivat 50 prosenttia sekä suolaisen että makean veden kaloista 96 tunnin aikana. Silti arviolta 40 prosenttia maailman rannoilta löytyvistä roskista liittyy tavalla tai toisella tupakointiin. Esimerkiksi Suomessa löytyi Suomen ympäristökeskuksen seurantatutkimuksissa olleilta kaupunkirannoilta keskimäärin 300 kappaletta filttereitä sataa metriä kohden.

Rannoille päätyvät valtavat tumppimäärät kulkeutuvat joskus pitkiäkin matkoja, sillä sadevedet, virtaavat vedet ja tuuli kuljettavat niitä. Riskitekijä ne ovat kalojen lisäksi myös pienille lapsille ja eläimille, jotka helposti erehtyvät syömään tumppeja. Mistään pienestä ongelmasta ei siis ole kyse.

Tupakantumppi kuuluu täysin

Ei katoa kokonaan koskaan. KUVITUSKUVA

sammutettuna sekajätteeseen. Sen voi siis pudottaa täysin tavalliseen sekajäteastiaan. Ongelmaa voidaan jonkin verran hoitaa sijoittamalla tupakantumpeille tarkoitettuja jäteastioita tiheämmin ympäristöön, sillä jostakin syystä sellainen houkuttelee tiputtamaan tumpin roskiin tavallista roskakoria useammin. Kaikki tupakoitsijat eivät nimittäin miellä tupakantumppia roskaksi ollenkaan. Tumppi nimittäin saattaa erehdyttää luulemaan, että se on valmistettu paperista. Selluloosa-asetaatti ei kuitenkaan edes hajotessaan katoa, vaan muuttuu hitaasti mikromuoveiksi. Nämä pienet muovihiukkaset kuljettavat yhä mukanaan sisältämiään myrkkyjä ja päätyvät esimerkiksi kalojen niitä syötyä myös ihmisten ruokaketjuun.

Paras keino tupakantumppien vähentämiseksi olisi tietenkin lopettaa tupakointi kokonaan. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa, joten vastuullisesti voi toimia sitenkin, että pitää mukana vaikkapa vanhaa lääkepurkkia tai vastaavaa kannellista purkkia, johon tupakantumpit saa laitettua.

Tupakoitsijoiden syyllistäminen ei ole se tapa, jolla ongelman voisi ratkaista.

Asiallinen tiedon jakaminen kannattaa aina, sillä moni ei tule edes ajatelleeksi, mihin vuosien aikana syntyneen tavan mukaisesti maahan pudotettu tupakantumppi päätyy. Se ei nimittäin katoa koskaan.

Näkyvä vaatetus tuo turvaa metsässä metsästysaikana

Satu Lepistö

Hervannan Sanomat muistutteli elokuussa jutussaan, että syksyn synkkinä kuukausina ei ole järkevää pukeutua tummiin asusteisiin liikkuessaan luonnossa. Riistamestari Pekka Peltonen muistuttaa, että asia on edelleen syytä ottaa huomioon. - Muiden luonnossaliikkujien on hyvä muistaa, että metsästäjät liikkuvat taajamien lähistölläkin. Siksi luonnossa olisi hyvä pukeutua värikkäästi, Peltonen sanoo. – Metsästyslaki määrää, miten hirvijahdissa pitää pukeutua, mutta asia koskee muitakin luonnossa liikkujia turvallisuuden vuoksi.

Peltosta mietityttävät muun muassa maastopyöräilijät, jotka ajavat poluilla aivan taajamien läheisyydessä. Niiden läheisyydessä sijaitsevat myös sorkkaeläinten jahtialueet.

- Vaaratilanne syntyy, kun pyöräilijä ajaa liki äänettömästi sektorille. Metsästystilanteessa hän saattaa olla siellä taustalla, näkymättömissä, Peltonen sanoo.

Metsästyksessä turvallisuusohjeet käydään läpi aina ennen jahtia. Peltonen korostaa itse sen merkitystä. - Tausta ja ampumasektorin pitää olla turvallinen. Teiden varsilla on hirvijahti käynnissä -kylttejä, mutta ei joka tienpätkällä, Peltonen toteaa.

Pitkillä polkureiteillä, kuten esimerkiksi Birgitan polulla, kävelijä tai pyöräilijä saattaa tulla alueelle, jossa jahti on käynnissä, kenenkään sitä tietämättä. Värikkään pukeutumisen lisäksi näkyvyyttään voi parantaa esimerkiksi heijastimilla tai valoilla.

Metsästys on tarpeellista kannan kurissa pitämiseksi. Viime vuosina kannat ovat suurentuneet, mikä on johtanut eneneviin sorkkaeläinkolareihin. Niitä ajetaan Hervannan Sanomienkin ilmestymisalueella lähes kerran päivässä. Asetuksen laajentuessa hirvieläinten metsästystä tapahtuu pakon sanelemana myös aivan asutusten liepeillä.

Peltonen suosittelee syyssäästä metsässä nautiskeleville punaoranssia vaatetusta, joka erottuu metsässä mahdollisimman hyvin. Koira kannattaa metsässäkin pitää kytkettynä turvallisuussyistä.

Tilaa Fustin raatokiito noutamaan autosi veloituksetta NYT ALKOI ROMURALLI! kierrätykseen viralliseen vastaanottopisteeseen. Meiltä saat romutustodistuksen autostasi. Soita heti ja sovi nouto tai aja autosi suoraan meille. Fusti oy Hautalantie 16, Tampere  010 239 0200 • fusti.fi