Pekka Paavola

sa 2003.

Paavolan mukaan se oli sen ajan idea. Myös Pohjois-Hervannan rakennusten julkisuvut olisivat voineet olla toisenlaisia. Lähiöuudisuksen myötä korttelien ulkonäkö parani.

Pietilöiden keskusakselia Paavola ihaili. Hänen mukaansa arvostelua saanutta ja kulmikasta Hervanta-kuvaa haluttiin kohentaa. Keskustan julkisten rakennuksien suunnittelijaksi tarvittiin kokenut ja kansainvälisesti tunnettu arkkitehti. Koska Alvar Aalto oli täystyöllistetty, tehtävän saivat Pietilät.

Parhaita paikkoja Hervannassa olivat Paavolan mielestä luonnonkaunis Ahvenispuisto, korttelipihat ja kävelytiet.

Paavola suunnitteli Hervantaan muuttoa

Kanjonin kalliolle oli 1982 kaavoitettu omakoti- ja rivitaloalue, josta Paavola varasi tontin. Hän jopa esitteli sitä ja suunnitelmiaan lehdistölle. Omakotitalon paikaksi valikoitui Hervanta, koska siellä oli riittävästi palveluja lähellä.

Paavola kiinnosti, kuinka edullisesti talon voisi rakentaa. Suunnitelmat olivat niinkin pitkällä, että perheessä pohdittiin, olisiko yksi- vai kaksikerroksinen talo parempi.

Loppujen lopuksi Paavolasta ei tullut hervantalaista. Hänen mukaansa talossa olisi ollut liikaa tilaa heidän perheelleen. Toisaalta omakotiasujan velvollisuudet ja pihatyöt eivät kiinnostaneet.

Liikunnalle ja vapaaehtoistyölle arvo – sportti yhdistää Maahanmuuttoon realismia – ahkeria ihmisiä töihin Ikääntyvien kokemus ja osaaminen käyttöön

Kansanedustaja

88

Pauli Kiuru

LIIKETTÄ, SISUA, TOIVOA

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään

HerSa Kukin äänioikeutettu voi oman valintansa mukaan äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa joko kotimaassa tai ulkomailla.

Maksaja: Pauli Kiuru

Hervanta-tunnuksen julkistamistilaisuudessa. Taustalla Hervannan Tiedotusyhdistyksen

Pekka Paavola menehtyi varhain aamuyöstä lauantaina 18. maaliskuuta 2023 Hatanpään sairaalassa.

Elämäntyönä Tampereen kehitys ja hyvinvointi

HerSa

Pekka Paavola toimi kaupungin lakimiehenä vuosina 1960–1965, kaupunginsihteerinä vuosina 1965–1969 ja kaupunginjohtajana 1969–1985, sekä oikeusministerinä vuonna 1972 Paasion II hallituksessa.

Paavola siirtyi vuonna 1985 Lehtimiehet Oy:n toimitusjohtajaksi. Vuoden 1988 lopussa Lehtimiehet myytiin Yhtyneille Kuvalehdille ja Paavola siirtyi mainittuun lehtitaloon kustannusjohtajaksi.

Vuodesta 1991 vuoteen 1996 Paavola työskenteli Urpo Lahtisen omaisuutta hallinnoineen Art Urpo Oy:n toimitusjohtajana, hän oli myös Urpo ja Maija

Lahtisen säätiön asiamies. Vuonna 1996 Paavola jäi eläkkeelle.

Vuonna 2011 ilmestyi Paavolan elämänkerta ”Tampereen pomo”.

Tampereen 243-vuotisjuhlissa Raatihuoneella marraskuussa 2022 Paavola palkittiin Tampereen palkinnolla.

”Tampereen palkinnon voi saada henkilö, joka on elämäntyöllään tai toiminnallaan edistänyt Tampereen kehitystä ja tamperelaisten hyvinvointia tai lisännyt Tampereen vetovoimaa Suomen suosituimpana kaupunkina.”

Tampere laati uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

HerSa Tampereen kaupungin uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2023–2025 sisältää tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla kaupunki edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisee ja puuttuu syrjintään kaupungin palveluissa ja muussa toiminnassa. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman 30.1.2023.

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta keskusteleminen lisää tietoisuutta eriarvoisuudesta ja edesauttaa hyvinvointia yhteiskunnassa. Myös esteettömyys, kyky osallistua ja turvallisuuden tunne ovat olennaisia yhdenvertaisuuden toteutumi - sen kannalta. Nykyinen suunnitelma pyrkii huomioimaan entistä monipuolisemmin intersektionaalisuuden, eli kaikki mahdolliset yksilön elämänkokemuksiin ja yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavat persoonalliset syyt. Niiden tunnistaminen auttaa ehkäisemään syrjityksi tulemista ja huonoa kohtelua, koska eriarvoisuuden ja syrjinnän muotoja voi olla useita. Tampereen kaupunki on laatinut uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Kaikki tamperelaiset ovat tervetulleita suunnitelman avoimeen esittelytilaisuuteen keskiviikkona 29.3.2023 pääkirjasto Metsoon kello 17–18.30. Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 22.3. Ilmoittautuminen tapahtuu Tampereen kaupungin nettisivujen kautta Tilaisuudessa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Osallistujat sitoutuvat toisia kunnioittavaan käytökseen ja ennakkoluulottomaan asenteeseen. Tilaisuuden juontaa Tampereen kaupungin kehittämispäällikkö Hanna Karojärvi Metson Lehmus-saliin on esteetön pääsy sekä Metson pääovesta että Hämeenpuiston puoleisesta sivuovesta. Salissa on käytössä induktiosilmukka. Paikalla on tarvittaessa viittomakielen tulkki.

Äänestyspaikalla tarvitset virallisen henkilöllisyystodistuksen, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.

Tämän lehden levikkialueella on kuusi ennakkoäänestyspaikkaa, koko kaupungissa yhteensä 22 paikkaa.

Lähialueen ennakkoäänestyspaikat:

Vuoreksen koulu Kaukajärven kirjasto Nekalan lähitori Kauppakeskus Duo, Hervanta K-Citymarket – Tampere, Turtola

Tampereen yliopisto - Hervannan kampus, Tietotalo

Lisäksi Tampereella voi äänestää ennakkoon seuraavissa paikoissa:

Palvelupiste Frenckell, Nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalo 13, Tays - Keskussairaala pääaula, Pääkirjasto Metso, Kämmenniemen kirjasto, Pappilanpuiston lähitori, Pispan lähitori, Pohjolan lähitori, Kauppakeskus Ratina, Liikekeskus Westeri, KCitymarket - Tampere Linnainmaa, Prisma Kaleva 1. ja 2. kerros, Prisma Koivistonkylä, Prisma Lielahti - sisäja ulkoäänestys, Tampereen yliopisto - keskustakampus Linna, Tampereen ammattikorkeakoulu – pääkampus.

Vaalipäivänä 2. huhtikuuta 2023 kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa äänioikeusilmoituksessa.

Ota mukaasi äänestyspaikalle ehdottomasti henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti taikka vastaava kuvallinen asiakirja.

Ennakkoäänestys päättyy maaliskuun 28. päivänä

Pirkanmaalla siirrytään kolmen maksuvyöhykkeen malliin

HerSa Nysse siirtyy kuuden vyöhykkeen mallista kolmen maksuvyöhykkeen malliin tammikuussa 2024. Uudistuksella tavoitellaan helppoutta niin vyöhykkeiden hahmottamiseen, lipun ostoon kuin maksamiseenkin. Alkuselvityksen jälkeen jatkoon pääsivät kolmen ja yhden vyöhykkeen mallit, joista pyydettiin mielipiteitä asiakkailta sekä lausunnot toimialueen kunnilta.

Asukaskyselyyn Nysse sai lähes 2500 vastausta. Molempia esiteltyjä malleja pidettiin helppokäyttöisinä. Kyselyssä erityistä vastustusta liittyi yhden vyöhykkeen malliin sisältyneisiin suuriin lipunhinnan korotuksiin.

Saaduissa lausunnoissa kolmen vyöhykkeen esitettyä mallia kannattivat Kangasala, Pirkkala, Nokia, Tampere, Valkeakoski, Ylöjärvi, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Yhden vyöhykkeen mallia kannattivat Vesilahti, Orivesi sekä Lempäälä. Kaikissa lausunnoissa korostettiin, että nykyinen vyöhykejärjestelmä vaatii yksinkertaistamista ja vyöhykkeiden määrää on syytä vähentää. Vyöhykerajojen muutoksia selvitetään myöhemmin. Päätös kolmen vyöhykkeen malliin siirtymisestä tammikuussa 2024 tehtiin Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa 15.3.