virkistysmäki –on iso ilmiö

– Kaupungilla on haaste toisaalta suojella ja hoitaa viheralueita, toisaalta tuottaa viherpalveluita, jotka vastaavat kysyntään. Kaikkien tarpeet pyritään huomioimaan.

Västinginmäen maamassat hyödyksi

– Aunankorpi valikoitui virkistysmäen paikaksi, koska siinä lähellä syntyy maamassoja, joita mäen rakentamiseen voidaan käyttää, Rantee kertoo.

– Sinne sijoitetaan nyt Västinginmäen kaava-alueella syntyviä maaaineksia.

Maamassoja syntyy rakennettaessa katuyhteyksiä, putkilinjoja ja kort-

MUISTOJA HERVANNASTA teleita. Lähialueiden maa-ainesten käyttö vähentää muun muassa kuljetuksista syntyviä kustannuksia.

Mäen suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan kestävän ympäristörakentamisen periaatteita hulevesien hallinnassa, vihertöissä, kasvualustoissa sekä rakenteiden materiaaleissa.

Eroosion suojaus suunnitellaan Virkistysmäen rinteisiin on suunniteltu maastopyöräilyyn ja jalankulkuun soveltuvia reittejä sekä kuntoportaat. Varsinaiset maastopyöräilyhyppyrit, dropit, kivikot, juurakot, kulun ohjaus ja eroosion suojaus suunnitellaan jatkosuunnitteluvaiheessa.

Kahden käden keihäällä palkinnoille

Nimimerkillä Pete Joskus 90-luvulla osallistuin Hervannan urheilukentällä sellaisiin ”koko kansan kisoihin” ja siellä kahden käden keihäänheittoon. Molemmilla käsillä heitettiin tulos ja ne laskettiin yhteen. Pääsin palkinnoille ja sain lahjakortin Tapsantorille. Mukava muisto jäi; saisihan tällaisia olla vielä nykyäänkin.

Kerro muistosi Hervannasta. Lähetä muistelosi osoitteeseen hs@hervannansanomat.fi tai WhatsApp- tai tekstiviestinä numeroon 050 408 6274

Maastopyöräilyn laskureittejä on kaksi; haastava kurumainen reitti mäenlakien välissä ja helppo reitti virkistysmäen etelä- ja länsirinteessä. Muut reitit ovat jalankulun käytössä. Virkistysmäen alueella ei ole suojeltavia luontoarvoja. Täyttötöiden vuoksi alueelta joudutaan poistamaan metsäpuustoa noin 2,5 hehtaarin alueelta. Alueen lähellä sijaitsevat lepakkoalueet ja arvokkaat luontokohteet on huomioitu suunnitelmassa. Viheralueen suunnitelma oli nähtävänä 1.2.2023 saakka

Näyttelyt

Susanna Majuri: Veden tuntu

Emil Aaltonen 1869–1949 – teollisuusmies ja kulttuurin ystävä

Emil Aaltosen taidekokoelma

Emil Aaltonen draamaopastukset

Su 19.2. klo 16.00

Su 19.3. klo 16.00

Su 23.4. klo 16.00

Emil Aaltosen roolissa Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä Auvo Vihro

Liput 7 €

Liikennelaitos tiedotti kesäkuussa: Linja 23, Hervanta - Keskustori. Linjan läntinen päätepysäkki siirretään Keskustorin eteläpuolelle, laiturille n:o 3. Itäinen päätepysäkki siirretään Opiskelijankadulta Muroleenkadun eteläiselle osalle.

Hervannan nopea kasvu, vaillinaiset palvelut ja keskeneräinen ympäristö herättivät voimakkaita mielipiteitä, joita julkaistiin lehtien sivuilla. Esimerkiksi 2.6. ilmestyneestä Ilta-Sanomista saatiin lukea asukasyhdistyksen edustajan, kasvatusneuvolan psykologin ja kaupunginkanslian toimistoinsinöörin ajatuksia. Artikkeli oli otsikoitu:

”Huomispäivän kaupunki on jo slummi. Elämme kuin rotat kolossa.”

Pallopuiston palvelukeskus valmistui syksyksi 1975, kuten hyvämuistiset hervantalaiset kirjoittajaa opastivat.

Joulukuun 15. päivänä 1975 avattiin Hervannan valtaväylä. Bussiliikenne joutui pitkään kiertämään Hervantaan vanhaa tietä Lukonmäen kautta, koska liikennelautakunnassa ei päästy yksimielisyyteen bussipysäkin paikasta Lukonmäen kohdalla. Hervannan ainoalla bussilinjalla 23 oli silloin kaupungin neljänneksi vilkkain liikenne, 180 000 matkustajaa kuukaudessa.

Kun bussiliikenne vihdoin saatiin Valtaväylälle, sattui matkustajien riemuksi eräälle bussinkuljettajalle muistivirhe: hän suunnisti vanhasta tottumuksesta vanhalle reitille, mutta korvasi virheensä näppärällä U-käännöksellä.

Kesällä 1975 perustettiin Hervannan Tiedotusyhdistys ry, joka kirjasi yhdistyksen tarkoitukseksi yhteistyön ja kotiseutuhengen edistämisen. Tärkeimmäksi tehtäväkseen se otti tiedottamisen ja perusti jo joulukuussa oman lehden, Hervannan Sanomat. Ensimmäinen lehti ilmestyi 17.12.1975. Uuden lehden päätoimittaja oli Hillevi Paavola

Talojen joulusaunat lämmitettiin aattona naisille klo 12-15 ja miehille klo 15-18.

Lähteet:

Kotiseutukokoelman lehtileikearkisto; Mikko Närhi – Vuorenpeikkojen maa 1993; Sirpa KoivuTytärkaupungin valot 2013; Sirpa Koivu - Työtä Hervannan hyväksi 40 vuotta, 2015.

Luennot

Ti 14.3. klo 17.30 Viininviljelijän perhe ja muita Alexander Lauréuksen kansanelämänkuvauksia.

Lotta Nylund, intendentti, Villa Gyllenberg.

To 27.4. klo 17.30 Vanhan taiteen tutkimuksesta.

Minerva Keltanen, näyttelypäällikkö, Kansallismuseo.

Osallistumismaksu 3€/2€ tai museokortti

Emil Aaltosen museo

Pyynikinlinna, Mariankatu 40, käyntiosoite Palomäentie 2, 33200 Tampere p. 03-212 4551 • www.pyynikinlinna.fi • pyynikinlinna@pyynikinlinna.fi Museo avoinna ke 12-18, la-su 12-16.

Muina aikoina ryhmille sopimuksen mukaan. Pääsyliput 3€/2€

1970-luvun lopulla. Kuva: Ilkka Kulmala