ruutiset 12 ||2015
1
oy forcit ab:n asiakaslehti s.8
s.12
s.14
Elektroniset nallit kiviainestoiminnassa
Räjähdysaineiden typpipäästöt
Vuoden panostaja 2015
korpilouhinnasta huippuluokan moottoritieksi s.4
sisällys
3
Pääkirjoitus Yhteistyössä – yhä enemmän ja yhä useammin
4
Työmaa esittely: E18 Hamina–Vaalimaa
8
Louhintakorneri Elektroniset nallit kiviainestoiminnassa
12
Räjähdysaineiden typpipäästöt
Toimituspäällikkö: Oy Forcit Ab / Mari Halonen Yhteydenotot: mari.halonen@forcit.fi
14
Vuoden panostaja 2015: Tenho Jäntti
Taitto: Wonder Production Oy / Maiju Kolisoja
16
Forcit Consulting Consulting laajenee Uudet henkilöt
Painopaikka: Premedia Helsinki Oy
20
ruutiset 12 | 2015
3
toimitus: Forcitintie 37 10900 Hanko Puh. 040 869 0417 Faksi: 0207 440 225 Vastaava julkaisija: Ulf Sjöblom
ISSN 1796-0193
Ilmoitusasiat FEM kuulumiset Maxpo Kuulumiset
22 Kurssit
OY FORCIT AB PL 19, 10901 Hanko www.forcit.fi
Yhteistyössä – yhä enemmän ja yhä useammin Lokakuun hintatilastojen mukaan porkkanan kilohinta oli 1,45 ¤/kg, kurkun kilohinta oli 2,90 ¤/kg ja meijerivoin kilohinta oli 4,90 ¤/kg. Räjähteiden hinta on näihin verrattuna vaatimattomalla tasolla.
M
arkkinoilla oleva hintataso on kuitenkin aina oikea, koska sen määrää kysyntä ja tarjonta, sen määrää asiakas ja toimittaja yhdessä käytyjen neuvottelujen perusteella. Silti rohkenen väittää, että räjähteiden kilohinta on todella vaatimattomalla tasolla ottaen huomioon alan turvallisuusvaatimukset, investointien määrän, osaamisen vaatimustason ja asiakkaiden asettamat odotukset tuotteiden ja palvelujen laadun suhteen. Liian alhaisesta hintatasosta voin syyttää ainoastaan itseäni. Yhtiön johtajana olen aktiivisesti neuvottelujen kautta osallistunut markkinahinnan määrittämiseen. Rohkenen väittää, että olemme Forcitilla tehneet paljon työtä toimintamme tehokkuuden kehittämiseksi. Jatkuvassa hintapaineessa yritys joutuu kuitenkin loppujen lopuksi valitsemaan mihin pitää satsata, mistä pidetään kiinni ja mistä on pakko luopua. Kun yhtiön tiedossa oleva sisäinen tehostamispotentiaali on pääosin käytetty, on jossakin vaiheessa siirryttävä tekemään rankempia rakenteellisia muutoksia. Koen, että parempi ja kestävämpi toimintatapa olisi syvällisempi yhteistyö asiakkaan ja toimittajan välillä. Sillä en tarkoita sitä, ettei hinta voisi edelleen joustaa ja tehokkuus ja laatu edelleen parantua. Tarkoitan yhteistyöllä sitä, että haetaan uusia tapoja toimia ja sitä kautta haetaan hyötyjä jaettavaksi molemmille osapuolille. Olen sitä mieltä, että
Ulf Sjöblom Toimitusjohtaja
vieläkin paremmalla yhteistyöllä pääsisimme pidemmälle ja voisimme paremmin tukea teidän tehostamistoimenpiteitänne ja teidän pyrkimyksiänne säästää kustannuksissa. Hyvinä esimerkkeinä voin mainita: ßß Defence liiketoiminnan toimittama uusi merimiina Blocker, joka on sekä kustannustehokas että maailman nykyaikaisin merimiina. Tämä on asiakkaillemme hyvä yhdistelmä.
ßß Yhteistyöprojekti Ruotsissa Bolidenin kaivosten kanssa, missä yhdessä haettiin vaihtoehtoisia toimittajia ja kuljetuskanavia tietyille pääraaka-aineille. Projekti oli onnistunut. Projektin tuloksena oli merkittäviä säästöjä, jotka olivat jaettavissa sekä asiakkaalle että Forcitille.
Muitakin onnistuneita projekteja on, mutta mainitsemani kaksi projektia ovat tuoreita ja päällimmäisenä mielessäni. Toivoisin että voisimme yhteistyössä, yhä enemmän ja yhä useammin, kehittää yhteistä toimintaamme. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa suomalainen teollisuus tarvitsee vähemmän vastakkainasettelua ja enemmän yhteisiä ponnisteluja. Ystävällisin työterveisin, Ulf Sjöblom
ruutiset 12 |2015
4
ruutiset 12 | 2015
5
Ampu tulee!
E18 Hamina–Vaalimaa
Korpilouhinnasta huippuluokan moottoritieksi Teksti Juho Rahko Kuvat Liikennevirasto, Forcit
Y
htenäinen moottoritieyhteys Turusta Vaalimaan raja-asemalle on pian todellisuutta. Liikenneviraston tilaama ja Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n toteuttama elinkaarimallihanke E18 Hamina–Vaalimaa on edennyt suunnittelusta toteutukseen pääurakoitsija YIT Rakennus Oy:n johtamana. Hanke viimeistelee E18-moottoritien katkeamattoman yhteyden Turusta itärajalle mahdollistaen omalta osin sujuvan, nopean ja turvallisen liikenteen. Hanke käsittää 32 kilometriä pitkän uuden moottoritieosuuden, 4,5 km uutta kevyen liikenteen väylää, 41 kpl uusia siltoja, n. 250 m pitkän tietunneliosuuden sekä lukuisan määrän muita uudisrakenteita ja tietekniikkaa. Rekkaliikenne saa lisäksi uuden odotusalueen Vaalimaan raja-aseman läheisyyteen.
Hankeosakartta. Kuva: Liikennevirasto
Infrahankkeena E18 Hamina–Vaalimaa on mittakaavassaan erittäin merkittävä sekä tavarantoimittajille, rakentajille, alueen kunnille että koko elinkeinoelämälle. Hanke mahdollistaa ja luo uusia työpaikkoja sekä rakentamisen ajaksi että sen jälkeiselle ajalle. Moottoritien lähialueita pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään yhä paremmin logistisesti osana jo valmiiksi vilkkaasti liikennöityä Pohjois-Euroopan valtaväylää. Muutenkin alueen kuntien saavutettavuus paranee esimerkiksi matkailijoille. Hanke työllistää rakentamisen aikana välittömästi ja välillisesti jopa lähes tuhat henkeä, joista YIT:n projekti-insinööri Jarmo Simolan mukaan n. 40 % tulee hankkeen lähialueilta. Paikallisuuteen hankkeessa onkin kiinnitetty paljon huomiota. Myös ympäristöasiat sekä viestinnän toimivuus on huomioitu ja varmistettu laajalti. Hankkeen aikana moottoritien linjauksen alueella suoritetaan massanvaihtoja miljoonia kuutiometrejä. Forcitin kannalta merkittävää on varsinkin n. 3,5 miljoonan m3 kallion louhinnat, joita varten Forcit saa toimittaa asiakkailleen räjähdysaineita pääosin Kotkan ja Tuusulan toimipisteistään. Louhinnat jakaantuvat eri toimijoille eri hankealueilla, joita koko hankkeessa on kaiken kaikkiaan viisi. Suurimmat massalouhinnat sijoittuvat varsinaisen moottoritielinjauksen sekä Vaalimaa rekkaparkin alueelle. Hanke ei kuitenkaan
Kemiitti 610 panostusajoneuvo.
koostu pelkästä massalouhinnoista vaan johtuen varsinkin jääkauden aiheuttamasta rapautumisesta, kyseinen alue on tunnettu runsaista maa- ja pintakiviesiintymistä. Jotta varsinainen maakaivu, massanvaihto ja louhinnat sujuisivat aikataulussa, puunkaadon jälkeen maakivet, joita alueella on tuhansia, merkataan, mitataan ja räjäytetään louhintaurakoitsijan toimesta. Vihtiläinen louhinta-alan urakoitsijayritys TJ-Louhinta Oy suorittaa alueen maa- ja pintakivien räjäytyksiä YIT:n ali-
urakoitsijana. Tehtävä on iso, sillä kuutiomäärissä mitattuna maa- ja pintakiviä räjäytetään jopa 50t m3. TJ-Louhinnan toimitusjohtaja, ylipanostaja Tapani Jaakkola kertoo, että urakan lopullinen laajuus on selvinnyt vasta työn ja pintamaan kaivuun edetessä. ”Yksistään rekkaparkin alueella räjäytettiin n. 1200 pintakiveä eli n. 10t m3. Keskimäärin yhdessä ammussa räjäytetään n. 50–60 kiveä päivävauhdin ollessa keskimäärin n. 300 m3.” Pääasiallisina työkaluina hommassa toimivat Commando-luokan poravaunu, 35mm Fordyn sekä
ruutiset 12 |2015
6
ruutiset 12 | 2015
7
Kemiittipanostus menossa, kuvassa (vas.) Forcitilta Lari Laine, Lemminkäiseltä Ville Sirkelä sekä Lemminkäisen ylipanostaja Tapio Isojoki.
Maa- ja pintakivien koko saattaa vaihdella yhdestä kuutiosta jopa 150 m3 ”mörkökiviin”. Tapani Jaakkola panostamassa pintakiveä, taustalla Pasi Ottelin valmistelee poraa seuraavan kiven poraukseen.
sähkönallit. Toistaiseksi pääasiallisesti aurinkoinen ja kuiva sää on ollut suotuisa urakalle, mutta haastavampia aikoja saattaa olla luvassa syksyn ja talven edetessä: lumihangesta maakivien etsiminen nimittäin tuottaa tietynlaista haastetta urakoitsijalle. Työ etenee siten, että kiviä merkataan n. viikon tarpeen määrä etukäteen, kun ne on vielä helppo löytää. Sen jälkeen mittamies mittaa tarkat kuutiot, jonka jälkeen urakoitsija etsii merkatun ja mitatun kiven ja räjäyttää sen. TJ-Louhinnalla on hankkeen parissa yhteensä kolme omaa työntekijää sekä kaksi sen aliurakoitsijan työntekijää suorittamassa kivien räjäyttämistä. Urakka on ollut mieluisa, sillä varsin kaukana muusta louhinnasta ja murskauksesta suoritettavat maa- ja pintakivien räjäyttämiset tehdään vielä muuten rauhallisessa metsämaisemassa. ”Hirviä ja muita eläimiä käy silloin tällöin katsomassa hommia, muuten työskentelyalueella on melko rauhallista”, summaa Jaakkola. Noin kymmenen kilometriä TJ-Louhinnan paikasta Lemminkäinen Infra Oy suorittaa massalouhintoja tielinjauksen kohdalla. Lemminkäisen saamat eri urakat käsittävät työmaapäällikkö Juha Viitalan mukaan yhteensä n. 3,2 miljoonaa m3 louhintaa, joka on yksittäisen infrahankkeen mittakaavassa erityinen ja työllistää Lemminkäisen avolouhintaa hyvin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Louhitusta kalliosta osa murskataan välittömästi kohteessa jatkokäyttöä
varten, osa kuljetetaan sellaisenaan täyttöihin ja läjityksiin. Teknisesti louhinta ja erityisesti poraaminen asettaa omia haasteita, koska esimerkiksi tielinjan kaarteiden kaltevuudet, pituuslinjan kaltevuus sekä suoto-ojat tulee huomioida jo porausvaiheessa. Vaativa hanke vaatii tarkkaa aikatauluttamista sekä tarkkaa resurssien sijoittamista oikeisiin mestoihin oikeaan aikaan. Työmaapäällikkö Viitala toteaa erityisesti toimivan viestinnän ja tiedottamisen olevan hankkeen sujuvuuden kannalta tärkeitä. Tämä taataan muun muassa päivittäisellä yhteydenpidolla YIT:n louhinnoista vastaavien työnjohtajien kanssa, katselmuksilla ympäristöön, urakoitsijapalavereilla sekä aikataulupalavereilla. Ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi lähiteiden sulkeminen räjäytysten ajaksi hoidetaan tarvittaessa yhdessä YIT:n kanssa. Viitala, joka toimii työmaalla Lemminkäisen räjäytystyönjohtajana, on tilannut Tuusulan Kemiitti 610-auton miehistöineen työmaalle haastattelupäiväksi. Tarkoituksena on pumpata kenttään niin paljon räjähdysainetta kuin auton kapasiteetti antaa myöten. Tässä tapauksessa RP4-autosta saadaan ladattua kenttään n. 12t kg Kemiitti 610 räjähdysainetta. Louhintakuutioissa se tarkoittaa karkeasti n. 15t m3. Alueen geologia ja kallioperä on varsin hyvälaatuista ja homogeenistä. Lustia ja rakoilua on esiintynyt vaihtelevas-
ti. ”Kivi on helppoa ja murskaantuu helposti”, toteaa Lemminkäisen ylipanostaja Tapio Isojoki, joka vastaa panostuksesta kyseisellä kentällä. ”Panoksena Fordyn on toiminut erinomaisesti ja Austinin pohja- sekä pintanallia käyttämällä räjäytystulos on ollut hyvä.” Isojoki kulkee työmaalle kotoaan Salosta asuen työviikot työmaan lähistöllä. Isojoen apupanostaja Ville Sirkelä nyökyttelee olevan tuoteasioista samaa mieltä kytkien samalla nalleja Austinin Shockstar Connector pintakytkimiin. E18 Hamina–Vaalimaa moottoritie avataan liikenteelle aikataulun mukaan keväällä 2018. Sitä ennen hankkeen etenemistä voi seurata esimerkiksi Liikenneviraston Internetsivuilta tai sosiaalisessa mediassa. y
Löydät hankkeen:
ÏÏ www.liikennevirasto.fi/e18vaalimaa ÏÏ Facebook: E18 Hamina-Vaalimaa ÏÏ Twitter: @e18hava
Blasting Plan
Blast site : Okeroinen Operator : JTa Blast location : Lahti ruutiset 12 |2015
8
Date : 2.4.2015 Page : 1/1
Dtronic 2D
ruutiset 12 | 2015
9
LOUHINTAKORNERI
LOUHINTAKORNERI
10 15
Elektroniset nallit kiviaineslouhinnassa
440 445 505 510
Date : 6.3.2015 Page : 1/1
Blasting Plan Dtronic 2D
495 500 570 575
560 565 690 695
465 470
475 480
485 490
680 685
530 535 660 665
540 545
550 555
755 760
400 405
410 415
420 425
430 435
335 340
345 350
355 360
290 295
270 275
280 285
215 220
225 230 300 305
205 210
140 145
150 155
85 90
50 55
160 165
Blast site : Rumu Operator : Tko Blast location : Okeroinen
75 80
30 35
20 25
670 675 745 750 820 825
735 740
790 795
800 805
810 815 885 890
725 730
875 880 950 955
855 860
865 870 940 945 1015 1020
920 925
930 935 1005 1010 1080 1085
985 990
995 1000 1070 1075 1145 1150
1060 1065 1135 1140
1210 1215
1050 1055
1200 1205 1275 1280
1115 1120
1125 1130
1180 1185
1190 1195 1265 1270 1340 1345
1245 1250
1255 1260 1330 1335
1405 1410
1310 1315
1320 1325 1395 1400 1470 1475
1375 1380
1385 1390 1460 1465 1600 1605
1440 1445
1450 1455 1590 1595 1665 1670
1655 1660 1730 1735
1635 1640
1570 1575
1580 1585
1645 1650 1720 1725 1795 1800
1710 1715 1785 1790 1850 1855
1700 1705 1775 1780 1840 1845 1905 1910
1765 1770 1830 1835 1895 1900
Kuva 2. Toisen räjäytyksen sytytyssuunnitelma.
Teksti ja kuvat Tomi Kouvonen
Teoriassa sanko sepeliä (10 litraa) vastaa etu- tai välitäyt#1 momentaaninen panos oli PU noin 80 kg, eli puolikkaan reiän PU #2 teenä kahden metrin matkaa 83 mm:n porareiässä. Mittausräjähdysainemäärä. Räjähdysaineena oli Kemiitti 610. Kutulos osoittaa, että räjähdys on katkennut halutusta kohtaa vassa 1 on kyseisen räjäytyksen sytytyssuunnitelma. Reiän tavoitellulta kahden metrin matkalta, eli välitäyte oli riittävä. ylempi osapanos sytytettiin ensin. Nopeustuloksissa näkyy myös kuinka VOD on hieman suurempi reikien alaosassa, jossa myös emulsioräjähteen tiheys Ensimmäisen räjäytyksen heilahdusnopeuden maksimion suurempi. Kuvassa 3 on VOD tulos. arvo oli 1,55 mm/s, eli merkittävästi alhaisempi kuin impulssiletkuräjäytyksissä syntyneet arvot. Vaatimus pitää puolikas reikä momentaanisena räjähdysainemääränä aiheuttaa sen, että nallituksessa joudutaan käyttämään poikkeuksellisen suuria hidasteaikavälejä. Tässä tapauksessa rivin sisällä pidettiin reikien välinen hidastus mahdollisimman pienenä, kun puolestaan rivivälit olivat totuttua suuremmat. Toisessa räjäytyksessä pengerkorkeus oli muutamia metrejä matalampi. Edellisestä saatujen kokemusten pohjalta räjäytys tehtiin ilman jaettua panosta. Pintanalli laitettiin varmuuden vuoksi ja ajastettiin niin, että se syttyy 5 ms pohjanallin jälkeen. Momentaanisena räjähdysainemääränä pyrittiin pitämään yksi reikäpanos. Kuvassa 2 on räjäytyksen sytytyssuunnitelma. Heilahdusnopeuden maksimiarvoksi saatiin 2.3 mm/s ja se tuli 1730 ms kohdalta. Maksimi momentaaninen räjähdysainemäärä oli 110 kg. Räjäytyksen yhteydessä mitattiin myös räjähdysnopeutta (VOD). Mittaus toteutettiin kahdessa ensimmäisessä reiässä, jotka oli tehty jaettuna panoksena. Tavoitteena oli samalla selvittää kuinka osapanokset jakava välitäyte todellisuudesKuva 3. VOD käyrä. sa toimii.
Printed the 23.10.2015 100 105
K
iviaineksen tuotanto siirtyy jatkuvasti yhä lähemmäs asuttuja alueita, ja samalla ympäristön asettamat vaatimukset louhinnalla tiukkenevat. Ympäristön aiheuttama paine pakottaakin panostamaan uusien toimintatapojen ja menetelmien jalkauttamiseen kentälle. Elektronisen nallin kohdalla ei enää voi puhua varsinaisesti uudesta menetelmästä, sillä nallityyppiä on käytetty Suomessa jo yli 10 vuotta, mutta se ei ole lyönyt oikein Printed the 6.3.2015 kunnolla läpi. Pääasialliset syyt ovat varmasti tuotteen hinnassa sekä mahdollisesti asiakaskunnan arkuudessa ottaa perinteisestä poikkeava työkalu käyttöön Forcit on vuoden 2015 aikana tehnyt tutkimusta elektronisten nallien vaikutuksesta tärinänhallintaan yhteistyössä Ruduksen kanssa kolmella eri kiviaineksen tuotantopaikalla. Räjäytyksiä on tehty kymenkunta ja saatuja tuloksia on verrattu kyseisillä paikoilla tehtyihin impulssiletkuräjäytyksiin. Rudus on suunnitellut näihin louhintoihin sekä porauksen että panostuksen, ja Forcitin asiantuntijat ovat auttaneet sytytyssuunnittelussa sekä toteuttaneet nallien ohjelmoinnin ja räjäyttämisen. Saadut tulokset on dokumentoitu ja analysoitu yhdessä Ruduksen kanssa. Alla on esiteltynä muutamia räjäytyksiä ja niistä saatuja havaintoja.
304 309
562 567
548 553 670 675
684 689
576 581 698 703
590 595 712 717
128 133
142 147
156 161
170 175
202 207
216 221
230 235
244 249
258 263
272 277
286 291
318 323
332 337
346 351
360 365
374 379
388 393
402 407
604 609 726 731
618 623 740 745
632 637 754 759
646 651 768 773
524 529
510 515
496 501
482 487
468 473
454 459
440 445
426 431
114 119
660 665 782 787
674 679 796 801
Kuva 1. Jaettu reikäpanos. PU #1
PU #2
Case 1 Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia voidaanko elektronisella nallilla saada apua kohteessa esiintyvään tärinäongelmaan. Impulssiletkukytkennöillä maksimi heilahdusnopeudet ovat olleet 4–5 mm/s. Tärinäraja kohteessa on 7 mm/s, mutta ympäristöstä tulleen palautteen johdosta halutaan tärinöitä alemmaksi. Kohteessa on impulssiletkunalleilla käytetty jaettua panosta. Räjäytyksiä elektronisilla nalleilla kohteessa on tehty kolme.
Räjäytykset n:o 1 ja 2 Pengerkorkeus on noin 25 m ja ensimmäinen räjäytys tehdään jaettuna panoksena, noin 2 m:n välitäytteellä. Maksimi
184 189
ruutiset 12 |2015
10
ruutiset 12 | 2015
11
LOUHINTAKORNERI
LOUHINTAKORNERI Blasting Plan
Blast site : Rudus Operator : JTa Blast location : Talma 1
2
Date : 20.10.2015 Page : 1/1
Dtronic 2D
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
Louhetäkkäys
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R
470
240
160
80
340
90 0
170
250
480 350
10
620
490
360
260
180
100
110
190
270
370
500
630
770
640
510
380
280
200
210
290
390
520
650
780
920
790
660
530
400
300
310
410
540
670
800
930
1070
940
810
680
550
420
430
560
690
820
950
1080
1220
1090
960
830
700
570
580
710
840
970
1100
1230
1370
1240
1110
980
850
720
730
860
990
1120
1250
1380
1520
1390
1260
1130
1000
870
880
1010
1140
1270
1400
1530
S
NCVIB - Aaltomuoto
Page 1 of 1
Oy Finnrock
Aaltomuoto
Printed the 15.10.2015
PU #1
PU #2
Kuva 6. Voimakkaasti auraava sytytys diginalleilla tärinäherkässä kohteessa.
Kuva 7. Räjäytys elektronisilla nalleilla tärinäherkässä kohteessa
20100921 - Lindbergin kuoppa
Kuva 4. Räjäytys n:o 2 lopputulos.
Mittauspiste
Sijainti
Päivämäärä
Mp7 400kv linj-V
Pylväs 58 seuraava pohjoiseen
19.5.2015 14:31:54
17.0 m/s²
19.9 mm/s
78.6 µm
Mp7 400kv linj-L
Pylväs 58 seuraava pohjoiseen
19.5.2015 14:31:54
32.2 m/s²
39.6 mm/s
182 µm
177 Hz
Mp7 400kv linj-T
Pylväs 58 seuraava pohjoiseen
19.5.2015 14:31:54
23.5 m/s²
33.9 mm/s
99.7 µm
129 Hz
Standardi
aikapalvelin
ISO8569 Acceleration,125m/s2 5-300Hz
Ei kukaan
Tulokset
Raja
Etäisyys
Momentaaninen
Räjäytys
Huomautus
176 Hz
Ei RMS Ylipäästö [Hz] Alipäästö [Hz] Taajuusaanalyysi
Ei kukaan
Non. El: 0-860 ms
Akseli: Vertikaali
Osa raja
Ikkuna
Mistä [s] Mihin [s]
Ei Ei mitään mitään
Digi: 1525-2125 ms
Uudelleenaseta tarkennus 10
Kuvassa 4 on jälkimmäisen räjäytyksen lopputulos. olemmissa räjäytyksissä kivimassan liike oli erinomaista ja M uuden rintauksen juuri tuli hyvin näkyviin. Tutkimuksissa ei seurattu tarkasti raekokojakaumassa tapahtuvaa muutosta, mutta murskaamon henkilöstöltä saadun palautteen mukaan syötteen läpimenoajat eivät ainakaan huonontuneet, mikä voitaneen tulkita peitellyksi kehuksi. Molempien räjäytysten jälkeen jäljelle jäänyt seinämä oli siisti ja räjähdyksen aiheuttamat palojäljet reikien kohdalla näkyivät koko matkalla.
0
-10
-0.2
0
0.2
0.4
0.6
0.8
0.2
0.4
0.6
0.8
0.2
0.4
0.6
0.8
s
1
1.2
1.4
1.6
1.8
1
1.2
1.4
1.6
1.8
1
1.2
1.4
1.6
1.8
Akseli: Pitkittäinen
30
Uudelleenaseta tarkennus
20 10 0 -10 -20 -0.2
0
s
Akseli: Vaakasuunta Uudelleenaseta tarkennus 20
10
Case 2
0
-10
Tavoitteet tässä olivat samat kuin Case 1:ssä. Tässä kohteessa voitiin kuitenkin ensimmäinen räjäytys tehdä siten, että räjäytettiin yhdellä kertaa kaksi vierekkäistä kenttää. Toisessa käytettiin elektronisia nalleja ja toisessa impulssiletku sytytystä. Kuvassa 5 on ensimmäisessä räjäytyksessä syntynyt ”tärinäkäyrä”, ja se havainnollistaa hyvin eroja elektronisella nallilla ja impulssiletkunallilla muodostuvista tärinöistä.
Kuva 5. Case n:o 2 ensimmäisen räjäytyksen tärinäkäyrä. Viimeiset 125 ms ovat eri kuvaajassa, mutta heilahdusnopeudenarvot eivät ylitä näitä arvoja. Non.El maksimiarvo:
Case 3
Digi maksimiarvo:
Tässä kohteessa oli tärinät ajaneet kenttäkoot melko pieniksi ja haluttiin selvittää voidaanko elektronisilla nalleilla kas-
-20 -0.2
0
s
ßß 32.2 mm/s ßß 439 ms kohdalla ßß 11.72 mm/s ßß 1729 ms kohdalla Elektronisella nallilla 63 % pienemmät tärinät https://www.ncvib.com/project/2215/waveform/diagramtriaxel?peaktriggeredvalueid=... 13.11.2015
vattaa kenttäkokoja ja mikä vaikutus tällä on irroituskustannuksiin. Räjähdysaineena oli Anfo ja kentät peitettiin. Kohteeseen tehtiin laskelma, jossa arvioitiin irrotuskustannuksia (poarus, räjähdysaineet, sytysvälineet, peittäminen ja työvoimakustannukset) ja tultiin tulokseen, että mikäli kenttäkoot voidaan kaksinkertaistaa elektronisilla nalleilla, putoavat kokonaiskustannukset suuruusluokaltaan samalle tasolle kuin impulssiletkunalleilla. Laskelman pohjalta päätettiin aloittaa räjäytykset elektronisilla nalleilla. Räjäytyksiä on tehty 4 kpl jutun kirjoitusaikaan mennessä ja kenttäkokojen kaksinkertaistaminen ja samalla tärinöiden pudottaminen 50% alhaisemmalle tasolle on onnistunut. Lopullisten kustannusten laskeminen ja taloudellisen hyödyn arviointi ovat vielä edessäpäin. Kuvassa 6 on yhden räjäytyksen sytytyssuunnitelma.
Johtopäätökset Elektroninen nalli on erinomainen työkalu tärinän hallintaan. Sen avulla voidaan saada tärinöitä laskettua merkittävästi, ilman lastattavuuden tai raekokojakauman kärsimistä. Testiräjäytykset ovat osoittaneet, että perinteisestä 10–30 ms edunmetriä kohden olevasta hidastuksesta on turvallista kasvattaa hidasteaikoja merkittävästikin.
Jotta lohkarekoko saadaan pidettyä hyvänä, pitää sytytyssuunnittelussa aina huolehtia että löytyy jokin suunta missä vierekkäiset reiät syttyvät mahdollisimman lähellä toisiaan, eli saadaan maksimoitua tärinöiden puitteissa kivessä kerralla vaikuttava energia. Panostetun reiän räjähtäessä alkaa kallioon syntyä rakoja joka suuntaan, jolloin hallitsematonta heittoa todellisempi riski suurissa hidasteajoissa on, että myöhemmin syttyvien reikien kaasut pääsevät pakenemaan jo syntyneitä rakoja pitkin. Tällöin kivessä ei vaikuta maksimaalinen energia joka voi johtaa epätyydyttävään lohkaroitumiseen. Näissä tutkimuksissa ei törmätty tähän ongelmaan, mutta riski on hyvä tiedostaa. Taloudellisessa mielessä vaikuttaisi siltä, että kenttäkoon kaksinkertaistamisen mahdollistuminen asettaa elektroniset nallit kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi ainakin tärinäherkissä kohteissa. Kasvanut rivivälihidaste näyttää vähentävän erityisesti takarivin kohdalla havaittavaa reikien korkkaamista. Kuva 7 on napattu räjäytysvideosta, jossa elektronisilla nalleilla tehdyssä sytytyksessä on paikoitellen jopa 200 ms hidaste peräkkäisillä rei`illä. y
ruutiset 12 |2015
12
Räjähdysaineiden typpipäästöt Teksti Timo Halme, Juho Rahko / Kuvat Forcit
L
ouhinnasta aiheutuvat typpipäästöt ovat monen tekijän summa. Räjähdysaine sisältää useimmiten pääosan louhintakohteeseen tulevan typen määrästä, mutta siitä louhintapaikan ympäristön vesiin päätyvä osa on riippuvainen käyttötavasta ja ympäristötekijöistä. Ympäristöasiat oikein huomioivalla louhintasuunnittelulla, räjähdysaineen valinnalla ja panostustyön toteutuksella voi olla suuri merkitys louhinnasta peräisin olevien typpi päästöjen määrään. Oy Forcit Ab:n ympäristöesitettä päivitetään parhaillaan. Esitteessä tullaan avaamaan tarkemmin räjähteiden typpipäästöjä ja niiden mekanismeja. Aiheesta on tehty Forcitilla tutkimusta pitkän aikaa, ja koko konsernin ”typpiosaaminen” sekä asian tärkeyden tiedostaminen on hyvällä tasolla. Tutkimusten1 mukaan reagoimattomana kiviainekseen jää panostustyössä käytetystä räjähdysaineen kokonaismäärästä tyypillisesti 5–20 %. Avolouhinnassa osuus painottuu vaihteluvälin pienempään päähän 5–10 % ja maanalaisessa louhinnassa suurempaan päähän 10–20 %. Reagoimattoman räjähdysaineen määrää pystytään pienentämään huolellisella panostuksella sekä esimerkiksi keräämällä reiän ulkopuolelle jäänyt räjähdysaine jäteastiaan huomioiden jätteen käsittelyyn liittyvät säännökset.
ruutiset 12 | 2015
13
Merkittävimmät tekijät typpipäästöjen muodostumisessa voidaan summata seuraavasti:
Emulsioräjähdysaineen epätasapainossa oleva reseptiikka Epätasapainossa oleva emulsioräjähdys aineen resepti voi johtaa epätäydelliseen palamiseen ja sitä kautta myrkyllisten kaasujen, kuten typpioksidin liialliseen muodostumiseen.
Räjäytyksessä reagoimattoman räjähdysaineen liukeneminen veteen Emulsioräjähdysaineesta veteen liuenneiden nitraatti-ionien määrää voidaan mitata esimerkiksi nitraatti selektiivisellä pikamittarilla.
Huolimaton panostustyö Räjähdysaineen roiskuminen maastoon. Kuvassa ANFOa on päätynyt pieni määrä kalliolle, josta se liukenee kosteissa olosuhteissa veteen.
Tuotteet ja palvelut typpipäästöjen vähentämiseksi Oy Forcit Ab:n monipuolinen valikoima emulsioräjähdysaineita antaa mahdollisuuden valita parhaiten kyseisen louhintakohteen olosuhteisiin soveltuvat tuotteet, jotta räjähdysaineiden typpipäästöt ja niiden aiheuttama ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen. Elektronisen sytytysjärjestelmän avulla voidaan räjäytys suunnitella niin, että räjähtäneiden reikien häiritsevä vaikutus räjähtämättömiin reikiin on mahdollisimman vähäinen.
Panostuspalveluun osallistuva henkilöstömme on koulutettu huomioimaan siisteys ja huolellisuus panostustyössä sekä niiden vaikutus ympäristöön. Myymme ja tarvittaessa käytämme panostuspalvelussa tarvikkeita ja apuvälineitä, esim. kalvoletkua, joilla voidaan estää veden huonontavaa vaikutusta räjähdysaineeseen tai estetään räjähdysaineen joutuminen panostilan ulkopuolisiin rakoihin. Tarkempia tietoja typpipäästöistä sekä niiden mini-
moimisesta räjäytystyössä antaa tarvittaessa kehityspäällikkömme Timo Halme (timo.halme@forcit.fi). Päivitetty ympäristöesite julkaistaan nettisivuillamme heti sen valmistuttua. y
1. Kväveutsläpp från gruvindustrin, Svemin 2012
ruutiset 12 |2015
14
ruutiset 12 | 2015
15
Vuoden Panostaja 2015:
Tenho Jäntti Louhinta- Nikkareilta
Motto: Päivä kerrallaan mennään eteenpäin ja jokainen uusi päivä tuo haasteensa.
Teksti ja kuvat Mari Halonen
Suomen myynti- ja jakelujohtaja Janne Järvinen kävi yllättämässä Tenhon työmaalla ja kukitti tunnustuksesta iloisesti yllättyneen Vuoden Panostajan.
V
uoden panostajan valinta suoritettiin perinteisen tavan mukaan alalla toimivien henkilöiden antamien ehdotusten perusteella. Tänä vuonna ehdotuksia saatiin ennätysmäärä – kiitos kaikille ehdotuksensa jättäneille! Tenho Jäntille on kertynyt pitkän ja monipuolisen työkokemuksen myötä vankka ammattitaito panostajana. Valinnan perusteluissa mainitaan, että Tenho tunnetaan alalla ahkerana ja hyvätapaisena panostajana, joka ei ota turhia riskejä, mutta on kuitenkin valmis kokeilemaan uutta ja irrottamaan kiveä haastavissakin paikoissa. Turvalliset työ-
tavat, lakien ja asetusten esimerkillinen noudattaminen sekä huolellinen panostustyö ovat Tenhon vahvuuksia. Mukavaa luettavaa on myös erään ehdotuksen jättäjän kommentti, jossa mainitaan että Tenho on työmaalla hyvä työkaveri. Tenhon panostajan ura alkoi vuonna 1983, kun peruskoulusta valmistunut nuorimies eksyi isänsä mukaan työmaalle ennen ammattikouluun siirtymistä. Sillä tiellä ollaan edelleen. Tenho toimi aluksi panostajan apulaisena ja opetteli vaunulla poraamisen vuonna 1984. Armeijan jälkeen Tenho suoritti nuoren panostajan lupakirjan, jonka jälkeen joka vuosi päivitti lupakirjaansa ylöspäin, kunnes vuonna 1990
taskussa oli ylipanostajan lupakirja. Siitä lähtien Tenho on kiertänyt avolouhinnan työmaita haasteellisista kaupunkilouhinnan kohteista suuriin murskakenttiin. Suomen tiestö on ajan mittaan tullut tutuksi. Tunneliinkin Tenho hymähtää eksyneensä, mutta vain kerran. Ja silloinkin poraushommissa. Ja vain pystyreikiä poraamaan. Historiansa saatossa Tenholla on ollut työnantajia vain kaksi: Jäniksenlinnan louhinta vuoteen 1992 saakka ja siitä lähtien Louhinta-Nikkarit Oy. Toimenkuvaan kuuluvat poraus-, panostus- ja kaivuutyöt, vaikka toimitusjohtajan pestiä pitävä mies toteaakin, ettei kaivurissa istukaan ihan niin mielellään. ”Onhan tämä työnteko sellaista ylä- ja alamäkeä.”, Tenho naurahtaa. ”Ja välillä sitä miettii, että miksi tännekin työmaalle piti tulla.” Asenne on kuitenkin aina ollut uutteralla kaverilla sellainen, että ”tehdään pois”. Haastavimmat paikat ovat yleensä olleet seurausta siitä, ettei tilaajapuoli aina malta katsoa kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Toiveena voisi sanoa, että sellainen ”tämä-tässä-nyt” – tekeminen saisi väistyä. Kaupunki-/asutuskeskuslouhinnoissa erityisen hyödyllistä olisi miettiä esim. louhintatyömaan varoalueita; miksi jättää liian pienet varat, kun louhintaa kuitenkin viereisellä tontilla on lyhyen aikavälin suunnitelmissa jatkaa. Kun edellinen louhintaprojekti lopetetaan tulevan talon seinään ja seuraavaa on siitä sitten jatkettava, on kustannukset heti korkeammat. Samalla luodaan täysin turhia riskejä seuraavaan hankkeeseen. Louhinta-Nikkarit työllistää noin 11 henkilöä ja louhintoja suoritetaan laaja-alaisesti. Viimeaikoina kaupunkilouhintoja on tehty enemmän, mutta hiljaisempina hetkinä murskalouhinnoilla on saatu pidettyä miehet töissä. ”Hyvästä porukasta haluaa pitää kiinni ja siksi toiminta on haluttu pitää monipuolisena. Ja se on toiminut hyvin.” Tenho toteaa. ”Jos jokin haastava kohde pitää mainita, niin Helsingin syöpäklinikan laajennus pari vuotta sitten”, Tenho muistelee. ”Siellä tärinärajat olivat älyttömän matalat ja kallio johti tärinän aivan liian hyvin rakennuksiin.” Tenholla on tapana ottaa jokaisesta isommasta kohteesta aluksi ns. pieni paukku, eli ”tuntuma” jostain varmasta paikasta. ”Helsingin koh-
teessa momentaaninen oli niin matala, että 2 metrin reikään sai pahimmillaan laittaa 3 nallia. Onneksi kenttätutkimuksen päätteeksi syy tärinän johtavuuteen löytyi kallion rakenteista ja valvojan kanssa yhteistyössä tilanteesta selvittiin ja louhinta saatiin järkevälle uralle.” Tenho muistelee. Hauskoja muistoja löytyy selvästi myös henkilöstöhallinnasta ja rekrytoinneista – niihinkin liittyviä tehtäviä on ajan mittaan ehtinyt tehdä. Ympäristön huomioiminen louhintatyömailla vaatii nykyään enemmän kuin aiemmin. Myös ihmiset ovat herkempiä ja kiitos älypuhelimille, uutiset kiirivät nopeasti ja kamerakännyköiden kautta kuvat työmailta leviävät nopeasti – niin hyvässä, mutta myös pahassa. Älypuhelimilla on kaupunkimiljöössä myös toinen epämiellyttävä vaikutus ja se on ns. havainnoimattomuus. Pahimmillaan ollaan niin uppoutuneita puhelimen tarjoamaan maailmaan, että esimerkiksi räjäytystä edeltävää pillin soittoa ei havaita. Ihmiset saattavat täysin omassa maailmassaan kävellä ruutua tuijottaen ja vasta räjäytys itsessään herättää ohikulkijat todellisuuteen. ”Onneksi vaaratilanteilta on vältytty.” Vapaa-aikansa Tenho käyttää perheensä kanssa. Harrastuksia ei varsinaisesti ole neljän lapsen isälle kertynyt, mutta mielellään Tenho istahtaa vaimon kanssa elokuvien ääreen. ”Olen aika vastuuntuntoinen kaveri töihin liittyen ja se on kyllä veloittanut vapaa-ajan määrää. Siitä täytyy vaimoa kiittää, että on niin paljon perheen eteen tehnyt”, myös toimitusjohtajana yrityksessä toimiva Tenho kiittelee. Lapsia ei louhinta-alalle ole koulutettu, vaikka poika on kesätöitä jonkun verran yrityksessä tehnyt. Lisätietoa yrityksestä ja Tenhon yhteystiedot löydät osoitteesta louhintanikkarit.fi. y
R-aine: Jokainen kohde vaatii oman aineensa. Sitä kunnioitetaan.
ruutiset 12 |2015
16
ruutiset 12 | 2015
17
FORCIT CONSULTING
Forcit Consultingin kuulumisia
Kasvu jatkuu Ruotsissa V
iime kevään Ruutisissa esittelimme Forcitin konsultointiliiketoimintayksikössä, Forcit Consultingissa vuonna 2014 tapahtuneet suuret muutokset, joiden aikana yksikkö laajentui Norjaan ja Ruotsiin. Norjaan perustettiin yritys nimeltä Bergcon AS ja Ruotsista ostettiin räjäytysteknistä koulutusta tarjoava BergUtbildarna AB. Myös Suomessa vahva jalansija sai vuonna 2014 tukea entisestään, kun yritysperheeseen liittyivät Räjäytyskonsultit Oy sekä Varsinais-Suomen Räjäytyskonsultit Oy. Vuonna 2015 kasvu Ruotsissa jatkui BergUtbildarna AB:n ostaessa Spijkerman Berg- & Sprängteknik AB:n. Yrityksen perustaja, insinöörigeologi Sjoerd Spijkerman toimii jatkossa molempien yritysten johdossa ja vahvistaa näin BergUtbildarnan koulutus- ja konsultointiosaamista. Spijkerman perusti yrityksensä vuonna 2009, ja yritys on siitä lähtien kehittynyt yhdeksi Ruotsin asiantuntevimmista louhinta- ja räjäytystekniikan konsultointiyrityksistä. Yritys toimii haastavissa louhintaprojekteissa valvonta- ja neuvontatehtävissä. Varsinainen jättiuutinen saatiin tämän vuoden syyskuussa, kun Forcit julkaisi tiedotteen yrityskaupasta, jossa Ruotsin suurimpiin kuuluva rakennushankkeiden ympäristövaikutusten konsultointiyritys Bergsäker AB siirtyi Forcitin omistukseen. Bergsäker vahvistaa Forcit Consultingin jalansijaa voimakkaasti erityisesti Ruotsissa, mutta muutos on merkittävä koko liiketoimintayksikölle; yksikön henkilös-
tömäärä kasvaa Pohjoismaissa jo lähellä sataa, ja konsultointiliiketoiminta nousee 15 M¤ vuositasolle. Bergsäker AB perustettiin vuonna 1972 vuoriteollisuuden suunnittelu- ja konsultointiyritykseksi ja pikku hiljaa sen toiminta laajentui myös muuhun infrarakentamiseen. Töitä tehtiin suurien maanalaisten tilojen sekä tunneli- ja rautatieprojektien parissa. Muun liiketoiminnan rinnalla kehitettiin myös rakennushankkeiden ympäristövaikutusten hallintapalveluja, joiden kysyntä oli jatkuvassa kasvussa.
Ruotsin suurimpiin kuuluva rakennushankkeiden ympäristövaikutusten konsultointiyritys Bergsäker AB siirtyi Forcitin omistukseen.
Vuosituhannen vaihteessa yritys päättikin luopua suunnittelutoiminnasta ja keskittyä täysin ympäristövaikutusten hallintapalveluihin. Bergsäkerin nykyinen tehtävä on luoda rakennus- ja ympäristöhankkeiden yhteydessä turvallisuutta rakentajatahoille sekä lähistössä asuville. Yrityksen palvelutarjontaan kuuluvat muun muassa riskianalyysit ja ympäristöselvitykset sekä katselmukset ja monipuoliset ympäristömittaukset. Yritys tarjoaa ympäristövaikutusten hallintaan kokonaisratkaisuja, jolloin asiakas voi täysin keskittyä rakentamishankkeeseensa. Bergsäker työllistää nykyisin noin 40 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 8 M¤. Yrityksen suurimmat toimipisteet ovat Göteborgissa (pääkonttori) ja Tukholmassa. Yhteensä yrityksellä on seitsemän toimipistettä. Forcit Consulting on siis nykyisin entistä vahvempi pohjoismainen toimija alallaan. Tavoitteenamme on omalta osaltamme helpottaa suomalaisten louhintaurakoitsijoiden tietä myös Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Konsultointiasioissa voitkin halutessasi ensin lähestyä meitä suomalaisia asiantuntijoita tutummalla kotimaisella kielellä myös Ruotsia ja Norjaa koskevissa kysymyksissä. y
Lisätietoja Forcit Consultingista antaa: Jari Honkanen Liiketoimintayksikön johtaja jari.honkanen@finnrock.fi puh. 010 832 1303
ruutiset 12 |2015
18
19
FORCIT CONSULTING
FORCIT CONSULTING
Joni Ruuth palasi Finnrockin vahvuuteen
Marko Tuisku aloitti työt Finnrockissa
Rakennusinsinööri Joni Ruuth palasi Finnrockin vahvuuteen 1.9.2015. Joni toimi Finnrockissa konsulttina jo aikaisemmin vuosina 2006-2012 ja välissä hän kävi keräämässä työkokemusta projekti-insinöörinä Helsingin kaupungin omassa rakentamispalveluyksikössä, Starassa. Työt jatkuvat nyt Finnrockilla projektipäällikkönä ja vanhempana konsulttina ennestään tuttujen työkaverien kanssa vanhasta muistista. Joni tulee johtamaan Finnrockin tärinäkonsultointiprojekteja, joten saatat tavata hänet muun muassa työmaakokouksissa. Lisäksi Jonin työnkuvaan kuuluvat muun muassa louhintatöiden ennakkoselvitysten laatiminen ja tarjouslaskenta. Vapaa-aikaansa Joni viettää perheen kanssa eri harrastusten parissa. Jalkapallo on lähellä Jonin sydäntä ja moni onkin kirjaimellisesti törmännyt häneen alasarjafutiskentillä.
Vuoden 2015 keväällä valmistunut, tuore ympäristöteknologian insinööri Marko Tuisku aloitti 21.9.2015 työt Finnrockissa katselmus- ja mittauskonsulttina. Katselmus-, sekä tärinämittaus- ja vaimennustöiden lisäksi hän tulee tekemään myös melumittauksia. Vaasalaislähtöinen Marko on kerännyt opintojen aikana käytännön työkokemusta Vaasan kaupungin kuntatekniikan kadunrakennusosastolla. Uusi työpaikka toi mukanaan myös muuton pääkaupunkiseudulle. Amatööriurheilun lisäksi Markon vapaa-aika kuluukin uuden kotikaupungin miljööseen tutustumiseen. Vaasassa Marko pelasi rugbya Vaasa Wolvesin riveissä ja lähitulevaisuudessa hänet saattaakin bongata jonkun pääkaupunkiseudulla toimivan rugbyjoukkueen treeneistä.
Työt jatkuvat nyt Finnrockilla projektipäällikkönä ja vanhempana konsulttina ennestään tuttujen työkaverien kanssa vanhasta muistista.
ruutiset 12 | 2015
ruutiset 12 |2015
20
ruutiset 12 | 2015
21
ILMOITUSASIAT
ILMOITUSASIAT
FEM 2015
Muutos Austin-impulssiletkunallien nimiin
Fennoscandian Exploration and Mining tapahtuma järjestettiin jo kymmenettä kertaa Levillä, Kittilässä, marraskuun alussa. Tapahtumassa vierailivat kaivosalan ammattilaiset kaivosteollisuuden jokaiselta osa-alueelta. Konferenssin ohjelmaan kuului kolmen päivän ajan korkeatasoisia luentoja ajankohtaisista teemoista sekä tuttuun tapaan kolme näyttelyaluetta. Näytteilleasettajia oli laajaalaisesti ja useista eri maista. Myös alan opiskelijat olivat edustettuina tapahtumassa. Forcit oli perinteiseen malliin mukana tapahtumassa näytteilleasettajana ja ständillä vierailikin laaja valikoima asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, mutta myös uusia kumppanuuksia päästiin rakentamaan. Kiitämme järjestäjiä ja vierailijoita lämminhenkisestä tapahtumasta!
Austin Detonator S.R.O. on ilmoittanut yhtenäistävänsä impulssinallijärjestelmäänsä kuuluvien nallien nimet vuoden 2016 aikana. Tällä on vaikutusta ainoastaan nallien nimiin, ei itse tuotteeseen. Asiakkaille tämä näkyy muuttuneina pakkausmerkintöinä. Päivitykset käyttöohjeisiin, Tuotetietoihin ja Käyttöturvallisuustiedotteisiin Forcit toteuttaa siirtymävaiheen aikana, kuitenkin niin, että ne ovat ajan tasalla silloin kun uudennimisiä tuotteita tulee maahan. Vaikka taas me kaikki joudumme opettelemaan uusia nallinimiä, uskomme että tilaukset ja toimitukset saadaan onnistumaan siirtymävaiheenkin aikana entiseen malliin. Muutos koskee ns. reikänalleja eli nykyistä Indetshocksarjaa. Muutokset on esitetty taulukossa.
Maxpo 2015 Syyskuun alussa järjestettiin perinteisesti Maxpo 2015 -messut, joilla Forcitkin oli tuttuun tapaan mukana yhdessä Finnrockin kanssa. Tapahtumapaikkanahan toimii joka messuvuosi Hyvinkään lentokenttä. Näytteilleasettajien joukko oli täynnä tuttuja maanrakennusalan toimijoita ja kiinnostuneita kävijöitä riitti kolmelle päivälle siten että messukävijöiden kokonaismäärä ylsi lähes 17 000 kävijään! Aurinkoinen ja lämmin sää suosi 16. kerran järjestettyjä messuja. Forcitin ständillä nautittiin tänä vuonna rallitunnelmasta ja vierailijoita viihdytti pienoisrallirata. Etenkin perheiden nuori polvi innostui viihdykkeestä jopa niin, että jonosta ei tahtonut tulla loppua! Tyyli radan läpäisemiseen oli varsin vapaa ja kuten kunnon rallissa myös varikkotiimi teki urhoollisesti töitä. Moottoririkko, pohjapanssarin kiinnikeongelmat ja jopa peltivauriot tulivat tutuiksi. Seuraavan kerran messut järjestetään syyskuussa 2017.
Nykyinen nimi
Uusi nimi
Indetshock MS 25/50
Shockstar MS
Indetshock TS
Shockstar TS
Indetshock TS-1
Shockstar TS-1 (nalli 1 g)
Indetshock MS 25/50-1
Shockstar MS-1 (nalli 1 g)
Palveluorganisaatiossamme tapahtuu muutoksia! Vahvistamme tammikuun alusta lähtien asiakaspalvelua Orikorven palveluasemalla, kun Janne Kaukua siirtyy Orikorven asemalle ajojärjestelijäksi. Jannen toimenkuvaan tulee lisäksi kuulumaan tilausten vastaanottaminen Orikorven, Kotkan ja Veikkolan osalta sekä yhteistyö kuljetusliikkeiden kanssa. Janne on pitkän linjan forcitilainen ja toiminut viimeisimpänä palveluesimiehenä Vihtavuoren toimipisteessä. Keski-Suomen alueen palveluesimieheksi puolestaan siirtyy Maarit Viinikainen. Maarit ottaa tammikuun alusta
lähtien tilaukset vastaan Nokian, Kuopion ja Vihtavuoren toimipisteiden osalta ja toimii näiden asemien esimiehenä. Maarit on aiemmin hoitanut laskutusta, tilausten vastaanottamista sekä ajojärjestelyjä Vihtavuoressa, joten osin rooli on jo tuttu Maaritille. Muistathan päivittää Orikorven yhteystiedot. Käytössä o leva tilausnumero on 040 8690 551. Tilaukset voi myös jättää sähköpostitse osoitteeseen tilaukset.orikorpi@forcit.fi
Tuotteidemme Käyttöturvallisuustiedotteita ja Tuotetieto – dokumentteja päivitetään aina tarvittaessa. Uusimmat versiot löytyvät aina nettisivuiltamme. Muistathan siis ladata viimeisimmät versiot työmaallesi osoitteesta www.forcit.fi.
Tulevat kurssit
ruutiset 12 | 2015
23
KURSSIN NIMI
JÄRJESTÄJÄ
PUHELINNUMERO
PAIKKAKUNTA
PÄIVÄMÄÄRÄ
Ylipanostajakoulutus
Pohjois-Karjalan aikuisopisto
050 430 0530
Joensuu
11.1.–5.2.2016
Panostajakurssi
Amiedu
0207 461 534
Helsinki
18.1.–18.3.2016
Panostajakurssi / AT
Amiedu
0207 461 534
Helsinki
18.1.2016–13.1.2017
Ylipanostajakurssi
Amiedu
0207 461 534
Helsinki
18.1.–18.3.2016
Ylipanostajakurssi / AT, EAT
Amiedu
0207 461 534
Helsinki
18.1.2016–13.1.2017
Panostajan kertauskurssi
Oy Finnrock Ab
010 832 1301
Helsinki
25.1.2016
Luolamestarikurssi
Oy Finnrock Ab
010 832 1301
Helsinki
2.–3.2.2016
Räjäyttäjäkurssi / LKA A
Pohjois-Karjalan aikuisopisto
050 430 0530
Joensuu
8.–12.2.2016
Räjäyttäjäkurssi / LKA F
Pohjois-Karjalan aikuisopisto
050 430 0530
Joensuu
8.–19.2.2016
Panostajan koulutus
Pohjois-Karjalan aikuisopisto
050 430 0530
Joensuu
8.2.–4.4.2016
Panostajan kertauskoulutus
Pohjois-Karjalan aikuisopisto
050 430 0530
Joensuu
8.2.2016
Panostajien kertauskurssi
Amiedu
0207 461 534
Helsinki
9.2.2016
Panostajan kertauskoulutus
JT-Koulutus Ay
044 055 6669
Raisio
15.2.2016
Panostajan kertauskurssi
Oy Finnrock Ab
010 832 1301
Tampere
14.3.2016
Panostajien kertauskurssi
Amiedu
0207 461534
Helsinki
5.4.2016
Panostajakurssi
Amiedu
0207 461 534
Helsinki
11.4.–20.5.2016
Panostajakurssi / AT
Amiedu
0207 461 534
Helsinki
11.4.2016–13.4.2017
Panostajan kertauskurssi
Oy Finnrock Ab
010 832 1301
Helsinki
11.4.2016
Panostajan kertauskoulutus
JT-Koulutus Ay
044 055 6669
Raisio
11.4.2016
Räjäyttäjäkurssi / LKA A
JT-Koulutus Ay
044 055 6669
Raisio
27.–30.4.2016
Panostajan kertauskurssi
Oy Finnrock Ab
010 832 1301
Helsinki
23.5.2016
Panostajien kertauskurssi
Amiedu
0207 461 534
Helsinki
14.6.2016
Panostajan kertauskoulutus
JT-Koulutus Ay
044 055 6669
Raisio
27.6.2016
Panostajan kertauskurssi
Oy Finnrock Ab
010 832 1301
Helsinki
22.8.2016
Panostajan kertauskurssi
Oy Finnrock Ab
010 832 1301
Turku
29.8.2016
Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Tähdet pienet Tähdet pienet tuikahtaa, meiltä huolet poistaa. Revontulet hulmuaa, valo meille loistaa.
–
Tähdet maata katselee, loimu yötä valaisee, meille uuden riemun suo, joulun ihmisille tuo. Z.Topelius
Forcit toivottaa Ruutisten lukijoille Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta! ASIAKASJUHLA Orikorpi 16.08.2013 / Lapua 23.08.2013 Ovet avoinna klo 12-17
www.forcit.fi
ruutiset 12 |2015
24