Ruutiset 2-2017

12 | 2017

oy forcit ab:n asiakaslehti s.4

s.7

s.32

Laadussa on voimaa

Kemiittiauto KA 8:n uudistukset

Vuoden panostaja 2017

räjähdysonnettomuudet suomessa s.14

sisällys

3

Pääkirjoitus

4

Laadussa on voimaa

7

Kemiittiauto KA8:n uudistukset

toimitus: Forcitintie 37 10900 Hanko Puh. 040 869 0417 Faksi: 0207 440 225

9

Alan digimurros on vasta alkamassa

Vastaava julkaisija: Ulf Sjöblom

O-PITBLAST: datan tuonti räjäytyssuunnitteluohjelmistoon

Toimituspäällikkö: Oy Forcit Ab / Jesper Nyström Yhteydenotot: jesper.nystrom@forcit.fi

14

Agency: BMAB Creative

10

Räjähdys­onnettomuudet Suomessa

Forcit Consulting Finnrock mukana Länsimetron rakentamisessa

Taitto: Days Agency / Maiju Kolisoja

26

ISSN 1796-0193

Lisää osaamista Finnrockin ja Forcit Consultingin hallitukseen

27

ForSafe – Forcitin turvallisuuskampanja

28

Forcitin hallitus tutustumassa Kemin kaivokseen

30

Kuulumiset vuoden 2017 messuilta

32

Vuoden panostaja 2017 Leho Lehtmets

24

33

33

Forcitlaiset tutuksi Laskuttajat Hokikorneri Forcit vs Lemminkäinen kiviaines

34 Kurssit

ruutiset 12 | 2017

3

Painopaikka: Premedia Helsinki Oy

OY FORCIT AB PL 19, 10901 Hanko www.forcit.fi

ForSafe – ennakoivaa turvallisuustyötä E urooppalaisen, ja varsinkin Pohjoismaalaisen räjähdeteollisuuden turvallisuus on hyvällä tasolla, asiakkaat ovat osaavia räjähteiden käyttäjiä ja yhteistyö viranomaisten kanssa on tiivis ja hyvä. Teemme turvallisuuspolitiikkaa ja strategiaa, riskiarvioita, prosessikuvauksia ja työnkuvauksia. Meillä on CE-merkittyjä koneita, teemme HAZOP-tarkastuksia, ELMERI-kierroksia, sekä muita turvallisuus- ja ympäristökatselmuksia, ja silti tapahtuu onnettomuuksia. Hyvin suunniteltu ja dokumentoitu työ on hyvä perusta turvalliselle työlle, mutta se ei yksin riitä. Turvallisuus on tapa ajatella. Turvallisuus on tapa toimia. Turvallisuus on meidän kaikkien asia, jonka pohjana on kysymys ”mitä minä voin tehdä parantaakseni turvallisuutta?”. Ennakoiva turvallisuusajattelu tulisi olla ”arkinen asia”. Ei mitään hokus pokusta, vaan tärkeä, oleellinen ja luonnollinen osa meidän jokapäiväistä työtä. Haluamme kehittää ennakoivaa turvallisuusajattelua osaksi meidän arkea. Meidän tulisi myös jatkuvasti kehittää tapamme toimia. Jatkuvassa kehityksessä kokemuksen jakamisella on keskeinen asema. Haluamme kehittää meidän tapaa toimia ja kommunikoida, jotta voimme kautta organisaation karsia huonoja kokemuksia ja monistaa hyviä kokemuksia. Meidän tulisi luontevasti jakaa kokemuksiamme maa- ja organisaatiorajojen yli. Kun teemme turvallisuushavainnon, se rekisteröidään järjestelmään, mutta se ei riitä. Meidän tulisi myös aktiivisesti miettiä miten havainto voi vaikuttaa toimintaan muualla organisaatiossa, ja varmistua siitä, että tieto menee perille. Vähintään yhtä tärkeää on myös rekisteröidä ja jakaa positiiviset havainnot ja kokemukset.

Vaikka turvallisuus on jokaisen asia ja yksilön tapa toimia ja ajatella on keskeisessä asemassa, haluamme myös selvittää minkälaisia odotuksia on johtamisen suhteen. Miten haluamme tulla johdetuksi, jotta meillä olisi parhaimmat valmiudet tehdä työmme turvallisesti? Hieman yllättäen näyttää olevan niin, että työntekijät eivät kaipaa matalampaa organisaatiota ja enemmän vapauksia, vaan selkeät vastuut ja velvoitteet sekä jämäkkää johtamista. Olemme todennet, että Forcit sitoutuu tarjoamaan turvallisen, terveellisen ja inspiroivan työympäristön kaikille työntekijöilleen. Alihankkijat on jo sisällytetty turvallisuustyöhön. Kaikkien Forcitin alueilla liikkuvien, myös alihankkijoiden, tulee noudattaa kaikkia aluetta koskevia turvallisuuteen liittyviä sääntöjä ja periaatteita. Keskeisessä asemassa turvallisuustyössämme on myös asiakkaan luona tapahtuva työ. Haluamme yhteistyössä asiakkaan kanssa kehittää yhä turvallisempaa tapaa työskennellä. Tähän liittyy sekä tekninen kehitys että tapa tehdä työtä. Forcit sitoutuu tarjoamaan asiakkaalleen turvallisen, ratkaisuhakuisen ja ainutlaatuisen kumppanuuden.

Ulf Sjöblom Toimitusjohtaja

ruutiset 12 |2017

4

Teksti Risto Rahkola, Piia Kiviaho, Jari Henriksson Kuvat Piia Kiviaho

Laadussa on voimaa

ruutiset 12 | 2017

5

Laadunvalvonnan onnistumisen edellytys on mitata oikeita ominaisuuksia sopivissa olosuhteissa.

OIKEIDEN OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN SOPIVISSA OLOSUHTEISSA

Laura Lauttamus ja Mauri Masalin emulsion pisarakoon menetelmänkehityksen parissa.

T

uotteen laatu koostuu monesta eri osa-alueesta: tuotteen valmistamiseen käytettävistä raakaaineista, valmistusprosessista, tuotantohenkilökunnasta ja tuotteen oikeasta käytöstä. Tuotteen valmistusresepti ja valmistustapa määritellään tuotekehitysprosessin aikana. Käytettävien raaka-aineiden on oltava laadultaan tuotteeseen sopivia ja tuotteen valmistustapa sellainen, että tuotteen ominaisuudet pysyvät määriteltyjen rajojen sisällä. Lisäksi valmistusprosessin mittauslaitteet huolletaan säännöllisillä kalibroinneilla ja tarkastuksilla.

Vihtavuoren Laboratorion henkilökuntaa: Maria Äijälä, Mandi Anttila, Piia Kiviaho, Laura Lauttamus ja Mauri Masalin

Laadunvalvonta ja tuotekehitys toimivat yhdessä ja suurimmaksi osin samoin voimin. Forcitin emulsiotuotteiden osalta toiminta on keskittynyt Vihtavuoreen. Dynamiitti- ja puolustusteollisuuden tuotteiden laadunvalvonta ja tuote­ kehitys ovat Hangossa. Räjähteiden laadunvalvonta perustuu CE-hyväksyntään, jonka myöntää ns. ilmoitettu laitos eli ”notified body”. Kevääseen 2016 saakka Puolustusvoimien tutkimuslaitos oli tässä tehtävässä, mutta heidän lopetettuaan aloitimme yhteistyön saksalaisen viranomaisen kanssa (BAM eli k ­otoisammin

Bundesanstalt für Materialforschung und -prüfung). Tästä syystä lähitulevaisuudessa kaikissa tuotteissamme tulee näkymään numerosarja CE 0589. Tuotteiden tulee täyttää monenlaisia kriteerejä. Testimenetelmät ovat pääsääntöisesti standardisoitu. Siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähteiden standardisarjat ovat EN 13630, EN 13631 ja EN 13857. Esimerkiksi EN 13630-11 määrittää räjähtävän tulilangan detonaationopeuden mittaustavan. Hangossa kyseinen testi tehdään n. 200 kertaa vuodessa.

Laadunvalvonnan onnistumisen edellytys on mitata oikeita ominaisuuksia sopivissa olosuhteissa. Laadunvalvonnan ja tuotekehityksen menetelmiin on viime vuosina panostettu paljon ja niitä kehitetään jatkuvasti. Vihtavuoreen on hankittu useita uusia mittalaitteita emulsioiden ominaisuuksien tutkimiseen. Merkittävänä apuna laadunvalvonnassa on Hankoon hankittu röntgenlaitteisto. Siitä on paljon hyötyä muun muassa nallien sisällön tutkimiseen. Sekä Hangossa että Vihtavuoressa on käytössä asianmukaiset koeräjäytyspaikat. Hyvän ja toimivan tuotteen valmistaminen vaatii hyvät raaka-aineet. Jokainen saapuva raaka­ -aine-erä tarkastetaan joko itse tai valmistajan toimesta. Emulsioräjähteiden pääraaka-aineena käytettävää ammoniumnitraattia analysoidaan erän vastaanoton yhteydessä yli 1200 kertaa per vuosi. Välivalmisteiden laatua seurataan niin ikään tarkasti ja kerätyt näytteet säilytetään mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Mahdolliset poikkeamat saadaan selville niin raaka-­ aineista, välivalmisteista kuin lopputuotteista. Sisäiset raja-­ arvomme tuotteiden ominaisuuksille ovat tiukempia kuin mitä CE-hyväksyntä vaatii. Näin varmistetaan, että asiakas saa laadukkaan tuotteen. Esimerkkinä Kemix-tuotteille lupaamme toimivuuden 25°C pakkasessa, mutta tuotteen räjähdysominaisuudet testataan -30°C:ssa – ympäri vuoden. LAADUNVALVONTA LISÄÄ TURVALLISUUTTA

Laadunvalvonta ei ole pelkästään tuotteiden toimivuuden testausta, se on myös turvallisuutta. Tuotteen oikea käyttö ja toimivuus ovat edellytyksiä käyttäjän ja ympäristön turvallisuudelle. Myös tuotteiden valmistuksen aikana laadunvalvonta edistää turvallisuutta. Esimerkkinä Fordynissä

ruutiset 12 |2017

6

Laborantti Maria Äijälä tekemässä Kemix patruunan laadunvalvonta­räjäytystä.

­ äytettävän nitroglykolin valmistuksessa prosessi voi muutk tua epästabiiliksi, joten välivalmiste analysoidaan tarkkaan. Jokaisella tuotteelle on määritelty omat testinsä. Esimerkiksi Kemix-patruunan valmistuksen aikana tarkkaillaan valmistuvien patruunoiden dimensioiden lisäksi niiden painoa ja tiheyttä, joka on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista tuotteen toimivuuden kannalta. Koeräjäytyksissä mitataan räjähdysnopeutta, nalliherkkyyttä ja välityskykyä. Jokaisesta K610 ja K810 matriisiemulsioerästä otetaan emulsionäyte, josta analysoidaan pisarakoko, kiteisyys ennen ja jälkeen rasitustestin, kaasuuntuminen sekä pumppausominaisuudet. Öljypitoisuus määritetään, jotta voidaan varmistaa prosessin toimivuus. VALMISTUSPROSESSIN SEURANTA

Myös valmistusprosessin toimintaa seurataan tarkkaan. Prosessin valvontaa ja turvallisuutta varten on asennettu lukuisia paine-, lämpötila- ja virtausantureita sekä muita mittareita, joiden avulla voidaan tarkastella tuotannon laatua. Nämä arvot kerätään järjestelmään, josta voidaan ongelmatilanteissa tarkastella ajon aikaisia olosuhteita. Esimerkiksi mikropalloherkistetyn emulsioräjähdemassan tiheyttä seurataan tauotta. Kriittisten mittalaitteiden tarkastuksen s­uorittaa

laadunvalvontahenkilöstö säännöllisin välein. Alallemme on ominaista, että jokainen valmistamamme tuote käytetään. Useimmiten myös havaitaan, mikäli tuotteessa on ollut vikaa, mutta havainto virheestä saadaan vasta jälkikäteen. Jokainen poikkeama, niin sisäinen kuin ulkoinen, kirjataan ja poikkeaman syy pyritään selvittämään mahdollisimman tarkasti. Haasteena asiakasreklamaatioissa on usein ”todistusaineiston” puute, joka yksinkertaisimmillaan voi olla tieto käytetyn räjähteen valmistuserästä. Mikäli yksiselitteistä syytä ei löydy, käytämme tutkimuksissamme poissulkevaa menetelmää, jossa tunnistettujen muuttujien vaikutusta tapahtumaan tutkitaan. Tätä tehdään lisäanalyyseillä varastoiduista näytteistä ja asiakaspalveluhenkilökunnan suorittamilla tutkimuksilla kohteessa. Tavoitteena on, että tekemämme tutkimus tuo esiin kehityskohteita joko omassa tai asiakkaamme toiminnassa. Joissakin poikkeamatapausten tutkinnassa löydämme parannettavaa tuotteen käytettävyyteen. Tästä esimerkkinä Forprime-massaan kehitetty työntövoima-anturi, jolla mitataan nallin työntämiseen tarvittava voima, joka pyritään pitämään vakiona eri tuotantoerien välillä. Mittausarvon ollessa liian korkea säädetään valmistusreseptiä. Panostamme jatkossakin voimakkaasti tuotteidemme laatuun ja riittäviin resursseihin. Forcit on nimittänyt Kemiittitoiminnan laadunvarmistuspäälliköksi Mandi Anttilan, jota tulevaisuudessa tullaan näkemään myös asiakaskohteissa. Tavoitteena on parantaa laatuhavaintojen keruujärjestelmiä ja laadunvalvontamittauksia erityisesti työmaaolosuhteisiin sopiviksi. y

ruutiset 12 | 2017

7

Kemiittiauto KA8:n uudistukset Teksti ja kuvat Olli Räsänen

Kemiitti 510 -panostusajoneuvo KA8, on alustavaihdon yhteydessä saanut uutta ilmettä sekä lisää luotettavuutta kuoren alle.

K

emiitti 510 on Forcitin toinen bulkkina toimitettavista avolouhostuotteista. Tuotteesta käytetään yleisnimitystä FSE (Forcit Site-Mixed Emulsion), joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”paikan päällä valmistettavaa emulsiota”. Ajoneuvo kuljettaa hapettavaksi luokiteltavia ammoniumnitraattiliuosta ja -prilliä sekä öljyseosta maanteitse asiakkaan panostuspaikalle. Edellä mainituista raaka-aineista ajoneuvo valmistaa panostuspaikalla räjähdysainetta suoraan porareikään. Tuote soveltuu kallion avolouhintaan, jossa tarvitaan nopeaa panostusta ja hyvää vedenkestävyyttä. Ajoneuvoissa olevista raaka-aineista voidaan valmistaa 12–14 tonnia valmista räjähdysainetta. Valmiiksi sekoitetun tuotteen panostusnopeus on 80–150 kg/min. Tuotteen ominaisuuksia, kuten sen tiheyttä ja prillipitoisuutta on mahdollista säätää paikan päällä panostuskohteessa. Forcitilla on Pohjoismaissa käytössään yhteensä 10 Kemiitti 510 -autoa, joista neljä on Suomessa. Kemiittiasemat sijaitsevat Urjalassa ja Vihtavuoressa.

KEMIITTIAUTO KA8:N TAUSTA

Panostusajoneuvo KA8 valmistettiin vuonna 2007. Samanaikaisesti valmistettiin myös sisarlaitteisto KA7. Tuolloin Forcitilla oli käytössään kaksi vanhaa, 90-luvun alkupuolella valmistettua, kemiittiautoa sekä uuden sukupolven KA6. Kemittiasemien lukumäärä oli myös kaksi, Urjala ja Kemi. KA6projekti oli noin vuotta aiemmin toiminut uuden sukupolven kemiittiautojen pilottiprojektina. Uudet kemiittiautot korvasivat edellä mainitut 90-luvun panostuslaitteistot. Lisäksi valmistauduttiin tulevaisuuden kasvunäkymiin ja tavoitteena oli kasvattaa panostuskapasiteettia. Valmistuttuaan KA8-ajoneuvosta tuli Kemin kemiittiaseman vakiokalustoa, kunnes se siirtyi Talvivaaran asemalle toiminnan siellä alkaessa. Ajoneuvo oli Talvivaarassa vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen se tuli Vihtavuoren aseman käyttöön.

ruutiset 12 |2017

LIIKENNEONNETTOMUUS JOHTI KOKONAISVALTAISEEN UUDISTUKSEEN

26.10.2016 ajoneuvo joutui työmaalle johtavalla tiellä lievään liikenneonnettomuuteen, joka suisti ajoneuvon ojaan kyljelleen. Ajoneuvosta vaurioitui alustan lisäksi sähköjärjestelmä ja erinäisiä osia säiliöstä. Vauriot olivat sen verran merkittäviä, että ajoneuvon alusta ja sähköistys päätettiin uusia kokonaisuudessaan. Projekti toteutettiin yhteistyössä säiliötoimittaja LST Oy:n ja Maintpartner Oy:n kanssa. Projektin vetäjinä toimi allekirjoittanut sekä Mika Kauppinen. Olimme molemmat mukana kyseisen ajoneuvon alkuperäisessä projektissa, josta tosin oli ehtinyt vieriä melkein kymmenen vuotta. Kemiittiauto KA8:n uudistuksessa pyrimme hyödyntämään ja realisoimaan pitkän kokemuksemme panostuslaitteistojen parissa. Kemiitti 510 -järjestelmä on kumipyörien päälle rakennettuna suhteellisen monimutkainen laitteisto. Haasteita riittää hydrauliikan mitoituksessa, prosessilaitteiden sijoittelussa pieneen tilaan ja oman mausteensa antaa kuuma nitraattiliuos, joka aiheuttaa monta omaa vaatimustaan putkistolle ja venttiileille. TAVOITTEENA TURVALLINEN JA LUOTETTAVA KEMIITTIAUTO

Uudistusprojektin tavoitteeksi asetettiin turvallinen ja luotettava kemiittiauto, jonka helppo huollettavuus ja siistinä pito antaa yrityksellemme mahdollisimman hyvät edellytykset palvella asiakkaitamme.

8

Kaikki toiminnalle ja turvallisuudelle kriittiset komponentit ovat kenttä­olo­suhteissa vaihdettavissa.

Alustaksi valittiin Volvo FMX13. Alustan valinnalla pyrimme maksimoimaan ajoneuvon hyötykuorman ja lisäämään kemiittimiehistön työviihtyvyyttä. Tästä syystä Forcitin oma kemiittimiehistö otettiin mukaan vaikuttamaan alustan valintaan ja sen varusteluun. Prosessilaitteet ja säiliöt siirrettiin vanhan alustan päältä uudelle alustalle. Osa säiliöistä ja prosessilaitteista jouduttiin valmistamaan uudelleen siitä syystä, että ne olivat vikaantuneet liikenneonnettomuuden yhteydessä. Asennuksen yhteydessä päätettiin muuttaa laitteiden sijoittelua ja samalla parantaa laitteiston huollettavuutta. K-510 ajoneuvon ulkoinen olemus päivittyi jonkin verran, mutta suuremmat muutokset tapahtuivat kuoren alla. Prosessilaitteiden uusi sijoittelu helpottaa ennakkohuoltojen toteuttamista ja mahdollisten vikaantumisten havaitsemista. Kaikki toiminnalle ja turvallisuudelle kriittiset komponentit ovat kenttäolosuhteissa vaihdettavissa, sillä niiden sijoittelua on merkittävästi parannettu. KEMIITTI 510 -AJONEUVOJEN UUDISTUS JATKUU

Ensi vuonna K-510 ajoneuvojen uudistus jatkuu. Kaksi vanhempaa ajoneuvoa tullaan uusimaan samanlaiseksi, kuin KA8. Tavoite on, että vanha K-510 kalusto poistuu käytöstä vuoteen 2019 mennessä. Seuraavat kehitysaskeleet tulevat olemaan digitalisaatiossa. Aloitimme noin vuosi sitten avolouhosten ja maanalaisten panostuslaitteiden digitalisaatioprojektin. Panostusajoneuvot tulevat tulevaisuudessa tuottamaan muun muassa tarkempaa reikäkohtaista panostusdataa, eli tulemme mm. tietämään kuinka monta kiloa mihinkin porareikään on panostettu ja missä nämä reiät sijaitsevat. Tämän avulla pystymme asiakkaan kanssa optimoimaan tarvittavan panostusasteen ja karsimaan mahdolliset ”ylipanostukset”. Tämä data on käytettävissä myös panostuksen jälkeen, mikä auttaa kehittämään, analysoimaan ja optimoimaan panostuslaitteita jatkuvasti kohti parempaa tuottavuutta. Tähän projektiin liittyen toivomme hyvää yhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Lisätietoa asiaan liittyen antaa Janne Järvinen. y

ruutiset 12 | 2017

9

Alan digimurros on vasta alkamassa Teksti Jami Kangasoja

E

sittelin 1/2017 Ruutisissa käsitteen digitaalinen ekosysteemi, joka tulee alallamme käsittämään kaikkien työvaiheiden (suunnittelu, poraus, panostus, lastaus, kuljetus, murskaus, datan välitys...) toimijoita. Saman jutun yhteydessä oli oheinen kuva, joka esittelee louhinnan arvoketjun. Arvoketjun kaksi ensimmäistä vaihetta, suunnittelu ja poraus, ovat jo digitaalisia. Suunnittelu tuottaa aina jonkinlaisen sähköisen aineiston, joka on hyödynnettävissä myöhemmissä vaiheissa (mahdollisesti tarpeen mukaan sopivasti konvertoituna). Porauskaluston datavalmiudet vaihtelevat toistaiseksi äärilaidasta toiseen, mutta vaunu kerrallaan vanhempaa kalustoa poistuu käytöstä tai niitä modernisoidaan. Kolmanteen ja neljänteen vaiheeseen eli panostukseen ja seurantaan me kehitämme omaa ForDEX-järjestelmäämme. Viimeinen vaihe eli ketjun neljän ensimmäisen vaiheen tuottaman big datan analysointi edellyttää louhinnan arvoketjun näkökulmasta kokonaan uusia järjestelmiä ja menetelmiä tai ainakin olemassa oleviin järjestelmiin merkittäviä lisäominaisuuksia. Dataa siis tuotetaan (käsin tai keräämällä eri laitteista) ja siirretään vaiheesta toiseen. Dataa hyödynnetään ketjun kaikissa vaiheissa ja takaisinkytkentä analytiikasta suunnitteluun mahdollistaa myös pidemmän aikavälin hyödyt. Koko toimialaamme koskeva digimurroshan on vasta käynnistymässä ja tilanne on toistaiseksi varsin hajanainen. Oma melko kapea roolimme arvoketjussa ja tilanteen hajanaisuus ovat ohjanneet ajatteluamme ja olemme puhtaasti

käytännön syistä lähestyneet louhinnan arvoketjua pitkälti erillisten laitteiden ja ohjelmistojen yhteenliittymänä. Tätä taustaa vasten seurasin erityisellä mielenkiinnolla FEM 2017 tapahtumassa kahta puheenvuoroa: Mine automation in Boliden – Staffan Sandström, Director of Technology, Boliden Mines ja Future mining technologies – André van Wageningen, Manager Technology & Development, Agnico Eagle Finland Oy. Molemmissa esityksissä nostettiin hyvin esiin kaivosalan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä liittyen digitalisaatioon ja automaatioon. Esityksissä näkyi myös selvästi, että kyseisten yritysten rooli koko arvoketjun vastuullisena tahona ohjaa heidän ajatteluaan ja molemmat esitykset käsittelivätkin kattavasti erilaisia työvaiheita ja teknisiä ratkaisuja (nykyisiä tai tulevia). Ylläolevan perusteella, eräänlaisena välitilinpäätöksenä, uskallan tässä kohtaa todeta, että valitsemamme digistrategia on edelleen validi. Me pyrimme huomioimaan koko arvoketjun ja ymmärtämään sen oleellisimmat tarpeet ja toisaalta kiireisimmät ja hyödyllisimmät sisäiset kehityskohteemme ja tämän kokonaisuuden pohjalta priorisoimaan konkreettiset kehitystoimemme. Ja kuten useimmat teistä lienevät jo kuulleetkin, työskentelemme tällä hetkellä emulsiopanostuksen digitalisoinnin parissa. Työ on edennyt hyvin, mutta on myönnettävä, että kaskeemme on jo sattunut muutamia odottamattomia kantoja. Ja kantoja tulee varmasti jatkossakin, mutta selkeä tavoite, jonka takana on selkeä tarve ja erityisesti hyvät yhteistyökumppanimme auttavat kummasti kantojen raivaamisessa. y

ruutiset 12 |2017

10

2

Teksti Jari Tarkkanen Kuvat O-Pitblast

O-PITBLAST

datan tuonti räjäytys­ suunnitteluohjelmistoon

4

Tällä kertaa O-Pitblast -osiossa pureudutaan hieman siihen, miten räjäytyssuunnitteluohjelmistoon pystyy tuomaan dataa ­seinämäskannauksesta, reikäkartasta sekä reikäsuoruusmittauksesta.

M

ittauksen jälkeen skannausdatan tuonti aloitetaan kohdasta Import Free Face, jonka jälkeen valitaan tuotava tiedosto ja kyseiselle skannaukselle oikeat koodit pudotusvalikosta. Info-painiketta painamalla avautuu valikko, jossa määritellään skannerin ja referenssipisteen gps-koordinaatit joko manuaalisesti syöttämällä tai valitsemalla tiedosto, josta kyseiset koordinaatit löytyvät. Painamalla alaspäin osoittavaa nuolta (Import the coordinates), ohjelma luo 3D-mallin skannauksesta. MAASTOPINNAN MÄÄRITELMÄ

O-Pitblastissa on myös Pattern Definition -algoritmi, joka poistaa poikkeavat pisteet skannatun kuvion alueelta pienentääkseen maastopinnan määritelmää. Nämä poikkeavat pisteet skannauksessa voivat johtua esim. pölystä, näkö­

1

esteestä tai liian suuresta skannausalueesta. Ohjelma kysyy skannausta tuodessa, jos poikkeavat pisteet halutaan poistaa. Viidennen kuvan vasemmalla puolella näkyy skannaus, jota on tuotu ilman algoritmia, kun taas kuvan oikeanpuoleisesta kentästä on poistettu skannauksen ylimääräiset pisteet.

1 Skannausdatan tuonti aloitetaan Import Free

Face -kohdasta. 2 Tuotava tiedosto valitaan. 3 Tiedoston oikeat koodit määritellään. 4 Tuodun tiedoston koordinaatit. 5 Oikealla näkyy skannaus ylimääräisillä pisteillä ja

vasemmanpuoleisella kuvalla algoritmi on ajettu.

ruutiset 12 | 2017

11

5

3

ruutiset 12 |2017

12

ruutiset 12 | 2017

13

13

6

6 Borehole-valikko 7 Oikea porareikätiedosto valitaan. 8 X-, Y- ja Z-koordinaatit määritellään.

7

9 Maasto ennen porareikien tuomista.

8

10 Porareiät tuotuna ohjelmistoon. 11 Mittaustapa valitaan. 12 Reikien numerointi tarkistetaan. 13 Reikäedun mittaus (1).

14

14 Reikäedun mittaus (2). 15 Reikäedun mittaus raporttimuodossa. 16 Rivien etuleikkaus raporttimuodossa.

9

O-PITBLASTIN VIIMEISIMMÄT LISÄYKSET JA UUDISTUKSET:

10

• Välitäytteet panostettaessa • Useita nalleja reiässä • Kytkeminen räjähtävällä tulilangalla

15

• Useita hintoja samalle poreikähalkaisijalle • Ekstrakulujen lisääminen • Porauskaavion luominen eri riviväleillä • Patrunoitujen räjähteiden tiivistäminen panostettaessa

PORAREIKIEN LISÄÄMINEN

Skannauksen luomisen jälkeen suunnitelmaan pystyy lisäämään porareikien koordinaatit Boreholes-valikosta kohdasta Import Pattern. Avautuvasta ikkunasta valitaan oikea tiedosto, jonka jälkeen käyttäjä määrittää X-, Y- ja Z-koordinaatit. Painamalla alaspäin osoittavaa nuolta (Import the coordinates) tuodaan valitut reiät ohjelmaan. Viimeisenä tuodaan reikäsuoruusmittausdata Free Face -valikosta, josta on valittavana Rodded tai Cabled riippuen kumpaa mittausmuotoa on käytetty. Oikean mittaustavan valitsemisen jälkeen valitaan oikea tiedosto ja tarkistetaan reikänumerointi ja muutetaan sitä tarvittaessa. Kun reikien taipumatieto on tuotu, siirrytään tarkastelemaan tuloksia 3D:nä joko koko kentän osalta tai reikäkohtaisesti. Ohjelmasta on lisäksi mahdollista saada ensimmäisen rivin reikäetujen mittaustulokset ja kaikkien rivien etuleikkauskuvat raporttimuodossa. y

11

12 16

ruutiset 12 |2017

14

ruutiset 12 | 2017

15

Teksti Jukka Kaikkonen

Räjähdys­ onnettomuudet Suomessa

O

len Jukka Kaikkonen, nykyisin eläkkeellä oleva pitkän linjan räjähdealan ammattilainen. Työurallani pääsin tutustumaan räjähteisiin ja räjähdealaan useassa organisaatiossa ja monesta näkökulmasta, mutta pääosin olen aina tavalla tai toisella keskittynyt alan turvallisuusasioihin. Pitkästä urastani huolimatta olen vielä tänäkin päivänä hyvin kiinnostunut aiheesta. Eläkkeelle siirtymiseni jälkeen, vuonna 2013, olen harrastuksena tutkinut muun muassa räjähdysonnettomuuksia Suomen historiassa. Tämän lehden seuraavilla sivuilla sinäkin pääset tutustumaan tähän kyseiseen tutkimukseen. Taustaltani olen räjähdysainekemisti, jonka ensimmäinen työpaikka oli Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa Ylöjärvellä (1976–1980). Puolustusvoimilta siirryin nuorena miehenä Teknilliseen tarkastuskeskukseen (nykyisin TUKES) ylitarkastajan rooliin. Toimin lisäksi pari vuotta silloisen laitoksen Räjähdystarviketoimiston päällikkönä. Puolustusvoimien ja TUKESin aikana keskityin enemmän tai vähemmän onnettomuuksien selvittämiseen. Vuonna 1989 siirryin Forcitin laatupäälliköksi (ISO 9001 ja ISO 14001) ja samaan aikaan toimin kahden tytäryhtiön (RR-Palvelu Oy, Frans Lundelin Oy) toimitusjohtajana. Myöhemmin olen ollut Forcitilla eri työtehtävissä, kuten muun muassa riskienhallintapäällikkönä. Olen lisäksi ollut aktiivisesti mukana erilaisissa turvallisuusjärjestöissä, näistä mainittakoon esimerkiksi Räjähdeyhdistyksen, jossa olin yhdistyksen perustamisen jälkeen sen ensimmäinen puheenjohtaja. Tähän Ruutisten artikkeliin olen koonnut poikkeavia tapahtumia ja räjähdysonnettomuuksia 1800-luvulta nykypäiviin. Artikkelissa mainitut tapahtumat olen poiminut tutkimuksestani, jonka alun perin tein Räjähdeyhdistykselle. Tutkimuksen ulkopuolelle olen jättänyt louhintaan liittyvät tapahtumat (esim. kivenheitot), varusmiesonnettomuudet, itsemurhat, aseet ja tykit. Katsaukset tässä artikkeliversiossa ovat hyvin lyhyitä, mutta tarkemmat tiedot näistä ja monista muista onnettomuuksista ovat minun kauttani saatavissa osoitteessa: jukka.kaikkonen50@gmail.com.

Ensimmäiset räjähdysonnettomuudet

Östermyran mustaruutitehdas toimi Seinäjoella 1825–1890. Tehtaalla tapahtui 10 onnettomuutta, näissä ei kuitenkaan ollut yhtäkään kuolemantapausta. Turpaan mustaruutitehdas (Sippola, Kouvola) toimi 1877– 1890. Varasto räjähti 1890 ja sen myötä tehdas lopetti toimintansa. Kuolemilta vältyttiin, sillä työntekijät olivat räjähdyksen sattuessa ruokatunnilla. Helsinki, Töölönlahti 9.9.1847, 1 kuollut

Jean Babtiste Magito järjesti ilotulitusnäytöksen Töölön­ lahden ravintolassa. Itsesyttymisen seurauksena alkoi tulipalo ja heti sen jälkeen raketit syttyivät ja talo oli kohta ilmiliekeissä. Magito yritti pelastautua hyppäämällä Töölön­lahteen, mutta hän kuoli palovammoihinsa neljän päivän kuluttua onnettomuudesta. (Heikki J. Eskelinen, Ilotulitusta Suomessa 200 vuotta, Helsingin kaupunginkirjaston kommentti) Ruovesi 17.1.1880, dynamiitin räjähdys, 5 kuollutta

”Kauhea onnettomuus tapahtui Ruoveden Filppulassa. Dynamiittia oli viety pajaan lämpösen ääreen sulatettavaksi; se jollain tuntemattomalla tavalla syttyi ja lennätti pajan ilmaan sekä sisällä olevat paitsi yhtä, joka sattui seisomaan ahjon muurin takana ja säästyi melkein terveeksi. Onnettomuus tapahtui rakennettaessa rautatietä Tampereelta Vaasaan. Viisi miestä työskentelivät kivensärkijöinä rautatietyömaalla. He olivat liottaneet dynamiittia lämpimässä vedessä sen notkistamiseksi. Dynamiittipatruunoita oli niin ikään viisi, jokaisessa neljäsosa naulaa dynamiittia. Yhteensä se teki reilut puoli kiloa. Räjähdyksessä kuoli välittömästi kaksi työmiestä ja kaksi muutaman tunnin kuluttua. Viidennen arveltiin säästyneen sillä, että hän sai haavan korvaansa. Hän kuoli kuitenkin myöhemmin ilmeisesti jonkinlaisen aivovaurion seurauksena.” (Suomalainen Virallinen Lehti 10.2.1880) Kerava, Tryggin ilotulitustehdas 8.8.1888, 2 kuollutta

Kapteeni Karl Tryggillä oli Keravalla oma ilotulitustehdas. Erästä rakettia täytettäessä se räjähti sytyttäen muita raketteja ja ruutia. Trygg kuoli heti ja toinen henkilö kuoli seuraavana päivänä. (Kerava-seura)

ruutiset 12 |2017

16

ruutiset 12 | 2017

17

Kuninkaansaari (Helsinki, Vallisaaren yhteydessä), 1.8.1906, kymmeniä kuolleita

Kuninkaansaaren räjähdys oli hirvittävä, se vavisutti koko Helsinkiä. Niin suurta määrää ruutia ei tiettävästi ole vahingossa räjähtänyt koskaan Suomessa. Aikalaislehdet kirjoittivat, että Viaporista kantautuvan sotamelskeen ikkunalaudoille houkuttamia lapsia tippui vielä Kallion kaupunginosassa, kun ikkunat menivät räjähdyksen painevaikutuksesta sirpaleiksi. 50 000 kg ruutia oli sijoitettu väliaikaiseen varastoon Viaporin merilinnoituksen sähkömiinakentän voimalaitosrakennukseen. Kuolleiden määrää ei varmuudella tunneta. Samaan aikaan ammuttiin tykistöillä, joten uhreja kuoli samana päivänä satoja henkilöitä (ote Iltasanomat 24.9.2016) Vallisaari 9.7.1937 Asevarikko 1, Helsinki 12 kuollutta

Saarella oli 36 luolaa/tunnelia sekä 40 varastorakennusta. Kahdessa varastossa käsiteltiin latauksien uusimista. Kyseessä olivat 12 ja 6 tuuman panokset. Epäillään, että panoksia (78 kg) käsiteltiin varomattomasti. Edellisenä päivänä käsittely oli kielletty varastoissa, mutta ileisesti liian myöhään. Räjähdyksessä kuoli heti 8 henkilöä ja neljä myöhemmin sairaalassa. Mukana tuhoutui 16 rakennusta. (Ove Enqvist, Vallisaari, Kuninkaansaari, 2001)

Sodan yhteydessä tapahtuneet räjähdykset tehtaissa, varastoissa ja varikolla Vihtavuori

Vihtavuoressa tapahtui viisi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joista useimmat tapahtuivat B-ruudin valmistuksessa. Yhteensä kuoli 10 henkilöä (perustuu Pertti Torikan kirjaan: Vihtavuoren seitsemän vuosikymmentä) Kokkola, Forcit, 21.2.1943, 11 kuollutta

Forcit oli siirretty pois vuokra-alueelta Hangosta Vaasaan ja Kokkolaan. Triniittiosastolla tapahtui useita räjähdyksiä, jotka johtivat 11 henkilön kuolemaan. Näistä yhdeksän oli työntekijää ja kaksi palomiestä. Syynä oli ilmeisesti trotyylin joukossa ollut kloraatti. (selostus Forcitin historiakirjasta 1893–1943, Karl Henrik Nordström, muistio) Helsingin Katajanokan sotasatama, miinanraivaajia 14.9.1941, kymmeniä kuolleita

Miinanraivaajalla tapahtui räjähdys klo 02.30, jossa neljä laituriin kiinnitettyä saksalaista miinanraivaajaa miehistöineen

tuhoutui täydellisesti (suunnilleen samassa paikassa kuin jäänsärkijät). Epäiltiin sabotaasia. Henkilöitä kuoli 60–80 henkilöä (Wikipedia). Ilmajoen asevarikko 20.10.1941, 5 kuollutta

Räjähdyksessä kuoli neljä vajassa työskennellyttä miestä ja lisäksi yksi vartiomies sai surmansa ammuksen sirpaleesta. Räjähdyksen alkusyynä oli se, että yhden ammuksen kiinnijuuttunutta kärkitulppaa yritettiin avata väkivalloin sillä seurauksella, että tulpan kierteisiin jäänyt tetryylijauhe syttyi kuumentuessaan palamaan. (Kansa Taisteli 10/1984) Turku, räjähdysaineliike Frans Lundelinin 2 varastoa 29.9.1942, ei loukkaantuneita

Yön aikana hävitettiin (sabotaasi) 2 varastoa. Suuremmassa oli 5000 kg räjähdysaineita. Syntynyt räjähdys aiheutti kuopan, jonka halkaisija oli 17–18 metriä ja syvyys n. 5 metriä. (Katsaus Räjähdysaineliike Frans Lundelinin historiaan 120 vuoden ajalta 1872–1992, Kalevi Laakkonen) Utin räjähdys 14.2.1945, 11 kuollutta

Miehet olivat jo viikon ajan lastanneet pommeja Utin varuskunnan varastoista junanvaunuihin. Ilmavoimien esikunnan määräyksen mukaan pommit oli raivattava ja kuljetettava Utista Uuteenkylään 15.2. mennessä. Räjähdyksen syytä ei tiedetä (Kouvolan Sanomat) Iisalmi, Keskusvarikko 7, 18.3.1945, 8 kuollutta

Kyseessä oli kuorma, jossa oli 30 mm:n kiväärikranaatteja. Onnettomuuden syyksi epäiltiin viallista kranaattia. (Uola, Räjähteet Suomessa) Tornio 22.7.1945, 16 kuollutta

Sotilaat olivat lastaamassa ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita rautatievaunuihin Tornion rautatieasemalla jonne oli koottu saksalaisten Torniosta perääntymisen jälkeen kaikenlaista sotasaalista. Lapin sota oli päättynyt huhtikuussa, ja pohjoisesta tuotiin runsaasti ammuksia. Nyt lastattiin Ouluun vietäväksi suomalaisvalmisteisia kranaatinheittimien, kenttätykkien ja panssarintorjuntatykkien ammuksia sekä panssarivaunu- ja polkumiinoja. Kahdeksan ammusvaunua tuhoutui. Ammusvaunujen ja rautatien paikalle syntyi valtavia kuoppia, ja kiskot ja ratapölkyt olivat kadonneet. Ikkunoita rikkoutui kahden kilometrin säteellä, ja sirpaleita lensi Haaparantaan saakka (ote Wikipediasta).

ruutiset 12 |2017

Siviilielämää Rauma, Oy Ammus AB:n tehdas, joulukuu 1945, 3 kuollutta

Kyseessä oli räjähdys joka tapahtui, kun ruutia kuivattiin ja siitä valmistettiin kantopommeja ja tulilankanalleja. (Uola, Räjähteet Suomessa) Lieksa 2.9.1950, kranaatin räjähdys, 4 kuollutta

Teini-ikäiset pojat olivat löytäneet kranaatin ja ilmeisesti tutkineet kranaattia, jolloin se räjähti. Kolme kuoli heti ja yksi myöhemmin sairaalassa. (Karjalainen) Imatrex (Savo Oy:n elektrokemiallinen tehdas) syyskuu 1958, 2 kuollutta

Imatrex sisälsi kloraattia ja siihen lisättiin työmaalla esim. petrolia. Työmaan myyntipakkaukset valmistettiin Imatralla. Valmistuksen aikana välivarasto räjähti ja tuolloin kuoli kaksi henkilöä. Kanavuoren varikko 1960, 2 kuollutta

Kuorma-autosta tippui ruutiastia. Ruuti syttyi palamaan ja kaksi henkilöä kuoli. Vihtavuori, nallitehdas, 19.12.1961, yksi kuollut

Nallitehtaalla siirrettiin astiaa ja kahden trisinaattikilon tippuminen aiheutti räjähdyksen, jossa yksi henkilö menehtyi. (Torikka: VV 70 v) Oulu, Typpi Oy, 9.1.1963, 10 kuollutta

Ammoniumnitraattisulaan paakkuuntumisen estämiseksi lisätyn AA-sulfonaatin normaalia suurempi osuus ja reaktioherkkyyttä lisäävien kerrostumien syntyminen salpietarilaitoksen sekoitussäiliössä, epäkunnossa olleesta lämmityshöyryn säätölaitteesta johtuva sekoitussäiliön ylikuumeneminen ja verrattain suljetussa säiliössä ammoniumnitraattisulassa syntynyt paine ovat todennäköisesti ne syyt, jotka yhdessä aiheuttivat Oulussa Typpi Oy:n tehdaslaitoksessa kymmenen henkilön kuolemaan johtaneen räjähdyksen. Nastola, Uudenkylän varikon räjähdys 14.8.1965, 4 kuollutta, 69 loukkaantunutta

Onnettomuus alkoi klo 5.25. Tällöin arvioitiin räjähtäneen noin 4 tonnia räjähdysaineita ja ampumatarvikkeita. Puoli minuuttia myöhemmin n. 100 tonnia erilaisia räjähdysaineita. Koko onnettomuudessa tuhoutui 400 tonnia (räjähdys, deflagraatio, palaminen). Edellä ilmoitettujen räjähdysten jälkeen luolastossa ja ympäristössä paloi ja räjähteli viikon ajan. Onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä, joista kolme oli

18

siviilejä ja yksi varusmies. Henkensä menettänyt varusmies oli vartiotornissa kallion päällä. Siviiliuhreista kaksi oli kahden lähitalon asukkaita ja kolmas kuollut oli maantiellä pyöräilemässä ollut mies. Vihtavuori, dynamiittilinja, 11.11.1966, 4 kuollutta, 8 loukkaantunutta

Työt olivat alkaneet normaalisti dynamiitinsekoittamossa. Kaksi sekoittajaa alkoi kahden muun kanssa kuormata valmista dynamiittia vaunuihin poiskuljetettavaksi. Onnettomuudessa kuoli neljä henkilöä, lisäksi kahdeksan henkilöä loukkaantui. (Laila Venetpalo, Vihtavuoren leipää, 2006). Vihtavuori, aloitemassatehdas, 4.7.1968, 1 kuollut

Alueella oli aloitettu pysäytykset kesäloman takia ja tehtaassa tehtiin puhdistustyötä. Räjähdys sattui tehdasrakennuksen ulkopuolella. Työnjohtaja oli sekoittamassa saostuskaivoa lankulla, jolloin massa räjähti ja sekoittaja kuoli heti (Laila Venetpalo, Vihtavuoren leipää, 2006). Hanko, OY FORCIT AB dynamiittilinja, 17.6.1969, 4 kuollutta, 15 loukkaantui

Räjähdys tapahtui rakennuksessa nro 30, 17.6.69 klo 12.02 patrunoitaessa 60%-dynamiittia (ns. ojadynamiittia). Rakennuksessa kuoli kolme henkilöä ja viereisessä rakennuksessa kuoli yksi henkilö. Kuopio, Rikkihappo Oy, alkukesä 1969, 2 kuollutta, 2 loukkaantunutta

Rikkihappo Oy valmisti louhintaräjähdysaineita. Yhtiössä oli myös mm. valaisumassan valmistus. Ilmeisesti kipinä poltti/ räjäytti valaisumassan. Neljä henkilöä oli paikalla ja kaksi näistä kuoli, kaksi loukkaantui. (Risto Penttinen) Niinisalon koeampumalaitos, v. 1971, 2 kuollutta

Niinisalon koeampumalaitos. Asentajien tuli hitsata johtorenkaat rikkikranaatteihin koeammuntaa varten. Kranaatit oli kuitenkin sijoitettu erheellisesti inerttien kranaattien varastoon, josta nämä TNT kranaatit haettiin. Tuusula, Ilotulitus Oy, 3.3.1976, yksi kuollut

Kuolemaan johtanut tapaturma sattui mustaruutitulilangan valmistuksessa. Puuvillalanka vedettiin läpi mustaruutitahnan, josta se nostettiin katossa olleen koukun kautta kuivaustelineeseen. Työntekijä oli oma-aloitteisesti vaihtanut koukun rissaan ja kuivunut lanka syttyi ja poltti koko huoneen (Leif Nielsen).

ruutiset 12 |2017

Lapuan Patruunatehtaan räjähdysonnettomuus 13.4.1976, 40 kuollutta, yli 60 loukkaantunutta

Tutkijalautakunnan mukaan räjähdyksen todennäköinen lähtökohta oli pulttipistoolin patruunoiden latauskoneen (robotti) ruudittajan annostelusylinterin tiivisterengasura. Syttymisen syytä ei ole varmuudella voitu osoittaa. Räjähdyksen ja sitä seuranneen tulipalon seurauksena 40 henkilöä kuoli ja yli 60 henkilöä loukkaantui. Tutkijalautakunta teki luettelon, jossa oli mm. lainsäädännön uudistamista, valvonnan seurantaa, koulutusta ym. Käytännössä nämä asiat on huomioitu. Lapuan onnettomuudesta on tietoa edelleen runsaasti netissä. Pylkönmäki 2.11.1977, lentokone, 2 kuollutta

Keskellä päivää, hyvissä lento-olosuhteissa siirtolennolla ollut lentokone Fouga Magister syöksyi maahan. Selvityksen mukaan moottorit kävivät maahan saakka. Lennon aikana

20

olivat ilmeisesti hätäraketit syttyneet. Kyseessä olivat pienet kynäraketit (10 kpl). Testissä kokeiltiin, että ahtaassa tilassa ohjaamossa raketti ( jopa useita) voi sinkoutua ja aiheuttaa henkilövahinkoja tai johtojen rikkoontumista. (JKa). Haapajärvi 1977, 1 kuollut

Testissä sytytin kaatui ja viritetty sytytin räjähti aiheuttaen testaajalle vammoja, joihin hän menehtyi. (Jorma Karhulahti).

21

Kotkan Kyminlinna 2.7.1978, varaston räjäytys, ei loukkaantuneita

Sipoo 15.6.1987, moottoritiellä räjähtänyt autokuorma, auto rikkoontui

Kyminlinnassa tapahtunut räjähdys oli selkeä sabotaasi. Tämä voitiin päätellä mm. betonilattialla olleista räjähtävän tulilangan jäljistä. Räjäytys oli hyvin suunniteltu. Tekijä oli saanut pioneerikoulutuksen. Hän oli itse ollut aikaisemmin vartiossa ja tunsi vartiokierroksen ja tarkastusajat. Tekijä (ylipalveluksessa ollut varusmies) tunnusti teon melko pian räjähdyksen jälkeen.

Helsingistä oli lähdössä työmaalta kuorma-auto lastinaan 30 kiloa Aniittia ja räjäytysnalleja. Tavarat olivat lämpölavalla. Sipoon moottoritiellä kuljettajat näkivät, että savu nousee lavalta. He pysäyttivät auton ja lähtivät juoksemaan karkuun. Noin sadan metrin juoksun jälkeen kuorma räjähti. Aivan samanlainen tapahtuma oli ollut 70-luvulla, jopa samalla Porvoon moottoritiellä. Tällöin kuoli kaksi henkilöä. Räjähdeautoja on ollut useissa onnettomuuksissa (nokka­ kolareissa ja ojaan ajamisessa). Räjähdyksiä ei ole niissä tapahtunut, mutta tulipaloissa on joitakin räjähtänyt. Esimerkiksi kesäkuun lopussa Niinisalossa 1964 oli ZILin kuorma-autossa kranaatteja ja pakoputkien kuumuus sytytti puisen lavan, jonka jälkeen kranaatit räjähtelivät. Auto tuhoutui, mutta kukaan ei loukkaantunut. (JKa)

Rauma, Raikka Oy, 22.11.1977, 2 kuollutta

Tehtaalla valmistettiin puolustusvoimille tarkoitettuja panoksia. Niissä oli hienojakoinen paukkumassa. Väärä työkalu tai staattinen sähkö aiheutti syttymisen. Ihmiset paloivat ja osa rakennuksesta hajosi. Myöhemmin on edellytetty, että paukkumassat hoidetaan kauko-ohjauksella. (JKa) (lisätiedot Raikan onnettomuuden tutkijalautakunnan tutkimusselostuksesta Komiteanmietintö 1978:51).

ruutiset 12 | 2017

Tuusula, Kelatie 14.4.86, 1 loukkaantunut

Ns. Kelatien alueella (Tuusulan ja Vantaan rajalla) oli erilaista varastointia ja mm. romuvarastoja. Alueella oli myös asuntovaunuja, ym. Illalla syttyi asuntovaunu palamaan. Palokunta meni sitä sammuttamaan. Sammutuksen alkaessa edessä ollut esimies oli tutkimassa tilannetta. Tällöin räjähti voimakkaasti. Räjähdys heitti miehen, joka tajuttomana lensi palavan farmarisäiliön viereen. Miehen palovammat olivat suuret ja lisäksi räjähdys rikkoi luita. Hän kuitenkin selvisi ja palasi työelämään, tosin vammautuneena. Syynä oli ilmeisesti asuntovaunun vieressä ollut peltikuorinen puulaatikko. Siinä olivat Aniitti (n. 300 kg) ja räjäytysnallit. Asuntovaunun palaessa syttyi ilmeisesti Aniitti ja sitten räjähtivät nallit aiheuttaen räjähdyksen. (JKa) Mikkelin kaappaus 9.8.1986, 2 kuollutta, 15 loukkaantunutta

Luodit eivät ruumiinavauksen mukaan osuneet ryöstäjään. Ne eivät ilmeisesti myöskään osuneet panttivankiin tai aiheuttaneet dynamiitin räjähtämistä. Ensimmäisestä laukauksesta kului 1,7 sekuntia, kun kaappari ilmeisesti laukaisi dynamiittipanoksen. Auto räjähti. Molemmat autossa olleet miehet kuolivat heti. Lisäksi ainakin 15 ihmistä ja yksi poliisikoira loukkaantuivat räjähdyksessä. (Iltasanomat) Keskustelu tapauksesta jatkui vuosien ajan. Käytiin muun muassa keskusteluja, joissa epäiltiin poliisien tutkimusta. Tämän johdosta asetettiin myöhemmin uusi tutkijalautakunta. Itse olin mukana ryhmässä ja TTK (nyk. TUKES) sai selvitettyä mm. luotien vaikutuksen sellaisenaan ja deformoituneen luodin vaikutukset dynamiitteihin ja nalleihin (eli osa epäili poliisin laukausten aiheuttaneen räjähdyksen). Räjähdyksestä oli kaksi filmiä, valokuvia ja erityisen tärkeä oli ääninauha. Valitettavasti täytyy todeta, että vieressä olleiden henkilöiden lausunnot olivat hyvin ristiriitaisia esim. valokuvien osalta. Heidän vastauksensa olivat heidän omasta mielestään oikeita, mutta luotettavat todisteet (esim. valokuvat) puhuivat muuta. (JKa)

Hanko, OY FORCIT AB, 7.6.1993, 15 lievästi loukkaantunutta

Maanantaina 7.6.1993 klo 08.17 tapahtui Hangossa Oy Forcit Ab:n tehtaalla räjähdysonnettomuus. Kaksi tehtaan työntekijää oli tehtaan FPX-yksikön jälkikäsittelylaitoksessa tarkastamassa FPX-räjähdysaineella täytettyjä merimiinoja. Yhden miinan kannen todettiin pullistuneen voimakkaasti jälkikäsittelyn aikana. Tämän miinan kantta varovasti avattaessa kuultiin miinan sisältä FPX-räjähdysaineen palamisääntä muistuttava ääni. Paikalla olleet aavistivat, että tilanne on vakava ja lähtivät juoksemaan kohti FPX-yksikön ohjaamorakennusta. Heihin liittyi myös sekoittamorakennuksessa ollut työntekijä. Pian työntekijöiden päästyä suojaan ohjaamorakennukseen, tapahtui jälkikäsittelylaitoksessa voimakas räjähdys, jolloin rakennus kaikkine laitteineen sekä siellä olleet miinat tuhoutuivat täydellisesti ja sekoittamo kärsi pahoja vaurioita. (Räjähdysonnettomuus Oy Forcit Ab:n tehtaalla Hangossa 7.6.1993, Onnettomuustutkintakeskus) Vihtavuori, Nexplo Vihtavuori Oy Vihtavuoren tehtaat, 28.5.2002, 1 kuollut

Aamulla 28.5.2002 B-ruutipuristamorakennuksessa oli aloitettu 1000 kg ruutierän puristaminen. Ennen räjähdysonnettomuutta oli ehditty tehdä neljä hyvin sujunutta puristusta. Viidettä puristusta käynnistettäessä kuului poikkeavia ääniä, ja välittömästi niiden jälkeen puristimella tapahtui räjähdys. Onnettomuuden tapahtumishetkellä puristinhuoneessa ollut puristaja menehtyi. Syynä oli ilmeisesti adiabaattinen puristus. (Onnettomuustutkintaraportti 3429/06/2002)

ruutiset 12 |2017

22

Muita tapahtumia

Lapua, Lapuan Räjähdysainepalvelu Oy, 5.10.2008, tulipalo, ei henkilövahinkoja

Lapuan Räjähdysainepalvelu Oy:n räjähdetehdas syttyi palamaan 5.10.2008. Videokamerasta nähtiin valokaari, josta tuli eteni kaapeleita pitkin. Paloa ei ryhdytty räjähdysvaaran vuoksi sammuttamaan, vaan miehittämättömän tehtaan annettiin palaa. (Lapuan Räjähdysainepalvelu Oy:ssä 5.10.2008 sattuneen räjähdetehtaan onnettomuuden tutkinta, dna 3390/06/2008, TUKES). Laukaa, vaaratilanne Oy Forcit Ab:n Vihtavuoren tehdasalueella 9.7.2013

Oy Forcit Ab:n räjähdetehdas Laukaan Vihtavuoressa emulsioräjähdejätettä sisältäneessä IBC-pakkauksessa oli käynnistynyt reaktio. Pelastustoimien alkuvaiheessa arvioitiin, että höyrynnyt pakkaus voi syttyä tuleen tai räjähtää. Tilanteen teki vaaralliseksi se, että pakkaus oli noin 200 muun jätepakkauksen pinossa viiden metrin etäisyydellä räjähdevarastosta. Tapahtumahetkellä suurimpana uhkana pidettiin räjähdystä, jonka vakavat painevaikutukset voivat ulottua noin 1300 metrin etäisyydelle kohteesta. Pelastustoimi päätti evakuoida alueen asukkaat ennen kuin ryhtyy siirtämään ja jäähdyttämään pakkausta sisältä käsin. Turvallisuuden varmistamiseksi evakuointi laajennettiin koskemaan koko Vihtavuoren 2000 asukkaan taajamaa. Onnistuneiden pelastustoimien jälkeen evakuointi voitiin purkaa samana iltana. (TUKES)

ruutiset 12 | 2017

23

TEHTAAT, VARIKOT, VARASTOT

Miinojen raivaus

• 1950-luku (kuolleita), 9 henkilöä

Suomenlahteen upotettiin sodan aikana 60 000 merimiinaa. Miinanraivaus alkoi 1945 ja päättyi 1950. Tällöin kuoli 28 raivaajaa ja 32 loukkaantui. Suomalaisten osuus oli 9276 miinaa. (Iltalehti 4.2.2017). Sodan jälkeen Pohjois-Suomessa (1944–1949) kuoli miinoihin ja räjähteisiin 205 henkilöä (Eero-Eetu Piironen, Pioneeriaselajin historia 1918–1968)

• 1960-luku, 26 henkilöä

Ja vielä muuta

POMMEJA, HÄVITYKSIÄ, LÖYTÖTAVAROITA (VAIN OSA TAPAHTUMISTA)

Silmiini osui eripainos Räjähdystapaturmat Suomessa vuosina 1951–1959. Laatijana oli teollisuusneuvos Olli Ollila. Vuosina 1951–1959 oli työmailla yhteensä 318 onnettomuutta, kuolleita 109 ja 347 loukkaantunutta. Tällöin oli laskettu, että näinä vuosina kuoli keskimäärin 1 henkilö/813 räjähdysainetonnia ja loukkaantui 1 henkilö/ n. 240 räjähdysainetonnia. Kulutus on nykyään noin 70 000 tonnia ja edellisen tilaston mukaan nyt tapahtuisi vuosittain 80–90 kuolemantapausta ja lähes 300 onnettomuutta. Mm. koulutus ja epäherkemmät räjähdysaineet ovat nykyään eri tasoa kuin silloin. Kolmekymmentä vuotta

Vuonna 1987 perustettiin Räjähdeyhdistys. Esittelin räjähdysonnettomuuksia laajemmin yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa. Yhdistyksen perustamisen jälkeen on tapahtunut monenlaisia onnettomuuksia. Tehtailla, varastoissa ja varikoilla on sattunut 1 kuolemantapaus (EURENCO 2002), mutta kun katsotaan aikaisempaa 30 vuotta ennen yhdistystä (1957-1987), oli kuolleita ainakin 80 henkilöä (Rakettitehdas Nils Dahl 1, Kanavuori 2, Imatrex 2, Selluloidivarasto Helsingissä 3, Vihtavuoren nallitehdas 1, Typpi Oy 10, Uudenkylän varikko 4, Vihtavuoren dynamiittitehdas 4, Forcitin dynamiittilinja 4, Kuopio 2, Niinisalo 2, Vihtavuoren nallitehdas 1, Lapuan patruunatehdas 40, Ilotulitus Oy 1, Raikka Oy 2, Haapajärvi 1). Miten on päästy tähän näinkin hyvään tilanteeseen?

80-luvulla on lisätty koulutusta muun muassa vastaavien johtajien osalta, lainsäädännön kiristämistä, valvontaa, asenne on muuttunut, automatiikka, koulutus (esim. Räjähdeyhdistys). Samanaikaisesti alalla on siirrytty turvallisempiin räjähdysaineisiin (kuten emulsiot), pyrotekniikan osuus on vähentynyt ja aloitemassojen loppuminen. Toisaalta, vaikka tuotannossa ei ole tapahtunut kuolemantapauksia, on nykyään olemassa täysin uusia valitettavia uhkia kuten esimerkiksi pommit, terrorismi ja yleisesti heikentynyt globaali turvallisuustilanne. y

• 1970-luku, 47 henkilöä • 1980-luku, ei kuolleita • 1990-luku, ei kuolleita • 2000-luku, 1 kuollut • 2010-luku, ei kuolleita toistaiseksi

• Kotkan Kymenlinna 1978, suuret aineelliset vahingot • Parikkala 1979, 2 kuollutta • Savonlinna 1983, 2 kuollutta • Pasilan poliisitalo 1995, 1 loukkaantunut • Hollola 1996, 2 kuollutta • Helsinki 2000, 1 kuollut, 1 loukkaantunut • Ruukki, Revonlahti, 1 kuollut • Kamppi 2002, kuljetuksen aikana tapahtunut pommi, 1 kuollut • Savonlinna 2002, hävittäminen, 1 kuollut • Vaasa 2003, 1 kuollut • Jyväskylä 2003, Kangasvuori, 1 kuollut • Keuruu 2003, 2 loukkaantunutta • Myyrmanni (Vantaa), 2007, 7 kuollut, kymmeniä loukkaantunut • Kemi 2013, 1 kuollut, 1 loukkaantunut • Savonlinna 2015, 1 loukkaantunut

ruutiset 12 |2017

24

ruutiset 12 | 2017

25

FORCIT CONSULTING

Finnrock mukana Länsimetron rakentamisessa Teksti Eero Hurmalainen & Juha Rytkönen, Oy Finnrock Ab Kuvat Länsimetro

L

änsimetro on merkittävä hanke Suomessa, yhteensä 21 km tunnelia kaupunkialueella ja 13 uutta asemaa sekä yksi metrovarikko. Finnrock on tehnyt Länsimetrossa riskianalyyseja, katselmuksia, tärinävaimennuksia, tärinä- ja melumittauksia sekä muita asiantuntijatöitä vuodesta 2009 lähtien. Ensimmäinen osuus on 14 km pitkä ja siinä on kahdeksan asemaa. Toinen osa on jo lähes kokonaan louhittu, pituutta toisella vaiheella on 7 km ja siihen tulee viisi asemaa ja Sammalvuoren varikko. Toinen vaihe voi olla hieman tuntemattomampi kuin ykkösvaihe. Selvitetäänpä kakkosvaihetta konsultin näkökulmasta. Ensimmäinen osa Matinkylästä lähdettäessä on Finnoon asema. Finnoo on kohteena aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin osuuksiin. Päällä olevaa rakennuskantaa ei ole (vielä) ja vaikka rakennuksia 150 m katselmussäteelle osuukin, on tätä osuutta tehty paljolti poikkeuskohteiden ehdolla.

Porauksesta aiheutuvaa melua vähennettiin siirtämällä poraukseen energiaa tuottava kompressori meluaidan taa.

Kaukolämmön päälinja, 400 kV linjat ja maakaasulinja ovat olleet rajoittavia tekijöitä, mutta kuitenkin merkittävin rajoittava tekijä on ollut luonto. Finnoovikenin linnustoalue on merkittävä kohde ja pääkaupunkiseudun suosituimpia linturetkikohteita. Alueella pesivät mm. liejukana, harmaasorsa ja mustakurkku-uikku. Alue on niille Suomen tärkeimpiä pesimäalueita, ja länsimetron rakentamisessa otetaankin lintujen pesimäaika huomioon: Finnoon työmaalla ei tehdä pesintää häiritseviä meluisia töitä pesintäaikana. Esimerkiksi keväällä 2017 työmaalla tehtiin useita melumittauksia ennen pesimäajan alkua, ja päädyttiin siihen, ettei maanpäällistä avolouhintaa tehdä ennen pesimäajan loppua. Porauksesta aiheutuvaa melua vähennettiin siirtämällä poraukseen energiaa tuottava kompressori meluaidan taa. Toinen osa on Kaitaa, joka puolestaan saattaa olla jo melko perinteinen espoolainen alue. Asema rakennetaan Iivisniemen alueelle, jossa on kerrostaloja ja aseman suunnalta loitottaessa rakennuskanta mataloituu rivi- ja omakotitaloiksi. Tällä alueella tosin on manner-Espoon eteläisin järvi, joka on matala ja systeemiltään herkkä järvi. Ympäristön asukkaat ovatkin osoittaneet huolta järven tilasta, mutta se on luonnollisesti otettu rakentamisessa huomioon. Rakentamisen aikana järven pohjaveden pinnan tasoa tarkkaillaan tehostetusti. Metrotunnelin ympäristön kallioperää

Finnoon kuilu. Metrolinjaus.

FAKTA: LÄNSIMETRO LUKUINA

• Rakennuttaja Länsimetro Oy (omistus: Espoo 85% ja Helsinki 15%) • Arvioitu budjetti 1186 miljoonaa euroa (8/2017) • Asemia yhteensä 13 • Ratalinjan pituus 21 km • Asemalaiturin pituus 90 m • Vuoroväli ruuhka-aikoina 2.5 min

t­iivistetään korkeimman vaatimustason mukaiseen tiiviysluokkaan, ja metrotunnelin kuivatusvedet johdetaan Hannusjärven ­valuma-alueen ulkopuolelle. Kolmas osa on Soukka, joka on Soukanväylän itäpuolella pientaloaluetta ja länsipuolella suurta kerrostaloa. Maastomuoto on aiheuttanut omat ongelmansa metrolinjalle – asema sijaitsee korkealla mäellä ja maastomuoto laskee jyrkästi asemalta pois lähdettäessä. Soukkaa rakennettaessa 1970-luvulla löydettiin malmia, joka sisälsi mm. sinkkivälkettä, lyijyhohdetta sekä rikkikiisua. Kaivosta sinne ei kuitenkaan perustettu, eikä metron kiviäkään ole viety rikastettavaksi. Tässäpä olisi ollut hyvä lopetus kaivokselle, muutetaan metroasemaksi. Ei taida maailmalla olla sellaista loppukäyttöä millään kaivoksella. Neljäs osa on Espoonlahden alue. Asema rakennetaan vanhan kauppakeskus Lippulaivan alle. Linja kulkee ratsastuskoulun ja uimahallin alta ja läheltä Espoonlahden kirkkoa, joka on valmistunut 1980, ja eräät osat ovat kallion sisälläkin. Suunnittelijoiden (Timo ja Tuomo Suomalainen)

ruutiset 12 |2017

26

FORCIT CONSULTING

Sammalvuoren varikko.

Teksti ja kuva Jesper Nyström

kuuluisin kohde lienee Temppeliaukon kirkko, jonka tyyliä on havaittavissa myös Espoonlahden kirkossa. Viides osa on Kivenlahden alue. Kivenlahti on tiiviisti rakennettua aluetta, ja aseman luona on jopa 18-kerroksisia taloja. Rakennuskanta on peräisin suurimmalta osalta 70-­luvun puolivälistä 90-luvun alkuun. Sammalvuoren varikko on rakennettu Sammalvuoren viheralueen alle, ja välittömässä läheisyydessä on myös Sammalvuoren vesitorni. Reitti varikolle kulkee kauppakeskus Lippulaivan väistötilaksi rakennetun Pikkulaivan alta. Länsi­ väylän pohjoispuolinen osa on pientaloaluetta, kun taas eteläpuolelle rakennetaan uutta kerrostaloaluetta. Metrolinja on ollut suuri hanke ja se on rakennettu monenlaisella alueella ja haasteita on ollut. Se on kuitenkin tehty ympäristön ehdoilla ja vaikutukset ympäristöön ovat olleet mainettaan pienemmät. Finnrockin osaamisesta ja resursseista on ollut hyötyä tässä. Louhintaa on tehty kovalla ammattitaidolla ympäristö huomioiden. Tällaisessa työssä on ollut hienoa olla mukana. y

Lisää osaamista Finnrockin ja Forcit Consultingin hallitukseen TKT PASI TOLPPANEN on kutsuttu Oy Finnrock Ab:n ja Forcit

Consulting liiketoiminta-alueen hallitukseen. Pasilla on pitkä ja menestyksekäs ura kansainvälisen konsultointiliiketoiminnan johtamisessa erityisesti kaivosteollisuuden, kallio- ja infrarakentamisen sekä ympäristötekniikan alueilta. Hänellä on loistavat referenssit ja edellytykset tukea Forcitin konsultointiliiketoiminnan kehittämistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Pasi on valmistunut DI:ksi (1993) sekä Tekniikan Lisensiaatiksi (1996) Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta Kalliorakentamisen laboratoriosta sekä Tekniikan Tohtoriksi Tukholman Teknillisestä korkeakoulusta (KTH, 2002). Pasi toimii nykyisin Maintpartner Group Oy:n konsernijohtajana.

ruutiset 12 | 2017

27

Aikaisemmissa tehtävissään Pasi on työskennellyt mm. Pöyry Finland Oy:n sekä Pöyry Infra Oy:n toimitusjohtajana sekä Pohjois-Euroopan toimintojen johtajana ja Pöyry konsernin johtoryhmän jäsenenä. Hän on työskennellyt myös Gridpoint Finland Oy:ssä, Saanio & Riekkola Oy:ssä, IPT Insinööritoimisto Pohjatutkimus Oy:ssä sekä Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa. Työnsä ohessa Pasi on toiminut useissa ammatillisissa luottamustehtävissä sekä dosenttina Tampereen Teknillisessä yliopistossa opettaen Kalliorakentamista.

ForSafe – Forcitin turvallisuuskampanja Forcitin sisäinen turvallisuuskampanja, F ­ orSafe – Ennakkoiva turvallisuus­kulttuuri, lanseerattiin tämän vuoden helmikuussa. Projektin tavoitteena on turvallisuuden parantaminen sekä ennaltaehkäisevän turvallisuuskulttuurin jalkauttaminen Forcitin organisaatiossa.

L

ähtölaukauksena projektille toimi Forcitin henkilöstölle järjestetty turvallisuuskysely, jonka perusteella projektin vetäjät saivat kokonaiskuvan Forcitin nykyisestä turvallisuustasosta. Turvallisuuskyselyssä ja sen jälkeen toteutetuissa osastokokouksissa saatiin useita Forcitin turvallisuuskulttuuriin liittyviä kehitysehdotuksia, joita jalostettiin syys- ja lokakuun aikana ForSafe-workshopeissa. Workshopeihin osallistui laaja porukka eri työtehtävistä, mikä osaltaan varmisti, että saatiin kerättyä mahdollisimman monta turvallisuutta edistävää ideaa. Workshopien keskusteluissa korostui muun muassa omalla esimerkillä toimiminen sekä valppaana oleminen ja uskallus puuttua ongelmakohtiin. Turvallisuuden eduista käytiin myös laajaa keskustelua workshopien aikana. Turvallisella työympäristöllä on positiivinen vaikutus niin työhyvinvointiin kuin työnteon mielekkyyteen ja stressitasoon. ”Minulle turvallisuus tarkoittaa sitä, että pääsen illalla turvallisesti ja hyvin mielin kotiin perheeni luo”, kiteytti Mikko Savolainen. Turvallisuus ei sinänsä ole mikään uusi asia, mutta ­ForSafe-projektin myötä siihen panostetaan täysin uudella tavalla. Jatkossa kaikkien Forcitin työntekijöiden tärkeimpiä prioriteetteja tulee olemaan turvallisuus ja sen edistäminen sekä ennen kaikkea ennaltaehkäisevä turvallisuusajattelu. Projektin positiivisia vaikutuksia tulemme pitkällä aikavälillä näkemään muun muassa läheltä piti- ja tapaturmatilastojen laskussa ja turvallisuutta parantavien havaintojen lisääntymisessä. ForSafe saattaa pääosin olla sisäinen turvallisuuskampanja, mutta sen positiiviset vaikutukset tulevat tietenkin ulottumaan myös asiakkaiden kokemukseen Forcitista.

ForSafe FORSAFEN SEURAAVAT VAIHEET

ForSafe on kokonaisvaltainen projekti, jolla on iso tuki Forcitin ylintä johtoa myöten. Se tarkoittaa sitä, että kyseessä on pitkäaikainen projekti, jonka eteen Forcit on valmis tekemään suuria investointeja. ForSafe-projektin seuraavat vaiheet ovat päätettyjen asioiden vienti käytäntöön ja uuden turvallisuuskulttuurin tukeminen. Hanketta edistetään jatkossa kolmella tasolla rinnakkain; Turvallisuusstrategiataso, Esimiestaso ja Yksilötaso. Turvallisuusstrategiataso toimii hankkeen selkärankana ja siihen kuuluu muun muassa pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen, suunnan näyttäminen ja tulosten seuranta. Esimiestasolla vastataan sovittujen tavoitteiden läpiviemisestä ja sovittujen turvallisuuden perusasioiden ylläpitämisestä. Tämä edellyttää päättäväisyyttä ja sovittuihin asioihin sitoutumista. Yksilötasolle, eli jokaiselle yksittäiselle työntekijälle, olemme luoneet mahdollisuudet vaikuttamiseen sekä edellytykset omalle aktiivisuudelle. Omakohtaisen riskienhallinnan kautta jokainen pystyy vaikuttamaan ympärillään tapahtuviin asioihin ja ongelmakohtiin. Hankkeen onnistuminen on viime kädessä kiinni siitä, miten MINÄ ITSE toimin.

ruutiset 12 |2017

Forcitin hallitus tutustumassa Kemin kaivokseen Teksti ja kuvat Saila Savolainen

F

orcitin hallitus koostuu suomalaisista pitkän linjan pääomasijoittajista ja yritysjohtajista, mutta ennen kaikkea louhinta- ja kaivosalasta kiinnostuneista ihmisistä. Ihmisistä, jotka haluavat ymmärtää mitä tarkoittaa työskennellä räjähdealalla, ja mitä työmme merkitsee asiakkaalle. Millaisia asioita asiakkaamme haluavat painottaa tulevaisuudessa ja mihin suuntaan Forcitin tulisi kehittää palveluitaan isossa kuvassa. Näihin kysymyksiin he hakivat vastauksia Outokumpu Chrome Kemi Mine Oy:n vierailulla Kemin kaivoksella, sekä kaivosalueella toimivalta palveluasemaltamme. Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksen johtaja Jyrki Salmi isännöi Forcitin hallitusta kaivosvierailulla, esitellen panostuskohteita ja räjähdevarastoja. Lisäksi hän esitelmöi kaivoksen maanalaisessa auditoriossa kaivoksen tuotannosta, tulevaisuuden näkymistä, malmin jatkojalostamisesta ja ennen kaikkea toiminnan turvallisuusperiaatteista. Kemin kaivoksen tuotantonäkymäthän ovat erittäin valoisia pitkälle tulevaisuuteen (Life Time of Mining 2039), ja mahdollistavat siten pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämisen. Kaivoksen yleisilme on siisti ja järjes-

28

29

telmällinen, puhtauteen kiinnitetään huomiota ja kaivostiet ovat kunnossa. Forcitin hallituksen jäsenet pitivät näkemästään, erityisesti siitä että louhinta-alallakin voidaan noudattaa samoja järjestyksen ja siisteyden sääntöjä kuin muillakin teollisuuden aloilla, kuitenkaan tuotantolukujen siitä häiriintymättä. Todellisuudessa 2,7 Mtn tuotanto­vauhdin ylläpito voi olla paljolti kiinni asioiden järjestelmällisestä suorittamisesta, millaisena kaivoksen toiminta jäsentyi vierailijoiden verkkokalvoille. Vuosien saatossa, ja etenkin 2000 luvun aikana työtä on siirretty yhä enemmän urakoitsijoiden tehtäväksi. Tämä tuo haasteita toimintojen ja tavoitteiden yhteensovittamiselle mukaan lukien työturvallisuuden kehit­ tämiseen. Jotta vakavilta vahingoilta vältyttäisiin, työpaikan yhteiset säännöt tulee olla selvillä, hyvin määriteltyinä ja valvottuina. Outokummun turvallisuuden eteen tekemä työ on ollut merkittävää ja tuloksia on nähtä-

ruutiset 12 | 2017

Pakkanen, lumi ja jää, sekä maaston muodot tuovat oman lisänsä räjähdeja kemiittitoimitusten turvalliseen suorittamiseen.

vissä. ­Hallituksemme jäsenille esiteltiin diagrammeja, joissa työtapaturmalukemat tehtyihin työtunteihin suhteutettuina ovat johdonmukaisesti laskeneet viimeisen 15 vuoden aikana, ja tämän hetkinen taso on hyvä. Tavoitelukemat ovat kuitenkin vielä saavuttamatta, ja niin Outokummun omaa toimintaa kuin meitä urakoitsijoita edellytetään sitoutumaan turvallisuuden kehittämiseen entistä enemmän; tavoitteena välttää jokainen tapaturma. Esityksen aikana korostui johtamiskulttuuri ja toiminnoille asetut johdonmukaiset vaatimukset. Tämäkin puoli teki vaikutuksen kuulijoihin, ja tulee varmasti antamaan vaikutteita myös Forcitin toimintaan lähivuosien aikana. Forcit on jo aiemmin tänä vuonna käynnistänyt ForSafe-hankkeen turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Outokummun esittämät lukemat vahvistivat näkemyksiämme turvallisuuden kehittämisen tärkeydestä. Päivän päätteeksi hallitus tutustui Kemin kaivoksen alueella olevaan kemiittiasemaan ja matriisin valmistusyksikköön. Tämä pohjoinen toimipisteemme on Forcitille monin tavoin tärkeä ja mahdollistaa paremman toimitusvarmuuden pohjoisen louhijoille. Keskusteluissa korostui osaaminen ja työn laadukas sekä turvallinen toteuttaminen pohjoisissa haastavissa olosuhteissa. Pakkanen, lumi ja jää, sekä maaston muodot tuovat oman lisänsä räjähde- ja kemiittitoimitusten turvalliseen suorittamiseen. Hallitus näki punaisiin haalareihin pukeutuneita Napapiirin sankareita ja vaikuttuivat siitä, millaisessa positiivisessa draivissa panostustöitä ja asiakaspalvelua tehdään. ForSafe -henkeä unohtamatta. y

ruutiset 12 |2017

Kuulumiset vuoden 2017 messuilta Teksti ja kuvat Jesper Nyström

K

onferenssien ja messujen osalta vuosi 2017 on ollut harvinaisen vilkas. Pohjoismaisena toimijana Forcitin messukalenteriin on mahtunut tapahtumia niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kiitokset kaikille ketkä ovat vuoden aikana vierailleet messuosastollamme.

WTC BERGEN

Messuvuosi alkoi toden teolla kesäkuussa, kun World Tunnel Congress, WTC, järjestettiin 9.6.–15.6. Norjan Bergenissä. Tapahtuman vuoksi yli 1200 maanalaisen rakentamisen ammattilaista löysi tiensä kauniiseen ja sateiseen Bergeniin, ja mikäs sen osuvampi pitopaikka tunneliaiheiselle konferenssille kuin Norja, jossa uusia tunnelihankkeita käynnistyy tiuhaan tahtiin. Forcit oli tapahtumassa mukana omalla messuosastollaan. Pohjoismaat olivat hyvin edustettuina konferenssissa ja se näkyi tuttujen vierailijoiden määrässä osastollamme. MAXPO HYVINKÄÄ

Syksyn messuruljanssi alkoi Hyvinkään lentokentällä 7.–9.9. järjestetyllä maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden suurtapahtumalla, Maxpolla, joka keräsi kolmen päivän aikana 226 näytteilleasettajaa ja yli 16 000 kävijää. Kävijälukua voi katsoa suurena saavutuksena, sillä sadetta tuli runsaasti koko messujen ajan. Onneksemme olimme varautuneet kunnon telttaosastolla, jolla tarjosimme messukävijöille sadesuojan lisäksi kahvia lämmikkeeksi. Forcitin osastolla kävi paljon tuttuja louhintaalalta, heistä jotkut piipahtivat kahvilla ja toisia kiinnosti räjäytyssuunnitteluohjelmisto O-Pitblast. Osastollamme oli tällä kertaa mukana myös vieraileva tähti, nimittäin

30

ruutiset 12 | 2017

31

j­älleenmyyjämme Veskun Pora, joka oli enemmän kuin tyytyväinen hänen ensimmäiseen Max­poonsa näytteilleasettajan roolissa. EFEE STOCKHOLM

Maxposta matkustimme kohti Tukholmaa ja historian yhdeksättä EFEE-konferenssia, jonka pitopaikaksi oli valikoitunut Tukholman sydämessä sijaitseva The Brewery konferenssikeskus. EFEEkonferenssi on merkittävä kansainvälinen tapahtuma, joka toimii foorumina räjähdealan toimijoille. Konferenssin järjestäjä on vuonna 1988 perustettu järjestö, European Federation of ­Explosives Engineers, jolla on tänään 25 jäsenmaata. Tukholman EFEE:ssä kokoontui yli 500 osallistujaa ja 50 näytteilleasettajaa, joista Forcit oli yksi näyttävimmistä. Messuosastollamme kerroimme kävijöille konsernimme palveluista ja liikennettä oli konferenssin aikana runsaasti. Vetonaulana Forcitin osastolla oli erityisen paljon kiinnostusta herättänyt O-Pitblastin Hololens-sovellus, jota halukkaat pääsivät kokeilemaan. FEM LEVI

Kaivosalan konferenssi Fennoscandian Exploration and mining, FEM, järjestettiin tuttuun tapaan Levin huipulla 31.10.–2.11. FEM on merkittävä kansainvälinen kaivosalan tapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi. Konferenssi tarjosi yli 1000 kävijälleen ikimuistoisen tapahtuman, joka sisälsi kiinnostavia esityksiä ja yli 100 näytteilleasettajaa. Lisäksi talvinen Levi toi oman mausteensa konferenssin tunnelmaan. Forcitin osastolla käytiin paljon keskustelua kaivosalasta ja sen tulevaisuudesta. Forcitin osasto FEM:issä Forcitin Jari Tarkkanen esitteli O-Pitblastia EFEE:ssä EFEE-järjestön puheenjohtaja Igor Kopal, varapuheenjohtaja Jari Honkanen sekä kunniajäsenet Raimo Vuolio, Björn Jonsson ja Walter Werner.

Suomalaista väriä EFEE:n hallituksessa

E

uroopan räjäytysinsinöörien järjestö EFEE (European Federation of Explosives Engineers) on perustettu 1988 toimimaan keskustelu- ja kehitysfoorumina Euroopan räjäytys- ja louhinta-alan ammattilaisille. Suomen kansallinen jäsen EFEE:ssä on INFRA ry, jota edustaa yhdistyksen toiminnassa käytännössä jäsenyritys Finnrockin toimitusjohtaja sekä Forcitin konsultointiliiketoiminnan johtaja DI Jari Honkanen. Aiemmin Suomea on edustanut mm. tekniikan tohtori Raimo Vuolio sekä tekniikan lisensiaatti Pentti Sainio, jotka hekin toimivat aikanaan pitkään Finnrockin toimitusjohtajina. Raimo Vuolio valittiin EFEE:n kunniajäseneksi vuonna 2015. Tukholman EFEE:ssä Björn Jonsson nimettiin järjestön uusimmaksi kunniajäseneksi. Björn on urallaan toiminut pitkään muun muassa Finnrockin hallituksessa vuoteen 1997 asti. EFEE:llä on parhaillaan kolme kunniajäsentä, Tukholman konferenssissa heidät palkittiin symbolisilla kunniapinsseillä. Jari on edustanut Suomea EFEE:ssä vuodesta 2008 ja hänet on nimitetty EFEE:n hallitukseen 6.5.2017 varapuheenjohtajaksi. Jari on aiemmin johtanut EFEE:ssä ympäristöasioiden komiteaa. Jari jatkaa edelleen työskentelyä ympäristöasioiden komiteassa, joka on lähellä hänen sydäntään, sekä vastaa jatkossa myös EFEE:n uutiskirjeestä sekä jäsenhankinnasta ja markkinoinnista. EFEE:n seuraava ja järjestyksessään kymmenes konferenssi järjestetään vuonna 2019 Helsingissä. Jari toivookin Suomalaisilta alan yrityksiltä osallistumista Suomen konferenssiin sekä näytteilleasettajina että konferenssivieraina. Silloin on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla ja oppia muiden maiden toimintatavoista ja tekniikasta sekä tuoda esiin alan Suomalaista huippuosaamista.

ruutiset 12 |2017

32

Vuoden panostaja 2017

Forcitlaiset tutuksi

Leho Lehtmets

Laskuttajat FORCITIN LASKUTUSTIIMI on pieni ja tiivis porukka. Laskutta-

Teksti ja kuva Jesper Nyström

V

uoden Panostaja -äänestys keräsi tänä v ­ uonna ennätysmäärän ääniä sekä paljon ­hyviä perusteluja, jotka vakuuttivat k ­okeneen raadin. Vuoden Panostaja 2017 on Lemminkäisen Leho Lehtmets, joka on aikaisempinakin vuosina ollut vahva ehdokas Vuoden panostaja -tittelin saajaksi. Ahkera ja vaatimaton Leho Lehtmets vastaanotti kunnia­kirjansa ja palkintonsa marraskuussa Kotkassa, joka on paikkana tullut Leholle hyvinkin tutuksi yli kaksi vuotta kestäneen E18 Hamina-Vaalimaa -projektin aikana. Hänen panoksensa kyseisessä projektissa sai paljon kiitosta niin äänestyksessä kuin myös työmaapäälliköltä, Juha Viitalalta, joka oli mukana palkitsemisseremoniassa. ”Leho erottuu monesta muusta panostajasta hänen kustannustehokkuudellaan ja huolellisuudellaan. Hän on aamulla ensimmäisenä paikalla ja työssään hän ottaa aina huomioon kentän ympäristön ja mahdolliset tärinäherkät kohteet”, toteaa Viitala tyytyväisenä.

Räjähdysaine: Patruunat Nalli: Nonel Haave: Lehomaiseen tyyliin: ”Katsotaan mihin tie vie.” Harrastus: Frisbeegolf

jat tekevät paljon yhteistyötä keskenään, vaikka heillä kaikilla onkin hieman erilaiset toimenkuvat ja työtehtävät. Ammattitaitoisesta ja kokeneesta ryhmästä voi myös puhua, sillä tällä pienellä neljän hengen tiimillä on yhteensä 50 vuoden kokemus Forcitilla. He tuntevat hyvin toisensa ja Forcitin toimintatavat sekä ennen kaikkea laskutukseen liittyvät asiat. Kaisa Mielonen on ollut Forcitilla töissä 9 vuotta. Kaisan työpiste sijaitsee Hangossa, jossa hänen työtehtäviin kuuluu laskutus ja luotonvalvonta. Työnsä parhaiksi puoliksi Kaisa mainitsee työkaverit ja monipuoliset työpäivät. Jaana Soranta on myynnin ja markkinoinnin assistentti, joka neljä vuotta sitten aloitti uransa Forcitilla Orikorven palveluaseman tilausten vastaanottajana. Jaanan työpäiviin kuuluu laskutusta, markkinoinnin tehtäviä ja toimiston juoksevien asioiden hoitamista. ”Laskutuksen ohella saatan esimerkiksi messujen aikaan olla messuosastolla ja asiakastapahtumissa vaikka jää-

Vas. Sanna Wolin, Mia Palomäki, Kaisa Mielonen ja Jaana Soranta.

kiekkokaukalon laidalla toimitsijan tehtävissä”, Jaana kertoo. Mia Palomäki on kunniakkaalla 27 vuoden Forcit-urallaan laskuttajista pisimpään talossa ollut. Mia tekee raaka-aineiden ostoja ja laskutusta Hangossa. Laskutustiimin neljäs jäsen on Sanna Wolin, jonka työtehtävät nykyään painottuvat enemmän myynnin tukemiseen niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Sanna on ollut Forcitin työntekijänä kymmenen vuotta ja hänkin työskentelee Hangossa.

Hokikorneri

Forcit vs Lemminkäinen kiviaines

VIROSTA SUOMEEN JA MAANVILJELIJÄSTÄ PANOSTAJAKSI

38-vuotias Leho Lehtmets muutti Suomeen 2000-luvun alussa Virosta. Alkuun hän työskenteli maanviljelyn parissa, mutta ne hommat saivat jäädä jo muutaman vuoden jälkeen, kun hän vuonna 2003 haki Lemminkäiselle panostajan apumieheksi. Elosen Mertsi opetti Leholle panostuksen saloja ja siitä lähtien Leho on ollut tuttu näky Lemminkäisen työmailla räjäytystyömailla mm. Kallansilloilla, E18 urakkaosuuksilla sekä lukuisilla kiviainesalueilla. Lehon hyvä työmoraali ja tarkka ote kaikkeen t­ ekemiseen sekä innostus alaa kohtaan ovat vieneet Lehoa eteenpäin ural-

ruutiset 12 | 2017

33

laan. Vuonna 2008 hän sai panostajan paperit ja pari vuotta sen jälkeen taskusta löytyi myös ylipanostajan paperit. ”Turvallisuus ja toimintavarmuus ovat minulle niitä tärkeimpiä asioita työmaalla – ja siksi huolehdin aina siitä, että laitteet ovat kunnossa ja että tiedän kaiken tarvittavan niin kentästä kuin sen ympäristöstä”, sanoo Leho. Äänissä tuli lisäksi ilmi, että Leho vaatii kaikilta kentän osapuolilta hyvää työpanosta, eikä hän ikinä itse luovuta tai oikaise. ”Vuoden Panostaja -nimitys on minulle suuri kunnia ja haluan kiittää kaikkia minua äänestäneitä henkilöitä!”, Leho päättää kiitollisena.

Teksti Janne Järvinen Kuvat Jesper Nyström

FORCIT AVASI KIEKKOKAUDEN Lemminkäisen kiviaineksen hyvin treenattua joukkuetta vastaan Helsingissä. Kyseinen peli siirtyi keväällä myöhäisempään ajankohtaan työ- ja peliruuhkien vuoksi. Onneksi nyt onnistuimme tuon rästiottelun pelaamaan. Hikihän siinä tuli kaikille joukkueesta tai taitotasosta riippumatta, ja hyvä niin. Pelipäivänä Lemminkäisen henkinen ja taktinen valmistautuminen oli Forcitin vastaavaa hivenen edellä ja kolmen erittäin nopeatempoisen erän jälkeen tulostaululla komeili 11–5 lopputulos Lemminkäisen hyväksi. Pelin koko kuva oli lyhyesti se, että Forcit laukoi hanakasti ja Lemminkäinen teki maalit. Palkintogaalassa muistettiin pisterohmujen lisäksi ottelun mahdollistaneita järjestelyhenkilöitä sekä juuri jälkeläisiä saaneita pelimiehiä. Kiitokset kaikille osallistuneille! Forcitin joukkio on jo aloittanut laukaisutreenit, joten ensi kerralla verkot sitten huutaa hoosiannaa.

Tulevat kurssit

KURSSIN NIMI

JÄRJESTÄJÄ

PUHELINNUMERO

PAIKKAKUNTA

PÄIVÄMÄÄRÄ

Panostajan kertauskurssi

Oy Finnrock Ab

010 832 1301

Helsinki

29.1.2018

Panostajan kertauskurssi

Oy Finnrock Ab

010 832 1301

Tampere

12.3.2018

Panostajan kertauskurssi

Oy Finnrock Ab

010 832 1301

Helsinki

19.3.2018

Panostajan kertauskurssi

Amiedu

o207 461 295

Keuruu

20.3.2018

Panostajan kertauskurssi

Oy Finnrock Ab

010 832 1301

Helsinki

28.5.2018

Panostajan kertauskurssi

Amiedu

o207 461 295

Helsinki

29.5.2018

Panostajan kertauskurssi

Amiedu

o207 461 295

Keuruu

21.8.2018

Panostajan kertauskurssi

Oy Finnrock Ab

010 832 1301

Helsinki

3.9.2018

Panostajan kertauskurssi

Oy Finnrock Ab

010 832 1301

Tampere

22.10.2018

Panostajan kertauskurssi

Oy Finnrock Ab

010 832 1301

Helsinki

5.11.2018

Panostajan kertauskurssi

Amiedu

o207 461 295

Helsinki

18.12.2018

Panostajan kertauskoulutus

JT–Koulutus Ay

044 055 6669

Raisio

9.4.2018

Nuoremman panostajan koulutus

JT–Koulutus Ay

044 055 6669

Raisio

23.–27.4.2018

Nuoremman panostajan kurssi

Amiedu

o207 461 295

Keuruu

4.–8.6.2018

Nuoremman panostajan kurssi

Amiedu

o207 461 295

Keuruu

17.–21.9.2018

Vanhemman panostajan kurssi

Amiedu

o207 461 295

Keuruu

5.2.–16.3.2018

Vanhemman panostajan kurssi

Amiedu

o207 461 295

Lappeenranta

16.4.–25.5.2018

Vanhemman panostajan kurssi

Amiedu

o207 461 295

Helsinki

9.10.–16.11.2018

Vanhemman panostajan koulutus

Sedu Aikuiskoulutus 0201 458 00

Kurikka

27.11.2017–8.2.2018

Ylipanostajan kurssi

Amiedu

o207 461 295

Keuruu

5.2.–16.3.2018

Ylipanostajan kurssi

Amiedu

o207 461 295

Lappeenranta

16.4.–25.5.2018

Ylipanostajan kurssi

Amiedu

o207 461 295

Helsinki

9.10.–16.11.2018

Räjäytystyön vastuuhenkilön kurssi

Amiedu

o207 461 295

Keuruu

22.–26.1.2018

Räjäytystyön vastuuhenkilön kurssi

Amiedu

o207 461 295

Keuruu

27.7.–31.8.2018

Räjäytystyön vastuuhenkilön kurssi

Amiedu

o207 461 295

Helsinki

10.–14.12.2018

Räjäytystyön vastuuhenkilön koulutus

JT–Koulutus Ay

044 055 6669

Raisio

15.–17.3.2018

Räjäytystyön vastuuhenkilön koulutus

JT–Koulutus Ay

044 055 6669

Raisio

23.–24.3.2018

ADR–perus/yhdistetty peruskurssi (P/YP) Sedu Aikuiskoulutus 0201 458 00

Seinäjoki

12.–13.2.2018

ADR–täydennys perus/yhdistetty täydennyskurssi (TP/YT)

Sedu Aikuiskoulutus 0201 458 00

Seinäjoki

5.–6.2.2018

ADR–säiliökuljetusten erikoiskurssi (ES)

Sedu Aikuiskoulutus 0201 458 00

Seinäjoki

22.–23.2.2018

Forcit toivottaa Ruutisten lukijoille Rauhallista Joulua & Hyvää Uutta Vuotta 2018!