Feedback 2024

fobia.utu.fi

@fobiary

issuu.com/fobiary

PÄÄTOIMITTAJA & TAITTO

Suvi Rinne

KIRJOITTAJAT (esiintymisjärjestyksessä)

Maria Koli, Anniina Hietaharju, Yasmin Goran, Elli Pelkonen, Hypericum Profilicum, Aon Assessmentkirjoittajat (Annina Björkstrand, Linda Kojo, Marianna Kuiko, Roosa Suihkonen, Aapo Valtonen, Viivi Vartama, Linda Venäläinen), Saara Viitanen, Maija Tuominen, Pinja Rinkinen & Saija Yli-Rahnasto, Jenni Laine & Marianna Kuiko PAINO

Painotalo Salama

PÄÄTOIMITTAJALTA

HYPPY TUNTEMATTOMAAN

Päätoimittajan pestiin ryhtyminen on ollut heittämällä yksi jännittävimmistä mutta samalla innostavimmista asioista, joita olen viime aikoina päässyt tekemään Syyskokouksen viimeiseen hetkeen asti odotin jonkun muun lisäävän nimensä ehdolla olevien listaan päätoimittajan kohdalle, valmiina pikaisesti pyyhkimään omani pois toisen ehdokkaan tieltä.

Näin ei kuitenkaan käynyt ja pesti napsahti minulle. Kokouksesta kotiin kävellessäni mietin, kuinkakohan suuren virheen olin tullut tehneeksi. Olin täysin varma siitä, että hetkenä minä hyvänsä todellisuus iskisi vasten kasvojani, ja tajuaisin olevani täysin kykenemätön ja epäpätevä tällaiseen vastuuseen.

Päivä kerrallaan ja askel askeleelta aina perehdytyksestä sponsorietsintään ja Canva-kikkailuihin asti homma on kuitenkin edennyt – hitaasti, mutta varmasti! Jokaisen uuden haasteen edessä olen kokenut pienoisia paniikin pyrähdyksiä mutta toisaalta myös isohkoja iloisia yllätyksiä, kun asiat ovatkin sujuneet odotettua paremmin.

Lehden kasaamisprosessissa olen myös elänyt todeksi avun pyytämisen ja tukijoukkoihin turvautumisen merkityksen (tästä lisää Stimuluksen Ärsykelehteen kirjoittamassani jutussa ;)). Haluankin kiittää kaikkia tavalla tai toisella mukana olleita: taitavia kirjoittajia, henkisenä tukena olleita ja kärsivällisesti stressimonologejani kuunnelleita perheenjäseniä ja ystäviä (erityisesti Adaa) ja edellistä päätoimittajaa Sofiaa, joka vastasi kärsivällisesti lukuisiin kysymyksiini Yleisesti Fobiaa yhteisönä haluan kiittää mahdollisuudesta päästä kokeilemaan jotain uutta ympäristössä, jossa voi aina luottaa saavansa apua ja kannustusta.

Päätoimittajaksi hyppääminen on ollut kokonaisuudessaan hieno ja opettavainen kokemus, ja toivon valmiin lehden tuottavan lukijoilleen yhtä paljon iloa kuin sen tekeminen minulle Toivon myös, että tämän tekstin lukeminen ehkä inspiroisi jonkun lähtemään mukaan johonkin uuteen ja jännittävään Rohkea rokan syö!

ps. Äidille kiitos oikolukemisesta! <3

SUORAT SANAT PUHEENJOHTAJALTA

MARIA KOLI

Jos on päätynyt viettämään kanssani enemmän aikaa, ei ole voinut välttyä pitkiltä paasauksilta ystävien ja ystävyyden merkityksellisyydestä. Niinpä päätin kirjoittaa myös tämän tekstin ystävistä, näin kuukausi ystävänpäivän jälkeen. Yritän tässä tekstissä sekä punoa yhteen ajatuksiani ystävyydestä että lisäksi antaa muutamia vinkkejä, jotka olen itse kokenut toimiviksi matkan varrella.

“Ensimmäinen vinkkini onkin siis nähdä ihmissuhteissa muutakin arvoa, kuin niiden pituus.”

Oma ystävyyshistoriani on monivaiheinen ja ystävät sekä ystäväporukat ovat vaihtuneet, milloin mistäkin syystä. Olen aiemmin kriiseillyt asiaa ja pohtinut, saanko kenties koskaan ystäviä, jotka pysyisivät rinnallani loppuelämäni. Kriiseily loppui, kun ymmärsin, ettei ihmissuhteen pituus määritä sen arvoa. Olen myös onnistuneesti kerta toisensa jälkeen pystynyt löytämään uusia ystäviä, vaikka tiedän tämän jo tilastojenkin valossa mahdollisesti vaikeutuvan vanhetessani. Ensimmäinen vinkkini onkin siis nähdä ihmissuhteissa muutakin arvoa, kuin niiden pituus. Tutut, kaverit ja ystävät voivat tuoda elämään konkreettisen avun lisäksi myös uusia näkökulmia omaan ajatusmaailmaan, tutustuttaa muihin upeisiin ihmisiin tai asioihin sekä tarjota yksinkertaisesti kauniita kohtaamisia.

Usein ystäviä saa ympäristöistä, jotka jakaa heidän kanssaan; työpaikoilta, opiskelun parista tai harrastuksista voi löytyä läheisiä ystäviä

Tuttavuudesta ystävyyteen harppaaminen vaatii kuitenkin sitä, että jokin asia tai palanen normaalissa kaavassa rikotaan tai asetetaan uuteen asentoon. Työkaverin voi tavata työajan ulkopuolella tai harrastuskaverille voi jakaa jotain henkilökohtaisempaa itsestään. Monesti näitä poikkeamia tutusta kaavasta ei uskalleta tehdä, sillä tuttava on tottunut näkemään meidät tietyssä roolissa, joka tämän aloitteen seurauksena muuttuisi. Tällainen roolin vaihtuminen asettaa meidät myös haavoittuvaisempaan asemaan. Omalla kohdalla tällaiseen tilanteeseen auttoi ”fake it until you make it” -tyylinen asennoituminen. Päätin, että oletan muiden lähtökohtaisesti pitävän minusta ja yritin parhaani mukaan viestiä muille pitäväni heistä Jotta onnistuin tässä, otin tavoitteeksi kehua muita ääneen, aina kun ajattelin mielessäni heistä jotain hyvää.

Muutamat lähimmistä ystävistäni olen saanut yksinkertaisesti niin, että jompikumpi meistä on ilmoittanut suoraan haluavansa ystävystyä toisen kanssa. Tämä saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita, mikäli molemmat osapuolet eivät ole yhtä mieltä tilanteesta, mutta olen todennut elämän olevan liian lyhyt sellaisesta välittämiseen Kun toive on heitetty ilmaan, voi alkaa hyvillä mielin tekemään töitä ihmissuhteen eteen. Vaikka aiemmin kannustin jättämään ajan arvottamisen omaan arvoonsa, vaatii ihmissuhteen muodostuminen kuitenkin aikaa. @sosiaalipsykologiaInstagram sivulla törmäsin Jeffrey Hallin teoriaan siitä, että läheinen ystävyyssuhde vaatii yli 300 tuntia yhdessä vietettyä aikaa. Kärsivällisyys on täten hyve myös ystävyyssuhteita muodostaessa.

Miksi ystävyydet sitten ovat mielestäni näin tärkeitä? Mutuilen, että oma sukupolveni tulee olemaan osittain siitä poikkeuksellinen, että perheen sijasta tukea haetaan enenevissä määrin ystäviltä. Tämä johtuu osittain väestön vanhenemisesta ja osittain taas siitä, että ystävät ovat nousseet prioriteettilistalla korkeammalle tai ainakin heihin suhtautuminen on jollakin tavalla erilaista kuin ennen.

Mirja Hämäläinen pohtii kirjassaan Ystävyys omaa lapsuuttaan ja sitä, miten ystävät kutsuttiin kylään suunnitellusti Ystäviä varten tehtiin juhlallinen ateria ja he saapuivat ”pikkukengät” jalassa vieraaksi. Uskallan väittää, että tällainen tuntuisi monesta omien ystävien kanssa jäykältä ja huvittavalta tavalta toimia. Hämäläisen haastatellessa omaa äitiään – joka sattuu olemaan samaa ikäluokkaa omani kanssa – tämä kuitenkin arvelee erojen johtuvan pikemminkin perheiden erilaisista tavoista kuin niinkään sukupolvien välisistä eroista. Tämän minäkin uskon pitävän paikkansa.

Itse olen suhtautunut ystäviini ja yhteisöihin, joihin kuulun, turvaverkkona. Tiedän saavani tukea kaikissa valinnoissani ja uskon ystävieni olevan keskeisiä tukipilareita mielenterveydelleni. Uskallan pyytää ystäviltäni apua lähestulkoon mihin tahansa ongelmaan ja tiedän, ettei mikään aihe ole liian kiusallinen ottaa puheeksi. Ystävieni kanssa olen potenut kollektiivista krapulaa Huoneen sohvalla, käynyt osoittamassa mieltä useampia kertoja sekä sisustanut ja siivonnut omaa asuntoani, joka tuntuu olevan jämähtänyt ikuiseen keskeneräisyyteen.

Fobia ja opiskelu yliopistossa yleisesti ovat auttaneet minua saamaan elämääni ihmisiä, joiden kanssa voin olla aidoimmillani ja haavoittuvainen ilman pelkoa siitä käytetäänkö sitä minua vastaan. Olen tästä ajanjaksosta kiitollinen lopun elämääni ja toivonkin, että moni tätä tekstiä lukeva pystyy samaistumaan ajatuksiini edes osittain. Juhlikaamme ystävyyttä useammin, paasatkaamme siitä kaikille, jotka jaksavat kuunnella ja tukeutukaamme toisiimme hyvinä ja huonoina päivinä!

Maaliskuussa 2024

Maria

Fobian puheenjohtaja

HALLITUS 2024 ESITTÄYTYY

LUE KOHUT!

1. Kuvaile itseäsi kolmella sanalla

2. Tällä hetkellä eniten kiinnostava psykan sovellusala?

3. Jos susta tehtäisiin lööppijuttu, mikä sen otsikko olisi?

Maria,pj,3.vsk.

1. Höpöttäjä, pohdiskelija, lämminsydäminen

2 Kliininen ja persoonallisuuspsyka innostaa eniten tällä hetkellä

3. Somepäivitykset paljastivat totuuden: pj rötvää sohvalla joka ilta!

Meri,vpj&yhdenvertaisuusvastaava,2.vsk. (käytännössä4.vsk.)

1. Seikkailuja etsivä, rento, hassuttelija

2: Ehkä oikeuspsyka ja kriisityö (erityisesti työskentely kriisialueilla)

3: Varapuheenjohtaja katosi - tapauksessa ei ole syytä epäillä rikosta

Tuuli,sihteeri,1.vsk.

1. Lempeä, huoleton, itsenäinen

2. Kliininen psykologia

3. Opiskelija ei käynyt yhdelläkään luennolla ja järkyttyi tentissä - maalaisjärki ei riittänytkään läpipääsyyn!!!

Henna,tiedotusvastaava,3.vsk.

1 Tarkkaavainen, utelias, hajamielinen

2. Kehityspsykologia

3. “No mutta onhan se hyvää ja terveellistä”kurkkaa opiskelijan sushirakkauden hurja hintalappu!

Sonja,taloudenhoitaja,1.vsk,mutn.vuodenedellä

1.Utelias,analyyttinenjaunelmoiva

2.Kehitys-jakliininenpsyka

3.Kissakahvilastakatosi21kissanpentuaPsykologiliiton kangaskassiinpiilotettuna-epäiltynänuori turkulaisnainen Katsohulvaton valvontakameratallenne!

Anna,koulutuspoliittinenvastaava,2.vsk.

1. Nauravainen, kesä- ja irtokarkki-intoilija

2. Neuropsykologia

3 Jälleen uusi tapa prokrastinoida - “En voi uskoa tätä itsekään”

Kaisa,koulutuspoliittinenvastaava,2.vsk.

1 Iloinen, rento hassuttelija

2. Kehityspsykologia

3. Mitä ihmettä? Kaisa onnistui kirjoittamaan oppimispäiväkirjansa kurssin aikana viimeisen illan paniikin sijaan, eikä kukaan oikein tiedä miten!

Sofi,virkistysvastaava,1.vsk.

1. Luova energinen innostuja

2. Kehitys- ja urheilupsykologia

3. Huoleton teini jätti jälleen jokaisen tehtävänsä

viimeiselle mahdolliselle hetkelle - katso 87 kohdan todo list ja järkyty!

Vilja,virkistysvastaava,1.vsk

1 Letkee, elämäniloinen ihmettelijä

2. Kognitiivinen ja neuropsyka

3. Oppikirja, luentodiat, puhelin sekä pasianssi peli: opiskelija paljastaa järisyttävät multitasking tottumuksensa!

Aino,kulttuurivastaava,1.vsk

1. Iloinen elämän romantisoija

2. Oikeuspsyka (rip)

3. Nuori nainen loppuelämänsä velkavankeudessa otettuaan “muutaman pikavipin reissaamista varten”katso mikä jymylasku niistä kertyi!

Julia,koulutus-jatyöelämävastaava,1.vsk

1. Kaikesta innostuva pohdiskelija

2. Sosiaalipsykologia

3. Opiskelija paljastaa bilettämisen synkän puolen: "Kolhin itseni aina joka paikkaan ja olen aivan mustelmilla" - Katso hurjat kuvat!!

Joona,hyvinvointivastaava,3.vsk

1 Rento, hassu, huono matikassa

2. Työ- ja organisaatiopsykologia

3. Mies latasi salilla tankoon käsittämättömät raudat, murskaantui niiden alle välittömästi!

Emma,ulkosuhde-jakansainvälisyysvastaava,2.vsk

1. Hajamielinen, itsepäinen, tunteikas

2 Kehityspsykologia

3. Opintolaina pamahti tilille viikko sitten – tili tyhjänä jo nyt!!!

Aliina,Index-vastaava,4vsk.

1 Heittäytyvä, välittävä, rento-hassuttelija

2. Kliininen psykologia

3. Karu totuus ilmi eläkehuhuista! - “Kyl mä nyt viel yhen vuoden jaksan”

Jenna,Tupsy-vastaava,2.vsk.(käytännös5.vsk.)

1. Aktiivinen, pirskahteleva, järjestelmällinen

2. Kliininen & aikuiset

3. “Vain Balille lähtö voi parantaa uupumuksesta”, kertoo turkulainen psykologian opiskelija

Isla,huonevastaavajaympäristövastaava,1.vsk.

1. Ihmisiä rakastava introvertti

2. Kliininen psykologia ja urheilupsykologia

3. Kasvien synkkä kohtalo - huonevastaava ei kykene pitämään edes kaktusta hengissä!

Ronja,yritysyhteistyövastaava,1.vsk

1. Empaattinen ja innokas jutustelija

2. Kliininen psykologia, kehitys- ja persoonallisuuspsykologia… En osaa päättää!

3. Jälleen liian kunnianhimoinen aikataulutus ajoi opiskelijan ahtaalle: “Opin ehkä ensi kerrasta!” - Lue naurettava puolustuspuhe!!

Alma,SPOL-vastaava,1.vsk

1. Huimapäinen, huoleton, hullunkurinen

2 Sosiaalipsykologia

3. Näin muuan opiskelija selittää vastuutonta

rahankäyttöään - ”YOLO”

Lilja,SPOL-vastaava,1.vsk.

1. Ahkera ja hellyyttävä hupsuttelija

2. Kliininen psykologia!

3 “Juon ihan vaan vähän” - katso hurjat kuvat

Suvi,Fedarinpäätoimittaja,2.vsk.

1. Utelias, haaveileva, hermoilija

2. Sosiaalipsykologia

3 K-Menu suklaacookiet loppu koko maasta - katso valvontakameratallenne keksirohmusta!

FOBIALLA PUTKI PÄÄLLÄ

Fobian voittoputkea näyttäisi olevan mahdotonta katkaista. Helmikuussa psykologian Uramessuilla julkaistiin nimittäin Vuoden psykologian opiskelija 2023-tittelin voittajaksi Anniina Hietaharju. Valinnan myötä

Hietaharju liittyy nimekkäiden voittajien, kuten Julia Sangervon, seuraan. Huomionarvoista on, että palkinto tuli jo toistamiseen Fobialle.

Edellisenä vuonna voiton nappasi Noel Niskanen, myöskin foobikko.

Näyttääkin siltä, että Fobian menestystä on mahdotonta estää

Fedari sai harvinaislaatuisen tilaisuuden haastatella Hietaharjua, tätä aikatauluiltaan kiireistä mutta omien (ja äänestäjien) sanojen mukaan ”rentoa hassuttelijaa”.

Aloitetaan helpolla. Miltä nyt tuntuu olla Vuoden psykologian opiskelija 2023?

- No hyvältähän tämä tuntuu Harvoin saa tällaisia kunnianosoituksia vastaanottaa, joten olen tietenkin mahdottoman ilahtunut ja kiitollinen asiasta.

Voittosi tuli teemalla ”Rennon toimintakulttuurin edistäjä”. Aiotko jatkossakinedistäärentoatoimintakulttuuria?

-Kyllä se niin on, että yleisön pyynnöistä huolimatta huumori ja rento hassuttelu jatkuu entiseen malliin. Kun kuulin voitostani mietin, että olenko tosiaan rennointa mitä meiltä löytyy… Täytyy siis vastaisuudessakin jatkaa samoilla linjoilla, josko rento toimintakulttuuri tarttuisi muihinkin

Huhu kertoo, että sinulla oli vastassa aika koviakin kilpakumppaneita. Olitkotietoinensiitä,millaisessaseurassapainit?

- Itse asiassa kuulin vasta Uramessuilla vastaehdokkaistani. Paikan päällä porukka oli sitä mieltä, että Kompleksin edustaja ”vie voiton varmasti”. Toisin kävi!

MitämielestäsivoittomerkitseeFobialle?

- Selvästi meiltä Fobialta löytyy potentiaalia vaikka mihin. Mielestäni Stimuluksen ja Cortexin kannattaisi olla varuillaan, eiköhän me hankita virallinen bileainejärjestön titteli seuraavaksi.

Mitenaiotjuhlistaavoittoasi?

- Voitonjuhlien etkot pidettiin tietysti heti Uramessuilla, Robinin yksityiskeikalla. Jatkot fobsuille pidetään Huoneella Vappuna!

EiHuoneellasaajatkoilla.

- Aa eiku sori. Jatkot pidetään tuntemattomassa lokaatiossa huhtitoukokuun tienoilla.

Anniina Hietaharju, Haastattelija: Ella Jokinen

Kuvat: SPOL ry, Uramessut 2024

VIERAILUPALSTA

SUURI PALJASTUS:

ELÄMÄN EI TARVITSE OLLA JATKUVAA

SUORITTAMISTA!

Kunpa joku olisi ravistanut minua useita vuosia sitten ja sanonut, ettei aina tarvitse suorittaa kaikkea elämässä. Mutta jotkut asiat täytyy oppia kantapään kautta.

Opiskelin silloin lukiossa, kun maailmalla tavallinen arki vinksahti paikoiltaan koronan myötä Olin peruskoulun aikana muodostanut itselleni sellaisen rutiinin, jonka avulla voisin mahdollistaa hyvät arvosanat: olin aktiivinen oppitunneilla, tein läksyt ja lisätehtävät ajallaan ja saatoin opiskella kuukaudenkin etukäteen kokeisiin. Vuosi vuodelta koin enemmän paineita koulussa suoriutumisesta ja alkoikin vaikuttaa siltä, että ihmisarvoni oli sidottuna kouluarvosanoihin. Lukiossa meno jatkui samalla tavalla ja koronan myötä oli vielä helpompaa viettää koko päivä läppärin edessä tehden koulutehtäviä.

Saatoin välillä miettiä, minkä ihmeen vuoksi teenkään niin paljon töitä koulun eteen Koronavuosina oli päiviä, jolloin en kerennyt syömään, kun minulla oli kesken kouluhommat ja välillä opiskelu jatkui pitkälle yön pikkutunneille asti. Järkeilin kuitenkin itselleni, että opiskelen tulevaisuutta varten Ennen lukioon pääsyä ajattelin, että opiskelen lukiota varten ja lukiossa korkeakoulua varten. Jatkuva ylisuorittaminen perustui vain siihen, että jos lopetan, en pääse elämässä eteenpäin. Jos epäonnistun, tulevaisuuteni on tuhoon tuomittu.

Ei ollut ihme, että ylisuorittaminen ja oman ihmisarvoni rinnastaminen koulumenestykseen koitui kohtalokseni ja sairastuin sekä ahdistuneisuushäiriöön että masennukseen lukiovuosinani. Suorittamisesta tuli minulle sellainen noidankehä, josta en vain päässyt irti ennen kuin piti päästää kaikesta irti. Opiskelin täydellä teholla ja epäonnistumisen pelon ehdoilla niin kauan, kunnes en enää fyysisesti pystynyt. Uupuminenkaan ei kuitenkaan saanut minua pysähtymään, koska ajattelin niin kovasti epäonnistuvani, jos lopetan suorittamisen. Vasta sen jälkeen, kun sain tietää pääseväni opiskelemaan haluamaani alaa yliopistoon, vannoin itselleni, että suorittaminen saa luvan loppua.

Annan itselleni sen verran armoa, että on vaikeaa olla ottamatta paineita suoriutumisesta ja koulumenestyksestä nykypäivänä Lukiossa tuntui kuin koko koulu olisi tarvinnut stressipallon koeviikkojen aikaan. Arvosanoja vertailtiin keskenään ja tulevaisuuden suunnitelmat eivät saaneet olla muita kuin huippuyliopistoja ja menestyviä aloja Lukion aloittava opiskelija on kuitenkin vielä nuori ja hauras eikä silloin tarvitse tietää, mitä aikoo tehdä isona ja kuinka paljon lukea päästäkseen yliopistoon. Nuorille täytyy opettaa juurta jaksaen, että menestys ei kerro ihmisen arvosta tai hyvyydestä ja elämässä pääsee eteenpäin, vaikka läksyt unohtaa muutaman kerran tehdä.

“Pieni ihminen ei kestä yli-ihmisen vaatimuksia.”

Oma ylisuorittamiseni johti uupumukseen ja sen kautta mielenterveysongelmiin, minkä vuoksi ajattelenkin, että opin hölläämään kantapään kautta. Pieni ihminen ei kestä yli-ihmisen vaatimuksia. Teen yliopistossa opintoja tulevaa ammattiani varten eikä kukaan voi heittää minua pois, jos saan hylätyn arvosanan. Minun ihmisarvoni ei ole kiinni menestyksessäni ja vaikka kuinka saisin huonoja arvosanoja tai tekisin kursseja vasemmalla kädellä, olen silti hyvä ihminen.

Yasmin Goran

Stimulus Ry:n ainejärjestölehti Ärsykkeen päätoimittaja

Teksti kirjoitettu osana Fobian ja Stimuluksen juttuvaihtoa

BOJACK HORSEMAN: ANTEEKSIANTAMINEN JA IHMISEN HYVYYS KULTTUURI

BoJack Horseman on 90-luvun TV:stä tuttu, kulahtanut ja menneisyyteensä jämähtänyt Hollywood-tähti. Sarja “BoJack Horseman” (luonut Raphael BobWaksberg, Netflix, 2014-2020), joka kertoo hänestä – puhuvasta antropomorfisesta hevosesta, käsittelee erinomaisesti ihmisyyden syvimpiä kysymyksiä

Sarja käsittelee monia vaikeita teemoja mestarillisesti, kuten lapsuuden traumoja ja niiden syklisyyttä, mielenterveysongelmia ja addiktioita sekä Hollywoodin puhumattomia salaisuuksia ja kierouksia. Kaksi teemaa nousivat kuitenkin itselleni pääteemoiksi, kun sarjan päätteeksi pohdin sen merkitystä itselleni: anteeksianto –sekä toisille että itsellemme – ja usko ihmisen hyvyyteen.

“Onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha?”

Onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha? Tätä kysymystä BoJack pohtii etenkin elämänkertansa haamukirjoittajan Dianen kanssa muotoutuvan ystävyyden kautta. Diane itsekin kamppailee samanlaisten ajatuksien kanssa, vaikka kumpikaan heistä ei myöntäisi ääneen sitä kuinka samanlaisia he todellisuudessa ovat. Kun BoJack tekee synninpäästöä Dianen jalkojen juuressa ja kertoo tälle pohdintansa, Diane torjuu koko ajatuksen ihmisen syvimmästä olemuksesta. (K1J11) Kyyninen ääni Dianen sisällä sanoo, että kaikki mitä olemme, on tekomme (K1J12) Mutta entä jos on tehnyt pahoja tekoja? Miten ne voi antaa anteeksi toiselle, saatikka itsellemme?

BoJack on kohdannut elämänsä aikana kamalia asioita, mutta on myös tehnyt kamalia tekoja Aina välillä hän tulee sen verran itsetietoiseksi, että ymmärtää katua niitä. Näin käy esimerkiksi, kun Todd, BoJackin yksi ainoista todellisista ystävistä, vihdoin saa tarpeekseen ja sanoo BoJackille päin naamaa: ”Kaikki mikä on vialla, johtuu sinusta. Syy on sinussa. (You are all the things wrong with you. It’s you.)” (K3J10). Muulloin kuin näinä lyhyinä itsetietoisuuden hetkinä syyllisyys on niin raastavaa, että on helpompi yrittää unohtaa, ja hukuttaa tunteet alkoholiin ja huumeisiin. Omien pahojen tekojen kohtaaminen on BoJackille pitkän itsetutkiskelun ja monien mutkien takana vielä Toddin epätyypillisen purkauksen jälkeenkin.

“Parantuminen ei ole yksinkertaista eikä tapahdu hetkessä.”

Parantuminen ei ole yksinkertaista eikä tapahdu hetkessä BoJackia vaivaa hirveä itsetunto, joka tulee esiin joka käänteessä epävarmuutena. Joku voisi sanoa, että hänellä on syytäkin tuntea olonsa hirveäksi: jos laskisi yhteen BoJackin tekemät hyvät ja huonot teot, eikö tulos olisi negatiivinen? Myös eräs BoJackin vanha ystävä ajatteli samoin, eikä suostunut antamaan anteeksi BoJackille. (K1J8) BoJack joutuu oppimaan tätä kautta tärkeän opetuksen: muiden ei tarvitse antaa sinulle anteeksi – kukaan ei ole velkaa sitä sinulle.

Kaikesta huolimatta, mitä enemmän opimme BoJackista sitä paremmin ymmärrämme, että hänen ongelmillaan on paljon syvemmät juuret. Esimerkiksi BoJackia kalvaneet itsetunto-ongelmat ovat muotoutuneet jo lapsuudessa ja saaneet uusia muotoja Hollywoodin ihmeellisissä pyörteissä. Kenties, jos BoJack olisi osannut olla myötätuntoisempi itseään kohtaan sekä saanut osakseen enemmän hyväntahtoisuutta ympäriltään aikaisemmin, monia hänen tekemiään virheitä ja huonoja päätöksiä ei olisi tapahtunut laisinkaan.

BoJack yrittää paikata ammottavaa aukkoa sisimmässään monin eri tavoin. Hänellä on rahaa ja resursseja melkein mihin vain 90-luvun sitcomtähteyden kerryttämän varallisuutensa ansoista. BoJack asuu hulppeassa asunnossa, ajaa parhaimpia autoja eikä hänen tarvitse huolehtia seuraavasta palkastaan. Mutta kaikesta huolimatta BoJack on onneton. Silloinkin, kun kaikki vihdoin tuntuu menevän täydellisesti: BoJackillä on rakastava tyttöystävä ja unelmien elokuvarooli, kalvava tunne saa hänet sabotoimaan itseään. Tuolloin BoJackin näyttelijäkollega ja antagonisti Mr. Peanutbutter esittää hänelle kysymyksen: ”Sinulla on jo kaikki. Mitä muuta sinä voisit vielä haluta? (What more could you possibly want?)” BoJack pysähtyy, miettii hetken ja vastaa: “Haluan tuntea oloni hyväksi (I Want to feel good about myself)”. (K2J8)

BoJack yrittää paeta ongelmiaan useamman kerran. Kerran hän muuttaa Uuteen Meksikoon vanhan ihastuksensa uuden perheen luokse. Aluksi kaikki on kuin utopistiesta sketsiohjelmasta, mutta hyvin pian BoJackin ongelmat jälleen saavuttavat hänet. Kaikki menee pilalle, ja BoJack joutuu palaamaan takaisin Hollywoodiin. (K2J11) Myöhemmin hän eristäytyy perheensä vanhaan mökkiin maaseudulla, ja siellä vanhat haamut vasta saavatkin uusia mittakaavoja (K4J2) Viimein BoJack ymmärtää, että ei voi paeta. Se, mitä hän yritti paeta, seuraa häntä kaikkialle, saavuttaa hänet ja löytää jokaisesta piilosta. Koska hän pakeni itseään.

Lopulta BoJackin elämän alamäki johtaa niin syvään rotkoon, että BoJack ei voi muuta, kuin katsoa itseään peilistä ja kohdata menneisyytensä Monien kertojen vieroitusyritysten, kirkossa käymisen ja loputtoman pakenemisen jälkeen BoJack joutuu lopulta kohtaamaan kaikki virheensä ja ottamaan vastuun teoistaan – BoJack saa osakseen vääjäämättömät seurauksensa. (kausi 6) Vaikka tekojensa seuraukset saavat hänet kiinni, ja se tuntuu BoJackista maailmanlopulta, se myös pakottaa BoJackin kohtaamaan itsensä juuri sellaisena kuin on: virheellisenä.

“Vaikka pohjimmaista hyvyyttä ei olisikaan olemassa, voi päättää tehdä hyviä tekoja.”

Ehkä ihmisen ei ole kategorisesti hyvä tai paha, ja jokaisen on lopulta kohdattava tekojensa seuraukset. Vastuun ottaminen omista teoistaan on kuitenkin ainoa keino päästä eteenpäin ja parantaa itsensä, jotta jatkossa voi valita toisin. Vaikka pohjimmaista hyvyyttä ei olisikaan olemassa, voi päättää tehdä hyviä tekoja. Kenties ei ole maagista vaakakuppia, joka kertoo lopussa, olitko enemmän hyvä vai paha eikä sen laskemiseen ole kaavaa, mutta aina on toivoa, että omilla teoillaan voi saada aikaan jotain kaunista ja hyvää. Ja siitä toivosta kannattaa pitää kiinni.

Elli Pelkonen

SYKKIVÄ (RUNO)SUONI: LUE ROHKEAT RAKKAUSRUNOT!

Sinä, niin lähellä että sääreni ja käsivartesi liittyvät yhteen koko pituudeltaan: silmäni valuvat yläviistosta

sinuun, tunnen halun leviävän hampaideni takana puhut, ja minä puhun ja mielessäni en puhu, vaan katson

[asennonvaihto

Ihoni on lampi, jonka pintajännitteen silmäsi puhkaisevat: tiputtelee pisaroita hitaasti, yksitellen laskeutumispisteiden ympärille syntyy kehämäinen aaltoliike sisältä ulommas jokaiseen suuntaan sähkönjohtavuus; pulssi nousukiidossa

rajapintojen hengityksen tiheys ja

[asennonvaihto

- - minut tähän Asetut kyljellesi eteeni, tartut kädestäni ja kuljetat sen ylitsesi, rintakehällesi Mukaudun kehoosi omallani, lämpö vaatteiden läpi tihkuvana kuin lupaus tai salaisuus

[lihasi samettia, luut kutsuvat

Käteni kiertyvät hiuksiisi ja haaveilevat tiukemmasta otteesta: mitä tapahtuisi, jos tukistaisin. Tihenisikö hengityksesi entisestään, kaartuisiko kaulasi. Piirrän sinuun spiraaleja, päänahasta kaulalle hartioilta rinnalle. Ruumiisi vuorosanat huumaavat. Vähitellen paidanhelmasi hivuttautuu ylöspäin; kaistale vatsaasi paljastuu Ympäröin sinut, sormeni matkalla alavatsan halki, kylkeä ylös alas ylös alas Sitten riisut paitasi kokonaan

[mieleni sähkönsininen, ääreishermostoni alumiinia

Kämmeneni: kuin hyönteinen, kipittää päälläsi, etsii uusia reittejä, saalista

Kynteni: kuvittelevat ihoosi kaivertumista, uusien polkujen raivaamista, uurteita

Hengitykseni: aina voimistuva, painaudut minuun, jännität lihaksiasi ja - -

AON ASSESSMENTIN

MENETELMÄKOULUTUS

Aon Assessment on rekrytointiin ja henkilöstön kehittämiseen käytettyjen psykologisten testien globaali kehittäjä ja toimittaja. Aonin testejä tarjotaan 40 eri kielellä ja sen arviointeja tehdään vuosittain yli 30 miljoonaa. Viime vuosina Aon on myös tarjonnut opiskelijoille ilmaisen mahdollisuuden tutustua sen testialustaan sekä kyky- ja persoonallisuustestien käyttöön. Koulutuksen päätteeksi osallistujat saavat Aonin menetelmien käyttöön oikeuttavat sertifioinnit. Viime syksynäkoulutukseenosallistuiseitsemänfobialaista.

Koulutus koostui kahdesta koulutuspäivästä, joiden ohella pääsi itse suorittamaan Aonin testejä sekä tekemään harjoitustyön menetelmien käytöstä. Koulutuspäivät järjestettiin etänä, ja niihin kuului teoriaopetusta itse testeistä, persoonallisuudesta, kyvykkyydestä ja työmotivaatiosta Lisäksi harjoittelimme kompetenssipohjaista haastattelua, testitulosten tulkintaa ja palautteenantoa. Koulutuspäivien välissä suoritettiin sertifiointitehtävä, jossa jokaisen tuli luoda oma kuvitteellinen rekrytointitilanne. Rekrytointia varten jokainen pyysi 1-2 kandidaattia osallistumaan rekrytointitehtävien tekemiseen ja haastatteluun, jonka jälkeen arvioimme kandidaatin soveltuvuutta valittuun työtehtävään. Lisäksi kandidaateille tuli antaa palautetta koulutuksen ohjeiden mukaisesti.

Erityisen uutta oli oppia rekrytointiprosessista henkilöarvioinnin näkökulmasta sekä itse testausmenetelmistä, joita käytetään valintaprosessin tukena. Opimme henkilöarvioinnin voivan helpottaa rekrytointiprosessia, ja usein tehtävään valitut henkilöt sopivatkin niihin hyvin

Oli kiinnostavaa nähdä, mitä vaiheita valintaprosessiin kuuluu ja millaisiin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota niin rekrytoijan kuin hakijan kannalta. Koulutuspäivien tukena oli kattavat materiaalit, jotka avarsivat opetuksessa kuultua.

Muutoin varsinkin psykologian maisterivaiheen opiskelijalle koulutuksessa käydyt asiat, esimerkiksi haastattelutaidot, validointi, ymmärrys testisalaisuudesta sekä peruspsykologiset käsitteet ja ilmiöt olivat jo varsin tuttuja Koulutus ei sinänsä tuonut mitään uutta psykologista tietoa ihmisen ymmärtämisestä tai arvioinnista. Koulutuksessa oli kuitenkin myös mukana akateemisesti nuorempia ja eri alojen opiskelijoita, joille koulutus saattoi olla antoisampi. Koulus toimi loistavasti ennen kaikkea kertauksena aiemmin opitusta, mutta vielä arvokkaammin työelämän esimerkkinä siitä, miten oppimaamme psykologista tietoa ja kliinisiä taitoja käytetään hyödyksi työelämässä ja sovelletaan osana henkilöarviointia ja rekrytointiprosessia Aiempien opintojen perusteella koulutuksessa opittu oli helppo sisäistää.

Tärkein oppimme oli, että psykologinen osaaminen on erittäin arvostettua työelämässä, ja sitä voidaan käyttää monellakin sovellusalalla Työelämälähtöisyys ei ehkä aina ole opintojemme keskiössä. Tämän vuoksi kaikki tähän ohjaavat koulutukset tuovat merkityksellistä lisäarvoa opintoihin ja vahvistavat ammatillista identiteettiä. Koulutuksen kautta oli helpompi peilata omaa kiinnostusta paitsi työ- ja organisaatiopsykologiaan, mutta myös muille tätä sivuaville sovellusaloille.

Toki myös opimme, että ainakin alkuun ja uran alkuvaiheissa olevilla arvioijilla henkilöarvointi perustuu pitkälti mutuiluun, ja arvioijan omaan “fiilikseen” hakijasta ja työhön tarvittavista ominaisuuksista. Kysyimmekin kouluttajalta siitä, miten voidaan systemaattisesti ja yhdenmukaisesti tietää, mitkä kompetenssit johonkin työhön tarvitaan ja miten tähän työhön sopiva henkilö arvioidaan. Tähän vastattiin, että “kokemuksen kautta”.

Tällainen mutuiluun perustuva arviointi antaa hieman häilyvän kuvan henkilöarvioinnista - varsinkin, kun monelle ihmiselle työpaikan saaminen voi olla koko elämän suunnan mullistava kokemus. Olikin ehkä hieman

masentavaa oppia, että kriteerit samantyyppisten työpaikkojen saamiseen voivat riippua täysin arvioijasta ja arvioijan omasta työkokemuksesta.

Yhteenvetona, koulutus oli mielenkiintoinen ja soveltui opiskelijalle. AON tarjosi helposti lähestyttävän reitin tutustua henkilöarvioinnin maailmaan ja antoi samalla hyvän yleiskäsityksen testausmenetelmistä sekä niiden tulosten arvioinnista. Itse kouluttaja oli lähestyttävä, energinen ja ystävällinen. Emme kokeneet koulutusta kuormittavaksi, eivätkä etäluennot olleet raskaita. Osallistuminen onnistui melko matalalla kynnyksellä ja ilmoittautuessa syntynyt jännitys purkautui nopeasti koulutuksen alettua.

Kokonaisuus oli harjoitustyöstä huolimatta hieman pintapuolinen, ja testien itsenäiseen käyttöön saadut valmiudet jättivät hieman toivomisen varaa. Toisaalta tarkoituksena ei varmasti ollutkaan tuottaa valmiita asiantuntijoita, vaan antaa kiinnostusta herättävä pintaraapaisu alasta, jota muuten käsitellään opintojen aikana suppeasti Toisaalta taas, vaikka itse menetelmät olivat uusia, oli kurssin asioista moni myös jo opinnoista tuttua asiaa. Koulutus toimi siten myös kertauksena ja mahdollisuutena soveltaa jo opintojen aikana hankittua tietoa. Koulutus oli myös muistutus siitä, miten paljon tietoa kertyy opintojen aikana huomaamatta, ja oli jokseenkin helpottavaa huomata, miten moni esille nostetuista asioista tuntui tutulta.

Annina Björkstrand, Linda Kojo, Marianna Kuiko, Roosa Suihkonen, Aapo Valtonen, Viivi Vartama, Linda Venäläinen

FOBIALAISET MAAILMALLA

Malta

Saara Viitanen

Olen neljännen vuoden opiskelija, ja vietin viime syys-tammikuun Maltalla Asuin Maltalla vakituisesti työskentelevän suomalaisen kämppiksen ja hänen koiransa (Puustin <3) kanssa, minkä koin tuovan turvaa ja tuttuutta muuten hyvinkin erilaiseen ympäristöön.

Kulttuurishokki vaihdon alussa oli suuri, ja välimerelliseen elämäntapaan meni hetki tottua Tyypillisenä suomalaisena erityisesti ikävöin Maltalla omaa tilaa ja vihreää luontoa. Maltan asutuimmat alueet on pakattu varsin täyteen, ja liikenne on paikoin aivan älytöntä. Alussa piti todella opetella pysymään jalankulkijana hengissä kävellessä suojatiettömiä katuja vasemmanpuoleisessa liikenteessä Sisämaassa saattoi törmätä peltoihin ja satunnaisiin viheralueisiin, mutta puistoja tai avaria maisemia ei juurikaan lähellä ollut.

Merimaisemista sain sen sijaan nauttia ihan huolella, ja etenkin vaihdon alkupuolen +30 asteisessa säässä kivikkoisista rannoista tuli oivia loikoilupaikkoja. Ammensin tuolloin kaiken mahdollisen lämpimästä merivedestä, joskin meduusoja piti välillä väistellä.

Malta kohteena on erityisen monikulttuurinen, ja myös vaihtareita on todella paljon Katolisena maana Maltalla on useita uskonnollisia karnevaaleja ja festoja (Maltese Festa), joissa maltalainen kulttuuri on käsinkosketeltavaa. Yöelämä on vilkasta ja milloin tahansa saa keksittyä seuraa tai tekemistä. Kaveriporukkani vakiinnuttua aktiviteetteihimme kuului muun muassa stand-up iltoja, erilaisten baarien kiertelyä, illallisjuhlia, festareita, päiväretkiä ja vaelluksia. Jouluna minulla oli seurana ihmisiä seitsemästä eri maasta ja neljästä maanosasta. Maltalla virallisina kielinä on malta ja englanti, ja vaikka maltan opiskelu minulta jäikin vähäiselle, tietyt fraasit ja sanonnat (kuten ”mela”) alkoivat nopeasti omissakin porukoissani leviämään.

Näin jälkikäteen erityisesti mieleeni nousee yksittäisiä kokemuksia syksyltä, niin ihania, hauskoja, ällöttäviä kuin raskaitakin Ensimmäisen kerroksen asuntomme houkutteli erityisesti torakoita, jotka ainakin jossain vaiheessa olivat pesiytyneet huoneeni seinän sisään. Näiden kämppisten jälkeen en kuitenkaan arastele enää esimerkiksi hämähäkkejä… Välimerellisen julkisen liikenteen kulttuurin todellinen luonne paljastui viimeistään siinä vaiheessa, kun 15 kilometrin matka rannalle vei kolme tuntia kaikkine bussisäätöineen. Uudet ystävät ja tuttavuudet olivat vaihtoni suurin rikkaus, ja vaihdon alkuvaiheen Sisilian viikonloppureissu uusien kavereiden kanssa on yksi koko syksyni kohokohdista.

Oman kokemukseni mukaan vaihtoa myydään usein elämää mullistavana kokemuksena Tätä se joillekin todella on, kaikille ei Itse koin alkushokin jälkeen eläväni aivan normaalia elämää, kokevani samoja ajatuksia ja epävarmuuksia, ylä- ja alamäkiä kuin Suomessakin.

Sen hyväksyminen, että olen pohjimmiltani sama ihminen vaihdossa kuin kotona, oli raskasta, koska olin asettanut itselleni paljon erilaisia odotuksia. Kannustan jokaista vähänkään kiinnostunutta lähtemään vaihtoon, mutta mahdollisimman avoimin ja myös itsemyötätuntoisin mielin Pelkkä lähtö vaatii joka tapauksessa älyttömästi rohkeutta, ja vaihdosta aina jää käteen jotain. Itselleni keskeisiä asioita olivat epävarmuuden ja epämukavuuden sietäminen, uudet aivan ihanat ihmiset eri maista ja kulttuureista sekä lukuisat tarinat ja uudet kokemukset

Itävalta

Maija Tuominen

Vietin syyslukukauden vaihdossa suloisessa, vuorten ympäröimässä Grazissa. Olin aina ajatellut lähteväni jossain vaiheessa opintoja vaihtoon, ja viime keväänä päätin ilman sen suurempaa suunnittelua hakea.

Selailin vaihtokohteita ja eri yliopistojen kurssitarjontaa, mutta lopulta taisin valita Grazin hakukohteeksi Google-kuvahaun perusteella. Halusin nähdä vuoria ja parantaa saksan taitojani, ja molemmat toiveeni toteutuivatkin.

Itse opiskelu vaihdossa oli melko tylsää. Valitsemani psykologian kurssit oli suunnattu toisen vuoden opiskelijoille, ja niissä keskityttiin yllättävän paljon tieteellisten artikkelien lukemisen ja esitelmien pitämisen opetteluun, jotka olivat itselleni jo aika tuttuja. Saksaksi käymäni sosiaalipsykologisen sukupuolentutkimuksen kurssi antoi eniten haastetta ja onnistumisen kokemuksia. Laimea kurssitarjonta ei kuitenkaan haitannut, koska olin kaivannut vaihdolta enemmänkin välivuoden kaltaista kokemusta, jota en ollut ehtinyt missään välissä vielä saada. Kaikki muu vaihdossa sen sijaan ylitti odotukseni moninkertaisesti Olen vieläkin häkeltynyt, miten hyvin solahdin uuden kaupungin arkeen, ja miten helppoa oli saada kavereita. Melkein kaikki ystäväni tulivat saksan intensiivikurssilta tai jollakin tavalla sen kautta, ja suosittelenkin ehdottomasti vastaavan kurssin käymistä, jos muissa kohteissa on sellaisia tarjolla. Kolmen viikon ajan päivittäinen hengailu muiden vastasaapuneiden kanssa ryhmäytti hyvin, etenkin, kun opettajamme vei meidät kurssin päätteeksi syömään perinteiseen itävaltalaiseen maatilaravintolaan.

Itävallan luonto ja maisemat olivat upeita. Olin kaivannut vuorten keskelle, ja niistä sainkin nauttia, kun kävimme kavereiden kanssa vaeltamassa ja laskettelemassa. Grazista oli helppoa liikkua julkisilla niin lähikyliin kuin naapurimaihinkin, ja teimme paljon viikonloppureissuja muun muassa Italiaan, Sloveniaan ja Unkariin. Graz itsessään oli myös niin kiva ja sopiva opiskelijakaupungiksi, että sielläkin viihdyin hyvin.

Uuteen maahan muuttaessa oli pakko laittaa supersosiaalinen vaihde päälle ja tutustua kaikkiin mahdollisiin ihmisiin, mutta se kannatti. Alun pienen koti-ikävän jälkeen viisi kuukautta tuntui kahdelta päivältä, enkä tiedä milloin minulla olisi viimeksi ollut yhtä hauskaa. Lähteminen oli yksi parhaista päätöksistä pitkään aikaan!

Saksa

Pinja Rinkinen 3. vsk, Würzburg, lokakuu 2023 – maaliskuu 2024

Saija Yli-Rahnasto 3. vsk, Augsburg, lokakuu 2023 – maaliskuu 202

Pinja:

Olin vaihdossa Würzburgissa, joka on 127 000 asukkaan kaupunki Mainjoen varrella Baijerissa, Saksassa Kaupunki sijaitsee melko keskellä Saksaa, joten yhteydet sekä ympäri Saksaa että naapurimaihin on tosi hyvät. Mun mielestä Würzburg on myös aika turkumainen kaupunki –opiskelijakaupunki joella ja linnalla –joten tuli nopeasti kotoisa olo. Lisäksi

Turusta poiketen löytyy esimerkiksi viiniviljelmiä, palatsi ja vähän kansainvälisempi ilmapiiri.

Kaupungista

Saija:

Olin vaihdossa Saksan eteläosassa, Universität Augsburgissa

Vaihtokohteena Augsburg oli todella hyvä: Yliopisto oli kompakti ja niin opetushenkilökunta kuin kansainvälisen liikkuvuuden tiimi olivat todella avuliaita Kaupungissa on noin 300 000 asukasta, mutta se tuntui kokoansa pienemmältä, joten opin melko nopeasti kulkemaan kaupungissa. Vaihtokohteita etsiessä halusin päästä mahdollisimman lähelle Alppeja, ja se olikin tärkein syy tulla juuri Baijerin alueelle vaihtoon Augsburgista kestikin noin 1,5–2 tuntia junalla vuorille Lisäksi vain 40 minuutin junamatkan päässä oli München, jossa tulikin vietettyä melko paljon aikaa. Mielestäni sijainti olikin ehkä Augsburgissa parasta. Sieltä sai hyvin suurkaupungin parhaat puolet irti, mutta maksoimme huomattavasti vähemmän asumisesta kuin Münchenissä, haha.

Opinnoista

Pinja:

Würzburgissa on useampi korkeakoulu, joista mä opiskelin Julius-MaximiliansUniverität:ssä Opiskelin saksaksi, mutta suurin osa psykan vaihtareista on käynyt täällä englanninkielisillä kursseilla eli niitäkin löytyy Mun lukkari koostui sosiaalipsykan kurssista, jonka aiheena oli sosiaalinen epätasa-arvo, pedagogisen psykologian peruskurssista, oppimisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä käsittelevästä kurssista, organisaatiopsykologian kurssista, jonka aiheena oli työelämän joustavoittaminen sekä saksan kirjoituskurssista. Lempparikursseja oli sosiaalipsykan ja organisaatiopsykan kurssit, koska niissä syvennyttiin mielenkiintoisiin aiheisiin

Turkuun verrattuna Würzburgin psykologian laitos on tosi iso (psykan vaihtareitakin oli tällä lukukaudella muistaakseni 40), joten kaikista kursseista löytyy useita rinnakkaiskursseja, joista osassa on eri teemat tai eri painotukset. Monissa kursseissa on myös erilainen rakenne: puolet opintopisteistä tulee yleisesti aihetta käsittelevästä kurssista ja puolet syventävästä kurssista Mulla oli esimerkiksi pedagogisen psykologian luentokurssi sekä siihen kuuluvana syventävänä kurssina “oppimisen kielelliset näkökulmat”. Organisaatiopsykologiasta mulla oli syventävänä kurssina englanninkielinen “ recovery from work-related stress” -kurssi, joka järjestettiin kolmena seitsemän tunnin seminaaripäivänä Kurssien rakenteen lisäksi eroja löytyy esimerkiksi kokeiden suorittamisesta: kokeet tehdään isossa luentosalissa paperille tai suullisena opettajalle

Saija:

Mun opinnot oli aika poikkeukselliset Suomeen verrattuna, sillä menin Augsburgiin kauppatieteiden vaihtopaikalla Opiskelin enimmäkseen saksaa, mutta lempikurssini vaihdossa oli International Management Kurssin opettajalla oli mielenkiintoisia omakohtaisia tarinoita ja kurssin keskusteluihin osallistui kauppatieteiden opiskelijoita yli kymmenestä eri maasta. Kurssilla sainkin paljon uusia näkemyksiä henkilöstöjohtamiseen ja kulttuureihin liittyen, vaikka osa niistä olikin näin suomalaisen psykologian opiskelijan korvaan melko erikoisia... Koska Saksassa lukuvuosi on jaettu talvilukukauteen (lokakuu-helmikuu) ja kesälukukauteen (huhtikuu-heinäkuu), aloitettiin me molemmat tekemään kandia etänä Saksasta käsin Ajatus kandin aloittamisesta etänä kauhistutti vähän, mutta lopulta se sujui yllättävän hyvin :)

Vaihdosta muuten

Saija:

Vaihto on antanut paljon aivan uudenlaisia kokemuksia, tilaisuuksia oppia lisää niin itsestä kuin muistakin kulttuureista ja ystäviä ympäri maailman. Ehkä parasta olikin uudet ystävät, tuttavuudet ja keskustelut heidän kanssaan. Olin pitkään epävarma halusinko edes lähteä, mutta heti ensimmäisen viikon päätteeksi totesin, että päätös lähteä oli oikea Jos joku siis pohtii, että vaihto kiinnostaa muttei ihan ole varma hakisiko vai ei, sanoisin vain, että kannattaa lähteä kokeilemaan. Hoin itselleni ennen lähtöä, että puoli vuotta menee vaikka päällä seisten. Jos en tykkäisikään, tietäisin ainakin, että helmikuussa pääsen takaisin Suomeen. Nautin kuitenkin ajastani vaihdossa ja puoli vuotta meni niin hujauksessa, että päädyin lopulta lykkäämään paluuta Suomeen kuukaudella

Pinja:

Oon täysin samaa mieltä Saijan kanssa siitä, että jos yhtään mietit vaihtoon lähtöä niin lähde! Mä olin jo lukion aikana vuoden vaihdossa Saksassa, joten lähdin tällä kertaa vaihtoon hyvällä kielitaidolla ja rauhallisemmalla mielellä. Ja taas sain todeta, että oli ihan super hyvä päätös!

Vinkki:Fobian nettisivuiltalöydät linkintulostettavaan versioon!

VIHJEET

HUONEELLA KUULTUA

“Miks sä elät näin?”

“Yökkistä kyökkistä, sieltä tulee [nimeltä mainitsematon Fobian hallituksen jäsen] ja tukkii sun imurin”

“enmätiiävoiks

persoonallisuus niinku...laueta?”

“Nakkila on Suomen Brasilia”

“Jos rottasi on syönyt Jelena

“Jelly” Jortikan, hanki

eläinlääkärin apua välittömästi”

“Psykoosi on vähä niin ku kuume”

*CarelessWhispersoitaustalla*

Foobikkoinnokkaasti:“Eräreikä!”

“V***u ku nää miehet pitää

laittaa talutushihnaan...”

“Sun sisimpäs on väärässä”

“Kukapa ei haluaisi olla [nimeltä mainitsematon henkilökunnan jäsen] tiukassa otteessa 2 kertaa viikossa”

“Hallitustoiminta on noloa, aika cringe”

~ hallitukseen kuulumaton foobikko

“Ihan sama mihin näppini pistän niin kusiseks menee”

“Voispa itekki vaa käydä töissä”

“Oon niin hippi että voisin synnyttämistä mieluummin hankkia lapsenkin second handina”

~ Nimetön vegaani

“No voi v***n vegaanit!”