Ilmastokatsaus 9/2023

9/2023 — Huippulämmin ja kostea sää vallitsi koko syyskuun ajan — Kaamosaikaan Aurinko tervehtii revontulin —

S ISÄLTÖ

9/2023

Pääkirjoitus — 3 Huippulämmin ja kostea sää vallitsi koko syyskuun ajan — 4 Sääkehitys syyskuussa — 6 Syyskuun säätapahtumia maailmalta — 7 Kaamosaikaan Aurinko tervehtii revontulin — 8 Antarktisen merijään laajuus jäi ennätyspieneksi — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä syyskuussa — 16 Syyskuun kuukausitilasto — 18 Syyskuun tuulitiedot — 19 Sää, energia ja yhteiskunta — 20 Lämpötilan viikkoennusteet — 22 Summary of Septmber 2023 — 23 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

SYYSKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu

ILMASTOKATSAUS 25. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-09-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Petri Mäkinen

TOIMITUS Hada Ajosenpää Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ilmasto-osaamista nostamassa Ilmaston nopea muutos haastaa toimintaympäristön yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Uudenlaista osaamista tarvitaan niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla ja järjestöissäkin.

Osaaminen on paitsi ennakointikykyä tulevista muutoksista, myös kykyä sopeutua muutoksiin ja suunnitella vaikuttavia ilmastotoimia. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ’Learning of the competencies of effective climate change mitigation and adaptation in the education system’ (ClimComp) olemme muun muassa tutkineet suomalaisten ilmastoasiantuntijoiden näkemyksiä siitä, millaista osaamista vaikuttaviin ilmastotoimiin heidän näkökulmastaan tarvitaan. Tutkimuksessa nousi esille systeemisen ymmärryksen, johtajuuden ja arvopohjan merkitys, kuin myös kyky luoda vaikuttavia strategioita ja visioita ja saada ihmiset mukaan, sekä rohkeus ja päämäärätietoisuus. Tarve on siis varsin monipuoliselle osaamiselle.

Helsingin yliopistossa alkaa ensi keväänä uusi Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus. Koulutus on kaksivuotinen 60 opintopisteen täydennyskoulutus, jonka tavoite on antaa työelämässä asiantuntijatehtävissä työskenteleville riittävät valmiudet tehdä ilmatonmuutokseen liittyviä arviointeja, suunnitelmia ja toimia. Koulutusta on suunniteltu yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Climate Leadership Coalitionin ja korkeakoulujen Ilmastoyliopisto (Climate University) -verkoston kanssa. Valmistelua on rahoittanut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koulutukseen kuuluu omatoimista opiskelua, verkkotapaamisia, neljä intensiivijaksoa ja lopputyö, jonka yksi tavoite on tukea työnantajan ilmastotyötä.

Myös lyhyempiä koulutuksia on tarjolla. Ilmastoyliopistoverkosto tarjoaa avoimia oppimateriaaleja sekä 2–5 opintopisteen opintojaksoja avoimien korkeakoulujen kautta.

Uutuutena on tänä syksynä tarjolla ’Living with changing climate’-kurssi, jonka tavoitteena on oppia hyödyntämään avoimia ilmastoaineistoja päätöksenteossa. Se on ensimmäistä kertaa opetuksessa 30.10.-11.12.2023 ja tarjolla myös avoimen yliopiston kautta.

Muuttuvassa maailmassa jatkuva oppiminen kuuluu kaikille.

LAURA RIUTTANEN yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Osaaminen on paitsi ennakointi­ kykyä tulevista muutoksista, myös kykyä sopeutua muutoksiin ja suunnitella vaikuttavia ilmastotoimia

ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

3

-5,9 °C

Savukoski, Tulppio, 15.9.

+24,1 °C

Kouvola, Utti Lentoportintie, 12.9.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

16,4 °C 179,4 mm

Kotkan Haapasaaressa mitattiin Suomen säähavaintohistorian ylin syyskuun keskilämpötila

4

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

Kuukauden suurin sademäärä, Puolanka, Paljakka

KU U KAU S I KATSAUS

Huippulämmin ja kostea sää vallitsi koko syyskuun ajan

KUVA: ADOBE STOCK

Syyskuu oli Pohjois-Lappia lukuun ottamatta ennätyksellisen lämmin.

Pohjois-Suomessa syyskuu oli paikoin myös ennätyksellisen sateinen. KeskiLapin pohjoisosissa satoi 20.9. vastaisena yönä paikoin yli 20 cm lunta.

Syyskuussa Suomessa vallitsi lähes jatkuvasti hyvin lämmin ja kostea etelän ja lounaan välinen ilmavirtaus, ja kuukaudesta muodostui Pohjois-Lappia lukuun ottamatta ennätyksellisen lämmin. Syyskuun keskilämpötila oli läntisillä merialueilla 2–3 astetta ja muualla maan etelä- ja keskiosissa 3–4 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi.

Lapissa poikkeama oli enimmäkseen 2–3 astetta. Vain pohjoisimmassa Lapissa keskilämpötilan poikkeama oli alle kaksi astetta.

Etelä- ja Keski-Suomessa syyskuun keskilämpötila ylitti aiemmat, pääosin vuosilta 1934 ja 1949 peräisin olleet ennätykset monin paikoin selvällä erolla.

Esimerkiksi Suomen pitkäikäisimmällä säähavaintoasemalla Helsingin Kaisaniemessä syyskuun keskilämpötila oli 15,8 °C, kun aiempi ennätys oli 14,9 °C syyskuulta 1934. Kotkan Haapasaaressa puolestaan saavutettiin Suomen säähavaintohistorian ylin syyskuun keskilämpötila, 16,4 °C, joka ylitti Hangon Russarössä 1934 saavutetun aiemman ennätyksen puolella asteella. Koko maan keskilämpötila oli syyskuussa noin 12,2 °C, joka oli vajaat puoli astetta korkeampi kuin vuonna 1934.

Jo syyskuun alkupäivinä oli vuodenaikaan nähden lämmintä, mutta erityisen lämmintä oli kuukauden 8.–12.

päivien välillä, jolloin etelän ja lounaan väliltä virtasi maahamme hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa. Öisin ja aamuisin esiintyi paljon sumuja, eikä rannikoiden läheisyydessä lämpötila laskenut öisin juuri 15 asteen alapuolelle. Aurinkoisina päivinä ylimmät lämpötilat vaihtelivat koko maassa 20–24 asteen välillä. Pilvisinä päivinä lämpötila jäi kuitenkin alle 20 asteeseen.

Syyskuun puolivälin jälkeen Lappiin virtasi pohjoisesta viileää ilmaa ja ete­ lämpänäkin oli pari yksittäistä viileää yötä. Pohjois-Suomen yli itään liikkui 19.–20.9. syvä matalapaine, joka nosti etelään lämmintä ilmaa lounaasta, mutta Lappiin virtasi samalla kylmää ilmaa Jäämereltä. Lappiin matalapaine toi hyvin runsaita sateita, jotka sadealueen pohjoisreunalla tulivat lumena.

Keski-Lapin pohjoisosiin märkää lunta satoi 20.9. vastaisena yönä kymmenestä reiluun pariinkymmeneen senttiin.

Suurin lumensyvyys, 23 cm, mitattiin 20.9. aamulla Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla.

Etelästä virtasi uudestaan hyvin lämmintä ilmaa koko maahan 21.–22.9.

Tampereeen Härmälässä mitattiin 22.9. loppukuun ylin lämpötila, 23,3 °C, ja seuraavana yönä lämpötila oli Etelä-Suomessa lähellä 20 astetta vielä puoliltaöin. Lämmin etelän ja lounaan välinen virtaus jatkui syyskuun viimei-

sellä viikolla, ja loppukuusta lämpötilat olivat jatkuvasti lähellä ajankohdan ennätysarvoja. Erityisesti yöt olivat poikkeuksellisen lämpimiä.

POHJOIS-SUOMESSA RIKOTTIIN MYÖS SADE-ENNÄTYKSIÄ Syyskuun sademäärä oli Lounais-Suomessa pitkän ajan keskiarvoa pienempi, ulkosaaristossa vain alle puolet keskiarvosta, mutta muualla satoi tavanomaista enemmän. Maan keskiosissa satoi yleisesti noin 1,5–2-kertaisesti tavanomaiseen verrattuna, ja suurimassa osassa Lappia sademäärä ylitti pitkän ajan keskiarvot yli kaksinkertaisesti, Muonion ja Kittilän seudulla lähes kolminkertaisesti.

Muutamalla pitkäikäisellä Lapin ja Kainuun havaintoasemalla saavutettiin jopa havaintohistorian suurimmat syyskuun sademäärät. Yksittäisistä havaintoasemista eniten satoi Puolangan Paljakassa, 179,4 mm, ja Kittilän Lompolonvuomassa, 172,6 mm. Lapissa merkittävä osa sateista saatiin 19.9., jolloin satoi paikoin enemmän kuin yleensä koko kuukauden aikana. Suurin vuorokauden sademäärä, 57,7 mm, mitattiin Kemijärven lentokentällä.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

5

SÄÄKEHITYS SYYS KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

4.9. Aivan syyskuun alussa oli epävakaista, mutta sitten Keski-Eurooppaan vahvistui laaja korkeapaine, jonka vaikutuspiirissä myös meillä oli enimmäkseen poutaista.

Samalla Pohjolaan virtasi lämmintä ilmaa lännen ja lounaan väliltä.

10.9. Syyskuun toisella viikolla korkea­ paineen alue ulottui Keski-Euroopasta Luoteis-Venäjälle. Etelästä virtasi meille hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa. Yöt ja aamut olivat usein sumuisia, eikä lämpötila laskenut varsinkaan rannikoiden lähellä juuri alle 15 asteen. Aurinkoisina päivinä mitattiin puolestaan yli 20 asteen lämpötiloja.

20.9. Lapin yli itään liikkui matalapaine, joka imi Lappiin kylmää ilmaa Jäämereltä samalla, kun Etelä-Suomessa jatkui leuto lounaisvirtaus. Keski-Lapin pohjoisosiin satoi paikoin yli 20 cm lunta. Tuulet yltyivät myrskylukemiin niin Lapin tuntureilla kuin eteläisillä merialueilla. Merellä kovin keskituulen nopeus, 28,3 m/s, mitattiin Kökarin Bogskärissä.

27.9. Suomeen virtasi edelleen syyskuun viimeisellä viikolla lämmintä ja kosteaa ilmaa etelästä, ja lämpötilat pysyivät kuukauden loppuun asti lähellä ajankohdan ennätysarvoja. Esimerkiksi Helsingissä syyskuun jälkimmäinen puolisko oli noin 1,5 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätyslämmin syyskuun loppupuoli vuonna 1866.

6

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

SYYS KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA SYYSKUUSSA 2023 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Syyskuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli syyskuussa mittaushistorian viidenneksi pienin. Jään vuotuinen minimilaajuus mitattiin 19.9. ja se oli mitatuista minimilaajuuksista kuudenneksi pienin.

POHJOIS-AMERIKKA Syyskuu oli mittaushistorian lämpimin.

ARKTINEN ALUE Syyskuu oli mitatuista toiseksi lämpimin.

YHDYSVALLAT Syyskuu oli seitsemänneksi lämpimin 129-vuotisessa tilastohistoriassa.

NEW YORK Syyskuun 29. päivä hidasliikkeinen myrsky toi runsaita sateita ja syöksytulvia New Yorkiin. Metrolinjoja jouduttiin sulkemaan, lentoja perumaan ja vesimassat peittivät teitä alleen. Vaikutusten kasaantuessa kuvernööri julisti kaupunkiin hätätilan.

ETELÄ-AMERIKKA Syyskuu oli lämpimin mittaus­ historiassa.

ISO-BRITANNIA Kuun alun seitsemän päivää kestänyt helleaalto on pisin syyskuussa Isossa Britanniassa mitattu. Syyskuu oli mittaushistorian lämpimin jakaen sijan vuoden 2006 kanssa.

TANSKA Syyskuu oli ennätyksellisen lämmin ja poikkeuksellisesti jopa lämpimämpi kuin heinä- ja elokuu tänä vuonna.

EUROOPPA Syyskuu oli havaintohistorian lämpimin.

AFRIKKA Syyskuu oli mittaushistorian lämpimin.

BRASILIA Syyskuisen myrskyn aikana Rio Grande do Sulin ja Santa Catarinan alueilla satoi yli 300 millimetriä 24 tunnin aikana. Suuri sademäärä aiheutti maanvyörymiä ja tulvia, jotka veivät yli 30 ihmisen hengen.

AASIA Syyskuu oli toiseksi lämpimin mittaushistoriassa.

JAPANI Syyskuu oli lämpimin 125vuotisessa mittaushistoriassa.

LIBYA Daniel-myrsky toi 10.9. mukanaan ennätyksellisiä sademääriä ja kovia tuuli itäiseen Libyaan.

Myrsky teki valtavat tuhot, rikkoi patoja ja aiheutti yli 10 000 ihmisen kuoleman.

TAIFUUNI SAOLA Saola toi kovia tuulia ja sateita Hongkongiin syyskuun alussa ja aiheutti tulvia, maanvyörymiä ja korkean myrskyvuoksen rannikkoalueilla.

OSEANIA Syyskuu oli mitatuista kolmanneksi lämpimin.

MAAILMAN MERIALUEET Jo kuudetta peräkkäistä kuukautta meriveden pintalämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita.

ETELÄMANNER Kahden tavanomaista kylmemmän kuukauden jälkeen syyskuu oli ennätyksellisen lämmin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli viidettä kuukautta peräkkäin ennätyksellisen pieni. Syyskuun 10. päivänä saavutettu merijään vuotuinen minimilaajuus oli myös ennätyksellisen pieni.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA SYYSKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020 Surface airair temperature for September 2023 Surface temperature anomaly September(OIKEALLA).

2023 Surface air temperatureanomaly for September 2023 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA Europe

Global

Global Global

Europe Europe

161616 66 6 44 4 22 2 0 0°C0 °C °C

Date created: 2023-10-03

Date created: 2023-10-03

Date created: 2023-10-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncei.noaa.gov/access/monitoring/monthly-report/global/202309 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-16 -16

-16

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

7

Kaamosaikaan Aurinko tervehtii revontulin

8

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

R E VO NT ULET

Kun yöt syksyllä pimenevät, taivaalla alkaa taas erottua revontulten hento loimotus. Sekin on alkujaan Auringosta lähtöisin.

KUVA: PETRI MÄKINEN

Valon lisäksi Aurinko syytää avaruuteen jatkuvasti ohutta hiukkasvirtaa, jota kutsutaan aurinkotuuleksi (kuva 1). Se koostuu pääasiassa irrallisista protoneista ja elektroneista, jotka maapallon kohdalla pyyhältävät ohitsemme satojen kilometrien sekuntivauhdilla. Pieni osa noista hiukkasista kuitenkin takertuu maapallon magneettikenttään ja syöksyy monenmoisten piruettien jälkeen ilmakehään.

Magneettikenttä ohjailee aurinkotuulen hiukkasia niin, että niitä päätyy ilmakehään pääasiassa maapallon napojen ympärillä. Siksi revontulia näkyy Suomessa useimmin Lapissa, ja Keski-Euroopassa ne ovat jo tuiki harvinaisia. Useimmat hiukkaset eivät myöskään syöksy ilmakehään suorinta reittiä, vaan käyvät kiepahtamassa maapallon takana Auringosta katsoen. Siksi revontulia esiintyy eniten keskiyöllä – jo pari tuntia aiemmin on kuitenkin hyvä aika alkaa tähyillä niitä.

Revontulten valo syntyy ilmakehässä yli sadan kilometrin korkeudessa, kun aurinkotuulen hiukkaset törmäilevät typpi- ja happiatomeihin ja -molekyyleihin. Törmäyksessä yksi atomin elektroneista voi tulla tönäistyksi pois normaalilta paikaltaan; sitä kutsutaan atomin virittymiseksi. Kun

Monen mielikuvissa revontulet yhdistyvät paukkuviin pakkasiin. Sää ei kuitenkaan revontuliin vaikuta, ja niitä esiintyy melko tasaisesti ympäri vuoden. elektroni putoaa takaisin tavalliselle paikalleen eli viritystila purkautuu, sen ylimääräinen energia karkaa valona. Samaan tapaan syntyy valo vanhanaikaisessa loisteputkessa. Atomeilla on paljon eri viritystiloja, ja jokaista vastaa tietty valon aallonpituus eli väri. Esimerkiksi revontulten tavallisin vihreä väri syntyy happiatomin ¹S-nimisen viritystilan purkautuessa.

Kuva 1: Aurinkotuuli kohtaa maan magneettikentän.

Kuvassa esitetyt kohteet eivät ole mittakaavassa toisiinsa nähden. Kuvan lähde: NASA, Public domain, via Wikimedia Commons

ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

9

ANTARKTIKSEN M ER I JÄÄ

Valoa ja lämpöä Aurinko säteilee hyvin tasaisesti, mutta sen tuottaman hiukkasvirran voima vaihtelee niin kuin maanpäällistenkin tuulten. Aurinkotuulen puuskat ja myrskyt saavat revontulet kirkastumaan ja leviämään tavanomaista etelämmäksi. Muutaman kerran vuosisadassa avaruudellinen hirmumyrsky voi työntää ne Välimerelle asti.

Aurinkotuulen puuskaisuus vaihtelee noin yhdentoista vuoden jaksoissa. Tänä talvena Aurinko on lähestymässä aktiivisuutensa huippua, joten revontulia on odotettavissa keskimääräistä useammin. Niiden määrä kasvanee vielä pari vuotta ja taittuu sitten vähitellen laskuun.

Monen mielikuvissa revontulet yhdistyvät paukkuviin pakkasiin. Sää ei kuitenkaan revontuliin vaikuta, ja niitä esiintyy melko tasaisesti ympäri vuoden – syksyllä ja keväällä jopa hieman enemmän kuin talvella.

Mielikuva on kuitenkin sikäli osuva, että pakkasyö on useimmiten myös pilvetön ja pimeä, jolloin revontulet näkyvät hyvin; lauhalla säällä ne loimuavat piilossa pilvien yläpuolella, ja kesällä ne hukkuvat taivaanrannan tuntumasta kajastavaan yöttömän yön valoon.

VOIKO REVONTULIA ENNUSTAA? Revontulet ovat omapäisiä otuksia, jotka syttyvät ja sammuvat omien päähänpistojensa mukaan ja liehuvat taivaalla usein vain joitakin kymmeniä minuutteja kerrallaan. Niiden tarkka ennustaminen on mahdotonta. Aurinkotuulen puuskia osataan kuitenkin jo jonkin verran ennustaa, ja sen perusteella voimme kertoa, milloin revontulten ilmestyminen on tavallista todennäköisempää. Auringon pintaa katselemalla näemme pari päivää etukäteen, mitä sieltä lähtee kohti maapalloa. Tarkempaa mittausta tuottaa Auringon ja Maan välissä päivystävä satelliitti, jonka tarjoama varoitusaika on kuitenkin kovin lyhyt, sillä sen luota aurinkotuuli hujahtaa Maahan alle tunnissa.

Aurinkotuulen hiukkaset, jotka synnyttävät revontulivalon, kuljettavat ilmakehään sataessaan myös sähkövirtaa. Tuo sähkövirta aiheuttaa pienen magneettisen häiriön, jonka voi mitata maanpinnalla olevilla magnetometreillä. Näihin mittauksiin perustuvat Revontulet ja avaruussää -verkkosivullamme olevat kartta ja pylväskaavio. Niiden näyttäessä punaista revontulet ovat ehkä jo syttymässä, joten kiireellä ulos! Pilvisyys on kuitenkin syytä tarkistaa erikseen, sillä magnetometri ”näkee” revontulet pilvien läpikin, toisin kuin ihminen.

KUVA: ADOBE STOCK

HYVIÄ REVONTULITALVIA TULOSSA

Antarktisen merijään laajuus jäi ennätyspieneksi Etelämantereen merijää saavutti odotetusti vuotuisen enimmäislaajuutensa syyskuun 10. päivänä 2023. Laajuus oli 16,7 miljoonaa neliökilometriä, mikä on ennätyksellisen alhainen maksimi vuodesta 1979 alkavassa satelliittihavaintohistoriassa. Merijään laajuus jäi ensimmäistä kertaa alle 17 miljoonaan neliökilometriin, mikä on yli miljoona ­neliökilometriä alle edellisen, vuonna 1986 määritetyn ennätyspienen enimmäislaajuuden.

Helmikuussa 2023 saavutettu vuosittainen Etelämantereen merijään vähimmäislaajuus oli niin ikään ennätyksellisen pieni, ja huhtikuun alusta lähtien jääpeitteen kasvu oli ennennäkemättömän hidasta.

Nyt havaitun ennätyksellisen suppean merijään uskotaan liittyvän valtamerten ylimmän kerroksen lämpenemiseen.

Samanaikaisesti Etelämantereen merijään ennätyksellisen suppean maksimin kanssa pohjoisen merijään laajuus oli havaintohistorian viidenneksi pienin.

Nämä yhdessä saivat merijään kokonaislaajuuden vielä alemmaksi kuin edellisenä ennätysvuonna 2016.

Jaakko Seppänen

Tiera Laitinen 10

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ADOBE STOCK

Syyskuu oli Suomessa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta ennätyksellisen lämmin. Koko maan keskilämpötila oli syyskuussa noin 12,2 °C, joka ylitti aiemman ennätyksen vuodelta 1934 vajaalla puolella asteella.

Kotkan Haapasaaressa mitattiin Suomen säähavaintohistorian ylin syyskuun keskilämpötila, 16,4 °C.

ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötilaanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.

Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila syyskuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot syyskuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen syyskuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareo­grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA SYYSKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli syyskuussa keskimäärin 4,8 miljoonaa neliökilo­ metriä, joka on noin 18 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 syyskuun keskiarvo. Se oli viidenneksi pienin merijään laajuus syyskuussa vuodesta 1979 alkavalla satelliittihavaintojen aikakaudella. Havaintohistorian pienin syyskuun jääpeite, joka oli myös pienin vuosittainen minimilaajuus, havaittiin vuonna 2012, jolloin jään peittämän alueen laajuus oli 32 % tavanomaista suppeampi.

Merijäätä oli tämän vuoden syyskuussa tavanomaista vähemmän suurimmassa osassa Pohjoista jäämerta. Erityisen vähän jäätä oli Tyynenmeren puolella Pohjoista jäämerta; Beaufortinmeri ja Itä-Siperian meri olivat pääosin jäättömiä syyskuussa. Toisaalta, kuten heinä- ja elokuussa, merijäätä oli tavanomaista enemmän Frans Joosefin maan pohjoisrannalta Laptevinmeren pohjoisosiin ulottuvalla kaistaleella, sekä pienellä alueella Grönlanninmerellä.

Arctic Arcticsea seaice iceconcentration concentrationforforSeptember September2023 2023

Average concentration Average concentration ecmf VT: Wednesday 01 Januar y 2020 00 UTC sur face Land-sea mask

ecmf VT: Sunday 01 September 1991 00 UTC sur face Sea ice area fraction

ecmf VT: Wednesday 01 Januar y 2020 00 UTC sur face Land-sea mask

ecmf VT: Sunday 01 September 1991 00 UTC sur face Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2023-10-03

Date created: 2023-10-03

2020 Average iceice edge September 1991-2020 Average edge September 1991-2020

00

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella syyskuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta syyskuussa 2023. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Suomen lisäksi syyskuun keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea myös koko Euroopan sekä maapallon keskiarvoa tarkasteltaessa.

Maapallon keskilämpötilan poikkeama syyskuussa jakson 1991–2020 keskiarvosta, noin 0,9 °C, oli yli kaksi kertaa suurempi kuin yhtenäkään aiempana vuonna, jolloin syyskuun keskilämpötila on ollut normaalia korkeampi.

ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä SYYSKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Syyskuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä SYYSKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

17

SYYSKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2023

1991– 2020

2023

PVM

2023

PVM

2023

1991– 2020

2023

PVM

2023

1991– 2020

16,2

13,4

20,7

10.

10,6

18.

19,4

57

9,0

22.

0

0

JOMALA JOMALABY

14,5

11,9

23,7

8.

2,1

18.

35,2

64

17,1

19.

0

0

KAARINA YLTÖINEN

15,0

11,5

23,0

8.

0,9

18.

40,1

56

13,4

19.

0

0

HELSINKI KAISANIEMI

15,8

12,3

20,9

8.

5,4

18.

70,7

56

19,2

13.

0

0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

14,9

11,6

21,9

22.

2,0

18.

61,6

62

26,8

13.

0

0

JOKIOINEN ILMALA

14,3

10,6

22,5

10.

-0,1

18.

42,0

54

11,6

19.

0

0

KOUVOLA ANJALA

14,5

10,9

24,0

12.

3,1

7.

65,2

61

20,3

13.

0

0

HEINOLA ASEMANTAUS

14,3

10,7

23,6

12.

4,4

15.

65,5

53

18,0

19.

0

0

TAMPERE HÄRMÄLÄ

14,2

10,6

23,3

22.

1,2

18.

62,4

56

15,6

19.

0

0

KANKAANPÄÄ NIINISALO

13,7

10,1

24,0

9.

1,5

18.

73,7

66

18,8

19.

0

0

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

13,0

9,4

21,1

9.

0,9

15.

96,1

58

23,6

19.

0

0

SAVONLINNA PUNKAHARJU

13,9

10,5

22,5

12.

5,0

19.

109,2

62

45,9

13.

0

0

SEINÄJOKI PELMAA

13,5

10,0

23,9

9.

0,3

18.

90,7

54

21,1

16.

0

0

KUOPIO MAANINKA

13,7

10,0

22,4

12.

2,8

19.

94,5

55

20,5

19.

0

0

LIEKSA LAMPELA

13,1

9,3

21,7

12.

0,4

16.

105,7

69

13,5

13.

0

0

SIIKAJOKI RUUKKI

12,3

9,0

22,8

9.

-2,2

15.

60,6

53

8,8

27.

0

0

SUOMUSSALMI PESIÖ

11,0

7,8

21,4

9.

0,7

15.

116,7

69

30,8

30.

0

0

ROVANIEMI APUKKA

10,6

7,6

21,6

9.

-2,6

15.

130,1

55

45,6

19.

0

0

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

10,0

7,0

22,4

9.

-3,2

15.

112,7

52

40,1

19.

0

0

INARI SAARISELKÄ

8,3

5,8

21,4

9.

-4,2

15.

123,8

59

29,2

19.

0

0

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

7,6

5,7

20,1

9.

-3,6

21.

53,9

38

16,0

1.

0

0

UTSJOKI KEVO

8,1

6,4

22,0

9.

-3,3

21.

68,2

38

8,7

1.

0

0

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

30.9.

PAIKKAKUNTA

2023

1991–2020

UTÖ

163,1

188

MAARIANHAMINA

154,5

TURKU

143,7

163

HELSINKI

153,6

160

JOKIOINEN

131,6

140

KOUVOLA

134,0

135

JYVÄSKYLÄ

125,1

123

KUOPIO

111,5

KORSNÄS

144,1

OULU

124,8

ROVANIEMI

88,6

SODANKYLÄ

105,2

107

UTSJOKI

79,5

88

18

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

SYYSKUUN MAASALAMATIHEYS

SYYS KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

19

SÄÄ, EN ERGIA JA YHT EI SKU N TA

SÄÄ, ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS HUHTI-SYYSKUUSSA 2023

Sääriippuvaisista energian tuotantomuodoista Suomessa tuotettiin huhti-syyskuussa vesivoimalla yhteensä 6,9 TWh, tuulivoimalla 5,7 TWh ja aurinkovoimalla 0,7 TWh sähköä.

Sähkön kokonaistuotanto Suomessa oli 35,0 TWh ja -kulutus 34,1 TWh. Sähköntuotannon omavaraisuus huhti-syyskuussa oli keskimäärin 102,6 %. Toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja syyskuussa sähköntuotanto oli kulutusta suurempaa, kun taas huhtikuussa ja heinäkuussa kulutus oli tuotantoa suurempaa.

Tuulivoimalla tuotettiin eniten sähköä syyskuussa, noin 1,4 TWh, ja myös toukokuussa tuulivoiman tuotanto oli reilut 1,2 TWh. Syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla tuulivoiman tuotanto kattoi 30,7 % Suomen sähkönkulutuksesta. Heikkotuulisimpina päivinä kesäkuun ja heinäkuun lopulla sekä elokuun puolivälin jälkeen tuulivoiman tuotannon keskiteho puolestaan vaihteli alle 100 ja 250 MW:n välillä.

Vesivoiman tuotanto oli suurinta toukokuussa ja aurinkovoiman kesäkuussa. Aurinkovoiman tuotannon osuus Suomen päivittäisestä sähkönkulutuksesta oli juhannuksen aikoihin enimmillään vajaat 4 %.

Vesivoiman varastoaltaiden täyttöaste seurasi tyypillistä vuodenaikaista kulkua. Kesäkuun loppupuolella varastoaltaiden täyttöaste laski kuitenkin ajankohdan keskimääräisen tason alapuolelle alkukesän kuivuuden seurauksena, mutta sateinen loppukesä nosti täyttöasteen pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle. Syyskuussa varastoaltaiden täyttöaste oli edelleen nousussa, ja syyskuun lopussa se oli 74,9 %.

VESI-, TUULI- JA AURINKOVOIMAN KUUKAUSITUOTANTO

PÄIVITTÄINEN SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS JA -TUOTANTO SUOMESSA HUHTI-SYYSKUUSSA 2023

Vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto Suomessa huhti-syysskuussa 2023.

Sähkön kokonaistuotannon ja -kulutuksen päivittäinen keskiteho ­Suomessa huhti-syyskuussa 2023.

20

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

SÄÄ , E N E R G I A JA Y H TE I SKUNTA

VESIVOIMAN TUOTANTO

74,9 %

Suomen vesivoimaloiden ­varastoaltaiden täyttöaste oli syyskuun lopussa 74,9 %, joka oli ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella.

20,1 %

Kotimainen vesivoiman tuotanto kattoi huhti-syyskuussa 20,1 % Suomen sähkönkulutuksesta.

79–3775 MW

Vesivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho ja varastoaltaiden täyttöaste Suomessa huhti-syyskuussa 2023.

Katkoviiva kuvaa varastoaltaiden täyttöasteen mediaania vuosina 1978–2014.

TUULIVOIMAN TUOTANTO

Tuulivoiman tuotannon päivit­täinen keskiteho vaihteli huhti-­ syyskuussa 79 ja 3775 MW:n välillä.­ Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 13.4. ja pienin 27.7.

16,8 %

Kotimainen tuulivoiman tuotanto kattoi huhti-syyskuussa 16,8 % Suomen sähkönkulutuksesta.

52–271 MW

Tuulivoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2023.

AURINKOVOIMAN TUOTANTO

Aurinkovoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli huhtisyyskuussa 52 ja 271 MW:n välillä.

Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 21.6. ja pienin 29.9.

KUVA: ADOBE STOCK

2,1 %

Kotimainen aurinkovoiman tuotanto kattoi huhti-syyskuussa 2,1 % Suomen sähkönkulutuksesta.

Aurinkovoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2023.

Lähteet: Fingrid Avoin data ja Suomen Ympäristökeskus ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

21

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 4 3– 4 8 Ennuste on tehty 22.10.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

23.10.–29.10.

30.10.–5.11.

6.11.–12.11.

13.11.–19.11.

20.11.–26.11.

27.11.–3.12.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

22

|

ILMASTOKATSAUS 9/2023

F M I ’S M O N TH LY C L I M ATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F S E P TE M B ER 2023

Extremely warm and humid September September was record warm in Finland, with the exception of northern Lapland. In northern Finland, also precipitation levels set locally new records. More than 20 cm of snow fell in parts of Lapland on the night of 20 September.

A persistent warm and humid southerly or south-westerly airflow prevailed in Finland virtually through the whole of September. Only in Lapland a colder period took place after mid-September. Eventually, the mean temperature in September was 3–4 °C above the long-term average from 1991–2020 in the southern and central parts of Finland, except for the maritime areas in the west where the deviation from the average was 2–3 °C. Also in Lapland, the warm anomaly was mainly 2–3 °C. Apart from northern Lapland, these values broke the previous records, mainly from the years 1934 and 1949.

For instance, in Kaisaniemi, Helsinki where observations began already in 1829, the mean temperature in September, 15.8 °C, surpassed the previous record of 14.9 °C from 1934 by a clear margin. The mean temperature averaged over the whole of Finland was in September approximately 12.2 °C, i.e., about 0.4 °C above the previous record from 1934. From individual stations, the highest mean temperature in September, 16.4 °C, was measured in Haapasaari, Kotka.

In addition to the warmth, air was extremely humid in September and there were several foggy nights and mornings. Particularly warm and humid air was flowing into Finland between the 8th and 12th. Near the coasts, temperature hardly dropped below 15 °C even at nighttime and on sunny days,

the highest temperatures varied between 20–24 °C throughout Finland.

Extremely warm southerly airflow reached Finland again on 21 and 22 September. An exceptionally high temperature of 23.3 °C considering the time of year was measured in Härmälä, Tampere on the 22nd and on the following night, temperature remained in Tulppio, Savukoski, southern Finland close to 20 °C until 15.9. midnight. Still during the last week of September temperatures remained close to the highest values ever reUtti Lentoportintie, corded in this time of year.

Kouvola, 12.9.

Precipitation levels were clearly above the average in most of Finland.

Only in southwestern Finland it rained less than usually but elsewhere the precipitation levels exceeded the longterm averages mainly by 1.5–2-fold, in Lapland even by 2–3-fold. A few stations in northern Finland even measured the highest level of precipitation in September on record. The two sta- Highest and lowest temperatures tions with the highest level of precipitation in September were Paljakka, Puolanka with 179.4 mm and LomHIGHLIGHTS: SEPTEMBER 2023 polonvuoma, Kittilä with 172.6 mm.

• September 2023 was the warmest In Lapland it rained heavily, and also September on record globally, with snowed, on 19 September. At Kemijärvi an average surface air temperature of 16.38°C. Airfield it rained even 57.7 mm within • September 2023 saw wetterthe day and in Kenttärova, Kittilä, a than-average conditions along many snow depth of 23 cm was measured parts of the western seaboard of Europe, including the western on the following morning. The downIberian Peninsula, Ireland, northern pour in the north was associated with Britain, and Scandinavia. a windstorm in sea areas in the south.

-5.9 °C

+24.1 °C

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 9/2023

|

23

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi