Ilmastokatsaus 10/2023

10/2023 — Lokakuu loppui talviseen kylmyyteen — Metsätalouden ilmastovaikutukset suometsissä —

S ISÄLTÖ

10/2023

Pääkirjoitus — 3 Lokakuun alku oli sateinen ja loppu talvisen kylmä — 4 Sääkehitys lokakuussa — 6 Lokakuun säätapahtumia maailmalta — 7 Käsitys metsätalouden ilmastovaikutuksista suometsissä tarkentuu — 8 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä lokakuussa — 16 Lokakuun kuukausitilasto — 18 Lokakuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of October 2023 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

LOKAKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

ILMASTOKATSAUS 25. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-10-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 10/2023

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Adobe Stock

TOIMITUS Hada Ajosenpää Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Aerosolien uusi aikakausi Tänä vuonna kansainvälisessä ilmastokeskustelussa on ­ollut näkyvästi esillä ilmakehää viilentävän aerosolipakotteen vaimeneminen. Esimerkiksi marraskuussa laajaa huomiota saaneen James Hansenin johtaman tutkimuksen mukaan globaalin lämpenemisen havaittu kiihtyminen (0.18 °C/vuosikymmen jaksolla 1970–2010 vrt. 0.27 °C/vuosikymmen vuodesta 2010 eteenpäin) selittyy pitkälti maailman laivaliikenteen rikkipäästöjen uusilla rajoitteilla sekä Kiinan pyrkimyksillä puhdistaa ilmansaasteitaan. Myös mahdollisuus aerosoleilla tuotettuun ilmaston keinotekoiseen viilennykseen on noussut jälleen kansainväliseen keskusteluun.

Uusi tutkimus – jossa Ilmatieteen laitoskin on mukana – nostaa esille myös aerosolipakotteen muutosten paikalliset vaikutukset: yhteyden paikallisiin lämpötilan ääriarvoihin, merien lämpöaaltoihin, ilmakehän laajan skaalan virtauksiin, Aasian ja Afrikan monsuunisateisiin sekä arktisen alueen nopeaan lämpenemiseen. Aerosolipakotteen muutokset ­ saattavat jopa dominoida osaa paikallisista ilmastonmuutoksista ensi vuosikymmeninä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudetta raporttia onkin kritisoitu siitä, että se pitkälti pelkistää aerosolien viilentävän vaikutuksen globaaliksi kasvihuonekaasujen vaikutusta hillitseväksi keskiarvoksi. On oletettavaa, että tulevassa seitsemännessä raportissa aerosolien paikalliset ilmastovaikutukset tulevat olemaan voimakkaasti esillä.

Ilmatieteen laitoksella on pitkät perinteet aerosolitutkimuksessa. Globaalin ilmastomallinnuksen osalta tutkimme tällä hetkellä muun muassa polaarialueiden aerosolivaikutuksia vetämässämme Horizon CRiceS -hankkeessa, ja osallistumme kansainvälisiin ilmastomallivertailuihin aerosolien globaaleista ja paikallisista ilmastovaikutuksista EC-Earth3 -mallilla (AerChemMIP ja juuri alkanut RAMIP). Lisäksi olemme pääkehittäjinä uuden aerosolikuvauksen tuomisessa uusiin EC-Earth4 ja IFS -malleihin sekä parannamme ilmastomallien aerosolien ja niiden ilmastovaikutusten kuvauksia useassa Horizon -hankkeessa. Meillä on erinomainen asema tarjota uutta ja parasta tietoa aerosolien ilmastovaikutuksista tulevien IPCC-raporttien tueksi.

JOONAS MERIKANTO Ryhmäpäällikkö

Meillä on erinomainen asema tarjota uutta ja parasta tietoa aerosolien ilmastovaikutuksista.

ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

3

-23,5 °C Kittilä lentoasema, 31.10.

+16,7 °C

Kirkkonummi, Mäkiluoto, 1.10.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

160,8 mm 27,5 m/s Kuukauden suurin sademäärä, Virolahti, Koivuniemi.

4

|

ILMASTOKATSAUS 10/2023

Kuukauden kovin keskituulen nopeus, Kökar, Bogskär, 7.10. ja Rauma, Kylmäpihlaja, 7.10.

KU U KAU S I KATSAUS

Lokakuun alku oli sateinen ja loppu talvisen kylmä

KUVA: ILARI LEHTONEN

Lokakuun alkupuolella Suomen yli itään liikkui useita voimakkaita matalapaineita, jotka toivat mukanaan runsaita sateita ja myrskytuulia. Kuukauden loppu­ puoli oli puolestaan korkeapaineen hallitsema ja kylmä.­ Lokakuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Suurimmassa osassa maata kuukauden keskilämpötila oli 1–3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa alempi. Vähiten lämpötila poikkesi normaalista Suomenlahden rannikolla, missä keskilämpötilan poikkeama oli 0,5–1 astetta. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Länsi-Lapissa oli puolestaan yli kolme astetta tavanomaista kylmempää. Pohjanmaan maakunnissa oli kylmempi lokakuu viimeksi vuonna 2002, ja Lapissa lokakuu oli paikoin kylmin 30 vuoteen.

Erityisesti lokakuun loppupuoli oli kylmä, mutta Pohjois-Suomessa myös kuukauden alkupuoli oli tavanomaista kylmempi, ja Keski- ja Pohjois-Lapissa terminen talvi alkoi jo 5.–7.10. Lokakuun puolivälin jälkeen sää oli täysin talvinen ja lämpötila pysytteli enimmäkseen pakkasen puolella muuallakin eteläisintä Suomea lukuun ottamatta.

Lokakuun alkupäivinä lämpötila nousi Etelä-Suomessa ylimmillään vielä 15 asteen tuntumaan, ja Kirkkonummen Mäkiluodolla mitattiin 1.10. kuukauden ylin lämpötila, 16,7 °C. Lokakuun alin lämpötila, -23,5 °C, mitattiin puolestaan Kittilän lentoasemalla 31.10. Maan keskiosissa esiintyi loppukuusta 10–15 asteen yöpakkasia, ja Etelä-Suomessakin oli 29.10. vastaisena yönä monin paikoin 5–10 astetta pakkasta.

SATEISINTA OLI ETELÄ-SUOMESSA JA PERÄMEREN RANNIKOLLA Etelä-Suomessa ja Perämeren ympäristössä lokakuu oli selvästi tavanomaista sateisempi. Oulun ja Kokkolan välisellä rannikkoalueella satoi 100–140 mm, ja nämä olivat havaintohistorian suurimpia lokakuun sademääriä tällä alueella.

Muun muassa Siikajoen Ruukissa oli aseman 122-vuotisen havaintohistorian sateisin lokakuu. Lokakuun sade-ennätysten syntyyn Perämeren ympäristössä vaikutti etenkin kuukauden 11. päivän rankkasade, jolloin alueella satoi paikoin yli 50 mm vuorokaudessa.

Koko maan suurin sademäärä lokakuussa oli 160,8 mm, ja se mitattiin Virolahden Koivuniemessä. Yleisesti lokakuun sademäärä vaihteli Etelä-Suomessa 90–140 mm:n välillä, ja näistä sateista valtaosa saatiin kuukauden alkupuolella. Ensimmäinen voimakas sadealue Etelä-Suomen yli liikkui 3.–4.10., ja lisäksi 6.–8.10., 11.–12.10. ja 14.–15.10.

Suomen yli liikkuneiden matalapainemyrskyjen yhteydessä satoi rankasti.

Kuukauden loppupuolella Pohjolan yllä vaikutti korkeapaineen alue, jonka myötä sateet jäivät vähäisiksi, kunnes lokakuun viimeisenä päivänä etelästä Suomea lähestynyt matalapaine toi jälleen runsaita sateita maan etelä- ja keskiosiin. Nämä sateet tulivat poh-

joisosiltaan lumena, ja Satakunnasta Pirkanmaan ja Keski-Suomen kautta Savoon yltävällä alueella lunta pyrytti toistakymmentä senttiä. Hangon edustalla tuuli yltyi samalla myrskylukemiin, ja lokakuussa havaittiin merialueilla myrskyä kaikkiaan kahdeksana päivänä, mikä on suurin lokakuun myrskypäivien lukumäärä vuodesta 2006 alkaen. Voimakkaimmat tuulet havaittiin luoteismyrskyssä 7.10., jolloin keskituulen nopeudeksi mitattiin niin Kökarin Bogskärin kuin Rauman Kylmäpihlajan majakoilla kovimmillaan 27,5 m/s.

Puuskissa yli 20 m/s puhaltaneita tuulia havaittiin lokakuun myrskyjen yhteydessä myös maa-alueilla.

Lokakuun viimeisen päivän lumipyryn jäljiltä lumipeite kattoi kuukauden päättyessä suurimman osan maata.

Lappiin lumipeite muodostui päälaen Lapin aluetta lukuun ottamatta jo lokakuun alkupuolella. Keski-Lapissa pyrytti paikoin parikymmentä senttiä lunta sekä 11.10. että 14.10., ja kuukauden suurin lumensyvyys, 38 cm, mitattiin näiden pyryjen jälkeen Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla 15.10.

Lokakuun auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa muualla, paitsi Perämeren ympäristössä oli tavanomaista aurinkoisempaa.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

5

SÄÄKEHITYS LOKAKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

7.10. Suomen etelärannikon yli itään liikkui syvä matalapaine, joka toi mukanaan runsaita sateita ja myrskytuulia. Luoteismyrskyssä tuulen nopeudeksi mitattiin kovimmillaan 27,5 m/s Kökarin B ­ ogskärissä ja Rauman Kylmäpihlajasa. Sadealueen pohjoisreunalla osa sateesta tuli räntänä ja lumena, ja matalapaineen jälkipuolella Jäämereltä virtasi Suomeen kylmää ilmaa.

11.10. Atlantilta saapui seuraava syvä ­matalapaine, joka toi jälleen mukanaan kovia sateita ja myrskytuulia. Merenkurkun yllä syveni osakeskus, jonka vaikutuksesta vettä satoi erityisen runsaasti Perämeren rannikon tuntumassa. Suurin vuorokausi­ sademäärä, 52,5 mm, mitattiin Kalajoen Mehtäkylässä. Keski-Lappiin tuiskutti parikymmentä senttiä lunta.

19.10. Lokakuun puolivälin jälkeen pohjoisesta vahvistui Skandinavian ylle korkeapaineen alue. Samalla Pohjolan ylle asettui kylmän ilmamassan alue. Kylmä ja korkeapainevoittoinen sää jatkui koko lokakuun lopun ajan. Lämpötila pysytteli maan k ­ eskija pohjoisosissa enimmäkseen pakkasen puolella ja Etelä-Suomessakin lähellä nollaa.

31.10. Lokakuun viimeisenä päivänä ­Suomea lähestyi etelästä matalapaine.

Eteläisimpään Suomeen matalapaine toi runsaita vesisateita, mutta maan ­keskiosissa pyrytti lunta. Erityisen sakeaa lumisade oli Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Keski-­ Suomessa, missä ajokeli muuttui erittäin huonoksi. Juupajoen Hyytiälässä lunta pyrytti loka-marraskuun vaihteessa parissa päivässä peräti 30 cm.

6

|

ILMASTOKATSAUS 10/2023

LO KA KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA LOKAKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Lokakuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli lokakuussa mittaus­ historian seitsemänneksi pienin.

POHJOIS-AMERIKKA Lokakuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

FENNOSKANDIA Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa lokakuu oli tavanomaista viileämpi.

ARKTINEN ALUE Lokakuu oli mitatuista viidenneksi lämpimin.

YHDYSVALLAT Lokakuu oli 18. lämpimin 129-vuotisessa tilastohistoriassa.

MISSISSIPPI-JOKI Vedenpinta joessa laski ennätyksellisen matalaksi jo toisena peräkkäisenä vuotena. Useita proomuja ja aluksia ajautui kiinni matalikkoon alhaisen vedenkorkeuden vuoksi.

HURRIKAANI OTIS Otis rantautui 25.10. kategorian 5 hurrikaanina lähelle Acapulcoa, joka sijaitsee Meksikon Tyynenmeren puoleisella, eteläisellä rannikolla.

Voimakkaat tuulet aiheuttivat suuria tuhoja lähes miljoonan asukkaan Acapulcon kaupungissa.

EUROOPPA Lokakuu oli havaintohistorian toiseksi lämpimin.

AASIA Lokakuu oli mittaushistorian lämpimin.

ITALIA Lokakuu oli mittaus­ historian lämpimin.

ESPANJA Lokakuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

AFRIKKA Lokakuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

OSEANIA Lokakuu oli mitatuista 15. lämpimin.

GHANA Rankkasateet aiheuttivat itäisessä Ghanassa voimakkaita tulvia ja pakottivat evakuoimaan lähes 26 000 ihmistä kodeistaan.

ETELÄ-AMERIKKA Lokakuu oli mittaushistorian lämpimin.

TROOPPINEN SYKLONI LOLA Lola iski Vanuatulle 25.10. ja aiheutti valtavia tuhoja infrastruktuurille ja viljelmille maan pohjoisissa provinsseissa.

MAAILMAN MERIALUEET Jo seitsemättä peräkkäistä kuu­ kautta meriveden pintalämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli kuudetta kuukautta peräkkäin ennätyksellisen pieni.

ETELÄMANNER Lokakuu oli mittaushistorian kuudenneksi kylmin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA LOKAKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020 Surface airair temperature for October 2023 Surface temperature anomaly for October October 2023 2023 Surface air temperatureanomaly for KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Europe

Global

Global Global

Europe Europe

111111 66 6 44 4 22 2 0 0°C0 °C °C

Date created: 2023-11-03

Date created: 2023-11-03

Date created: 2023-11-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202310 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -11

-11

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

7

8

|

ILMASTOKATSAUS 10/2023

M E TSÄTA LO U D E N I L MASTOVA I KUT UKSET

Käsitys metsätalouden ­ilmastovaikutuksista ­suometsissä tarkentuu Suometsien ja niissä harjoitettavan metsätalouden ilmastovaikutukset kiinnostavat yhä enemmän. Hakkuiden jälkeisiin päästöihin vaikuttaa muun muassa valittu metsänkasvatusmenetelmä.

Suomessa ojitettiin runsaasti soita metsänkasvun parantamiseksi ja puuntuotannon tehostamiseksi etenkin vuosina 1960–1980. Nykyisin valtaosa näistä alueista on harvennushakkuilla käsiteltävää kasvatusmetsää, ja uudistuskypsienkin metsien osuus kasvaa nopeasti.

Soiden ojituksen vesistövaikutukset ovat näkyneet suurelle yleisölle vesistöjen tummumisen myötä, mutta myös ilmastovaikutukset ovat hiilineutraaliustavoitteiden myötä nousseet julkiseen keskusteluun. Maankäyttösektori on vuosikymmenen aikana kääntynyt hiilinielusta hiilitaseeltaan neutraaliksi − tai jopa pieneksi hiilenlähteeksi − ja ojitettujen turvemaiden päästöjen hillinnällä voitaisiin saada merkittäviä parannuksia maankäyttösektorin hiilitaseeseen.

KUVA: ANNALEA LOHILA

VALITTU METSÄNKASVATUSMENETELMÄ VAIKUTTAA SUOMETSIEN PÄÄSTÖIHIN Jaksollinen metsänkasvatus on Suomessa yleisin metsänkasvatusmenetelmä. Siinä metsää kasvatetaan mahdollisimman tasaikäisenä ja -rakenteisena ja kiertoajan lopussa tehdään päätehakkuu, jonka jälkeen perustetaan uusi taimikko joko viljellen tai luontaisesti uudistaen.

Ojitettuihin suometsiin on ehdotettu käytettäväksi jatkuvapeitteistä metsänkasvatusmenetelmää, jonka etuna pidetään pienempiä vesistö- ja ilmastovaikutuksia verrattuna jaksolliseen

kasvatukseen. Vaikka jatkuvasta kasvatuksesta on karttunut tietoa metsänkasvatuksen näkökulmasta, menetelmän ilmastovaikutuksia on alettu tutkia vasta viime aikoina.

Ilmatieteen laitos on tutkinut, yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa, metsätalouden ilmastovaikutuksia Kanta-Hämeen Tammelassa sijaitsevalla Lettosuolla vuodesta 2010 alkaen. Keskeisessä roolissa ovat olleet Ilmatieteen laitoksen kaasuvirtamittaukset, joilla selvitetään ilmakehän ja metsän välistä hiilidioksidivaihtoa. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat olleet erot jaksollisen ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mukaisten hakkuiden jälkeisissä hiilitaseissa eli hakkuiden välittömät ilmastovaikutukset.

Jaksollisen kasvatuksen koealalla tehtiin avohakkuu talvella 2016, ja seuraavana kesänä ala mätästettiin ja istutettiin kuusentaimilla. Jatkuvapeitteisellä koealalla poistettiin ylispuumännyt kuusipuualikasvoksen päältä.

Hiilenvaihtomittaukset osoittavat, että tutkimuksen kohteena ollut rehevä suometsä oli hiilidioksiditaseeltaan neutraali useiden vuosien ajan ennen hakkuuta (Kuva 1a), koska kasvavaan puustoon sitoutui hiiltä yhtä paljon kuin sitä maaperästä, eli turpeesta, vapautui. Hakkuiden jälkeen metsä muuttui hiilidioksidin lähteeksi.

Päästöt olivat kuitenkin merkittävästi pienemmät jatkuvapeitteisen kasvatuksen ylispuuhakkuun kuin avohakkuun jälkeen. Tämä johtui siitä, että ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

9

METSÄTA LOUDEN I L M ASTOVA I KU T U KSET

Hiilidioksiditase

a)

Bruttoyhteytys

b)

Kokonaishengitys

c)

PC CC

750 500 250 0 -250

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

1500 1000 500 0 1500 1000 500 0

ylispuuhakkuun jälkeen metsässä oli vielä jäljellä merkittävä määrä puustoa ja muuta kasvillisuutta sitomassa hiilidioksidia ilmakehästä. Hakkuu vaikutti vain vähän ekosysteemin kokonaishengityksen vapauttamaan hiilidioksidimäärään (Kuva 1c). Todennäköisesti hakkuutähteiden, juurten ja kantojen hajoaminen kompensoi hakkuun aiheuttamaa kasvihengityksen vähenemistä.

Ylispuuhakattu ala muuttui hiilidioksidin nieluksi pian, jo neljäntenä hakkuun jälkeisenä vuotena. Avohakkuu sen sijaan pysyi suurehkona hiilidioksidin lähteenä koko hakkuun jälkeisen, kuusi vuotta kattavan mittausjakson ajan, vaikka päästöt pienenivätkin vuosi vuodelta. Myös voimakkaana kasvihuonekaasuna tunnetun typpioksiduulin eli ilokaasun päästöt olivat selvästi suuremmat avohakatulta alalta. Metaania ojitetut suometsät eivät juuri sido tai päästä. Lettosuolla havaittiin avohakkuualalta pieniä metaanipäästöjä, jotka syntyivät vedenpinnan noustessa hakkuiden jälkeen, kun puuston mukanaan tuoma haihdutus katosi.

Tutkimuksen mukaan ylispuuhakkuu aiheutti siis pienemmän hiilidioksidipäästön kuin avohakkuu, mikä on loogista, koska avohakkuussa ei paikalle jää hiilidioksidia ilmakehästä sitovaa alikasvosta. Myös tuoreessa pitkän ajan mallitustutkimuksessa todettiin, että suometsien jatkuvapeitteinen kasvatus on hiilen sidonnan kannalta parempi vaihtoehto kuin jaksollinen, avohakkuisiin perustuva metsänkasvatus.

On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että puut toimivat vain väliaikaisena hiilivarastona.

Turvemailla suurin osa hiilestä on säilöttynä vuosituhansien aikana kertyneeseen turpeeseen. Turpeen hajoaminen johtuu kuivatuksesta, eikä hajoamista voida metsänkasvatusmenetelmän valinnalla lopettaa. Mäntyvaltaisilla karuilla ja karuhkoilla ojitetuilla rämeillä puus10

|

ILMASTOKATSAUS 10/2023

Kuva 1: (a) Hiilidioksiditase (NEE), (b) bruttoyhteytys (GPP) ja (c) kokonaishengitys (TER) vuosina 2010– 2022 avohakatussa (mustat palkit) ja jatkuvan kasvatuksen mukaisesti hakatussa (harmaat palkit) turvemetsässä ennen ja jälkeen hakkuuta (punainen pystyviiva).

Yläpaneelissa negatiivinen hiilidioksiditase merkitsee hiilinielua (GPP>TER) eli hiilen sitoutumista ilmakehästä ekosysteemiin, positiivinen hiilen vapautumista ilmakehään (GPP<TER). Kuvan lähde: Korkiakoski ym. 2023 (linkki).

ton ja pinta­kasvillisuuden kariketuotos voi kompensoida t­urpeen hajoamisen täysin, mutta rehevämmillä paikoilla turpeen hajoaminen on kariketuotosta selvästi suurempaa. Näin ollen suometsätaloutta ei rehevillä ojitusalueilla voida pitää ilmastovaikutusten kannalta kestävänä toimintana. Hakkuutavan valinnalla voidaan kuitenkin hillitä lähitulevaisuudessa tapahtuvien, laajamittaisten suometsähakkuiden myötä syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

ENNALLISTAMISEN ILMASTO- JA VESISTÖ­VAIKUTUKSIA TUTKITAAN Viime aikoina keskusteluun on noussut suometsien ja muidenkin maankäyttöalueiden ennallistaminen. Suometsien ja käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden ennallistamisen ilmasto- ja vesistövaikutuksia selvitetään parhaillaan useissa hankkeissa. Lisää tietoa tarvitaan sekä ennallistustoimien välittömistä vaikutuksista että niiden pitkäaikaisvaikutuksista.

Tammelan Lettosuon lähistölle, samankaltaiselle metsäojitetulle Rottasniitunsuolle, perustettiin viime vuonna uusi Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen mittausasema.

Kyseinen suo ennallistetaan ensi kesänä, ja siihen liittyen osa puista poistetaan tulevana talvena. Jäämme jännittyneinä seuraamaan, millaisia biogeokemiallisia ja biofysikaalisia vaikutuksia puiden poistosta ja ojien tukkimisesta seuraa.

Annalea Lohila, Ilmatieteen laitos ja Helsingin ­yliopisto, Ilmakehätieteiden keskus INAR Mika Korkiakoski, Mika Aurela, Juha-Pekka Tuovinen, Ilmatieteen laitos Kari Minkkinen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ADOBE STOCK

Lokakuu oli ­Fennoskandian alueella tavanomaista ­kylmempi, kun taas lähes kaikkialla muualla pohjoisella pallonpuoliskolla kuukauden keskilämpötila oli pitkän ajan keskiarvoa ­korkeampi.

Pohjanmaan ­maakunnissa oli yleisesti kylmin l­okakuu ­sitten vuoden 2002, ja osassa Lappia lokakuu oli ­viimeksi kylmempi 30 vuotta sitten vuonna 1993.

ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.

Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila lokakuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot lokakuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen lokakuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareo­grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa korkean veden­ korkeuden varoitusrajaa.

12

|

ILMASTOKATSAUS 10/2023

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA LOKAKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli lokakuussa keskimäärin 6,9 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin 12 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 lokakuun keskiarvo. Se oli seitsemänneksi pienin merijään laajuus lokakuussa vuodesta 1979 alkavalla satelliittihavaintojen aikakaudella. Havaintohistorian pienin lokakuun jääpeite havaittiin vuonna 2020, jolloin jään peittämän alueen laajuus oli 27 % tavanomaista suppeampi.

Merijäätä oli lokakuussa tavanomaista vähemmän suurimmassa osassa Pohjoista jäämerta. Erityisen vähän jäätä oli Beaufortinmerellä ja Itä-Siperian merellä. Toisaalta Grönlanninmereltä Laptevinmeren pohjoisosiin ulottuvalla kaistaleella merijäätä oli edellisten kuukausien tapaan tavanomaista enemmän.

Arctic Arcticsea seaice iceconcentration concentrationforforOctober October2023 2023

Average concentration Average concentration ecmf VT: Wednesday 01 Januar y 2020 00 UTC sur face Land-sea mask

ecmf VT: Tuesday 01 October 1991 00 UTC sur face Sea ice area fraction

ecmf VT: Wednesday 01 Januar y 2020 00 UTC sur face Land-sea mask

ecmf VT: Tuesday 01 October 1991 00 UTC sur face Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2023-11-03

Date created: 2023-11-03

2020 Average iceice edge October 1991-2020 Average edge October 1991-2020

00

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella lokakuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta lokakuussa 2023. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 10/2023

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Perämeren pohjukan ­ lahdissa ensimmäiset jäät havaittiin 22. lokakuuta, eli pari viikkoa keskimääräistä ­aiemmin. Jäätalvi on a ­ lkanut Itämerellä 2000-luvulla yhtä ­aikaisin vuosina 2002 ja 2003, mutta 1990-­luvulla ­ensijäätyminen ­tapahtui ­Tornion edustalla parina ­syksynä vielä toista viikkoa aiemmin. Vuonna 1992 jäätä havaittiin jo 10.10.

ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä LOKA KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Lokakuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 10/2023

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä LO KAKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

17

LO KAKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2023

1991– 2020

2023

PVM

2023

PVM

2023

1991– 2020

2023

PVM

2023

1991– 2020

7,4

8,4

16,0

2.

-0,3

29.

103,1

66

30,4

3.

0

0

JOMALA JOMALABY

5,7

6,9

14,2

11.

-5,5

29.

120,4

74

24,3

30.

0

0

KAARINA YLTÖINEN

4,7

6,0

16,5

2.

-7,4

29.

92,0

74

21,5

3.

0

0

HELSINKI KAISANIEMI

5,6

6,6

15,4

1.

-2,0

29.

130,6

73

34,9

3.

0

0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

4,4

5,8

15,5

2.

-4,4

10.

123,9

79

35,1

6.

0

0

JOKIOINEN ILMALA

3,4

4,9

15,1

2.

-9,2

29.

99,2

63

24,0

3.

0

0

KOUVOLA ANJALA

3,8

5,1

14,9

1.

-5,8

29.

97,6

72

25,7

6.

0

0

HEINOLA ASEMANTAUS

3,2

4,8

13,8

2.

-9,0

30.

108,4

65

22,6

31.

0

0

TAMPERE HÄRMÄLÄ

3,0

4,9

13,6

2.

-10,4

30.

97,6

57

29,3

6.

0

0

KANKAANPÄÄ NIINISALO

2,2

4,3

13,0

2.

-9,0

29.

82,0

72

17,7

6.

0

0

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

1,1

3,6

12,3

11.

-13,0

31.

79,5

65

13,1

2.

0

0

SAVONLINNA PUNKAHARJU

2,6

4,5

13,4

12.

-8,6

30.

94,3

62

19,7

7.

0

0

SEINÄJOKI PELMAA

1,4

4,3

13,7

4.

-14,0

31.

58,9

58

17,7

11.

0

0

KUOPIO MAANINKA

1,3

3,9

12,3

11.

-12,5

31.

55,3

55

12,1

11.

0

0

LIEKSA LAMPELA

1,0

3,2

13,1

1.

-10,9

31.

82,3

58

21,1

2.

0

0

SIIKAJOKI RUUKKI

-0,3

3,0

12,3

4.

-13,1

24.

124,9

54

50,0

11.

0

0

SUOMUSSALMI PESIÖ

-0,8

1,5

10,3

1.

-12,4

31.

60,4

67

23,1

11.

0

0

ROVANIEMI APUKKA

-2,2

0,8

12,0

1.

-14,9

31.

41,9

49

15,0

11.

7

0

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-2,7

0,0

10,6

1.

-14,2

22.

56,0

47

20,5

11.

27

0

INARI SAARISELKÄ

-3,4

-1,2

7,5

1.

-13,6

31.

47,8

56

13,8

14.

21

1

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-3,2

-0,5

7,9

1.

-13,5

29.

17,0

37

4,6

5.

7

0

UTSJOKI KEVO

-2,1

-0,4

8,4

1.

-14,9

25.

19,4

38

7,0

15.

0

0

AURINGONPAISTETUNNIT 15.10.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2023

1991–2020

UTÖ

86,2

98

MAARIANHAMINA

93,9

TURKU

96,4

88

HELSINKI

88,4

89

JOKIOINEN

79,0

77

KOUVOLA

75,3

60

JYVÄSKYLÄ

74,7

59

KUOPIO

64,3

KORSNÄS

123,7

OULU

100,9

ROVANIEMI

79,4

SODANKYLÄ

61,1

57

UTSJOKI

56,2

51

18

|

LUMENSYVYYS

ILMASTOKATSAUS 10/2023

31.10.

LO KA KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 47– 52 Ennuste on tehty 19.11.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

20.11.–26.11.

27.11.–3.12.

4.12.–10.12.

11.12.–17.12.

18.12.–24.12.

25.12.–31.12.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20

|

ILMASTOKATSAUS 10/2023

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F O C TO B ER 2023

October saw a wet start and a cold end Some deep low pressures with strong winds and heavy precipitation passed over Finland in early October. The latter half of the month, on the other hand, was dominated by a high-pressure area and generally cold weather.

The mean temperature in October was below the long-term average from 1991–2020. The cold temperature anomaly was 0.5–1 °C along the coast of the Gulf of Finland, elsewhere in the country mostly 1–3 °C, but in the regions of Central and North Ostrobothnia as well as in western Lapland October was more than 3 °C colder than usually. Large areas in western Finland experienced the coldest October since 2002 and in parts of Lapland it was even the coldest October since 1993.

Particularly the latter half of October was cold with predominantly subzero temperatures except in southern Finland. In northern Finland, also the first half of October was colder than usually. In the northern half of Lapland thermal winter began already by the end of the first week of October and permanent snow cover also formed in most of Lapland before mid-October.

In southern Finland, temperature rose still to around 15 °C during the first days of October and the highest temperature of the month, 16.7 °C, was measured in Mäkiluoto, Kirkkonummi on the 1st. The lowest temperature in October, -23.5 °C, was measured at Kittilä Airport on the 31st. In the central parts of Finland temperature dropped between -10 and -15 °C on several nights in late October and on the 29th between -5 and -10 also in the south.

The precipitation levels were clearly above the long-term average in southern Finland and also around the

Bothnian Bay. Along the coast between the cities of Oulu and Kokkola the precipitation levels were record high. In this region, some locations received more than 50 mm of precipitation on the 11th. Nevertheless, the highest level of precipitation in October, 160.8 mm, was measured in Koivuniemi, Virolahti.

In southern Finland, it rained heavily on the 3rd. Heavy precipitation occurred widely also in connection with the windstorms that passed Finland on 6–8 October, 11–12 October and 14–15 October. In the central parts of Lapland, approximately 20 cm of snow fell both on the 11th and 14th.

Consequently, the deepest snow cover in October, 38 cm, was measured in Kenttärova, Kittilä on the 15th.

The strongest winds occurred on the 7th, when a 10-minute sustained wind speed of 27.5 m/s blowing from the northwest was measured at Bogskär and Kylmäpihlaja lighthouses.

The cold latter half of October was dominated by a high-pressure area lying over northern Europe. Thus, mainly fair weather prevailed until on the last day of the month a low pressure approached Finland from the south and brought again heavy precipitation and strong winds. Especially in the regions of Satakunta, Pirkanmaa and Central Finland the low caused a snowstorm and bad road weather conditions.

Ilari Lehtonen

-23.5 °C Kittilä Airport, 31.10.

+16.7 °C Mäkiluoto, Kirkko­

nummi, 1.10.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: OCTOBER 2023

• October was the warmest on record globally, with an average surface air temperature of 15.30°C. • Precipitation was above average across most of Europe: Storm Babet hit northern Europe, and storm Aline impacted Portugal and Spain, bringing heavy precipitation and flooding.

• October marked the sixth consecutive month that Antarctic sea ice extent remained at record low levels for the time of year.

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 10/2023

|

21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi