Issuu

4/2023 — Korkeapaine hallitsi säätä huhtikuussa — Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteiden osuvuus —

S ISÄLTÖ

4/2023

Pääkirjoitus — 3 Korkeapaine hallitsi pitkään huhtikuun säätä — 4 Sääkehitys huhtikuussa — 6 Huhtikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Osuvatko ilmastonmuutoksen todennäköisyys ennusteet oikeaan? — 8 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä huhtikuussa — 16 Huhtikuun kuukausitilasto — 18 Huhtikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of April 2023 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. HUHTIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

ILMASTOKATSAUS 25. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-04-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

ILMASTOKATSAUS 4/2023

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Adobe Stock

TOIMITUS Hada Ajosenpää Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

PÄÄ KI RJ OI T U S

Saisiko olla aurinkoa ja tuulta? Viime syksynä sähkö oli kallista, ja sen hinta vaihteli voimakkaasti muun muassa sääolojen vaikutuksesta. Tämä herätti laajan kiinnostuksen energiasäähän. Paljonko tuulivoimaa on huomenna tarjolla? Entä millaiseksi energiasää muodostuu pidemmällä aikavälillä? Tuleeko talvesta kylmä vai lauha? Riittääkö sähkö kulutushuipun aikaan? Ilmatieteen laitos reagoi nopeasti yhteiskunnan tarpeeseen. Sääpäivystys ryhtyi julkaisemaan kansalaisille suunnattua energiasääennustetta kahdesti viikossa. Myös tutkimusprojekteissa aurinko- ja tuulivoima ovat olleet viime vuosina vahvasti läsnä. Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama BCDC Energia oli yksi varhaisimmista tähän teemaan pureutuvista hankkeista. BCDC:ssä kehitettiin aikoinaan energiasääennuste, joka kertoo pienehkön aurinkovoimalan ja pientuulivoimalan sähköntuotannon seuraavien 24 tunnin aikana. Tämä todennäköisesti vaikutti siihen, että energiasääennuste poimittiin Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan vuonna 2016. Tutkimushankkeiden aikana syntyy usein uusia erinomaisia järjestelmiä ja palveluita, joille on hankkeen päättyessä löydettävä uusi kotipesä. BCDC Energian verkkosivuston ylläpito on hankkeen päättymisen myötä loppumassa. Jatkuvuuden takaamiseksi Ilmatieteen laitos avaa kesän kynnyksellä verkkosivuilleen uuden aurinko- ja tuulivoimaennusteen, joka kertoo auringon paisteen ja tuulen kilowattitunteina lähivuorokausien aikana. Tiedon avulla voi esimerkiksi ennakoida, mihin aikaan aurinko- tai tuulisähköä on hyvin tarjolla ja ajoittaa kulutuksensa sen mukaan. Uusi palvelu pohjautuu tutkimusprojekteissa kehitettyihin laskentamenetelmiin, joilla arvioidaan uusiutuvan energian tuotantoa ennustettujen säätietojen perusteella. Seuraa Ilmatieteen laitoksen kanavia, niin kuulet ensimmäisten joukossa, kun uusi aurinko- ja tuulivoimapalvelu julkaistaan!

ANDERS LINDFORS Tutkimusprofessori

Ilmatieteen laitos avaa kesän kynnyksellä verkkosivuilleen uuden aurinko- ja tuulivoimaennusteen

ILMASTOKATSAUS 4/2023

-25,9 °C Savukoski, Tulppio, 3.4.

+21,0 °C

Lappeenranta, Lepola, 26.4. Lappeenranta lentoasema, 26.4.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

61,9 mm Kuukauden suurin sademäärä, Ristijärvi, Mustavaara.

ILMASTOKATSAUS 4/2023

306,2 h

Kuukauden suurin auringonpaistetuntien määrä, Kotka, Rankki.

KU U KAU S I KATSAUS

Korkeapaine hallitsi pitkään huhtikuun säätä

KUVA: ILARI LEHTONEN

Huhtikuun alusta lukien Suomi kuului kolmen viikon ajan korkeapaineen alueeseen, ja osassa maata ei saatu sadetta lainkaan. Sitä vastoin huhtikuun lopulla sää muuttui epävakaiseksi. Huhtikuun keskilämpötila oli Etelä Suomessa ylimmillään reilut 5 °C, ja Pohjois-Suomessa se vaihteli nollan molemmin puolin. Sekä osassa Etelä-Suomea että pohjoisimmassa Lapissa keskilämpötila oli harvinaisen korkea. Sen sijaan maan keskivaiheilla huhtikuu oli paikoin noin asteen verran keskimääräistä kylmempi. Huhtikuussa päivälämpötilat olivat pääsääntöisesti tavanomaista korkeampia, mutta yöt olivat tavanomaista viileämpiä muualla paitsi etelärannikon tuntumassa ja Pohjois-Lapissa. Huhtikuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat enimmäkseen poutaisia ja aurinkoisia, ja osassa maata sadetta ei saatu lainkaan. Sen sijaan huhtikuun viimeinen viikko oli epävakainen. Erityisesti Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa saatiin huhtikuun lopulla runsaita sateita, ja näillä alueilla kuukauden sademäärä kohosi loppukuun sateiden myötä paikoin jopa kaksinkertaiseksi pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Kuukauden suurin sademäärä, 61,9 mm, mitattiin Ristijärven Mustavaaralla, missä huhtikuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat sateettomia. Suurimmassa osassa maata huhtikuun sademäärä jäi kuitenkin tavanomaista pienemmäksi. Itä- ja Koillis-Lapissa sademäärä jäi noin puoleen ja Etelä- ja Lounais-Suomessa paikoin

vain noin kolmasosaan pitkän ajan keskiarvosta. Huhtikuu oli myös selvästi tavanomaista aurinkoisempi. Vantaalla, Jokioisissa, Rovaniemellä ja Sodankylässä koettiin jopa paikkakuntien viime vuosikymmenten aurinkoisin huhtikuu. Eniten auringonpaistetunteja havaittiin Kotkan Rankissa, missä aurinko paistoi 306,2 tuntia. Tämä ei kuitenkaan vielä hätyytellyt viime vuosikymmenten suurinta huhtikuun auringonpaistetuntien määrää, joka on Mustasaarten Valassaarilla huhtikuussa 2004 havaittu 347,5 tuntia.

HUHTIKUU ALKOI YÖPAKKASILLA, MUTTA PÄÄSIÄISENÄ SÄÄ LÄMPENI Huhtikuun ensimmäisinä päivinä Suomen yllä oli kylmää ilmaa, ja maan etelä- ja keskiosissa oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kovia yöpakkasia. Esimerkiksi Salon Kärkässä mitattiin 1.4. -15,3 °C, joka oli havaintoaseman alin huhtikuun lämpötila sitten vuoden 1963. Hallin lentoasemalla Jämsässä mitattiin 4.4. puolestaan vuonna 1964 perustetun aseman mittaushistorian alin huhtikuun lämpötila, -16,8 °C. Pääsiäistä vietettiin huhtikuun 7.–10. päivien välillä kuitenkin jo melko lämpimässä säässä päivälämpötilojen

kohotessa ympäri maata 10 asteen tuntumaan tai korkeammallekin. Pääsiäisen jälkeen 12.4. mitattiin Raumalla jo 18,1 °C, joka hätyytteli havaintohistorian ylimpiä ajankohdan lämpötiloja. Huhtikuun 13.–14. päivinä idästä virtasi viileämpää ilmaa. Varsinkin Etelä-Suomessa itätuuli oli voimakasta ja Hangon edustalla myrskysi. Huhtikuun puolivälin jälkeen sää jälleen lämpeni, ja 20.–22.4. lämpötila kohosi Etelä-Suomessa ylimmillään noin 19 asteeseen. Huhtikuun viimeisellä viikolla sään muuttuessa epävakaiseksi sää myös pääsääntöisesti viileni, mutta lämpötilaerot sekä maan eri osien että eri päivien välillä olivat välillä suuria. Itä-Suomeen virtasi kaakosta hyvin lämmintä ilmaa 25.–26.4., ja lämpötila kohosi ensimmäistä kertaa kuluvana keväänä 20 asteeseen. Sen sijaan Kainuussa satoi 24.4. vastaisena yönä reilusti toistakymmentä senttiä lunta ja Lapissa 29.4. paikoin yli 20 senttiä. Vappuaattona oli koko maassa epävakaista, tuulista ja koleaa. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa myös ukkosti paikoin. Huhtikuussa esiintyi ukkosia myös 12.4. Lounais-Suomessa ja 25.–26.4. Länsi-Suomessa. Yhteensä kuukauden aikana paikannettiin noin 400 maasalamaa. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 4/2023

SÄÄKEHITYS HUHT I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

4.4. Huhtikuun alkupäivinä laaja korkeapaineen alue ulottui Pohjois-Euroopan yli lounaasta koilliseen. Sää oli aurinkoista, mutta viileää. Öisin lämpötila laski maan etelä- ja keskiosissa vuodenaikaan nähden jopa poikkeuksellisen alhaisiin lukemiin.

12.4. Pääsiäisen jälkeen korkeapaineen painopiste oli Suomen itä- ja koillispuolella. Kaakosta virtasi lämmintä ja kosteaa ilmaa, ja Lounais-Suomessa lämpötila nousi ylimmillään noin 18 asteeseen, eli lähelle ajankohdan ennätysarvoja. Varsinais-Suomen pohjoisosissa ja Satakunnassa muodostui iltapäivällä myös ukkoskuuroja, jotka tuottivat toistasataa maasalamaa. 20.4. Korkeapaineen keskus oli Skandinavian länsipuolella. Lämmin ja enimmäkseen aurinkoinen poutasää vallitsi koko maassa päivälämpötilojen vaihdellessa noin 10 ja 18 asteen välillä. Vain Pohjois-Lapissa lämpötila jäi hieman 10 asteen alapuolelle.

26.4. Kaakosta virtasi lämmintä ilmaa Itä-Suomeen ja Lappeenrannassa mitattiin kuukauden ylin lämpötila 21,0 °C. Lännessä oli sitä vastoin huomattavasti viileämpää. Huhtikuun viimeisellä viikolla Pohjolassa oli matalapaineen alue, ja kuukauden viimeiset päivät olivat epävakaisia ja viileitä.

ILMASTOKATSAUS 4/2023

H U H TI KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HUHTIKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Huhtikuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson neljänneksi korkein. ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli huhtikuussa mittaushistorian yhdenneksitoista pienin jakaen sijan vuonna 2004 mitatun laajuuden kanssa. EUROOPPA Tammi–huhtikuun ajanjakso oli mitatuista kolmanneksi lämpimin.

POHJOIS-AMERIKKA Alkuvuosi on tähän saakka ollut mitatuista 15. lämpimin.

ESPANJA Huhtikuu oli mittaus historian lämpimin ja vähäsateisin.

YHDYSVALLAT Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi. KARIBIA Karibian saarien alueella huhtikuu oli mitatuista kuudenneksi lämpimin.

MEKSIKONLAHTI Huhtikuu oli mitatuista toiseksi lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA Huhtikuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin ja jakaa sijan vuoden 2007 huhtikuun kanssa.

AASIA Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta ero tavanomaiseen oli pienin sitten vuoden 2010.

TROOPPINEN MYRSKY SANVU Sanvu oli vuoden 2023 ensimmäinen nimetty, voimakas myrsky pohjoisella pallonpuoliskolla.

AFRIKKA Huhtikuu oli mitatuista neljänneksi lämpimin ja tammi–huhtikuun ajanjakso kolmanneksi lämpimin.

AUSTRALIA Huhtikuun sademäärä oli hieman yli kolmanneksen tavanomaista suurempi – tämä on suurin huhtikuun sademäärä sitten vuoden 2006.

TROOPPINEN HIRMUMYRSKY ILSA Huhtikuun 13. päivä hirmumyrsky Ilsan tuulet puhalsivat ennätyslukemissa läntisessä Australiassa.

ETELÄINEN PALLONPUOLISKO Eteläisellä pallonpuoliskolla huhtikuu oli sekä lämpimin huhtikuu että lämpimin kuukausi mittaushistoriassa.

VALTAMERET Valtamerten lämpötilat kohosivat maailmanlaajuisesti uusiin huhtikuun ennätyslukemiin. Lämpötilat asettuivat kaikkien kuukausien mittaustilastoissa toiselle sijalle.

UUSI-SEELANTI Huhtikuu oli mitatuista yhdenneksitoista lämpimin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli huhtikuussa mittaus historian kolmanneksi pienin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HUHTIKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature for April2023 2023 Surface air temperature anomaly for April April 2023 Surface air temperatureanomaly for KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe

Global

Global Global

Europe Europe

141414 66 6 44 4 22 2 0 0°C0 °C °C

Date created: 2023-05-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202304 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-14 -14

-14

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 4/2023

ILMASTOKATSAUS 4/2023

I L MASTO N M U U TO KS E N TO D E N N Ä KÖ I SYYS E N NUST EET

Osuvatko ilmastonmuutoksen todennäköisyys ennusteet oikeaan? Sääennusteiden aikajänne on vain muutamia päiviä ja niiden osuvuus voidaan selvittää suhteellisen pian. Ilmastonmuutos ennusteiden kohdalla arviointi on haastavampaa, mutta apua saadaan todennäköisyysennusteista. mistumisen ohella melkoisesti ilmaston luonnollinen vaihtelu. Tätä satunnaisvaihtelua ei hyväkään malli pysty edes teoriassa ennustamaan oikein. Ongelmaa voidaan kuitenkin lievittää laatimalla determinististen ennusteiden (esim. ”lämpötila nousee 0,8 astetta”) sijasta todennäköisyysennusteita (”lämpötila nousee 90 %:n todennäköisyydellä 0,3–1,3 astetta”). Laadin yhdessä Leena Ruokolaisen kanssa vuonna 2006 todennäköisyysennusteita sille, Kuva 1. Lämpötilan muutos Helsingissä havaintojen ja ennusteen mukaan. Ylärivin luvut kertovat, mihin kohtaan ennustejakaumaa havaitut muutokset osuvat. Esimerkiksi arvo 89 % tarkoittaa, että havaittua pienemmän lämpenemisen todennäköisyys oli ennusteen mukaan 89 %.

Havainnot Ennuste, mediaani Ennuste, 5–95 %

Vuosi

Lämpötilan muutos (°C)

KUVA: ADOBE STOCK

Sääennusteiden aikajänne on vain muutamia päiviä. Ennusteen osuvuus saadaan siksi pian selville vertaamalla ennustetta havaittuun säähän. Toistamalla tämä vertailu riittävän monelle tilanteelle saadaan käsitys siitä, kuinka hyviä ennusteet tyypillisesti ovat. Ilmastonmuutosennusteita on vaikeampi testata. Niistä vanhimmatkin ovat vasta muutaman vuosikymmenen ikäisiä, ja näin lyhyen aikajänteen muutoksiin vaikuttaa kasvihuoneilmiön voi-

Kuukausi ILMASTOKATSAUS 4/2023

IL MASTONMUUTO KSEN TOD EN N Ä KÖI SYYSE N N U STE E T

4 2

0 0

Kuva 2. Havaittu vuosikeskilämpötilan muutos eri alueilla (harmaat käyrät, viivaväli 1 ºC) sekä sen sijoittuminen ennustejakaumaan (väritys).

miten vuosien 2011–2020 ilmastolliset keskiarvot eroaisivat vuosien 1971–2000 keskiarvoista. Näissä ennusteissa otettiin huomioon sekä ilmastomallien eroihin että ilmaston luonnolliseen vaihteluun liittyvä epävarmuus. Pitivätkö ennusteet yhtä todellisuuden kanssa? Kuvassa 1 verrataan Helsingissä havaittuja lämpötilan muutoksia ja ennustetta keskenään. Tulokset koko vuoden keskilämpötilalle ovat kuvassa laitimmaisena oikealla, yksittäisten kuukausien tulokset taas ensimmäisissä 12 sarakkeessa. Havaittu vuoden keskilämpötila nousi Helsingissä 1,6 astetta, kun taas ennusteen antaman parhaan arvion (mediaani eli ennustejakauman keskimmäinen arvo) mukaan ilmaston piti lämmetä vain 0,9 astetta. Havainnot ja ennuste eivät kuitenkaan ole ristiriidassa keskenään. Ennusteen mukaan vähintään 1,6 asteen lämpenemisen todennäköisyys oli 11 %. Kun todennäköisyys on näinkin iso, voi havaitun lämpenemisen suuruus johtua hyvin siitä, että ilmaston luonnollinen vaihtelu on viime vuosikymmeninä tilapäisesti vauhdittanut lämpenemistä Suomessa. Havaittu lämpötilan muutos vaihteli Helsingissä suuresti kuukaudesta toiseen. Kesäkuussa lämpeni vain 0,7 astetta, joulukuussa peräti 3,1. Myös mediaaniennuste ennakoi suurempaa lämpenemistä vuoden talvi- kuin kesäpuoliskolle, mutta kuukausien väliset erot ovat ennusteessa paljon pienempiä. Havaittu lämpeneminen jäi tammikuussa hiukan mediaaniennustetta pienemmäksi, mutta kaikkina muina kuukausina lämpötila nousi tätä parasta arviota enemmän. Kuitenkin vain syyskuussa havaittu muutos osuu ennustejakauman 5–95 %:n luottamusvälin ulkopuolelle. Juuri näin 10

ILMASTOKATSAUS 4/2023

pitää tilastollisesti ollakin. Keskimäärin tällaisia ”huteja” pitäisi tulla yhdessä tapauksessa kymmenestä eli 1,2 kuukautena vuoden 12 kuukaudesta. Kuva 1 kertoo myös, että ennustetun muutoksen todennäköisyysjakaumat ovat varsin leveitä, etenkin talvikuukausina, jolloin lämpötilan luonnollinen vaihtelu on suurimmillaan. Lämpötila olisi siis hyvin voinut myös laskea joinakin yksittäisinä kuukausina, vaikkei sitä käytännössä tapahtunutkaan. Helsingissä lämpötila nousi siis ennusteen antamaa parasta arviota enemmän. Näin ei kuitenkaan käynyt kaikkialla, vaan kuvassa 2 näkyy sekä mediaaniennustetta enemmän että vähemmän lämmenneitä alueita. Esimerkiksi Siperian pohjoisosissa ja Pohjoisella Jäämerellä lämpötila on noussut ennusteeseen nähden ”liikaa”, tietyillä alueilla Tyynellämerellä ja eteläisellä pallonpuoliskolla taas ”liian vähän”. Paikoin muun muassa Eteläisellä Jäämerellä ilmasto jopa hiukan viileni. Tilastollisessa mielessä todennäköisyysennuste piti kuitenkin myös maailmanlaajuisesti hyvin kutinsa. Alueet, joilla vuosikeskilämpötilan muutos on osunut ennustetun 5–95 %:n luottamusvälin ulkopuolelle, kattavat vain 9 % maapallon pinta-alasta. Jouni Räisänen, Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto

LISÄTIETOJA

Räisänen, J., 2022: Probabilistic forecasts of nearterm climate change: verification for temperature and precipitation changes from years 1971-2000 to 2011-2020. Climate Dynamics, 59, 1175-1188. https://doi.org/10.1007/s00382-022-06182-8

KUVA: SHUTTERSTOCK / JARMO PIIROINEN

KU U KAU D EN HAVA I N TO

Huhtikuun kuiva sää myötä vaikutti katupölytilanteeseen, joka oli viime vuosien pahin. Katupölykauden huippu saavutettiin pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 11.4., jolloin 45:stä ilmanlaatua kaupungeissa mittaavista asemista 34:llä havaittiin terveydelle haitallisia pölypitoisuuksia. Katupöly muodostuu pääasiassa halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin kokoisista ns. hengitettävistä PM10-hiukkasista.

ILMASTOKATSAUS 4/2023

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila huhtikuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot huhtikuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen huhtikuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12

ILMASTOKATSAUS 4/2023

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HUHTIKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli huhtikuussa keskimäärin 14,0 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin 3 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 huhtikuun keskiarvo. Jääpeite oli 1979 alkaneella satelliittihavaintojen aikakaudella huhtikuussa mitatuista kymmenenneksi pienin yhdessä huhtikuiden 2004, 2007 ja 2015 kanssa. Kaikkien aikojen pienin huhtikuun jääpeite mitattiin vuonna 2019, jolloin jään peittämän alueen laajuus oli 6 % tavanomaista suppeampi. Huhtikuun jääpeitteen laajuus ja poikkeamat olivat samankaltaiset edellisen kuun vastaavien kanssa, joskin poikkeamat olivat yleisesti ottaen pienemmät. Jäätä oli keskimäärin vähemmän arktisen alueen reunamerillä, muun muassa Barentsinmerellä, Ohotanmerellä ja Labradorinmerellä. Beringinmerellä oli sekä positiivisia että negatiivisia poikkeamia. Grönlanninmerellä oli edelleen hieman tavanomaista enemmän jäätä. Huippuvuorten itärannikolla negatiivinen merijään laajuuden poikkema on jatkunut vuoden 2022 kesäkuusta alkaen, mutta nyt huhtikuussa saavutettiin vihdoin lähes tavanomainen tilanne merijään suhteen. Arcticsea seaice iceconcentration concentrationfor forApril April2023 2023 Arctic Averageconcentration concentration Average ecmf VT: Wednesday 01 Januar y 2020 00 UTC sur face Land-sea mask ecmf VT: Monday 01 April 1991 00 UTC sur face Sea ice area fraction

ecmf VT: Wednesday 01 Januar y 2020 00 UTC sur face Land-sea mask ecmf VT: Monday 01 April 1991 00 UTC sur face Sea ice area fraction

100 100 80 80 60 60 %% 40 40

Date created: 2023-05-03 Date created: 2023-05-03

20 20 Average edge April1991-2020 1991-2020 Average iceice edge April

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 % 00 % -25 -25 -50 -50 -75 -75 -100 -100

(Data:ERA5. ERA5.Reference Reference period:1991-2020. 1991-2020.Credit: Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen(Data: peittävyys arktisella period: alueella MerijäänC3S/ECMWF) peittävyyden poikkeama arktisella alueella huhtikuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta huhtikuussa 2023. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 4/2023

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

ILMASTOKATSAUS 4/2023

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Aurinko paistoi h uhtikuussa osassa maata yli 100 tuntia keskimääräistä enemmän. Edellisen kerran h uhtikuu oli hyvin aurinkoinen v uosina 2014 ja 2019. Laajalti aurinkoisin oli kuitenkin vuoden 2004 huhtikuu, jolloin Mustasaarten Valassaarilla aurinko paistoi p eräti 347,5 tuntia. Nyt paistetta havaittiin eniten Kotkan Rankissa, 306,2 tuntia.

ILMASTOKATSAUS 4/2023

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HU HT I KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Huhtikuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

ILMASTOKATSAUS 4/2023

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H U H TI KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 4/2023

H UH TIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2023

1991– 2020

2023

PVM

2023

PVM

2023

1991– 2020

2023

PVM

2023

1991– 2020

3,8

3,2

11,6

20.

-2,3

19,5

4,8

24.

JOMALA JOMALABY

3,8

4,0

15,7

20.

-9,8

13,0

3,8

23.

KAARINA YLTÖINEN

4,8

4,0

17,7

21.

-14,4

10,1

4,1

29.

HELSINKI KAISANIEMI

5,9

4,4

16,7

20.

-5,1

10,2

4,0

29.

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

5,6

4,5

19,1

21.

-7,1

12,7

5,6

26.

JOKIOINEN ILMALA

4,8

3,9

18,9

25.

-13,2

18,9

7,1

26.

KOUVOLA ANJALA

5,4

4,0

19,4

25.

-11,2

17,6

9,1

27.

HEINOLA ASEMANTAUS

4,7

3,8

19,5

26.

-14,5

15,8

8,2

27.

TAMPERE HÄRMÄLÄ

4,3

3,9

19,6

25.

-14,4

19,6

8,5

26.

KANKAANPÄÄ NIINISALO

3,9

3,3

16,1

20.

-13,2

29,5

7,3

26.

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

2,5

18,9

26.

-17,8

26,6

14,6

27.

SAVONLINNA PUNKAHARJU

3,3

2,6

20,3

26.

-18,0

16,5

7,6

27.

SEINÄJOKI PELMAA

2,9

3,3

15,3

20.

-14,0

43,8

16,3

23.

KUOPIO MAANINKA

1,7

2,2

18,0

26.

-17,2

23,4

10,9

27.

LIEKSA LAMPELA

1,1

1,5

18,0

26.

-18,4

21,0

12,3

28.

SIIKAJOKI RUUKKI

0,9

1,9

12,6

26.

-20,5

35,3

12,1

27.

SUOMUSSALMI PESIÖ

-0,7

0,1

10,6

20.

-21,9

48,4

23,3

28.

ROVANIEMI APUKKA

0,2

-0,2

11,8

20.

-24,6

18,7

6,5

28.

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

0,1

-0,8

10,7

20.

-22,6

20,1

10,1

29.

INARI SAARISELKÄ

-0,5

-2,1

9,8

19.

-19,2

19,0

4,5

29.

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-1,9

-3,5

6,9

19.

-16,0

25.

25,7

5,7

28.

UTSJOKI KEVO

0,1

-1,9

9,9

19.

-12,8

13,3

3,4

AURINGONPAISTETUNNIT 15.4.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2023

1991–2020

UTÖ

287,5

222

MAARIANHAMINA

275,9

TURKU

290,5

205

HELSINKI

295,3

203

JOKIOINEN

300,2

190

KOUVOLA

294,3

187

KANKAANPÄÄ

286,0

JYVÄSKYLÄ

288,3

KUOPIO

274,9

OULU

274,8

ROVANIEMI

282,0

SODANKYLÄ

291,1

187

UTSJOKI

246,8

181

LUMENSYVYYS

ILMASTOKATSAUS 4/2023

179

30.4.

H U H TI KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 4/2023

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 0 – 2 5 Ennuste on tehty 15.5.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

15.5.–21.5.

22.5.–28.5.

29.5.–4.6.

5.6.–11.6.

12.6.–18.6.

19.6.–25.6.

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

ILMASTOKATSAUS 4/2023

F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F A P RI L 2023

High pressure dominated the first three weeks of April A large area of high pressure retained dry and sunny weather in Finland for the first three weeks of April. In late April, on the contrary, the weather turned unsettled. The mean temperature in April was in southern Finland slightly above 5 °C at the highest while in northern Finland it varied around 0 °C. In parts of southern Finland and in northern Lapland such a warm April occurs less often than once every 10 years, on average, while in the central parts of Finland it was mostly somewhat colder April than usually. In general, daytime temperatures were clearly higher than usual throughout the country, but nights were colder than usual, except along the southern coast and in northern Lapland. The first three weeks of April were dry and sunny, but the last week of the month was unsettled. Heavy precipitation, including both rain and snowfall, occurred in late April particularly in the Ostrobothnian regions and in Kainuu. In these regions, the precipitation levels climbed eventually above the long-term average, exceeding the average even by twofold in some locations. The highest level of precipitation in April, 61.9 mm, was measured in Mustavaara, Ristijärvi, although the first three weeks of the month were completely rainless there. However, in most of Finland, the precipitation levels remained clearly below the longterm average. The count of sunshine hours totaled mainly between 250 and 300 hours. These values exceeded the long-term averages in some locations by more than 100 hours, and in four stations (Vantaa, Jokioinen, Rovaniemi and

odankylä) it was even the sunniest S April for decades. Nevertheless, the highest count of sunshine hours, 306.2 h in Rankki, Kotka remained clearly below the highest count from the previous decades, 347.5 h observed in Valsörarna, Korsholm in April 2004. During the dry period, air quality was widely reduced by street dust. The Tulppio, Savukoski, situation was worst on 11 April when 34 3.4. out of 45 air quality stations in cities measured harmful levels of coarse particles in the air. Lappeenranta AirIn the beginning of April there were port, 26.4. & Lepola, a few exceptionally cold nights in the Lappeenranta, 26.4. southern and central parts of Finland. At Halli Airport in Jämsä the temperature dropped even to the lowest value ever measured at the station in April, -16.8 °C, on the 4th. Observations at the airport started in 1964. During Easter holidays between the 7th and 10th weather was sunny and relatively warm. On the 12th the tem- Highest and lowest temperatures perature rose already even to 18.1 °C in Rauma. The highest temperatures HIGHLIGHTS: APRIL 2023 of the month were observed in many • The month was the joint fourth places between the 20th and 22nd and warmest April globally. • Temperatures were above average in eastern and southeastern Finland eiover southwest Europe, with Spain ther on the 25th or 26th. On May Day and Portugal recording their highest Eve, however, the weather was unsettever April temperatures. • Colder-than-average temperatures led, cold and windy. were experienced in a band stretchSome thunderstorms were obsering from the United Kingdom to ved on the 12th, 25th, 26th and 30th southeast Europe. • Antarctic sea ice extent remained producing a total of about 400 cloudwell below average, Arctic sea ice to-ground flashes.

-25.9 °C

+21.0 °C

extent was 3 % below average.

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 4/2023

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi