Ilmastokatsaus 5/2022

5/2022 — Sää lämpeni toukokuun loppua kohden — Koli Forumissa pohditaan tulevaisuuden metsäbiotaloutta —

S ISÄLTÖ

5/2022

Pääkirjoitus — 3 Toukokuussa sää lämpeni vähitellen loppua kohti — 4 Sääkehitys toukokuussa — 6 Toukokuun säätapahtumia maailmalta — 7 Keskustelua metsäbiotalouden tulevaisuudesta — 8 IPCC-raportin 1. osan tiivistelmä saatavilla suomeksi — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä toukokuussa — 16 Toukokuun kuukausitilasto — 18 Toukokuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of May 2022 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

ILMASTOKATSAUS 24. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2022-05-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Tiina Ervasti Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA Juha Saastamoinen / Adobe Stock ULKOASU Marko Myllyaho © Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Copernicusmeripalvelut Itämeren ennustekeskus BAL MFC (Baltic Monitoring and Forecasting Centre) on yksi Copernicus-meripalveluiden keskuksista. Copernicus-meripalveluiden alla toimivat keskukset tuottavat in-situ- ja satelliittihavaintoihin sekä mallilaskelmiin perustuvaa dataa ja tietoa Euroopan merialueilta avoimesti kaikkien saataville.

Ilmatieteen laitos on mukana Itämeren ennustekeskuksessa ja vastaa Itämeren aaltomallin kehityksestä sekä aaltoennustetuotannosta. Copernicus-meripalveluissa tavoitteena on jatkuva mallien ja mallisysteemien kehittäminen entistä parempien ennusteiden ja uusanalyysien tuottamiseksi. Yksi kehityskohteista on ollut aalto- ja virtausmallien kytkeminen, jotta meren pintakerroksen prosesseja, kuten aallokon ja virtausten vuorovaikutusta, voitaisiin mallintaa entistäkin paremmin.

Vuoden 2020 loppupuolella Itämeren aaltomallissa otettiin käyttöön virtausmallin tuottamat pintavirtaukset.

Pintavirtausten huomioiminen vaikutti aaltomallin tuloksiin erityisesti rannikoilla. Voimakkaat rannansuuntaiset virtaukset pienensivät merkitsevää aallonkorkeutta rannan lähellä. Lisäksi virtausten huomiointi parantaa aaltomallin kykyä kuvata aallokon energian jakautuminen tuuliaaltojen ja mainingin välillä. Kehitystyö on jatkunut ja syksyllä 2022 mallisysteemi päivitetään käyttämään myös virtausmallin tuottamaa tietoa vedenkorkeusvaihteluista. Matalissa rantavesissä vedenkorkeusvaihteluiden huomioiminen parantaa aaltomallin kykyä simuloida aallokon energia vaimenemista pohjan aiheuttaman kitkan vaikutuksesta sekä aaltojen murtumista. Erityisesti korkean meriveden tilanteissa vedenkorkeusvaihtelun huomioiminen johti suurempiin merkitsevän aallonkorkeuden arvoihin rannikolla.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena on luoda täysin kytketty mallisysteemi, jossa aalto- ja virtausmalli ajettaisiin samanaikaisesti ja tiedonvaihto mallien välillä toimii reaaliaikaisesti. Kytkettyä mallisysteemiä tullaan käyttämään sekä meriennusteiden tuottamiseen että uusanalyysien tekemiseen Itämerellä.

LAURA TUOMI Yksikönpäällikkö

Dataa ja tietoa Euroopan merialueilta avoimesti kaikkien saataville

ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

3

-18,7 °C

Enontekiö, Kilpisjärvi, 5.5.

+25,4 °C

Oulu, Oulunsalo Pellonpää 25.5.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

77,4 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Vantaa, Helsinki-Vantaan lentoasema

4

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

95 cm

Kuukauden suurin lumensyvyys, Kittilä, Kenttärova, 3.5.

KU U KAU S I KATSAUS

Toukokuussa sää lämpeni vähitellen loppua kohti

KUVA: ANNIRIITTA/ADOBE STOCK

Toukokuu oli Pohjois-Suomessa vähän tavanomaista lämpimämpi, kun taas maan etelä- ja itäosissa oli hieman keskimääräistä viileämpää. Kaiken kaikkiaan toukokuu oli niin lämpö- kuin sadeoloiltaan melko tavanomainen.

Toukokuun keskilämpötila oli Lapissa ja Merenkurkun saaristossa noin asteen verran pitkän ajan keskiarvoa eli jakson 1991–2020 keskiarvoa korkeampi.

Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa sekä lounaissaaristossa keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja muualla se oli yleensä vajaan asteen verran sitä alempi.

Myös toukokuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin. Pääkaupunkiseudulta Pirkanmaan itäosien kautta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa satoi jonkin verran tavanomaista enemmän. Muualla toukokuun sademäärä jäi enimmäkseen tavanomaista pienemmäksi. Kuukauden suurin sademäärä oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattu 77,4 mm. Helsinki-Vantaalla mitattiin myös kuukauden suurin vuorokausisademäärä, 27,3 mm, toukokuun 26. päivänä.

Vähäsateisimmat alueet löytyivät maan kaakkoisosista Etelä-Karjalasta Pohjois-Savoon ulottuvalta alueelta sekä Lounais-Suomesta ja Lounais-Lapista. Näillä alueilla toukokuun sademäärä jäi paikoin alle puoleen normaalista. Vähiten satoi Lappeenrannan Lepolassa, vain 12,2 mm.

Osassa Lounais-Suomea oli ennen toukokuun viimeistä päivää satanut alle 10 mm. Kun myös huhtikuun loppu-

puoli oli sateeton, muodostui kuivuus toukokuun lopulla paikoin haitalliseksi.

Toukokuun viimeisen päivän runsaat sateet kuitenkin korjasivat tilannetta.

Suurten järvien vedenpinnat sen sijaan olivat toukokuussa etenkin maan keskija itäosissa tavanomaista korkeammalla talven runsaan lumimäärän jäljiltä.

Toukokuun alussa lunta oli tavanomaista laajemmalla alueella. Luoteis-Lapissa lunta oli paikoin lähes metrin verran; Enontekiön Kilpisjärvellä mitattiin 3.5. lumensyvyydeksi 94 cm ja Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla 95 cm. Toukokuun loppuun mennessä lumi suli kuitenkin kaikilta havaintoasemilta, viimeisenä juurikin Kilpisjärveltä 27.5. ja Kenttärovalta 28.5.

Aurinko paistoi toukokuussa Lounais-Suomessa reilut 300 tuntia ja muualla noin 200–300 tuntia. Auringonpaistetuntien määrä oli koko maassa melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Toukokuussa paikannettiin noin 1500 maasalamaa. Salamointi oli tavanomaista vähäisempää. Noin kaksi kolmasosaa toukokuun salamoista havaittiin maan keskivaiheilla kuukauden 29. ja 30. päivinä.

Merialueilla ei ollut toukokuussa yhtään myrskypäivää. Toukokuun 2. päivänä havaittiin kuitenkin maa-alueilla paikoin yli 20 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia ja Helsinki-Vantaan lentoase-

malla mitattiin keskituulenkin nopeudeksi kovimmillaan 16,4 m/s.

LÄMPIMIÄ SÄITÄ SAATIIN ­ODOTELLA TOUKOKUUN LOPULLE Vappuna oli koleaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja seuraavana päivänä Lapissa pyrytti lunta. Myös äitienpäivänä 8.5. puhalsi kylmä luoteistuuli ja Etelä-Suomea myöten saatiin paikoin heikkoja lumiraekuuroja. Lapissa esiintyi kovia yöpakkasia 4.5. ja 5.5., ja Enontekiön Kilpisjärvellä 5.5. mitattu -18,7 °C oli alin toukokuun lämpötila Suomessa sitten vuoden 1996.

Alkukuusta oli myös muutamia melko lämpimiä päiviä, mutta yli 20 asteen lämpötiloja mitattiin vasta toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Monin paikoin lämpimintä oli toukokuun 24.–25. päivinä, ja Oulun Oulunsalossa mitattiin 25.5. kuukauden ylin lämpötila, 25,4 °C, joka oli myös toukokuun ainoa hellerajan ylitys.

Toukokuun viimeisellä viikolla sateet viilensivät säätä etenkin maan eteläosissa, mutta Pohjois-Suomessa jatkui enimmäkseen lämmin sää. Toukokuun viimeisinä päivinä ylimmät lämpötilat mitattiinkin Lapin havaintoasemilla.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

5

SÄÄKEHITYS TOUKOKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

1.5. Vapun sää oli kolea etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa lämpötila nousi ylimmillään vähän 10 asteen yläpuolelle. Norjanmerellä oli matalapaine, joka liikkui itään ja toi seuraavana päivänä osaan Lappia kymmenkunta senttiä uutta lunta.

Matalapaineen jälkipuolella luoteesta virtasi kylmää ilmaa koko maahan.

11.5. Suomen länsipuolella oli matalapaineen alue, ja lounaisvirtauksessa liikkui joitain sadealueita maamme yli itään. ­Runsaimmat sateet osuivat maan keski- ja pohjoisosiin. Meillä lämpötilat olivat toukokuun toisella viikolla enimmäkseen lähellä ajankohdan keskiarvoja.

23.5. Korkeapaineen alue ulottui Barentsinmereltä Suomen yli aina Balkanille asti. ­Korkeapaineen itäpuolella virtasi kylmää ­ilmaa etelään ja länsipuolella l­ämmintä ­ilmaa pohjoiseen. Parina seuraavana ­päivänä lämpötila kohosi aurinkoisessa säässä Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa 20 asteen vaiheille tai sen yläpuolelle. Vain itärajan läheisyydessä oli viileämpää.

31.5. Toukokuun viimeisinä päivinä e ­ tenkin maamme eteläosissa oli epävakaista, ja kuukauden viimeisen päivän sateet toivat helpotusta myös Lounais-Suomen orastavaan kuivuuteen. Pohjois-Suomeen virtasi idästä lämmintä ilmaa, ja Lapissa mitattiin loppukuusta useampana päivänä yli ­ 20 asteen lämpötiloja.

6

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

TO U KO KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TOUKOKUUSSA 2022 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Toukokuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson yhdeksänneksi korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli toukokuussa hieman tavanomaista pienempi ja mittaushistorian 14. pienin.

YHDYSVALLAT Toukokuussa sääolosuhteet olivat lämpimät ja sateiset.

EUROOPPA Toukokuu oli Euroopan etelä-, länsi- ja keskiosissa kuuma ja kuiva, ja lämpötilat olivat paikoin ennätyksellisen korkeita. Koko Euroopan alueella toukokuu oli mittaushistorian kahdeksanneksi lämpimin.

AASIA Toukokuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. Aasian pohjois- ja keskiosissa lämpötilat olivat selvästi tavanomaista korkeampia.

RANSKA Toukokuu oli mittaushistorian lämpimin ja kuivin.

HURRIKAANI AGATHA Agatha rantautui Meksikon Tyynenmeren puoleiselle rannikolle kategorian 2 hurrikaanina. Se oli voimakkain tälle alueelle iskenyt hurrikaani vuodesta 1949 alkavassa tilastohistoriassa.

PAKISTAN JA INTIA Äärimmäinen kuumuus jatkui Pakistanissa ja Intiassa. Pakistanissa mitattiin vuoden ensimmäinen 50 asteen ylitys.

AFRIKKA Rankkasateet iskivät Etelä-Afrikan kakkoisrannikolle. Afrikan sarven alueella lämpötilat olivat tavanomaista korkeampia.

OSEANIA Toukokuu oli lämpimin sitten vuoden 2016.

AUSTRALIA Toukokuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi.

ETELÄ-AMERIKKA Toukokuu oli viilein vuoden 2008 jälkeen.

SUBTROOPPINEN MYRSKY YAKECAN Yakecan toi voimakkaita tuulia Uruguayihin ja Brasilian eteläosiin ja repi puita juurineen irti maasta, vahingoitti sähkölinjoja ja jätti tuhannet ihmiset ilman sähköä.

TROOPPISET MYRSKYT MAAILMALLA Toukokuussa nimettyjä trooppisia myrskyjä oli neljä, eli suunnilleen tavanomainen määrä.

UUSI-SEELANTI Toukokuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli toukokuussa mittaushistorian viidenneksi pienin ja saman laajuinen kuin vuonna 2018.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly May 2022 2022 Surface air temperature anomaly for May Surface air temperature anomaly for for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Europe

Global Global Global

Europe Europe

119 9 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2022-06-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2022-06-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202205 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -9

-9

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

7

Keskustelua metsäbiotalouden tulevaisuudesta

8

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

TU L E VA I S U U D E N ME TSÄ B I OTALO US

Koli Forum on kansainvälinen keskustelufoorumi ja vaikuttajayhteisö, joka keskittyy biotalouteen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön.

KUVA: ADOBE STOCK

Ensimmäinen Koli Forum -seminaari järjestettiin vuonna 2009, ja Koli Forum ry perustettiin joka toinen vuosi järjestettävän tapahtuman taustalle vuonna 2014. Ilmatieteen laitos on yksi yhdistyksen jäsenorganisaatioista, ja yksikönpäällikkö Hilppa Gregow toimi hallituksen varapuheenjohtaja vuonna 2021.

Koli Forum 2021 järjestettiin hybridimuotoisena, joten osallistujia oli paitsi paikan päällä Kolin kansallispuistossa, myös etäyhteyksien päässä. Seminaarissa puhuivat muun muassa Karl-Henrik Sundström (Climate Leadership Coalitionin hallituksen puheenjohtaja, Stora Enson entinen toimitusjohtaja), Salla Ahonen (Nesteen vastuullisuusjohtaja) sekä Alina Lehikoinen (International Forestry Student Associationin väistyvä puheenjohtaja, metsäalan opiskelija).

Lisäksi kuultiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä silloisen ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen videotervehdykset.

Seminaarin teemana oli ”Forests for Future Generations”. Kaksipäiväinen seminaari keskittyi mm. metsien rooliin ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä metsävaratiedon ja digitalisaation mahdollisuuksiin. Lisäksi tilaisuudessa pai-

notettiin seuraavien sukupolvien osallisuutta ja roolia tulevaisuuden metsien kestävään hyödyntämiseen perustuvassa bio- ja kiertotaloudessa. Moderneja metsienseurantamenetelmiä esitellyt ekskursio päätti tilaisuuden.

KOLIN TEESIT OHJAAVAT KOHTI TULEVAA Seminaarin osallistujat luonnostelivat yhdessä niin kutsut Kolin teesit, joissa hahmotellaan askelmerkkejä metsäbiotalouden tulevaisuudelle.

Vuoden 2021 Kolin teesit ovat seuraavat: • Seuraavan sukupolven roolia ja osallisuutta tulevaisuuden biotaloudessa tulee korostaa.

Nuoret ja tulevat ammattilaiset tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Lisäksi biotalouden lukuisista koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksista tulee viestiä alan vetovoiman lisäämiseksi.

• Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa tulee tunnistaa kansainvälisesti. Metsät ovat tärkeitä hiilinieluja ja -varastoja, ja ne ylläpitävät biodiversiteettiä ja

Syksyn 2021 Koli Forumin osallistujat yhteiskuvassa. Kuva: Sari Koivula.

ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

9

IPCC- RA P ORTTI

tarjoavat ekosysteemipalveluita. Metsiä tulee hoitaa kestävällä tavalla niin, että ekosysteemipalveluiden säilymisestä huolehditaan, ja metsäkadon tulee loppua. Metsänhoitomenetelmiä tulee sopeuttaa muuttuvaan ilmastoon ja sääolosuhteisiin.

• Hiilestä vapautuminen ja siirtymä kohti kestävämpää talousjärjestelmää on välttämätön. Hiilinielujen ja -varastojen säilyttämisestä ja kasvattamisesta tulee huolehtia. Terveet, kasvavat metsät ja pitkän eliniän puupohjaiset tuotteet ovat avainasemassa. Fossiilisia tuotteita ja materiaalia tulee korvata kestävämmillä vaihtoehdoilla. Rahoitusta ja investointeja tarvitaan uusien, innovatiivisten ja kestävien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseksi sekä tarvittavan teknologian ja osaamisen lisäämiseksi.

• Metsätiedon laatua ja saavutettavuutta tulee parantaa. Digitaalisia teknologioita ja metsien seurannan ratkaisuja tulee kehittää. Metsävaroja tulee seurata luotettavalla ja läpinäkyvällä tavalla useita datalähteitä hyödyntäen, jotta tietoa voidaan käyttää esimerkiksi ilmastoon ja biodiversiteettiin liittyvässä päätöksenteossa.

Tiedon avoimuutta ja saavutettavuutta pitää parantaa. Selkeä, houkutteleva ja visuaalinen data voi parantaa metsäalan julkisuuskuvaa, lisätä ymmärrystä ja tukea päätöksentekoa.

• Biopohjaiset tuotteet tuovat uusia mahdollisuuksia ja hyötyjä. Biopohjaiset tuotteet esimerkiksi rakentamisessa, pakkauksissa ja tekstiileissä voivat tuoda merkittäviä hyötyjä ilmastolle, taloudelle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Uusia tuotteita kehitettäessä kestävyyden kaikki aspektit tulee huomioida hyötyjen maksimoimiseksi. Biopohjaisen raaka-aineen tulee tulla kestävistä lähteistä, ja sen hyödyntämisessä tulee noudattaa kiertotalouden periaatteita. ”Hyvinvoivat metsät ovat elämän ja ilon lähteitä”, summaa Hilppa Gregow. ”Toivon, että pystymme huolehtimaan metsistämme myös tulevia sukupolvia varten.”

Kolin teesit kokonaisuudessaan ovat luettavissa osoitteessa koliforum.fi. Nettisivuilta löytyy myös puhujien esityksiä. Seuraava kansainvälinen Koli Forum -seminaari järjestetään syksyllä 2023.

Venla Wallius Nuorempi tutkija, Euroopan metsäinstituutti 10

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

IPCC-raportin 1. osan tiivistelmä saatavilla suomeksi Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli eli IPCC julkaisi 6. arviointiraporttinsa ensimmäisen osan viime vuonna.

Nyt raportin yhteenvedosta on ilmestynyt Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden laatima suomenkielinen versio, joka on luettavissa verkkosivulta: www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti Yhteenveto kuvaa ilmaston tähänastisia muutoksia ja nykyistä tilaa sekä esittää arvioita tulevista muutoksista. Lisäksi arvioidaan, kuinka paljon ilmakehään voidaan vielä päästää hiilidioksidia, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin pysähtymään siedettävälle tasolle.

Suomenkielistä tekstiä kirjoitettaessa tavoitteena on ollut saada välitettyä raportin sanoma mahdollisimman muuttumattomana ja samalla tuottaa ymmärrettävää ja lukukelpoista suomenkielistä tekstiä. Ymmärrettävyyden nimissä joitakin vähemmän keskeisiä vaikeatajuisia yksityiskohtia on jouduttu sivuuttamaan. Suomenkielinen teksti on epävirallinen käännös.

Alkuperäinen englanninkielinen yhteenveto ”IPCC, 2021: Summary for Policymakers. In: Climate Change 2021: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change”, ja myös raportti kokonaisuudessaan sekä muut AR6-syklin raportit, ovat luettavissa ­IPCC:n sivuilta: http://www.ipcc.ch Heikki Tuomenvirta

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ADOBE STOCK

Toukokuussa kevät e ­ teni ­suurimmassa osassa ­maata hieman tavanomaista ­aikataulua jäljessä. Lapissa ­loppukuun lämpimät päivät vauhdittivat kuitenkin ­kevään edistymistä ­siten, että siellä kasvukauden ­lämpösummaa oli toukokuun loppuun mennessä kertynyt tavanomaista enemmän.

ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta.

Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli toukokuussa 13,0 miljoonaa neliökilometriä, joka on lähellä vuosien 1991–2020 toukokuun keskiarvoa. Kuukausittainen jääpeitteen laajuus on pysynyt lähellä edellisen vuosikymmenen keskiarvoa vuoden 2021 heinäkuusta alkaen.

Toukokuun jääpeite on ollut pienimmillään 2016, jolloin se oli noin 7 % vuosien 1991–2020 keskiarvoa pienempi.

Vuodenaikainen jääpeitteen vetäytyminen jatkui kaikkialla Pohjoisella jäämerellä. Atlantin puolella jääpeite oli yleisesti hieman tavanomaista laajempi, mikä näkyi etenkin Labradorinmerellä, Baffininlahdella, Grönlanninmerellä sekä pohjoisella Barentsinmerellä. Toisaalta jääpeitteen laajuus oli tavanomaista pienempi Siperian pohjoisrannikon merialueilla eteläiseltä Barentsinmereltä Laptevinmerelle sekä Tyynenmeren puolella Ohotanmerellä ja Beringinmerellä, lukuun ottamatta pientä aluetta Tšuktšien niemimaan rannikolla, jossa jäätä oli tavanomaista enemmän.

Arctic Arcticsea seaice iceconcentration concentrationfor forMay May2022 2022

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Wednesday 01 May 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Wednesday 01 May 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2022-06-06

Date created: 2022-06-06

2020 Average iceice edge May 1991-2020 Average edge May 1991-2020

00

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) poikkeama arktisella alueella Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden toukokuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta toukokuussa 2022. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Toukokuun alussa Luoteis-­ Lapissa oli paikoin ­vielä ­lähes metrin verran ­lunta, mutta kuukauden l­oppuun ­mennessä lumi oli ­sulanut kaikilta Ilmatieteen l­aitoksen säähavainto­asemilta. ­Viimeisenä lumi suli Enon­ tekiön Kilpisjärveltä 27.5. ja Kittilän Kenttärovan ­havaintoasemalta 28.5.

ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä TOU KOKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Toukokuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä TO U KOKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

17

TO UKOKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2022

1991– 2020

2022

PVM

2022

PVM

2022

1991– 2020

2022

PVM

2022

1991– 2020

8,1

7,9

15,0

19.

3,7

4.

18,6

29

8,1

31.

0

0

JOMALA JOMALABY

9,2

9,2

19,5

19.

-2,6

4.

31,9

37

11,3

31.

0

0

KAARINA YLTÖINEN

9,3

10,0

20,5

19.

-5,2

4.

28,6

35

16,1

31.

0

1

HELSINKI KAISANIEMI

9,5

10,4

19,5

24.

-0,5

4.

46,6

38

11,4

27.

0

0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

9,6

10,9

21,5

25.

-2,6

4.

77,4

39

27,3

26.

0

1

JOKIOINEN ILMALA

9,3

10,0

22,3

25.

-3,2

4.

29,4

38

6,4

31.

0

1

KOUVOLA ANJALA

9,6

10,4

21,5

23.

-2,4

4.

38,2

38

13,7

26.

0

1

HEINOLA ASEMANTAUS

9,9

10,4

24,0

25.

-2,1

4.

34,3

43

12,5

26.

0

2

TAMPERE HÄRMÄLÄ

9,6

10,1

23,4

25.

-4,8

4.

41,7

36

12,5

26.

0

1

KANKAANPÄÄ NIINISALO

9,2

9,5

22,6

25.

-4,0

4.

31,1

41

7,3

26.

0

1

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

9,0

9,1

22,2

25.

-3,9

4.

33,3

43

6,8

7.

0

1

SAVONLINNA PUNKAHARJU

8,7

9,4

19,8

30.

-2,3

5.

19,0

42

6,1

15.

0

1

SEINÄJOKI PELMAA

9,3

9,2

23,1

25.

-4,2

4.

75,3

46

21,5

29.

0

1

KUOPIO MAANINKA

8,6

9,1

20,0

25.

-3,9

1.

29,4

49

6,1

12.

0

1

LIEKSA LAMPELA

7,8

8,4

21,4

31.

-5,7

5.

30,8

49

9,2

31.

0

1

SIIKAJOKI RUUKKI

8,3

8,0

23,0

25.

-5,2

1.

32,0

42

7,6

11.

0

1

SUOMUSSALMI PESIÖ

6,7

6,6

20,1

31.

-7,8

5.

28,4

58

5,5

2.

0

0

ROVANIEMI APUKKA

7,2

6,4

22,3

25.

-7,7

5.

24,6

43

8,0

11.

0

0

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

6,7

5,6

22,2

25.

-8,6

5.

41,5

40

9,2

11.

0

1

INARI SAARISELKÄ

4,5

3,7

20,3

31.

-15,3

4.

58,2

45

17,7

2.

0

0

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

2,9

2,3

17,0

31.

-18,7

5.

31,4

28

7,4

2.

0

0

UTSJOKI KEVO

5,0

4,2

22,9

25.

-9,1

5.

31,4

30

10,3

11.

0

0

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

31.5.

PAIKKAKUNTA

2022

1991–2020

UTÖ

316,7

318

MAARIANHAMINA

326,3

TURKU

305,9

284

HELSINKI

259,6

296

JOKIOINEN

254,5

259

KOUVOLA

244,7

275

JYVÄSKYLÄ

248,8

252

SEINÄJOKI

267,3

267

KUOPIO

245,0

OULU

262,9

ROVANIEMI

237,3*

SODANKYLÄ

224,6

224

UTSJOKI

209,0

193

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

TOUKOKUUN MAASALAMATIHEYS

TO U KO KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 5–30 Ennuste on tehty 20.6.2022 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

20.6.–26.6.

27.6.–3.7.

4.7.–10.7.

11.7.–17.7.

18.7.–24.7.

25.7.–31.7.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20

|

ILMASTOKATSAUS 5/2022

F MI ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F M AY 2022

Gradually warmer towards the end of May Mercury climbed gradually towards warmer temperatures during May. Overall, it was a rather typical month considering both temperature and precipitation conditions. Also, t­ he count of sunshine hours was close to the long-term average.

According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in May did not deviate from the long-term average more than approximately 1 °C at the most.

It was a slightly warmer month than usually in northern Finland while in the south and east, on the contrary, the mean temperature remained slightly below the average.

The precipitation levels remained in most of Finland somewhat below the average. The exception was an area extending from the Greater Helsinki region all the way to South Ostrobothnia.

Also, in the central and northern parts of Lapland the precipitation levels climbed slightly above the average.

The highest level of precipitation, 77.4 mm, was measured at Helsinki Airport in Vantaa. Also, the highest daily level of precipitation in May, 27.3 mm, was measured at Helsinki Airport on the 26th. The lowest level of precipitation in May, 12.2 mm, was measured in Lepola, Lappeenranta in South Karelia. In the area extending from South Karelia to North Savonia, as well as in Southwest Finland and southwestern Lapland, the precipitation levels were locally less than half of the long-term average. In Southwest Finland some locations had received less than 10 mm of precipitation before the last day of May when it finally rained heavily.

The count of sunshine hours was close to the long-term average throughout Finland while the count of light-

ning strikes, approximately 1,500 cloud-­ to-ground flashes, remained below the average. Approximately two thirds of the lightning strikes were recorded either on 29 or 30 May. On 3 May, a snow depth of 94 cm was measured in Kilpisjärvi, Enontekiö and 95 cm in Kenttärova, Kittilä. However, the snow disappeared from Kilpisjärvi on the 27th and from Kenttärova on the 28th and consequently snow had melted from all the Finnish weather stations by the end of May. The beginning of May was in general coldish. On the May Day, it was cold particularly in eastern and northern Finland. On the Mother’s Day a week later, a cold northwesterly airflow prevailed in the whole of Finland.

In Lapland, particularly cold nighttime temperatures were observed on 4 and 5 May. In Kilpisjärvi temperature dropped even to -18.7 °C on the 5th which was the coldest temperature observed in Finland in May since 1996.

Although there were some rather warm days already in early May, temperature did not rose above 20 °C before the latter half of the month. The highest temperature in May, 25.4 °C, was measured in Oulunsalo, Oulu on the 25th. In northern Finland late May was warmer than usually and during the last week of the month, the highest temperatures were observed in Lapland on many days.

Ilari Lehtonen

-18.7 °C Kilpisjärvi, Enontekiö, 5.5.

+25.4 °C Oulunsalo Pellonpää, Oulu, 25.5.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: MAY 2022

• In Europe spring temperatures were just below the 1991-2020 average.

• There were large regional differences: parts of western Europe saw much above average temperatures, while the central and eastern parts were below average.

• Pakistan and north-west India, located within a larger region of unusual warmth, experienced longlived heatwave conditions and record-breaking averages of maximum and minimum temperatures.

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 5/2022

|

21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi