Ilmastokatsaus 1/2022

1/2022 — Tammikuu oli leuto ja tuulinen — Poronhoidossa on tunnettava muuttuva ilmasto —

S ISÄLTÖ

1/2022

Pääkirjoitus — 3 Valtteri-myrsky päätti tuulisen ja leudon tammikuun — 4 Sääkehitys tammikuussa — 6 Tammikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Muuttuva ilmasto on poronhoitajan työympäristö — 8 Kumlingen puuska oli harvinaisen voimakas — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä tammikuussa — 16 Tammikuun kuukausitilasto — 18 Tammikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of January 2022 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

TAMMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu

ILMASTOKATSAUS 24. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2022-01-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 1/2022

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Tiina Ervasti Sami Ahonen Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA Adobe Stock ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ilmastotyö perustuu tietoon Ihmisen toiminta on nostanut maapallon keskilämpötilaa ­1,1 astetta esiteollisen ajan jälkeen. Ilmastonmuutoksen aiheut­ tamien haittojen ja riskien vuoksi valtiot ovat sopineet ta­ voitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 2 asteeseen ja tavoitella 1,5 astetta. Jo 0,5 asteen lämpenemisen vaiku­ tuksilla ja riskeillä on suuri ero.

Tavoitteet perustuvat tieteelliseen tutkimustietoon i­ l­ mastonmuutoksen etenemisestä, vaikutuksista ja hillintä­ toimista. Keskeinen tietolähde ovat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportit. IPCC julkaisee ­ ­juuri kuudetta arviointiraporttiaan.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi päästöjä olisi vä­ hennettävä nopeasti. Lisäksi olisi poistettava hiilidioksidia ilmasta. Fossiilisen hiilen päästöt ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan, ja niiden arvioidaan jo palanneen koronapande­ mian aiheuttaman notkahduksen jälkeen pandemiaa edeltä­ neelle tasolle. Valtioiden nykyiset ilmastotoimet ovat johta­ massa noin 2,7 asteen lämpenemiseen.

Kehitys ja suunnitelmat ovat vielä kaukana siitä, että il­ mastonmuutos saataisiin rajattua turvalliselle tasolle. Silti jokainen torjuttu asteen kymmenys on aina tavoittelemisen arvoinen haittojen ja riskien vähentämiseksi.

Elinkeinoelämä ja kuluttajat ovat nousseet merkittävään rooliin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastotoimet ovat jo tärkeä osa monen yrityksen vastuullisuustyötä. Ilmas­ tovastuun laiminlyöminen vie asiakkaita, kun he kääntyvät mieluummin luotettavampien vaihtoehtojen ja toimijoiden puoleen. Yritykset tunnistavat ilmastotyössä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja yritysten aktiivisuus kirit­ tää poliittista päätöksentekoa. Yritysten tueksi tarvitaan kattavaa ja avointa mittaamista ja laskentaa, jotta yritysten ilmastotoimien vaikutuksia voidaan seurata luotettavasti ja yhteismitallisesti valtioiden ilmastotavoitteiden kanssa.

Ilmatieteen laitos panostaa kansainvälisesti korkeatasoi­ sen tieteellisen tiedon tuottamiseen ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista, hillintäkeinoista ja sopeutumistarpeesta.

Haluamme kehittää tähän tietoon perustuvia kestäviä ilmas­ toratkaisuja tutkimuskumppaniemme, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa.

JARI LISKI Tieteellinen johtaja

Jokainen torjuttu asteen kymmenys ilmaston lämpenemistä on aina tavoittelemisen arvoinen haittojen ja riskien vähentämiseksi

ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

3

-35,7 °C

Enontekiö lentoasema, 8.1.

+8,8 °C

Jomala, Jomalaby, 13.1.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

102,3 mm 38,9 m/s Kuukauden suurin sademäärä, Helsinki, Kumpula.

4

|

ILMASTOKATSAUS 1/2022

Kumlingen kirkonkylässä mitattiin aamulla 17.1.­ harvinaisen kova tuulenpuuska

KU U KAU S I KATSAUS

Valtteri-myrsky ­ päätti tuulisen ja leudon ­tammikuun Tammikuusta muodostui jonkin verran tavanomaista lauhempi. Merialueilla myrskysi useana päivänä, ja tammikuun viimeisenä viikonloppuna Valtteri-­ myrsky pyrytti Etelä-Suomeen parikymmentä senttiä lisää lunta.

Tammikuun keskilämpötila oli 0–2 °C vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Kuukauden ensimmäinen kolmannes oli kuitenkin melko kylmä, mutta tämän jälkeen vallitsi enimmäk­ seen lauha sää koko loppukuun ajan.

Tammikuun sademäärä oli tavan­ omaista suurempi maan eteläosissa ja Pohjois-Lapissa. Ahvenanmaalla ja Suomenlahden rannikon läheisyydes­ sä sekä toisaalta Käsivarren L ­apissa satoi noin puolitoistakertaisesti ­tavan­omaiseen verrattuna. Sitä vastoin Poh­ jois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa sa­ toi selvästi tavanomaista vähemmän, monin paikoin alle puolet normaalista.

Kuukauden suurin sademäärä oli Hel­ singin Kumpulassa mitattu 102,3 mm ja pienin Rovaniemen Apukassa mitattu 14,0 mm. Tammikuun runsaimmat sa­ teet saatiin Valtteri-myrskyn yhteydes­ sä Etelä-Suomessa kuukauden 29. päi­ vänä. Utön saarella Paraisilla satoi 29.1. peräti 35,2 mm vuorokaudessa.

KUVA: SHUTTERSTOCK

NUUTTIPUKKI TOI LAUHAT SÄÄT Tammikuun kylmimmät hetket koet­ tiin loppiaisen jälkeen. Enontekiön lentoasemalla mitattiin 8.1. kuukauden alin lämpötila, -35,7 °C, ja maan ete­ lä- ja keskiosissa sää oli kylmimmillään 10.–11. tammikuuta. Pohjois-Karjalassa

pakkasta oli 11. päivän vastaisena yönä 30 astetta. Tämän jälkeen sää lauhtui nopeasti, kun syvä matalapaine liikkui Suomen pohjoispuolitse Jäämerellä itään, ja Nuutin päivänä 13.1. lounais­ saaristossa mitattiin hyvin korkeita lämpötiloja. Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin peräti 8,8 °C, joka oli tammi­ kuun ylin lämpötila.

Matalapaineet liikkuivat edelleen tammikuun puolivälin jälkeen hyvin pohjoista reittiä, mikä ylläpiti Suomes­ sa lauhaa länsivirtausta. Tammikuun 19. ja 23.–24. päivinä föhntuuli nosti osas­ sa Lappia ja Pohjanmaata lämpötilan 5 asteen vaiheille. Toisaalta matalapai­ neiden jälkipuolella luoteesta purkautui ohimenevästi kylmää ilmaa. Läntisillä ja lounaisilla merialueilla koettiin kolme peräkkäistä luoteismyrskyä tammikuun 14., 17. ja 20. päivinä. 17. ja 20. päivän myrskyt olivat erityisen voimakkaita lounaisilla merialueilla. Rauman Kylmä­ pihlajassa mitattiin 17. päivän aamuna 10 minuutin keskituulen nopeudek­ si 28,1 m/s ja Kökarin Bogskärissä 20. päivänä 27,4 m/s. Lisäksi Kumlingessa havaittiin aamulla 17.1. peräti 38,9 m/s puhaltanut puuska. Voimakkaampia tuulenpuuskia on kuluvalla vuosituhan­ nella havaittu tunturien ulkopuolella vain Aapeli-myrskyssä 2.1.2019.

Yhteensä merialueilla oli tammi­ kuussa yhdeksän myrskypäivää, mikä

on noin kaksi kertaa keskimääräistä enemmän. Viimeksi tammikuussa oli enemmän myrskypäiviä vuonna 2007, ja tammikuussa 2017 myrskysi niin ikään yhdeksänä päivänä.

VALTTERI PYRYTTI ETELÄSSÄ Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 29.–30.1. syvä matalapaine liikkui Suo­ men lounaisrannikkoa hipoen kaak­ koon tuoden mukanaan runsaita lu­ misateita ja kovia tuulia maan etelä- ja keskiosiin. Melko yleisesti lunta pyrytti parissa päivässä noin 20 cm, mutta etenkin Uudellamaalla paikoin enem­ mänkin. Suurin lumikertymä havaittiin kuitenkin Hämeenlinnan Pirttikosken havaintoasemalla, missä lunta satoi Valtterin päivänä 29.1. 27 cm ja seuraa­ vana päivänä vielä 5 cm lisää. Myrsky­ tuulia havaittiin Valtterin päivänä vain Hangon edustalla, mutta 30.1. pohjois­ myrsky oli kovaa Märketin ja Bogskärin majakoilla.

Valtteri-myrskyn jäljiltä lumensy­ vyys vaihteli tammikuun päättyessä Lounais-Suomea lukuun ottamatta enimmäkseen puolen metrin molem­ min puolin. Käsivarren Lapissa lunta oli jopa lähes metrin verran.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

5

SÄÄKEHITYS TA MM I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

7.1. Tammikuun ensimmäisellä kolmannek­ sella sää oli ajoittain kylmää. Loppiaisen jälkeen Suomen länsipuolella oli korkeapai­ neen selänne ja kylmää ilmaa virtasi maa­ hamme pohjoisesta. Lapissa pakkasta oli enimmillään reilut 30 astetta.

13.1. Nuutin päivänä syvä matalapaine liik­ kui Jäämerellä itään ja lännestä virtasi hyvin lauhaa ilmaa Suomeen. Jomalassa Ahve­ nanmaalla mitattiin kuukauden ylin lämpöti­ la 8,8 °C. Sää oli myös tuulista. Seuraavana päivänä virtauksen kääntyessä luoteeseen tuuli yltyi Selkämerellä myrskyksi.

17.1. Tammikuun 17. päivän vastaisena yönä nopealiikkeinen matalapaineen osakeskus liikkui Etelä-Suomen yli kaakkoon. Monin paikoin satoi useita senttimetrejä lunta, ja merialueilla koettiin kuukauden voimakkain myrsky. Kumlingessa havaittiin aamulla luo­ teismyrskyssä peräti 38,9 m/s puhaltanut tuulenpuuska.

29.1. Valtterin päivänä lännestä lähestyi Suomea syvä matalapaine, jonka keskus liikkui tammikuun viimeisenä viikonloppuna Suomen lounaisrannikkoa hipoen kaakkoon.

Merialueilla esiintyi jälleen myrskytuulia ja Etelä-Suomessa satoi runsaasti märkää lunta. Lunta kertyi parissa päivässä ylei­ sesti parikymmentä senttiä, mutta etenkin Uudellamaalla monin paikoin enemmänkin.

Samaan aikaan Lapissa sää kylmeni.

6

|

ILMASTOKATSAUS 1/2022

TA MM I KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AA I LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TAMMIKUUSSA 2022

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Tammikuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson kuudenneksi korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli suurin tammikuinen jään laajuus sitten vuoden 2009.

AASIA Tammikuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

POHJOIS-AMERIKKA Tammikuu oli viilein sitten vuoden 2009, mutta osassa Pohjois-Amerikkaa oli silti tavanomaista lämpimämpää.

EUROOPPA Tammi­kuu oli mittaus­ historian 15:nneksi ­lämpimin.

YHDYSVALLAT Tammikuu oli keskimääräistä lämpi­ mämpi. Kuukauden keskilämpötila oli kuitenkin lähimpänä tavanomaista sitten vuoden 2014.

AFRIKKA Tammikuu oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta lähim­ pänä tavanomaista sitten vuoden 2015.

ETELÄ-AMERIKKA Tammikuu oli mittaus­historian toisiksi lämpimin. Vain ­vuoden 2016 tammikuu on ollut ­lämpimämpi.

ARGENTIINA Tammikuussa alueella koettiin voimakas helle­ aalto, joka nosti lämpötilat erittäin korkeiksi.

TROOPPINEN SYKLONI BATSIRAI Batsirai oli tammikuun voimak­ kain trooppinen sykloni. Se iski Magadaskarille helmikuun alussa ja oli rantautuessaan kategorian 3 trooppinen hirmumyrsky.

TROOPPISET MYRSKYT MAAILMALLA Tammikuussa koettiin kuusi trooppista myrs­ kyä, mikä on lähellä tavanomaista määrää.

OSEANIA Tammikuu oli mittaus­historian seitsemänneksi lämpimin ja jakaa sijan vuoden 2001 tammikuun kanssa.

AUSTRALIA Tammikuun puolivälissä läntisessä ­Australiassa mi­ tattiin yli 50 °C lämpötiloja. Onslowin lento­k­e ntällä mitattu 50,7 °C sivuaa Australian ­lämpöennätystä.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli tammikuussa 44-vuotisen mittaushistorian toiseksi ­ ienin ja yli 20 prosenttia tavanomaista tammikuun laajuutta pienempi. Vain vuoden p 2017 tammikuussa merijään laajuus oli pienempi.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TAMMIKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020 Surface airair temperature for January 2022 Surface temperature anomaly for January January 2022 2022 Surface air temperatureanomaly for KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Europe

Global Global Global

Europe Europe

101010 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2022-02-03

Date created: 2022-02-03

Date created: 2022-02-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202201 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-10 -10

-10

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

7

­ uuttuva ilmasto M on poronhoitajan työympäristö

8

|

ILMASTOKATSAUS 1/2022

I L M ASTO N M U U TO KS E E N S O P E U TUM I NEN

Porotaloudessa on varauduttava sekä äkillisiin, ehkä seuraavalla viikolla tapahtuviin sääilmiöihin, kuin myös pidemmän aikavälin hitaisiin muutoksiin ilmastossa ja luonnonoloissa.

Poronhoidon vuosittainen rytmi seuraa porojen luontaista vuodenkiertoa. Ilmasto vaikuttaa vuo­ denaikojen säiden kautta poron hyvinvointiin ja laidunten kuntoon läpi vuoden. Säät vaikuttavat voimakkaasti myös laidunten käytettävyyteen sekä poronhoidon työmäärään ja kustannuksiin.

Sääriskejä esiintyy kaikkina vuodenaikoina.

Viime vuosikymmeninä ilmasto on lämmennyt erityisen voimakkaasti pohjoisilla napa-alueilla, ja myös jatkossa ilmaston lämpenemisen odotetaan olevan arktisella alueella voimakkaampaa kuin maapallolla keskimäärin. Suomen poronhoitoalue sijaitsee tällä voimakkaasti lämpenevällä alueella.

Poronhoidon toimintaympäristölle onkin suurta merkitystä sillä, miten nopeasti kasvihuonekaasu­ jen maailmanlaajuiset päästöt saadaan laskuun.

”Sää on porotöitten jokapäiväinen määrittäjä” ”Erotukset on kuukauella ­siirtyny. Nuorempana kun olin niin lokakuussahan oli jo lumi maassa täällä. Nyt sitä ootellaan tuonne marraskuun lopulle.”

KUVA: JOUKO KUMPULA

PORONHOITO MUUTTUU Muuttuva ilmasto koetaan käytännön poronhoito­ töissä muuttuvien vuodenaikojen säiden kautta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan poron ravinnon­ saantiin ja hyvinvointiin sekä poronhoitotöihin, mut­ ta myös epäsuorasti laidunympäristön muutoksen tai uusien sairauksien ja loisien kautta. Välillisiä vai­ kutuksia ovat esimerkiksi vaikutukset perinteiseen tietoon, kulttuuriin ja yhteisöihin. Olosuhteiden muutos ja epävakaus yhdessä yhteiskunnallisten ja maankäytön muutosten kanssa luovat taloudellista epävarmuutta ja huolta poronhoidon kulttuurin ja elämäntavan tulevaisuudesta. Tämä vaikuttaa myös poronhoitajien henkiseen hyvinvointiin.

Lämpenemisen vaikutukset näkyvät jo. Muun muassa kasvukauden lämpösumma on kasvanut koko poronhoitoalueella. Syksyllä lumipeitteen muodostuminen on monin paikoin siirtynyt myö­ häisemmäksi. Talvella leudot sääjaksot ovat yleis­ tyneet. Pitkä kasvukausi on poroille eduksi, mutta kuumat ja kuivat jaksot rasittavat etenkin vasoja.

Leudot ja säältään vaihtelevat alkutalvet lisäävät jäisen lumipeitteen todennäköisyyttä ja maajään ja homeiden riskiä laitumilla; kaikki nämä vaikeut­ tavat porojen ravinnonsaantia luonnonlaitumilta.

”Kaikki porotaloudessa liittyy jollakin tavalla ilmastoon. On huono tai hyvä vasavuosi tai huono tai hyvä rehuvuosi.”

PÄRJÄÄMISESTÄ SOPEUTUMISEEN? Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla lievitetään ilmastonmuutoksen aihe­ uttamia vahinkoja ja hyödynnetään sen tarjoamia mahdollisuuksia. Välttämättömiä toimia, jotka aut­ tavat hetkellisesti selviytymään haitallisten sääil­ miöiden aikana, voidaan kutsua lyhytaikaiseksi sopeutumiseksi tai pärjäämiseksi. Suunniteltu so­ peutuminen keskittyy pidemmälle tulevaisuuteen.

Tähän liittyvät muun muassa ymmärrys pidemmän aikavälin tavoitetilasta, ja elinkeinon hallintaan liit­ tyvät tavoitteelliset poliittiset päätökset.

Poronhoidon sopeutuminen ilmastonmuutok­ seen on käynnissä koko ajan poronhoidon ar­ jessa, vähintään pärjäämisen tasolla. Käynnissä olevat keinot voidaan karkeasti jakaa teknologian ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

9

IL MASTONMUUTOKSEEN SOP EU T U M I N EN

­ yödyntämiseen, lisäruokintaan, poronhoitotapojen h muuttamiseen ja elinkeinon monipuolistamiseen.

Sopeutumiselle on myös esteitä ja rajoja. Konk­ reettisia rajoja asettavat poron luonne ja fysiologia.

Laidunkierrossa, paimennuksessa ja ruokinnassa on noudatettava poron tarpeita ja luontaista käyttäy­ tymistä. Tietyt työt on tehtävä tiettynä ajanjaksona.

Poron luontainen reaktio vaikeisiin laidunnusoloihin on usein hajaantuminen ja liike. Poronhoidon käy­ tännön sopeutumisessa tärkeitä ovat mahdollisuus liikkuvuuteen, monimuotoiset ja turvalliset laitumet ja poronhoitotapojen joustavuus. Talviruokinta tar­ hoissa tai maastossa on yleinen sopeutumistapa, ja sen tarvetta lisäävät mm. vanhojen metsien vähäi­ syys ja petojen aiheuttama uhka laitumilla.

Poronhoito on aina ollut sopeutuva elinkei­ no, jonka yhtenä voimavarana on perinteinen tieto. Muuttuvassa ilmastossa perinteinen tieto ei välttämättä enää riitä. Tarvitaan uudenlaista osaamista ja yhteistyötä elinkeinonharjoittajien ja tutkijoiden välillä. Sopeutuminen vaatii toimia myös elinkeinoon liittyvässä neuvonnassa, kou­ lutuksessa ja hallinnossa. Lisäksi näkemykset hy­ väksyttävästä ja tavoiteltavasta sopeutumisesta

Kumlingen puuska oli harvinaisen voimakas Tammikuu oli Suomessa tavanomaista tuulisempi kuukausi. Merialueilla kovimmat tuulennopeudet mitattiin lounaissaaristossa luoteismyrskyssä aamulla 17.1. Rauman Kylmäpihlajassa 10 minuutin keskituulen nopeus oli kovimmillaan 28,1 m/s, ja Kumlingessa havaittiin peräti 38,9 m/s puhaltanut puuska. Merialueillamme on 2000-luvulla havaittu kovempia tuulenpuuskia vain Aapeli-­myrskyssä 2.1.2019, jolloin Kökarin Bogskärissä mitattiin myös merialueiden keskituuliennätys, 32,5 m/s.

Edustavia puuskamittauksia on useimmilta havaintoasemilta saatavissa vasta reilun parinkymmenen vuoden ajalta. Tätä vanhemmista havainnoista löytyy Korsnäsin Moikipäässä 15.12.1975 mitattu 39 m/s puhaltanut puuska.

Kaikista kovimmat tuulennopeudet Suomessa mitataan Lapin tuntureilla, ja myös 17.1. myrs-

10

|

ILMASTOKATSAUS 1/2022

vaihtelevat suuresti. Hyvä sopeutumistoimi on kestävä myös kulttuurisesti. Tämä on nostettu esiin etenkin saamelaisalueella, mutta perinteet ja oman paikkakunnan poronhoitokulttuuri ovat merkityksellisiä koko poronhoitoalueella.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa myös po­ rotalouteen: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen toimet koskettavat porotaloutta, ja uusiutuvan energian tuotanto vaikuttaa maankäyt­ töön. Porolaidunnus vaikuttaa myös maaperän hii­ litaseeseen sekä tunturialueiden pensoittumiseen.

On mahdollista, että porolaidunnus kohoaa pitkällä aikavälillä nykyistä merkitsevämpään rooliin myös ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Sitaatit ovat ”Porotalouden sopeutuminen il­ mastonmuutokseen” eli CLIMINI-hankkeen haas­ tatteluista. Hanketta rahoittaa Euroopan alueke­ hitysrahaston (EAKR) rakennerahasto-ohjelma ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020”. Hanketta toteuttavat vuosina 2020-2022 Lapin yliopiston Arktinen keskus, Ilmatieteen laitos ja Luonnonva­ rakeskus. Lisätietoa hankkeesta >> Sirpa Rasmus, Lapin yliopiston Arktinen keskus

KOVIMMAT SUOMEN MERIALUEILLA 2000-LUVULLA­ ­HAVAITUT TUULENPUUSKAT PUUSKA

MITTAUSASEMA

PVM

41,6 m/s

KÖKAR, BOGSKÄR

2.1.2019

40,2 m/s

HAMMARLAND, MÄRKET

2.1.2019

39,2 m/s

KUMLINGE KK

2.1.2019

38,9 m/s

KUMLINGE KK

17.1.2022

38,3 m/s

PARAINEN, UTÖ

15.11.2001

37,9 m/s

MUSTASAARI, VALASSAARET

1.1.2019

37,7 m/s

HELSINKI, HELSINGIN ­MAJAKKA

30.11.2012

37,4 m/s

MUSTASAARI, VALASSAARET

2.1.2019

37,3 m/s

PARAINEN, UTÖ

22.12.2003

36,8 m/s

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

13.12.2013

kyssä kovimmat tuulennopeudet havaittiin Pelkosenniemen Pyhätunturilla, jossa mitattiin keskituulen nopeudeksi 32,3 m/s ja kovimmaksi puuskaksi 39,0 m/s.

Ilari Lehtonen

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ADOBE STOCK

Tammikuun viimeisenä ­viikonloppuna 29.–30.1. ­Suomen ­lounaisrannikkoa ­hipoen kaakkoon ­liikkui syvä matalapaine, joka toi Etelä-­Suomeen ­yleisesti ­parikymmentä ­senttiä lunta. Lohjanharjun ­ympäristössä ja Nuuksion ­ylänköalueella Uudella­maalla lunta ­satoi ­lähemmäs 30 ­senttiä. Valtteri-­myrskyksi ­nimetty myräkkä ­aiheutti ­vaikeuksia tie-, raide- ja ­lentoliikenteessä.

ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä ar­ voista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila tammikuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot tammikuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta.

Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen tammikuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 1/2022

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TAMMIKUUSSA

Arktisella alueella merijäätä oli tammikuussa 14 miljoonaa neliökilometriä, mikä on noin ­ 1 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Jääpeite oli laajin sitten vuoden 2009, mutta pienempi kuin yksikään vuotta 2005 edeltävistä havainnoista. Vähiten jäätä oli vuonna 2018, jolloin sitä oli noin 6 % keskiarvoa vähemmän.

Jääpeite jatkoi tammikuussa kasvamista Hudsoninlahden ympärillä, missä jäätä oli edel­ tävinä kuukausina selvästi tavanomaista vähemmän. Vain muutamilla alueilla jään laajuus poikkesi tavanomaisesta. Jäätä oli keskiarvoa enemmän Huippuvuorien ja Frans Joosefin maan välissä sekä Atlantin puolella Labradorinmerellä. Grönlannin-, Barentsin- ja Karan­ merillä jään laajuuden poikkeamat vaihtelivat. Tyynenmeren puolella Beringinsalmella jää­ tä oli tavanomaista vähemmän, kun taas Ohotanmerellä jäätä oli tavanomaista enemmän rannikkoalueilla, mutta tavanomaista vähemmän merijääpeitteen reunamilla.

Arctic Arcticsea seaice iceconcentration concentrationfor forJanuary January2022 2022

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Tuesday 01 January 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Tuesday 01 January 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2022-02-03

Date created: 2022-02-03

2020 Average iceice edge January 1991-2020 Average edge January 1991-2020

00

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) poikkeama arktisella alueella Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden tammikuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta tammikuussa 2022. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 1/2022

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Arktinen merijää p ­ eitti tammi­kuussa laajemman alueen kuin yhtenäkään ­tammikuuna vuoden 2009 jälkeen. Jään peittävyys oli kuitenkin pienempi kuin ­yhtenäkään tammikuuna ­ennen vuotta 2005 ­vuodesta 1979 alkavien satelliitti­ havaintojen aikakaudella.

ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä TA M M I KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Tammikuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 1/2022

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä TA MM I KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

17

TAMMIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2022

1991– 2020

2022

PVM

2022

PVM

2022

1991– 2020

2022

PVM

2022

1991– 2020

0,7

-0,1

5,9

13.

-6,4

10.

74,3

44

35,2

29.

0

0

JOMALA JOMALABY

0,2

-1,4

8,8

13.

-10,7

8.

83,9

53

30,9

29.

3

2

KAARINA YLTÖINEN

-2,6

-3,6

7,8

13.

-21,7

11.

68,6

54

16,5

29.

5

7

HELSINKI KAISANIEMI

-2,1

-3,1

6,9

13.

-17,6

11.

82,9

53

19,4

29.

7

9

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

-3,3

-4,3

6,1

13.

-23,1

11.

80,5

54

15,5

29.

8

8

JOKIOINEN ILMALA

-3,8

-4,8

5,1

13.

-22,6

11.

46,2

47

12,2

29.

9

12

KOUVOLA ANJALA

-4,6

-5,3

5,4

13.

-21,8

11.

87,3

52

26,8

29.

10

16

HEINOLA ASEMANTAUS

-4,8

-5,9

4,5

13.

-22,8

11.

66,9

46

16,2

29.

29

21

TAMPERE HÄRMÄLÄ

-4,2

-5,2

5,4

13.

-22,9

11.

58,3

41

13,6

29.

14

15

KANKAANPÄÄ NIINISALO

-4,6

-5,4

4,5

13.

-22,5

10.

54,2

50

11,9

2.

17

20

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

-6,2

-7,3

3,8

13.

-27,9

11.

41,3

43

12,0

29.

31

24

SAVONLINNA PUNKAHARJU

-6,7

-7,4

3,1

13.

-28,2

11.

56,5

42

10,9

20.

40

26

SEINÄJOKI PELMAA

-4,8

-5,6

4,5

13.

-24,1

10.

32,7

32

5,8

4.

31

14

KUOPIO MAANINKA

-7,5

-8,2

3,4

13.

-27,8

10.

33,6

41

7,6

29.

40

28

LIEKSA LAMPELA

-9,0

-9,4

1,6

13.

-30,8

11.

37,1

36

7,5

20.

44

29

SIIKAJOKI RUUKKI

-7,2

-8,0

5,0

19.

-27,8

9.

14,6

36

3,9

29.

29

23

SUOMUSSALMI PESIÖ

-10,0

-10,6

1,6

19.

-26,1

8.

41,6

48

8,2

29.

57

48

ROVANIEMI APUKKA

-11,2

-11,7

5,0

24.

-32,5

8.

14,0

39

3,7

16.

42

39

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-11,6

-12,5

4,4

24.

-29,9

8.

16,5

36

7,7

16.

46

53

INARI SAARISELKÄ

-11,8

-12,1

3,4

24.

-28,0

31.

46,6

37

15,8

16.

60

55

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-12,2

-12,2

4,3

23.

-31,2

31.

83,2

52

13,1

13.

87

57

UTSJOKI KEVO

-11,5

-13,3

5,3

24.

-28,4

31.

26,9

26

5,8

4.

47

46

AURINGONPAISTETUNNIT 15.1.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2022

1991–2020

UTÖ

49,4

37

MAARIANHAMINA

46,6

TURKU

40,0

40

HELSINKI

36,3

35

JOKIOINEN

33,6

36

KOUVOLA

25,5

28

JYVÄSKYLÄ

19,9

25

SEINÄJOKI

24,5

30

KUOPIO

20,6

OULU

19,0

ROVANIEMI

6,7

SODANKYLÄ

0,0

12

UTSJOKI

2,4

4

18

|

LUMENSYVYYS

ILMASTOKATSAUS 1/2022

31.1.

TA M M I KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 8–1 3 Ennuste on tehty 21.2.2022 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

21.2.–27.2.

28.2.–6.3.

7.3.–13.3.

14.3.–20.3.

21.3.–27.3.

28.3.–3.4.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20

|

ILMASTOKATSAUS 1/2022

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F JA N UARY 2022

Windy and mainly mild January There were some cold days in early January but as a whole January was a rather mild and windy month. During the last weekend of January, it snowed approximately 20 cm in many places in southern Finland.

The statistics of the Finnish Meteoro­ logical Institute reveal that the mean temperature in January was 0–2 °C above the long-term average from 1991–2020. The lowest temperature in January, -35.7 °C, was measured at Enontekiö Airport on the 8th. In the southern and central parts of Finland, the coldest temperatures of the month were observed on 10–11 January.

Then weather turned quickly mild­ er and on 13 January, it was extreme­ ly mild, particularly in the southwest.

Accordingly, the highest temperature of the month, 8.8 °C, was measured in Jomala in the Åland Islands on the 13th. Thereafter, predominantly mild weather dominated until the end of January. In parts of Lapland and Os­ trobothnia föhn winds raised temper­ atures up to 5 °C on the 19th and on 23–24 January.

Precipitation levels in January were above the average in the southern parts of Finland as well as in northern Lapland. In North Ostrobothnia and southern Lapland, on the contrary, precipitation levels remained clearly below the average. The highest level of precipitation in January, 102.3 mm, was measured in Kumpula, Helsinki and the lowest, 14.0 mm, in Apukka, Rovaniemi. The highest daily level of precipitation, 35.2 mm, was measured associated with the storm Valtteri on the 29th on the island of Utö in Pargas.

The storm Valtteri brought heavy snowfall and strong winds to southern

Finland during the last weekend of ­January on the 29th and 30th. Within a couple of days, it snowed approxima­ tely 20 cm in many places but locally even more. Consequently, snow depth varied in the end of January around 50 cm in most of Finland. Only in the southwest snow cover was clearly thinner. On the other hand, in the nor­ thwestermost Lapland snow depth ap­ proached already the limit of 100 cm.

There were several windstorms in January. Outside the fell tops in Lapland, the strongest winds were ob­ served in the southwestern archipela­ go on 17 and 20 January. On the mor­ ning of the 17th, a 10-minute sustained wind speed of 28.1 m/s was measured at Kylmäpihlaja Lighthouse in Rau­ ma and gust wind speed of 38.9 m/s in Kumlinge. Apart from the fell tops in Lapland, stronger wind gusts have been observed in Finland during the 21st century only on 2 January 2019 when national maritime wind speed records were set associated with the windstorm Aapeli.

On the 20th, the highest sustained wind speed of 27.4 m/s was measured at Bogskär Lighthouse in Kökar.

In total, sustained wind speeds above 21 m/s were observed in Janua­ ry on 9 days in the Finnish sea areas.

Together with January 2017, it was the highest count of such days in January after 2007.

Ilari Lehtonen

-35.7 °C Enontekiö Airport, 8.1.

+8.8 °C Jomalaby,

Jomala, 13.1.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: JANUARY 2022 • Globally, January 2022 was 0.3 °C above the 1991-2020 average.

• Across Europe, January 2022 was, in general, warmer than average. Such conditions occurred in Germany, eastern Europe, Scandinavia, the northern UK and Ireland, while it was colder than average in France, northeastern Spain, Greece, and Turkey.

• January’s Arctic sea ice extent was the largest January extent since 2009, yet smaller than any January extent prior to 2005.

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 1/2022

|

21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi