Issuu

3/2022 — Kevätaurinko paistoi lämpimästi maaliskuussa — Tiede antaa avaimet ilmastonmuutoksen hillintään —

S ISÄLTÖ

3/2022

Pääkirjoitus — 3 Kevätaurinko paistoi lämpimästi maaliskuussa — 4 Sääkehitys maaliskuussa — 6 Maaliskuun säätapahtumia maailmalta — 7 Tiede antaa avaimet ilmastonmuutoksen hillintään — 8 Maaliskuun antarktinen lämpöaalto — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä maaliskuussa — 16 Maaliskuun kuukausitilasto — 18 Maaliskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of March 2022 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. MAALISKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu

ILMASTOKATSAUS 24. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2022-03-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

ILMASTOKATSAUS 3/2022

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Tiina Ervasti Sami Ahonen Achim Drebs Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA Adobe Stock ULKOASU Marko Myllyaho

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ilmastomoduuli yritysjohtamiseen Ilmatieteen laitos on mukana ilmastomittariprojektissa, jonka tavoitteena on kehittää yrityksille johtamisjärjestelmien tueksi mittaristo ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Johtamisjärjestelmä on yritysten liiketoimintaprosessien suorituskyvyn johtamisen työkalu, jonka kautta organisaation ylin johto seuraa ja kehittää organisaationsa suorituskykyä. Johtamisjärjestelmän elementit mahdollistavat reaaliaikaisen seurannan ja arvioinnin sekä ennakoinnin ja raportoinnin, mutta toistaiseksi järjestelmästä puuttuu vielä kokonaan ilmastomittaristo. Innovation Networks Oy:n toteuttamassa projektissa, yhdessä SYKE:n ja LUKE:n sekä Business Finlandin kanssa, kehitämme toimivaa ilmastomoduulia osaksi yritysten johtamisjärjestelmää, jolla yritykset saavat mitattua ilmastotehokkuutensa tasoa. Projektin asiantuntijoiden ja osallistuvien yritysten yhteistyönä syntyy yritysten ilmastotehokkuuden johtamis- ja kehittämismalli. Luotavan konseptin taustalla ovat kansainväliset ilmastotavoitteet sekä yritysten tuen tarve kohti vihreää siirtymää. Ilmastotehokkuuden arviointi- ja kehittämismallin avulla yritykset voivat kehittää ilmastotehokkuuden suorituskykyään ja hyödyntää tuloksia kansainvälisillä markkinoilla niin hankintojen, tuotannon ja logistiikan kuin myös tuote- ja palveluprosessien sekä energian käytön ilmastotehokkuuden tason osalta. Luomme siis uusia kilpailuetuja Suomen elinkeinoelämälle ja projektiin osallistuville yrityksille. Ilmastomoduuli on toimialariippumaton eli erillinen tulosmittaristo, joka ei myöskään ole riippuvainen mistään erillisestä johtamismittaristosta vaan se voidaan helposti integroida minkä tahansa toimialan johtamisjärjestelmään. Ilmatieteen laitos osallistuu projektiin vahvalla tutkimusosaamisellaan muun muassa tuottamalla luonnontieteellistä ilmastotietoa. Projektin myötä Ilmatieteen laitos kehittää ja laajentaa osaamistaan tässä innovaatioprosessissa tiiviissä yhteistyössä muiden huipputason tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyö Suomen elinkeinoelämän merkittävien yritysten kanssa lisää vaikuttavuusarvoamme. Ilmatieteen laitoksen kunnianhimoisena päämääränä on olla huippuluokan toimija ja kumppani niin Suomessa kuin kansainvälisellä areenallakin. Tässä pioneerihankkeessa mukanaolo vahvistaa talomme edelläkävijyyttä entisestään.

EEVA KUNTSI-REUNANEN Ryhmäpäällikkö

Konseptin taustalla ovat kansain väliset ilmastotavoitteet sekä yritysten tuen tarve kohti vihreää siirtymää

ILMASTOKATSAUS 3/2022

-30,6 °C

Utsjoki, Kevojärvi, 28.3.

+15,6 °C

Hyvinkää, Hyvinkäänkylä, 20.3.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

1,2 mm

Kuukauden pienin sademäärä, Parainen, Fagerholm.

ILMASTOKATSAUS 3/2022

260,1 h

Kuukauden suurin auringonpaiste tuntien määrä, Parainen, Utö.

KU U KAU S I KATSAUS

Kevätaurinko paistoi lämpimästi maaliskuussa

KUVA: ADOBE STOCK

Maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi ja aurinkoisempi. Lumipeite oli Etelä- ja Itä-Suomessa edelleen tavanomaista paksumpi, ja hiihtokelit jatkuivat Uudellamaallakin koko kuukauden ajan. Maaliskuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata 1–3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Suhteellisesti ottaen lauhinta oli Lapissa, missä oli paikoin yli kolme astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompaa. Vähiten lämpötila poikkesi normaalista Kaakkois-Suomessa. Pohjois-Lappia lukuun ottamatta maaliskuu oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi ja aurinkoisempi. Lounaissaaristossa ja Hankoniemellä satoi vain 1–5 mm. Pitkään toimineilla Paraisten Utön sekä Russarön ja Tvärminnen havaintoasemilla Hangossa kirjattiin asemien havaintohistorioiden pienimmät maaliskuun sademäärät. Utössä ja Russarössä havaintohistoria alkaa jo 1800-luvulta. Kuukauden pienin sademäärä mitattiin kuitenkin Paraisten Fagerholmissa, missä satoi 1,2 mm. Tätäkin pienempiä sademääriä mitattiin monin paikoin maaliskuussa vuosina 1964 ja 1969. Maaliskuussa 1969 satoi yli 30 havaintoasemalla alle 1 mm ja parilla Länsi-Suomen havaintoasemalla ei koko kuukautena havaittu lainkaan sadetta. Maaliskuun suurin sademäärä oli Utsjoen Nuorgamissa mitattu 38,3 mm. Pohjois-Lapin lisäksi maaliskuun sademäärä kohosi paikoin maan keskivaiheilla lähelle pitkän ajan keskiarvoa loppukuun lumisateiden ansiosta. Lounaissaaristossa aurinko paistoi maaliskuussa jopa yli 250 tuntia. 1950-lu-

vun jälkeen suurempia auringonpaistetuntien määriä on maaliskuussa havaittu vain vuonna 2013, jolloin aurinko paistoi eniten Turussa 270 tuntia. Viimeksi maaliskuussa oli laajalti hyvin vähäsateista vuosina 2016 ja 2013. Vuoden 2013 maaliskuu oli laajalti myös ennätyksellisen aurinkoinen ja etelärannikolla ainoa tämän vuoden maaliskuuta aurinkoisempi maaliskuu 1950-luvun jälkeen. Lounaissaaristossa aurinko paistoi maaliskuussa yli 250 tuntia. Eniten auringonpaistetta havaittiin Paraisten Utössä, 260,1 tuntia. Maaliskuun suurin auringonpaistetuntien määrä 1950-luvun jälkeen, 270 tuntia, on havaittu Turussa vuonna 2013.

LÄMPIMINTÄ JA AURINKOISINTA OLI MAALISKUUN PUOLIVÄLISSÄ Maaliskuun alussa oli muutamia lauhoja ja aurinkoisia päiviä, mutta kuukauden lämpimin ja aurinkoisin sääjakso koettiin 12. ja 24. päivien välillä, jolloin ympäri maata havaittiin useana päivänä 10 asteen vaiheille kohonneita lämpötiloja. Kaikkein lämpimintä oli maaliskuun 20.– 21. päivinä. Kuukauden ylin lämpötila, 15,6 °C, mitattiin Hyvinkäällä 20.3. Samana päivänä Jomalassa Ahvenanmaalla mitattiin 15,3 °C ja usealla Etelä-Suomen paikkakunnalla yli 14 °C. Uusi asemakohtainen maaliskuun lämpöennätys mitat-

tiin kuitenkin vain ulkosaaristossa Utössä. Siellä mitattu 11,6 °C ylitti aseman vuonna 2017 mitatun aiemman maaliskuun ennätyksen yli kahdella asteella. Maaliskuun 20. päivän lämpötilat olivat kuitenkin paikoin havaintohistorian ylimpiä näin aikaisin keväällä mitattuja lämpötiloja. Suunnilleen yhtä lämmintä Etelä-Suomessa oli 19.3.1990, jolloin usealla paikkakunnalla mitattiin noin 15 °C. Lapissa lämpötila nousi paikoin ajankohdan ennätyslukemiin jo 12. maaliskuuta, jolloin muun muassa Muoniossa mitattiin 10,0 °C. Koko maaliskuun ylimmät lämpötilat on suurimmassa osassa maata havaittu kuukauden viimeisellä viikolla vuonna 2007. Lappiin alkoi virrata Jäämereltä kylmää ilmaa 24.3., ja etelässä keväinen lämpöjakso päättyi pohjoismyrskyyn lauantaina 26.3. Maa-alueilla puuskainen tuuli aiheutti vahinkoja, ja maan keskiosissa lumipyry hankaloitti tieliikennettä. Kylmä pohjoisvirtaus jatkui edelleen maaliskuun viimeisinä päivinä. Lumen sulaminen oli maaliskuussa yöpakkasten takia hidasta. Lounais-Suomesta lumet kuitenkin sulivat suurelta osin maaliskuun aikana, mutta muualla hiihtokelit jatkuivat. Uudellamaallakin lunta oli vielä kuukauden lopulla paikoin yli puoli metriä. Myös Itä-Suomessa lumipeite oli tavanomaista paksumpi. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 3/2022

SÄÄKEHITYS MAAL I SKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

4.3. Maaliskuun ensimmäisellä viikolla korkeapaineen keskus oli Suomen lähi alueilla. Varsinkin Lapin yli itään liikkui joitain sadealueita, mutta useana päivänä oli aurinkoista ja poutaa sekä melko lauhaa. Maaliskuun 4. tai 5. päivän vastaisena yönä monella havaintoasemalla saavutettiin kuitenkin kuukauden alin lämpötila.

11.3. Suomen eteläpuolella oli vahva korkeapaine, jonka pohjoispuolitse meille virtasi lännestä lauhaa ilmaa. Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan virtasi samaan aikaan k oillisesta hyvin kylmää ilmaa. Etenkin Mustanmeren ympäristössä oli maaliskuun puolivälissä pitkään huomattavasti tavanomaista kylmempää.

20.3. Laaja ja vahva korkeapaineen keskus oli edelleen Suomen eteläpuolella. Pohjois- Euroopassa jatkui hyvin leuto ja Kaakkois- Euroopassa kylmä sää. Meillä päivän ylin lämpötila kohosi maan etelä- ja keskiosissa yleisesti jopa 10 ja 15 asteen välille ja Lapissakin paikoin 10 asteeseen. Nämä lämpö tilat olivat kautta maan vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkeita. 29.3. Maaliskuun viimeisinä päivinä pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa ja lämpötila pysytteli koko maassa päivisinkin pakkasella tai enintään nollan tuntumassa. Pohjoisvirtauksessa tuli useana päivänä heikkoja lumikuuroja.

ILMASTOKATSAUS 3/2022

M AA L I S KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MAALISKUUSSA 2022 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Maaliskuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson viidenneksi korkein. ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli maaliskuussa mittaushistorian yhdeksänneksi pienin.

EUROOPPA Maaliskuussa suuressa osassa Eurooppaa satoi tavanomaista vähemmän. Poikkeuksen teki Iberian niemimaa, missä satoi runsaasti. Espanjassa sademäärä oli yli kaksinkertainen maaliskuun tavanomaiseen verrattuna.

POHJOIS-AMERIKKA Maaliskuu oli suuressa osassa mannerta keskimääräistä lämpimämpi. Pohjois-Amerikan keskiosissa kuukausi oli paikoin lähellä tavanomaista tai tavanomaista viileämpi.

YHDYSVALLAT Maaliskuussa esiintyi useita voimakkaita ja tuhoa aiheuttaneita tornadoja.

AFRIKKA Maaliskuu oli keskimääräistä lämpimämpi, vaikka lämpötila olikin lähimpänä maaliskuun tavanomaista keskilämpötilaa sitten vuoden 2015.

ETELÄ-AMERIKKA Maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, vaikka lämpötila olikin lähimpänä maaliskuun tavanomaista keskilämpötilaa sitten vuoden 2014.

AASIA Suuressa osassa eteläistä Aasiaa mitattiin maaliskuussa ennätyksellisiä lämpötiloja. Kokonaisuudessaan maaliskuu oli Aasiassa mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin.

TROOPPINEN SYKLONI GOMBE Gombe rantautui pohjoiseen Mosambikiin 11.3.2022 ja toi mukanaan voimakkaita rankkasateita ja tuulia. Gomben tuulet vastasivat voimakkuudeltaan kategorian 3 hurrikaania.

AUSTRALIA Maaliskuu oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin.

TROOPPISET MYRSKYT MAAILMALLA Maaliskuussa nimettyjä trooppisia myrskyjä oli yhdeksän, mikä on keskimääräistä enemmän.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli maaliskuussa lähes ennätyksellisen pieni, eli 30 prosenttia tavanomaista pienempi. Vain vuoden 2017 maaliskuussa merijään laajuus on ollut pienempi.

UUSI-SEELANTI Maaliskuu asettui jaetulle kahdeksannelle sijalle mittaushistorian lämpimimpien maaliskuiden joukossa. ETELÄMANNER Maaliskuun puolivälissä Etelämantereella, eli Antarktiksella, mitattiin poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja. Monilla mittausasemilla maaliskuun lämpöennätykset rikkoutuivat.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MAALISKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020 Surface temperature anomaly March 2022 2022 Surfaceair airtemperature temperature anomaly for March Surface air anomaly forfor December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe

Global Global Global

Europe Europe

111010 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2022-04-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2022-04-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202203 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -10

-10

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 3/2022

Tiede antaa avaimet ilmastonmuutoksen hillintään

ILMASTOKATSAUS 3/2022

I L MASTO N M U U TO KS E N H I LLI NTÄ

Pariisin sopimus vauhditti ilmastonmuutoksen hillinnän tutkimusta. Tärkeintä on päästöjen vähentäminen, mutta 1,5 °C:n tavoitteen saavuttaminen vaatii hiilidioksidin poistoa ilmakehästä.

KUVA: ADOBE STOCK

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC hyväksyi kuudennen arviointiraporttinsa kolmannen osan 4.4.2022. Se käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää: miten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää, kuinka paljon se maksaa, ja mitä muita vaikutuksia päästövähennyksillä on. IPCC:n raportit kokoavat yhteen viimeisimmän tutkimustiedon. Millä tavoin ymmärryksemme on parantunut edellisen, vuonna 2014 julkaistun arviointiraportin jälkeen? Merkittävin tapahtuma tänä aikana ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on ollut Pariisin ilmastosopimuksen syntyminen vuonna 2015. Vaikka sopimus olikin poliittinen eikä tieteellinen läpimurto, se vaikutti merkittävästi myös tutkimukseen. Sopimukseen kirjattiin tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 2 °C:n tasolle verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkimys rajoittaa lämpenemistä 1,5 °C:n tasolle. Ennen tätä tutkijat eivät olleet tarkastelleet 1,5 °C:n tavoitteen vaatimia päästövähennystoimia – ainakaan kovin tosissaan. Pian sopimuksen jälkeen syntyi huomattava määrä tutkimuksia, joissa tarkasteltiin tarvittavien päästövähennysten nopeutta, käytännön toteutusta, tarvittavia ohjauskeinoja ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan.

LIIKAA HIILTÄ ILMAKEHÄSSÄ Oleellinen osa ratkaisua ovat negatiivisten päästöjen tekniikat, eli keinot poistaa ilmakehästä hiilidioksidia. Päästöjä vähentämällä, esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumalla, voidaan hillitä hiilidioksidin kertymistä ilmakehään. Tämä ei kuitenkaan riitä 1,5 °C:n tavoitteen saavuttamiseen, vaan ilmakehästä tulisi poistaa jo sinne päästettyä hiiltä. Teknisiä ratkaisuja ovat mm. bioenergia ja siitä vapautuvan hiilidioksidin talteenotto sekä varastointi. Näin kasvien sitoma hiili ei päädy takaisin taivaalle, mikä pienentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Kasvit ja niiden poltto voidaan myös korvata hiilidioksidia ilmasta sitovalla laitteistolla (direct air capture, DAC). Molempia tekniikoita testataan koelaitoksissa eri puolilla maailmaa. Toinen vaihtoehto ovat biologiset keinot. Voimme edesauttaa hiilen sitoutumista kasvillisuuteen ja maaperään, jolloin se on poissa ilmakehästä. Puut sitovat ja varastoivat hiiltä tehokkaasti, ja metsittäminen on tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta. Talousmetsissä voidaan pidentää metsänhoidon kiertoaikaa, jolloin metsiin kertyy enemmän biomassaa ja siten hiiltä. Myös maaperän hiilivarastoa voidaan

Pohjautuu IPCC:n 6. arviointiraportin tuloksiin, 3. osaraportti. © Ympäristöministeriö, VTT ja Ilmasto-opas, 2022. CC-BY-SA. ILMASTOKATSAUS 3/2022

ET E LÄMANNER

KUVA: ADOBE STOCK

kasvattaa erilaisin viljelykeinoin tai lisäämällä maaperään suoraan ns. biohiiltä. Keinoilla voi parhaimmillaan olla positiivisia vaikutuksia maaperän laatuun.

PÄÄSTÖT ON SAATAVA LASKUUN Negatiiviset päästöt eivät ole ensisijainen keino hillitä ilmastonmuutosta. Pääasia on vähentää päästöjä, eli erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Merkittävimmät edistysaskeleet tässä ovat olleet tuuli- ja aurinkovoiman kustannusten merkittävä lasku. Erityisesti tuulivoima päihittää kustannuksissa fossiilisista lähteistä tuotetun sähkön. Ongelmana on kuitenkin vaihtelevan tuotannon ja kysynnän tasapaino, eli käytännössä sähkön varastointi. Ongelmaa saattaa helpottaa liikenteen sähköistyminen, joka on edennyt viime vuosina nopeasti. Henkilöautot ja osa raskaasta liikenteestä ovat siirtymässä paljon ennakoitua nopeammin sähköön, ja tulevaisuudessa ehkä muihin energiamuotoihin. Ajoneuvokanta sisältää merkittävän energiavaraston, joko akkuina tai vaikkapa synteettisenä polttoaineena, ja tämä varasto voisi tasapainottaa sähkön tuotannon ja kysynnän vaihteluita. Akkuja voitaisiin ladata, kun tuotanto on korkealla, ja toisaalta purkaa, kun kysyntä on tuotantoa suurempaa.

RATKAISUN AVAIMET OVAT TIEDOSSA Uutisointi ilmastonmuutoksesta on usein synkkää, mutta edistysaskeleet sen hillinnässä ovat olleet viime vuosina ripeitä. Paljon ripeämpiä, kuin asiantuntijat olettivat vuosikymmen sitten. Tämä antaa aihetta toivoon. Ongelma on ratkaistavissa ja tarvittavat keinot ovat pääosin tiedossa. Hankalin puoli ongelmaa on yhteiskunnallinen: kuinka valtiot, yritykset ja yksilöt saadaan tekemään päätöksiä, joilla hillintäkeinot tulevat käyttöön. Osa tutkimuksesta tarkasteleekin kannustinmekanismeja, esimerkiksi päästökauppaa, verotusta tai rahoitusta, joilla ilmastonmuutoksen hillintä saataisiin kiinteäksi osaksi taloudellista päätöksentekoa. Tällöin esimerkiksi yritysten olisi mahdotonta sivuuttaa ilmastotoimet, koska päästöjen pitäminen ennallaan olisi yksinkertaisesti liian kallista. Mikään määrä tutkimusta ei kuitenkaan poista yhtä tosiasiaa: päästöjen vähentäminen on kiinni teoista, ei tiedosta. Jokainen meistä voi valinnoillaan niin kotona, töissä, kaupassa tai äänestyskopissa vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen. Tommi Ekholm 10

ILMASTOKATSAUS 3/2022

Lämpöaalto Etelämantereella Etelämantereen itäosissa oli 15.–22.3.2022 laajalla alueella erittäin lämmintä, jopa 30–40 °C lämpimämpää kuin m aaliskuussa keskimäärin. Esimerkiksi ranskalais- italialaisella Dome Concordia -asemalla 3234 metrin korkeudessa lämpötila nousi lukemaan -12,2 °C, kun yleensä maaliskuun lämpötilat alueella ovat -50 °C:n tuntumassa. Mantereen länsiosissa oli samaan aikaan tavanomaista kylmempää. Koko Antarktik sen aluekeskiarvo oli 18. maaliskuuta noin 6 °C tavallista lämpimämpi. Sääilmiö sai alkunsa Australian eteläpuolella sijainneesta voimakkaasta matalapaineesta, joka kuljetti lämmintä ilmaa etelään. Jo Australiassa oli tavallista lämpimämpää, ja kovan tuulen vuoksi ilma ei ehtinyt jäähtyä matkallaan Antarktikselle. Koska voimakas matalapaine ulottui paksuun ilmakerrokseen, se pystyi kuljettamaan lämmintä ilmaa Itä- Antarktiksen ylängölle yli 3 km:n korkeuteen. Päinvastoin kuin tässä säätilanteessa, viime vuosikymmeninä Länsi-Antarktiksella ilmasto on lämmennyt nopeasti ja mannerjäätikkö menettänyt paljon massaa, mutta Itä-Antarktiksella lämpeneminen on ollut hitaampaa ja mannerjäätikkö on hieman kasvanut. Kokonaisuutena Antarktiksen mannerjäätikön sulaminen on suurimpia uhkakuvia globaalin merenpinnan nousun kannalta. Timo Vihma

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ADOBE STOCK

Maaliskuu oli Pohjois- Lappia lukuun o ttamatta selvästi tavanomaista vähäsateisempi ja aurinkoisempi. Maan etelä- ja keskiosissa oli viimeksi aurinkoisempi maaliskuu vuonna 2013, ja etelärannikolla kulunut maaliskuu oli toiseksi aurinkoisin viimeisten 60 vuoden aikana.

ILMASTOKATSAUS 3/2022

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12

ILMASTOKATSAUS 3/2022

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli maaliskuussa 14,7 miljoonaa neliökilometriä, joka oli noin 3 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Jääpeite on ollut viime vuoden heinäkuusta lähtien hieman tavanomaista pienempi, mutta selvästi pienimpiä havaintoja laajempi. Pienin maaliskuun jääpeite havaittiin vuonna 2018, jolloin jäällinen alue oli noin 5 % tavanomaista pienempi. Kuluvan talven laajin jääpeite saavutettiin lähellä helmimaaliskuun vaihdetta, jonka jälkeen jääpeite on vähitellen pienentynyt. Atlantin ja Tyynenmeren puolella jääpeitteen laajuuden vaihtelu heijastelee pintalämpötilan poikkeamia jääpeitteen reunamilla. Atlantin puolella Pohjoisella Labradorinmerellä jäätä oli tavanomaista enemmän ja Saint Lawrencen lahdella sekä Newfoundlandin pohjoisrannikolla tavanomaista vähemmän. Itäisellä Atlantilla jäätä oli tavanomaista vähemmän Barentsinmerellä, Huippuvuorien itäpuolella, Tanskansalmessa ja pohjoisella Grönlanninmerellä. Tyynenmeren puolella jäätä oli Ohotanmerellä tavanomaista vähemmän ja Beringinmerellä tavanomaista enemmän.

Arctic Arcticsea seaice iceconcentration concentrationfor forMarch March2022 2022

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction ecmf VT: Friday 01 March 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction ecmf VT: Friday 01 March 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 80 80 60 60 %% 40 40

Date created: 2022-04-03

20 20 Average iceice edge March 1991-2020 Average edge March 1991-2020

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 00 %% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5.arktisella Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) poikkeama arktisella alueella Merijään keskimääräinen(Data: peittävyys alueella Merijään peittävyyden maaliskuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta maaliskuussa 2022. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 3/2022

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

ILMASTOKATSAUS 3/2022

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Helmikuun Ilmastokatsaus- lehdessä kerrottiin Virolahdella mitatusta uudesta helmikuun sade- ennätyksestä. Lehden julkaisun jälkeen saatiin vielä lisää havaintotietoja Siuntion Sjundbyn manuaaliselta sadeasemalta, jossa helmikuun sademäärä oli 142,7 mm, joka on suurin Suomessa koskaan mitattu helmikuun sademäärä.

ILMASTOKATSAUS 3/2022

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä M AA L I SKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JYVÄSKYLÄ

JOKIOINEN

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Maaliskuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

ILMASTOKATSAUS 3/2022

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä M AA L I S KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 3/2022

MAALISKUUN KUU KAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2022

1991– 2020

2022

PVM

2022

PVM

2022

1991– 2020

2022

PVM

2022

1991– 2020

2,0

0,0

11,6

20.

-3,0

31.

1,3

0,6

30.

JOMALA JOMALABY

1,8

-0,2

15,3

20.

-7,3

31.

2,5

0,6

29.

KAARINA YLTÖINEN

0,1

-1,3

12,0

20.

-10,7

4,8

1,6

27.

HELSINKI KAISANIEMI

1,0

-0,7

13,6

20.

-8,2

9,0

3,9

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

-0,2

-1,4

14,0

20.

-14,3

10.

10,3

4,3

27.

JOKIOINEN ILMALA

-0,5

-1,9

13,3

20.

-13,9

8,2

2,5

27.

KOUVOLA ANJALA

-1,1

-2,0

13,6

20.

-16,5

10.

13,1

6,9

27.

HEINOLA ASEMANTAUS

-0,6

-2,3

13,8

20.

-14,1

17,7

7,1

27.

TAMPERE HÄRMÄLÄ

-0,3

-1,9

14,0

20.

-13,2

9,6

4,6

27.

KANKAANPÄÄ NIINISALO

0,1

-2,3

13,5

20.

-13,3

31.

13,8

6,1

27.

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

-1,5

-3,5

13,2

20.

-16,8

13,9

6,8

27.

SAVONLINNA PUNKAHARJU

-2,3

-3,3

12,4

21.

-16,6

20,0

11,9

25.

SEINÄJOKI PELMAA

-0,3

-2,5

10,8

20.

-12,3

16,1

5,6

27.

KUOPIO MAANINKA

-2,2

-3,8

11,4

21.

-17,5

18,7

7,5

27.

LIEKSA LAMPELA

-3,7

-4,7

11,5

21.

-23,0

19,7

9,9

25.

SIIKAJOKI RUUKKI

-1,8

-4,0

9,3

21.

-17,9

29.

12,6

4,8

25.

SUOMUSSALMI PESIÖ

-4,0

-5,9

10,9

21.

-20,0

12,4

7,8

25.

ROVANIEMI APUKKA

-3,9

-6,6

10,1

21.

-25,2

11,1

2,8

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-3,9

-7,1

8,9

21.

-23,7

8,2

2,9

INARI SAARISELKÄ

-4,7

-7,7

8,1

20.

-24,0

24,3

5,1

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-5,2

-8,8

7,6

20.

-21,8

36,5

16,4

19.

105

UTSJOKI KEVO

-4,5

-7,8

8,4

21.

-28,6

28.

23,3

7,2

23.

AURINGONPAISTETUNNIT 15.3.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2022

1991–2020

UTÖ

260,1

152

MAARIANHAMINA

254,8

TURKU

214,4

141

HELSINKI

232,6

146

JOKIOINEN

201,2

144

KOUVOLA

219,4

135

JYVÄSKYLÄ

200,1

136

SEINÄJOKI

172,6

145

KUOPIO

202,5

OULU

175,7

ROVANIEMI

163,9

SODANKYLÄ

153,6

141

UTSJOKI

112,8

130

LUMENSYVYYS

ILMASTOKATSAUS 3/2022

31.3.

M AA L I S KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 3/2022

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 1 6 – 2 1 Ennuste on tehty 18.4.2022 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

18.4.–24.4.

25.4.–1.5.

2.5.–8.5.

9.5.–15.5.

16.5.–22.5.

23.5.–29.5.

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

ILMASTOKATSAUS 3/2022

F M I ’ S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F M A RCH 2022

Sun shone warmly in March March was 1–3 °C warmer than usually in most of Finland. Moreover, it was a sunny and dry month. Particularly in mid-March, there were a plenty of warm and sunny days. However, in southern and eastern Finland snow cover remained mainly thicker than usually. The statistics of the Finnish Meteorological Institute show that in most of Finland the mean temperature in March was 1–3 °C higher than the long-term average from the reference period 1991–2020. In Lapland the warm anomaly was locally even larger than 3 °C whereas in south-eastern Finland temperatures were closest to the average. With the exception of northern Lapland, March was moreover a sunny and dry month. In the southwestern archipelago and Hanko Peninsula precipitation level remained even below 5 mm with the smallest amount of precipitation, 1.2 mm, measured in Fagerholm, Pargas. A few stations measured their lowest level of precipitation in March on record. However, in March 1969, for instance, more than 30 stations recorded less than 1 mm of precipitation and two stations in western Finland did not receive any precipitation during the month. The highest level of precipitation in March, 38.3 mm, was measured in the northernmost weather station in Finland in Nuorgam, Utsjoki. In addition to northern Lapland, the precipitation level soared close to the longterm average locally in the central parts of Finland. Along the southern coast of Finland, the count of sunshine hours in March was the second highest for the last 60 years. In the southwestern archipelago, sun shone more than 250 hours and

the highest count of sunshine hours, 260.1 h, was measured in Utö, Pargas. It was only ten hours less than the highest count of sunshine hours measured in Finland in March after the 1950s, i.e., 270 hours in Turku in March 2013. The warmest and sunniest weather period in March took place between the 12th and 24th when a large and Kevojärvi, almost stationary high-pressure area Utsjoki 28.3. was positioned southwards of Finland. Daytime temperatures climbed to over 10 °C on many days and the highest Hyvinkäänkylä, temperature of the month, 15.6 °C, was Hyvinkää, 20.3. measured in Hyvinkää on 20 March. On the same day, a station-specific warm temperature record for March with 11.6 °C was measured in Utö, Pargas in outer archipelago. In Lapland weather started to turn colder on the 24th and in the south the warm period ended on 26 March with stormy northerly winds blowing in the sea areas and a blizzard caus- Highest and lowest temperatures ing difficult road conditions in the central parts of Finland. Thereafter, HIGHLIGHTS: MARCH 2022 cold northerly airflow prevailed until • The global average temperature the end of March. for March 2022 was about 0.4ºC higher than the 1991-2020 average Despite of many warm and sunny for March, which makes it the fifth days in March, the melt of snow was warmest on record. slow due to cold nights. Thus, snow • In Europe, March was about 0.4ºC cooler than average, which is the cover remained thicker than usually third coldest in the last 10 years. in most of southern and eastern Fin• Most of Europe was drier than avland throughout the month. From the erage. The Iberian Peninsula was an exception with wetter-than-average southwest, however, most of snow was conditions that contrasted strikingly melted by the end of March.

-30.6 °C

+15.6 °C

to the dryness observed in February.

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 3/2022

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi