6/2022 — Kesäkuu päättyi koviin helteisiin — Metsäpalojen torjunta kohtaa uusia haasteita —
S ISÄLTÖ
6/2022
Pääkirjoitus — 3 Kesäkuu päättyi koviin helteisiin — 4 Sääkehitys kesäkuussa — 6 Kesäkuun säätapahtumia maailmalta — 7 Metsäpalojen torjunta kohtaa uusia haasteita — 8 Leviämismalleista lisäapua palojen hallintaan — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä kesäkuussa — 16 Kesäkuun kuukausitilasto — 18 Kesäkuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of June 2022 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. KESÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu
ILMASTOKATSAUS 24. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2022-06-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Achim Drebs Tiina Ervasti Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA AdobeStock/OKemppainen ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Kaupunkien matka tulevaisuuteen Ilmasto on lämmennyt ja jatkaa lämpenemistä. Ehkäistäksemme lämpenemisen pahimmat vaikutukset, ihmiskunnan pitää reagoida, ja pian. Päästövähennysten lisäksi pitää kuitenkin myös valmistautua tulevaisuuteen. Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita ja uhkia, ja monet äärevät sääilmiöt voimistuvat ja yleistyvät tulevaisuudessa. Tavoitteet kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä ovat onneksi menossa hyvää vauhtia eteenpäin. Pariisin ilmastosopimus pyrkii sekä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä että auttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa vahvistamalla ilmastokestävyyttä ja vähentämällä haavoittuvuutta. Euroopan Unioni ja Suomi osana EU:ta pyrkivät hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Ilmasto ei ole ainoa asia, joka muuttuu. Maailman väkiluku kasvaa jatkuvasti, ja samalla maailma myös kaupungistuu. YK:n arvion mukaan 68 % maailmaan väestöstä tulee asumaan kaupungeissa tai taajama-alueilla vuonna 2050. Suomen väestöstä asui taajamissa vuonna 1950 43 %, vuonna 2018 jo 85,4 % ja vuonna 2050 arviolta yli 90 %. Maailman ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä noin kaksi kolmasosaa tulee kaupungeista. Myös ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat vaikuttamaan laajasti kaupunkeihin. Edellä mainituista syistä johtuen suuri osa ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteistä tulee keskittymään kaupunkeihin. Hillitsemisen ja sopeutumisen yhdistäminen ei ole aina helppoa – jotkut ratkaisut tukevat yhtä tavoitetta, mutta eivät välttämättä ole optimaalisia toiselle, eikä oikean ratkaisun valitseminen ole aina itsestään selvää. Ilmatieteen laitos tekee yhteistyötä monien suomalaisten kaupunkien kanssa tutkimusprojekteissa, jotka tukevat ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumista. Yhdessä Suomen Akatemian rahoittaman ACCC-lippulaivahankkeen kanssa etsimme jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita – kaupunkeja ja muita sidosryhmiä, joiden kanssa pyrimme syventämään ymmärrystämme siitä, miten kaupunkikehitys vaikuttaa ilmastoon, ja ilmasto kaupunkeihin. Sen lisäksi järjestämme seminaareja kaupunkikohtaisilla teemoilla ja kehitämme uusia palveluita, jotka tukevat kaupunkien matkaa kohti ilmastokestävää ja -neutraalia tulevaisuutta.
THOMAS KÜHN Ryhmäpäällikkö
Myös ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat vaikuttamaan laajasti kaupunkeihin.
ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
3
-2,4 °C
Enontekiö, Saana, 6.6.
+32,9 °C Pori lentoasema, 28.6.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
110,1 mm Kuukauden suurin sademäärä, Vaala, Pelso.
4
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
1–3 °C
Kesäkuu oli 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi.
KU U KAU S I KATSAUS
Kesäkuu päättyi koviin helteisiin
KUVA: ILARI LEHTONEN
Kesäkuun kolmen ensimmäisen viikon ajan lämpötila pysytteli enimmäkseen lähellä ajankohdan keskiarvoja, mutta kuukauden viimeisellä viikolla mitattiin ympäri maata yli 30 asteen helteitä. Juhannuksena alkaneen hellejakson myötä kesäkuun keskilämpötila kohosi 1–3 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeammaksi. Näin ollen kesäkuu oli neljäntenä vuotena peräkkäin selvästi tavanomaista lämpimämpi, mutta kuitenkin kahta edellistä kesäkuuta viileämpi. Eniten lämpötila poikkesi normaalista lounaissaaristossa. Ahvenanmaalla ja ulkosaariston Utössä ei ole kahta edellistä vuotta lukuun ottamatta ollut yhtä lämmintä kesäkuuta vuoden 1936 jälkeen. Lähimpänä tavanomaista kesäkuun keskilämpötila oli Itä-Suomessa. Ahvenanmaalla kesäkuu oli myös harvinaisen kuiva. Lumparlandin Långnäsissä satoi vain 9,1 mm ja Jomalan Jomalabyssä 11,1 mm, joka oli aseman pienin kesäkuun sademäärä 50 vuoteen. Muuallakin Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä suuressa osassa Lappia kesäkuun sademäärä jäi monin paikoin alle puoleen normaalista. Sitä vastoin maan keskivaiheilla ja Käsivarren Lapissa satoi monin paikoin tavanomaista enemmän. Kahdella havaintoasemalla satoi kesäkuussa yli 100 mm: Enontekiön Kaaresuvannossa 109,9 mm ja Vaalan Pelsossa 110,1 mm. Maan keskiosien epävakaisimmilla seuduilla kesäkuun auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta muualla aurinko paistoi
tavanomaista enemmän. Etelärannikolla ja lounaissaaristossa kesäkuu oli jopa harvinaisen aurinkoinen. Kuitenkin myös auringonpaistetuntien määrä oli kautta maan pienempi kuin kahtena edellisenä kesäkuuna. Kesäkuussa paikannettiin lähes 20 000 maasalamaa, joka on kuitenkin yli kolmanneksen pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Eniten salamoi länsirannikon tuntumassa kesäkuun 28. ja 29. päivinä.
TAVANOMAINEN ALKUKESÄN SÄÄ LÄMPENI JUHANNUKSENA Kesäkuun ensimmäisinä päivinä oli epävakaista, mutta Lapissa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää. Yleisesti lämpötilat kuitenkin pysyttelivät kuukauden kolmen ensimmäisen viikon ajan lähellä ajankohdan tyypillisiä lukemia ilman erityisen lämpimiä tai viileitä sääjaksoja. Ylimmillään lämpötila kohosi hellerajan tuntumaan 8.6., jolloin Kruunupyyssä mitattiin 24,8 °C ja 11.6., jolloin Heinolassa mitattiin 25,0 °C. Hallaa esiintyi monin paikoin kesäkuun 6. ja 7. päivien vastaisina öinä, Pohjois-Suomessa myös 8. päivän vastaisena yönä. Suomenselän alueella ja Lapissa lämpötila kävi paikoin pakkasella myös 2 metrin korkeudella.
15.–16. kesäkuuta Venäjällä liikkui Suomen itärajaa hipoen pohjoiseen matalapaine, joka toi runsaita sateita itäisimpään Suomeen. Samalla sää viileni tuntuvasti maan keski- ja pohjoisosissa, mutta etelässä jatkui aurinkoinen ja melko lämmin poutasää. Osassa Etelä-Suomea 18.6. oli kesäkuun ainoa merkittävä sadepäivä kuukauden parin ensimmäisen päivän jälkeen. Juhannuksena Suomen ylle vahvistui korkeapaineen alue ja tavanomainen alkukesän sää vaihtui kertaheitolla koviin helteisiin. Jo juhannusaattona 24.6. oli laajalti hellettä, ja tämän jälkeen mitattiin loppukuun ajan joka päivä osassa maata yli 30 asteen lämpötiloja. Turussa ja Kokemäellä yli 30 astetta mitattiin 26.–30.6. viitenä päivänä peräkkäin. Porin lentoasemalla mitattiin 28.6. kuukauden ylin lämpötila, 32,9 °C, joka oli samalla uusi kesäkuun paikkakuntakohtainen lämpöennätys. Asemakohtainen kesäkuun lämpöennätys saavutettiin myös Jomalan Jomalabyssä, Vihdin Maasojalla, Sallan Värriötunturilla ja Utsjoen Nuorgamissa. Vesistöt lämpenivät loppukuun helteillä nopeasti. Esimerkiksi Näsijärvellä ja Säkylän Pyhäjärvellä pintavesi oli kesäkuun päättyessä yli 25-asteista. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
5
SÄÄKEHITYS KESÄKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
4.6. Kesäkuun alkupäivinä oli epävakaista, ja myös koulujen päättäjäisviikonloppuna sade- ja ukkoskuuroja tuli osassa maata. Korkeapaineen alue oli kuitenkin jo vahvistumassa lounaasta. Lämpötilat olivat kesäkuun alussa enimmäkseen lähellä ajankohdan keskiarvoja.
11.6. Lounaasta virtasi lämmintä ilmaa. Heinolassa lämpötila kohosi tasan 25 asteeseen ja muuallakin Etelä-Suomessa paikoin lähelle hellerajaa. Myös Utsjoen Kevolla mitattiin 24,4 °C. Lännestä lähestyneet sadealueet kulkivat Keski- ja Pohjois-Suomen yli itään, kun taas Etelä-Suomessa sää pysyi pitkään poutaisena ja aurinkoisena.
19.6. Kesäkuun toisella viikolla Afrikasta Lounais-Eurooppaan virrannutta erittäin kuumaa ilmaa oli siirtynyt Keski-Euroopan ylle. Tämän helleaallon aikana alueella saavutettiin monin paikoin uusia kesäkuun lämpöennätyksiä. Pohjolassa puolestaan koettiin kesäkuun puolivälin jälkeen kuukauden viilein sääjakso.
25.6. Juhannuksena Suomen ylle vahvistui laaja korkeapaineen alue ja sää muuttui helteiseksi. Seuraavina päivinä lämpötilat kohosivat entisestään, ja loppukuun aikana lämpötila nousi päivittäin osassa maata yli 30 asteeseen. Vain Lapissa ja Itä-Suomessa lämpötila jäi edes joinain päivinä hellerajan alapuolelle.
6
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
K E SÄ KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA KESÄKUUSSA 2022 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Kesäkuu 2022 oli vuodesta 1880 alkavan havaintohistorian kuudenneksi lämpimin kesäkuu.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli kesäkuussa noin kymmenenneksi pienin viimeisten 44 vuoden aikana.
NORJA Tromssassa mitattiin kaupungin havaintohistorian korkein kesäkuun lämpötila. Edellinen ennätys oli mitattu vuonna 1974.
YHDYSVALLAT Rankkasateet ja lumen sulaminen aiheuttivat Etelä-Montanassa 13.6. tulvan, jonka seurauksena Yellowstonen kansallispuisto evakuoitiin ja suljettiin väliaikaisesti. Ihmisiä evakuoitiin myös läheisistä kaupungeista.
AASIA Aasiassa kesäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. JAPANI Helleaalto, joka oli pahin kesäkuinen helleaalto sitten vuoden 1875, korvensi Japania kesken sadekauden.
EUROOPPA Euroopassa kesäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
MEKSIKO Pitkittyneen kuivuuden takia helmikuusta asti hätätilassa ollut Monterreyn kaupunki kärsi vedenpuutteesta useiden viikkojen ajan.
TROOPPINEN MYRSKY ALEX Alex oli Atlantin hurrikaanikauden ensimmäinen nimetty myrsky. Se aiheutti tulvia läntisessä Kuubassa ja Floridan eteläosassa.
KIINA Maan eteläosassa tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa tulvien takia. Paikoin koettiin kovimmat rankkasateet 60 vuoteen.
AFRIKKA Afrikassa kesäkuu oli mittaushistorian kymmenenneksi lämpimin, yhdessä vuoden 1999 kesäkuun kanssa.
ETELÄ-AMERIKKA Lämpötilat olivat lähellä tavanomaista tai tavanomaista viileämpiä. Kokonaisuutena kesäkuu oli viilein sitten vuoden 2016.
TROOPPISET MYRSKYT MAAILMALLA Kesäkuussa nimettiin viisi myrskyä, mikä on lähellä tavanomaista määrää. Vain yksi myrskyistä (Blas) saavutti hurrikaanin voiman.
UUSI-SEELANTI Kesäkuu oli mittaushistorian kahdeksanneksi lämpimin.
ANTARKTINEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli kesäkuussa ennätyksellisen pieni.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA KESÄKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly June 2022 2022 Surface air temperature anomaly for June Surface air temperature anomaly for for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Global Global
Europe Europe
111111 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C
Date created: 2022-07-03
Date created: 2021-01-03
Date created: 2022-07-03
LISÄTIETOA
-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202206 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-11 -11
-11
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
7
Metsäpalojen torjunta kohtaa uusia haasteita
8
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
ME TSÄ PA LOJ E N TO RJ U N N A N U U D E T H AAST EET
Viime vuosina on eri puolilta maailmaa kuultu uutisia yhä laajemmista ja vaarallisemmista metsäpaloista. Suomessa metsäpalojen hallinta on pitkään ollut tehokasta, mutta ilmaston lämpeneminen kasvattaa metsäpaloriskiä myös meillä. Metsäpalojen lisääntymisellä ilmaston lämpenemisen seurauksena on laajasti tiedostettu kaksoisrooli. Ensinnäkin ilmaston lämpenemisen ajatellaan lisäävän metsäpaloja, ja toisaalta paloista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja mustan hiilen päästöt kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä entisestään. Julkisessa ilmastonmuutoskeskustelussa metsäpalot ovatkin olleet viime aikoina toistuvasti esillä, ja dramaattisena sekä vaarallisena ilmiönä metsäpaloista on tullut suorastaan eräänlainen ilmastonmuutoksen etenemisen epävirallinen symboli.
SUOMESSA METSÄPALOT OVAT PYSYNEET MELKO HYVIN HALLINNASSA
KUVA: PIXABAY/YLVERS
Suomessa metsäpalot ovat olleet viime vuosikymmeninä melko vähäinen ongelma. Metsien tasaikäistyminen ja pirstoutunut rakenne, palokuorman väheneminen harvennuksien ja energiapuun korjuun myötä, tiheä metsäautotieverkko, tähystyslentoihin perustuva tehokas metsäpalojen havainnointi ja kattava sopimuspalokuntaverkosto ovat taanneet sen, että palot havaitaan ja saadaan nopeasti rajattua sekä sammutettua. Suomessa metsäpalot ovatkin olleet luonteeltaan
ehkä pikemminkin riesa kuin todellinen yhteiskunnallinen uhka tai omaisuusvahinkojen aiheuttaja, toisin kuin monissa muissa maissa. Kuvaavaa on, että Suomessa on oltu huolissaan metsäpalojen vähyyden aiheuttamasta haitasta metsäluonnon monimuotoisuudelle, mikä näkyy monien palosidonnaisten luontotyyppien ja lajien taantumisena. Tämä selittyy sillä, että nykyinen keskimääräinen vuosittainen metsäpaloalamme, noin 600 hehtaaria, on vain noin viisi prosenttia siitä, mitä se oli 1920– ja 30-luvuilla. Erityisen nopeasti paloalat pienenivät 1960-luvulla ja vastoin toisinaan esitettyä käsitystä, ne ovat sen jälkeen vakiintuneet nykyiselle alhaiselle tasolle. Tässä Suomi poikkeaa selvästi jo naapurimaistamme, joissa vuotuiset metsäpaloalat ovat olleet selvästi suurempia (kuva 1), vaikka metsäpalojen määrässä ei ole ollut oleellista eroa. Ero johtuu osittain etenkin suurpalojen suuremmasta määrästä naapurimaissamme. Esimerkiksi Ruotsissa on yli 100 hehtaarin alueelle levinneitä metsäpaloja sattunut viime vuosina noin kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Suhteessa maan metsäpinta-alaan Ruotsin metsäpaloalat ovat viimeisten reilun parinkymmenen vuoden aikana olleet samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa 1950–60-luvuilla.
Kuva 1: Vuotuinen paloala suhteessa metsämaan pinta-alaan Suomessa, Ruotsissa ja Karjalan tasavallassa vuosina 1956–2020. Kuva on tuotettu hankkeessa Forest fires in Fennoscandia under changing climate and forest cover (IBA-ForestFires).
ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
9
METSÄPALOJEN TORJ U N N A N U U D ET HAAST E E T
Ruotsin erityisen vaikeat metsäpalokesät 2014 ja 2018, mutta myös Suomen oloissa harvinaisen laajat, yli 200 hehtaarin alueelle levinneet Muhoksen ja Kalajoen metsäpalot kahtena viime kesänä, ovat antaneet syitä uudelleenarvioida metsäpalojen aiheuttamaa vaaraa Suomessakin. Useissa eri organisaatioiden hankkeissa tutkitaan ja kehitetään muun muassa metsäpalojen torjuntaa hyödyttävän karttamateriaalin tuottamista, palojen leviämismalleja, niiden hiilidioksidipäästöjä sekä päästöjen arvioimista kaukokartoitusmenetelmillä, droonien hyödyntämistä metsäpalojen torjunnassa sekä metsäpalojen sammutustyön kuormittavuutta ja terveysvaikutuksia.
KESÄN 2021 KALAJOEN METSÄPALON OPIT Kalajoen Raution kesän 2021 metsäpalossa havaittiin, että kokemukseen perustuva ennakointi palon leviämisestä epäonnistui palon edettyä odottamattoman nopeasti pitkin vähäsateisen ja kuuman kesän kuivattamaa ojitettua turvemaata. Ojitettujen turvemaiden suuri osuus metsäpinta-alasta on Suomen kansallinen erityispiirre, ja Kalajoen metsäpalo lienee toistaiseksi laajin ojitetulla turvemaalla hallitsemattomasti levinnyt metsäpalo. Kuivina kesinä pohjavesi voi laskea ojitetuilla turvemailla jopa kahden metrin syvyyteen, minkä seurauksena muodostuu merkittävä maanalainen palokuorma. Tämä paitsi vaikeuttaa palojen sammuttamista tulen jäädessä helposti kytemään maan alle, muodostaa myös uhan hiilineutraaliustavoitteille, sillä laajassa ojitetun turvemaan palossa saatetaan menettää varsin merkittävä hiilivarasto, kirjaimellisesti savuna ilmaan.
Henrik Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu Ilari Lehtonen, Ilmatieteen laitos
Lisätietoja
Ulkoministeriön rahoittamassa IBA-ForestFires-hankkeessa vuonna 2021 tuotettu raportti kokoaa yhteen tutkimustiedon metsäpalojen esiintymisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta paloriskiin Fennoskandian alueella. Lue lisää:
http://hdl.handle.net/10138/330898
10
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
Leviämismalleista lisäapua palojen hallintaan Muhoksen ja Kalajoen kesien 2020 ja 2021 metsäpalojen kokemusten perusteella metsäpaloindeksin ja metsäpalojen leviämismallien kehittäminen olisi erityisen hyödyllistä käytännön operatiivisen sammutustoiminnan kannalta. Metsäpalovaroitusten pohjana oleva nykyinen metsäpaloindeksi ennustaa metsämaan pintakerroksen syttymisherkkyyttä, mutta se ei ennusta tulen leviämistä tai voimakkuutta, jotka ovat sammutustyön kannalta keskeisiä tietoja. Kanadassa kehitettyä Prometheus-palonleviämismallia on testattu onnistuneesti joidenkin Suomen viime vuosien metsäpalojen leviämisen mallintamisessa, mutta esimerkiksi Kalajoen palon tapauksessa malli yliarvioi palon leviämisnopeuden. Tätä selittävät muun muassa erot suomalaisen ja kanadalaisen metsämaaston paloaineisten ominaisuuksissa. Metsäpalojen leviämismallien käyttöarvoa Suomen oloissa voitaisiin kuitenkin huomattavasti parantaa hyödyntämällä viime aikoina karttunutta tutkimustietoa metsien paloainesten syttyvyysominaisuuksista ja olemassa olevaa metsiemme paloherkkyysluokitusta sekä täydentämällä tätä luokitusta turvemaiden metsien luokituksella. Myös metsäpaloindeksiä olisi mahdollista kehittää yhdistämällä siihen metsikkötunnuksia ja leviämismalleja, jolloin indeksistä muodostuisi kokonaisvaltaisempi palojen syttyvyyttä, leviämisnopeutta ja voimakkuutta kuvaava järjestelmä. Joonas Kolstela, Ilari Lehtonen ja Henrik Lindberg
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: ILARI LEHTONEN
Kesäkuussa lämpötilat pysyivät pitkään lähellä tyypillisiä alkukesän lukemia, mutta juhannuksena alkaneen hellejakson myötä kesäkuusta muodostui lopulta neljäntenä vuotena peräkkäin selvästi tavanomaista lämpimämpi. Myös juhannusta vietettiin jo neljäntenä vuotena peräkkäin lämpimässä, osittain helteisessä säässä.
ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila kesäkuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot kesäkuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen kesäkuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA KESÄKUUSSA
Arktisella alueella merijään laajuus oli kesäkuussa 11,2 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin 3 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvo. Satelliittihavaintojen aikakaudella jääpeite oli 12:nneksi pienin, mutta kuitenkin vain hieman suurempi kuin viidenneksi pienin havaittu jääpeite. Havaintohistorian pienin kesäkuun jääpeite havaittiin vuonna 2016, jolloin se oli 6 % keskiarvoa pienempi. Jääpeite vetäytyi kesäkuun aikana nopeasti useimmilla Pohjoisen jäämeren alueilla. Kesäkuussa jäätä oli selvästi tavanomaista vähemmän pohjoisella Barentsinmerellä Huippuvuorien ja Frans Joosefin maan välillä, Karanmerellä ja Laptevinmerellä sekä Hudsoninlahdella. Barentsinmerellä jääpeite oli samoilla alueilla vielä toukokuussa tavanomaista laajempi. Tämä johtui toukokuun alussa pohjoisen suunnasta ajelehtineesta merijäästä, joka myöhemmin suli eikä säilynyt kesäkuulle. Baffininlahdella ja Beaufortinmerellä merijäätä oli kesäkuussa puolestaan tavanomaista enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella kesäkuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta kesäkuussa 2022.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Kesäkuun puolivälissä Euroopassa koettiin helleaalto, jonka aikana lämpötila nousi Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa monin paikoin yli 40 asteeseen. Esimerkiksi Ranskassa ei ollut aiemmin koettu näin voimakasta helleaaltoa yhtä aikaisin kesällä ja kesäkuun lämpöennätys rikkoutui yli 200 havaintoasemalla. Helleaalto rikkoi lämpöennätyksiä myös muun muassa Saksassa ja Puolassa.
ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä KESÄ KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Kesäkuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä K E SÄKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
17
KESÄKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL
2022
1991– 2020
2022
PVM
2022
PVM
2022
1991– 2020
2022
PVM
2022
1991– 2020
15,7
13,0
25,9
28.
8,9
4.
23,6
42
10,1
2.
2
0
JOMALA JOMALABY
16,4
13,6
29,3
27.
5,0
7.
11,1
56
3,3
2.
6
1
KAARINA YLTÖINEN
16,9
14,5
31,2
28.
4,5
6.
21,0
57
6,4
1.
6
3
HELSINKI KAISANIEMI
16,8
14,9
29,5
27.
8,2
6.
36,3
60
10,9
2.
5
1
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
16,9
15,3
31,3
27.
3,9
7.
42,3
64
15,0
2.
7
4
JOKIOINEN ILMALA
16,5
14,3
30,6
28.
3,7
6.
40,6
68
11,9
18.
7
4
KOUVOLA ANJALA
16,7
15,0
31,7
27.
5,0
7.
26,8
64
8,9
18.
7
4
HEINOLA ASEMANTAUS
17,0
15,0
31,9
27.
4,8
7.
35,0
66
12,1
2.
7
4
TAMPERE HÄRMÄLÄ
16,6
14,6
31,7
28.
3,2
6.
30,9
66
9,8
18.
7
4
KANKAANPÄÄ NIINISALO
16,2
14,0
31,6
28.
3,0
6.
46,1
72
12,5
28.
7
4
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
15,6
14,0
30,7
27.
3,3
7.
68,1
67
22,6
18.
7
3
SAVONLINNA PUNKAHARJU
15,8
14,5
30,3
27.
4,8
7.
46,5
62
16,9
15.
5
3
SEINÄJOKI PELMAA
16,3
14,1
31,1
28.
3,7
6.
84,2
59
28,4
2.
7
3
KUOPIO MAANINKA
16,0
14,4
29,9
27.
3,8
7.
60,6
71
11,3
19.
6
3
LIEKSA LAMPELA
15,1
13,8
29,1
25.
1,6
7.
84,5
67
23,3
15.
5
2
SIIKAJOKI RUUKKI
15,1
13,3
30,3
30.
1,6
8.
58,1
53
15,2
2.
6
2
SUOMUSSALMI PESIÖ
13,9
12,4
30,0
30.
1,6
7.
63,1
68
21,7
15.
4
2
ROVANIEMI APUKKA
14,6
12,5
30,1
30.
0,4
8.
24,3
58
6,7
3.
6
2
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
14,0
11,9
30,0
30.
1,6
8.
49,5
61
14,4
13.
5
2
INARI SAARISELKÄ
12,3
9,7
27,8
29.
-0,5
8.
22,1
68
9,1
3.
2
1
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
9,8
7,7
26,6
28.
-1,2
9.
56,6
49
19,3
11.
3
0
UTSJOKI KEVO
12,0
9,8
32,5
29.
2,1
9.
25,0
56
8,2
21.
2
1
AURINGONPAISTETUNNIT
KASVUKAUDEN SEURANTA
KUUKAUSISUMMA
30.6.
PAIKKAKUNTA
2022
1991–2020
UTÖ
383,2
315
MAARIANHAMINA
373,1
TURKU
350,4
283
HELSINKI
372,9
278
JOKIOINEN
300,4
259
KOUVOLA
318,4
255
JYVÄSKYLÄ
284,5
244
SEINÄJOKI
273,9
276
KUOPIO
278,5
OULU
353,6
ROVANIEMI
296,1
SODANKYLÄ
307,7
245
UTSJOKI
262,7
216
18
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
KESÄKUUN MAASALAMATIHEYS
K E SÄ KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 9 –34 Ennuste on tehty 18.7.2022 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
18.7.–24.7.
25.7.–31.7.
1.8.–7.8.
8.8.–14.8.
15.8.–21.8.
22.8.–28.8.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20
|
ILMASTOKATSAUS 6/2022
F MI ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F J UNE 2022
June ended with an intense heatwave Temperatures remained close to the long-term average during the first three weeks of June, but the last week of the month saw an intense heatwave. Eventually, the month became clearly warmer than usually. The mean temperature in June rose 1–3 °C above the long-term average from 1991–2020. It was the fourth June in a row with the mean temperature clearly above the average, though it was still a colder month than the two previous Junes. The largest warm anomaly occurred in the southwestern archipelago. In the Åland Islands and in outer archipelago, it was the third warmest June after 1936, as only the two previous Junes were warmer. Temperatures were closest to the average in eastern Finland. In the Åland Islands, June was moreover very dry. In Jomalaby, Jomala the monthly precipitation level, 11.1 mm, was the smallest in June for 50 years. It rained even less in Långnäs, Lumparland where the smallest level of precipitation in June, 9.1 mm, was measured. Also, many regions in southwestern and southern Finland as well as in Lapland received less than half of the typical level of precipitation in June. In parts of southern Finland, only significant rain after the first couple of days of the month occurred on 18 June. In the central parts of Finland and in the Käsivarsi area in northwestern Lapland, on the contrary, precipitation levels climbed locally above the average. In the east, particularly heavy rain fell on 15 June. The highest level of precipitation in June, 110.1 mm, was measured in Pelso, Vaala in North Ostrobothnia. Although the count of sunshine hours was smaller than in Junes 2020
and 2021, June was still an unusually sunny month along the southern coast and in the southwestern archipelago. During the first three weeks of June, temperatures remained mainly close to the average without significantly warm or cool periods. The warmest temperature in early June, 25.0 °C, was measured in Heinola on the 11th. Night frost Saana, Enontekiö, occurred in many places on the 6th and 6.6. 7th, in the north also on the 8th. In the central and northern parts of Finland, however, the coolest weather period took place right after mid-June. Pori Airport 28.6. A high-pressure area formed over Finland at Midsummer and weather turned quickly very warm. Already on midsummer eve on 24 June temperature rose widely above 25 °C and thereafter temperatures above 30 °C were measured in some parts of Finland on each day until the end of June. In Turku and Kokemäki in southwestern Finland temperature rose above 30 °C on five Highest and lowest temperatures consecutive days between 26 and 30 June. The highest temperature of the month, 32.9 °C, was measured at Pori HIGHLIGHTS: JUNE 2022 • The global average temperature for Airport on 28 June. It was also a new June 2022 was about 0.32ºC higher warm temperature record for June in than the 1991-2020 average which Pori. Also, the most intense thundersmakes it the third warmest June on record. torms in June took place along the wes• Europe as a whole had its second tern coast on 28 and 29 June but the warmest June on record at about countrywide count of lightning strikes 1.6ºC above average. in June remained below the long-term average.
-2.4 °C
+32.9 °C
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 6/2022
|
21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi