4/2022 — Huhtikuun sateet saatiin alkukuusta — Meteorologia tukee tuulivoiman suunnittelua sekä tuotantoa —
S ISÄLTÖ
4/2022
Pääkirjoitus — 3 Huhtikuun sateet saatiin alkukuusta — 4 Sääkehitys huhtikuussa — 6 Huhtikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Meteorologia tukee tuulivoiman suunnittelua sekä tuotantoa — 8 Ilmasto-opas on uudistunut — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä huhtikuussa — 16 Huhtikuun kuukausitilasto — 18 Huhtikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of April 2022 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. HUHTIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu
ILMASTOKATSAUS 24. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2022-4-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2
|
ILMASTOKATSAUS 4/2022
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Achim Drebs Tiina Ervasti Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA Hada Ajosenpää ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
DestinE – sopeutumisen digitaalinen kaksonen Ilmatieteen laitoksen toiminta on laajasti kansainvälistä keskittyen erityisesti säähän, ilmastonmuutokseen, meriin ja avaruuteen. Kansainvälisyys näkyy toiminnassamme hyvin monella tavalla, mutta yhtenä sen ilmentymänä ovat kansainväliset organisaatiot liittyen globaaliin säänennustamiseen (ECMWF) ja meteorologisiin sääsatelliittijärjestelmiin (EUMETSAT), joissa Suomi ja Ilmatieteen laitos ovat olleet tiiviisti mukana niiden perustamisesta lähtien. Nämä organisaatiot ovat myös keskeisessä asemassa Euroopan unionin (EU) Copernicus-palveluiden toimittajana. Ilmatieteen laitos on osallistunut aktiivisesti mm. Copernicus ilmastonmuutos(C3S), ilmakehän monitorointi- (CAMS) ja meripalveluiden (CMEMS) kehittämiseen. Tähän EU:n rahoittamien aktiviteettien joukkoon on nyt kehitteillä uusi tulokas – DestinE. DestinE on EU:n ”Digitaalinen Eurooppa” -ohjelman monivuotinen ja -vaiheinen hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää ”digitaalisia kaksosia” monitoroimaan ja ennustamaan luonnonilmiöiden ja ihmistoiminnan vuorovaikutusta. DestinE:n visiona on tuottaa globaalissa skaalassa ennennäkemättömän tarkkaa vuorovaikutteista sää-, ilmasto- ja sosioekonomista dataa tukemaan tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa erityisesti EU:n tasolla. DestinE pyrkii yhdistämään uusimman laskentateknologian, tätä hyödyntävät datalähtöiset mallimenetelmät ja laajan kirjon havaintoja, joiden avulla alkuvaiheessa tuotetaan kaksi digitaalista kaksosta keskittyen ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja äärisääilmiöiden vaikutuksiin. Tulevina vuosina DestinEn digitaalisten kaksosten teemojen on suunniteltu kattavan mm. meriin ja biodiversiteettiin liittyviä kysymyksiä. Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on olla merkittävässä roolissa DestinE-kokonaisuudessa yhdessä eurooppalaisten kumppaneidemme kanssa. Meidän osaamista tarvitaan digitaalisten kaksosten kehittämisessä erityisesti ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvissä sovelluksissa ja mallijärjestelmien kehitystyössä. Toteutuessaan DestinE tulee luomaan uuden eurooppalaisen kanavan sekä Ilmatieteen laitoksen osaamiselle että meidän tuottamille informaatiopalveluille.
SAMI NIEMELÄ Toimialajohtaja
DestinE:n visiona on tuottaa globaalissa skaalassa ennennäkemättömän tarkkaa vuorovaikutteista sää-, ilmasto- ja sosioekonomista dataa.
ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
3
-24,0 °C
Utsjoki, Kevojärvi, 5.4.
+18,2 °C
Seinäjoki, Pelmaa, 20.4.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
76,6 mm Kuukauden suurin sademäärä, Juupajoki, Hyytiälä.
4
|
ILMASTOKATSAUS 4/2022
132 cm
Kuukauden suurin lumensyvyys, Kittilä, Kenttärova, 11.4.
KU U KAU S I KATSAUS
Huhtikuun sateet saatiin alkukuusta Huhtikuun alussa saatiin runsaita sateita, jotka tulivat kylmän sään vallitessa enimmäkseen lumena. Huhtikuun loppupuoli oli vuorostaan pääosin poutainen. Kuukauden lämpimin sääjakso osui pääsiäisen jälkeiselle viikolle.
KUVA: HADA AJOSENPÄÄ
Huhtikuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa yleisesti noin asteen verran pitkän ajan keskiarvoa alempi, mutta saaristo- ja rannikkoalueilla oli kuitenkin monin paikoin hieman tavanomaista lämpimämpää. Myös Lapissa ja Koillismaalla huhtikuu oli vähän tavanomaista lämpimämpi. Suuressa osassa maata satoi huhtikuussa tavanomaista enemmän. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa kuukauden sademäärä oli lähes kaksinkertainen jakson 1991–2020 keskiarvoon verrattuna, ja kuukauden suurin sademäärä, 76,6 mm, mitattiin Juupajoen Hyytiälässä. Tavanomaista pienemmäksi huhtikuun sademäärä jäi osassa Itä- ja Kaakkois-Suomea, Pohjanmaan rannikolla sekä Utsjoella ja Kilpisjärvellä Pohjois-Lapissa. Aivan valtaosa huhtikuun sateista tuli kuukauden alkupuolella, ja kuukauden jälkimmäinen puolisko oli pääosin poutainen ja aurinkoinen. Niinpä Etelä-Suomessa myös huhtikuun auringonpaistetuntien määrä kohosi selvästi tavanomaista suuremmaksi.
ALKUKUUN SATEET TULIVAT PÄÄOSIN LUMENA Huhtikuun alussa Suomen yllä oli kylmää ilmaa, ja kuukauden parina en-
simmäisenä yönä esiintyi Etelä-Suomessakin yli 10 asteen pakkasia. Maan keskiosissa pakkasta oli öisin paikoin yli 20 astetta, ja Rautavaaran Ylä-Luostalla mitattiin aprillipäivän aamuna -23,5 °C. Kuukauden alin lämpötila oli kuitenkin Utsjoen Kevojärvellä 5.4. mitattu -24,0 °C. Lapissa lämpötila pysyi huhtikuun ensimmäisellä viikolla päivisinkin enimmäkseen pakkasen puolella, eikä se muuallakaan noussut juuri 5 asteen yläpuolelle. Alkukuun parin poutaisen päivän jälkeen lounaasta lähestyi Suomea laaja matalapaineen alue, joka piti sään epävakaisena viikon ajan. Huhtikuun 4.–5. päivinä lunta pyrytti runsaasti etenkin Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Juupajoen Hyytiälässä lunta satoi kahdessa päivässä 39 cm, ja aamulla 6.4. Hyytiälässä mitattiin lumensyvyydeksi 108 cm, joka on havaintoaseman uusi lumensyvyyden ennätys. Espoon Nuuksiossa lunta oli samana aamuna 91 cm ja Multian Pirttiperällä seuraavana aamuna 96 cm. Lapissa satoi runsaasti lunta huhtikuun 8.–10. päivinä, ja kuukauden sekä koko talven suurin lumensyvyys, 132 cm, mitattiin Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla 11.4. Huhtikuun 5. päivän lumipyryn yhteydessä lounaisilla merialueilla esiintyi myös myrskytuulia. Hangon Russarössä 10 minuutin keskituulen
nopeudeksi mitattiin luoteismyrskyssä kovimmillaan 24,7 m/s.
PÄÄSIÄISEN JÄLKEEN OLI POUTAA JA LÄMMINTÄ Huhtikuun puoliväliin osuneen pääsiäisen aikaan Suomen ylle vahvistui laaja korkeapaineen alue, ja samalla sää lämpeni selvästi. Huhtikuun lämpimin sääjakso osuikin pääsiäisen jälkeiselle viikolle, jolloin etenkin Länsi-Suomessa mitattiin useana päivänä yli 15 asteen lämpötiloja. Lapissa pääsiäisen jälkeisen viikon lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden harvinaisen korkeita. Huhtikuun 20. päivän jälkeen korkeapaineen keskus siirtyi Suomen länsipuolelle Pohjois-Atlantille. Jäämereltä pääsi tällöin virtaamaan viileämpää ilmaa ensin Lappiin ja 25. päivän jälkeen myös Etelä-Suomeen. Huhtikuun viimeisinä päivinä vallitsi kylmä luoteisvirtaus ja 28. päivänä maan keskiosien yli itään liikkui lumisateita. Kaiken kaikkiaan sateet jäivät huhtikuun viimeisellä viikolla kuitenkin vähäisiksi. Yhtenäisen lumipeitteen raja kulki vappuaattona Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta Oulun seudulle, mutta paikoin lunta oli etelämpänäkin vielä reilusti. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
5
SÄÄKEHITYS HUHT I KU U Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
5.4. Huhtikuun alussa Suomen yllä oli kylmää ilmaa. Kuukauden 5. päivänä lounaasta saapunut matalapaine toi lumipyryn Etelä- ja Keski-Suomeen. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa lunta pyrytti yli 20 senttiä, ja seuraavana aamuna Juupajoen Hyytiälässä mitattiin uudeksi asemakohtaiseksi lumensyvyyden ennätykseksi 108 cm.
12.4. Huhtikuun puoliväliä lähestyttäessä edellisen viikon epävakaisen sään aiheuttanut laaja matalapaineen alue vetäytyi Barentsinmerelle ja korkeapaine alkoi vahvistua Suomeen lounaasta. Samalla sää alkoi vähitellen lämmetä.
18.4. Huhtikuun puoliväliin osuneen pääsiäisen aikana laaja korkeapaineen alue vahvistui Suomen ylle. Toinen pääsiäispäivä oli pääsiäisen ajan päivistä lämpimin. Lämmin ja aurinkoinen sää jatkui pääsiäisen jälkeen noin viikon ajan.
27.4. Huhtikuun viimeisinä päivänä Suomessa vallitsi kylmä luoteisvirtaus. Lämpötila kohosi päivisin Etelä-Suomessa vain vähän 5 asteen yläpuolelle ja jäi Lapissa lähelle nollaa. Öisin oli pakkasta. Kolea sää jatkui vappuun asti.
6
|
ILMASTOKATSAUS 4/2022
H U H TI KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HUHTIKUUSSA 2022 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Huhtikuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson viidenneksi korkein jakaen sijan vuoden 2010 huhtikuun kanssa. ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli huhtikuussa hieman tavanomaista pienempi ja mittaushistorian yhdenneksitoista pienin.
EUROOPPA Huhtikuussa keskilämpötilat olivat Euroopan eri osissa tavanomaista viileämpiä tai lähellä tavanomaista.
POHJOIS-AMERIKKA Huhtikuu oli viilein sitten vuoden 2018. YHDYSVALLAT Maan lounaisosissa riehui useita maastopaloja, joita ruokkivat osaltaan myös kuivat, lämpimät ja tuuliset sääolosuhteet.
AFRIKKA Huhtikuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin jakaen sijan vuoden 2003 huhtikuun kanssa.
KOLUMBIA Huhtikuussa rankkasateet aiheuttivat tuhoisia maanvyörymiä ja vaarallisia tulvia Kolumbiassa.
ETELÄ-AFRIKKA Ennätykselliset rankkasateet iskivät Etelä-Afrikan itäosiin 9.–13. huhtikuuta. Voimakas sade sai aikaan tulvia, jotka tuhosivat koteja, siltoja ja teitä.
AASIA Huhtikuu oli mittaushistorian lämpimin. Suuressa osassa eteläistä Aasiaa mitattiin huhtikuussa ennätyksellisen korkeita lämpötiloja. PAKISTAN JA INTIA Huhtikuun lopulla Pakistanissa ja Intiassa mitattiin harvinaisen korkeita lämpötiloja. Lämpöennätykset rikkoutuivat monin paikoin.
TROOPPINEN MYRSKY MEGI Megi toi osiin Filippiinejä kovia tuulia ja voimakkaita rankkasateita, jotka aiheuttivat kuolonuhreja vaatineita maanvyörymiä.
ETELÄ-AMERIKKA Huhtikuu oli mittaushistorian 12:nneksi lämpimin. TROOPPISET MYRSKYT MAAILMALLA Huhtikuussa nimettyjä trooppisia myrskyjä oli viisi, mikä on keskimääräistä enemmän.
AUSTRALIA Huhtikuu oli mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin. UUSI-SEELANTI Huhtikuu oli lämpimin sitten vuoden 2006 ja monin paikoin mittaushistorian kuivin huhtikuu.
ETELÄMANNER Antarktisen merijään laajuus oli huhtikuussa mittaushistorian neljänneksi pienin ja noin 15 prosenttia tavanomaista huhtikuun laajuutta pienempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HUHTIKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly April 2022 2022 Surface air temperature anomaly for April Surface air temperature anomaly for for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Global Global
Europe Europe
119 9 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C
Date created: 2022-05-02
Date created: 2021-01-03
Date created: 2022-05-02
LISÄTIETOA
-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202204 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-11 -9
-9
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
7
Meteorologia tukee tuulivoiman suunnittelua sekä tuotantoa
8
|
ILMASTOKATSAUS 4/2022
M E TE O R O LO G I A TU U L I VO I MA N T UKENA
Tuulivoiman tuotannon voimakasta kasvua pyritään tukemaan uusin meteorologisin sovellutuksin sekä havainnoin. Näitä menetelmiä on esitelty Ilmatieteen laitoksen tutkijan Karoliina Hämäläisen tuoreessa väitöskirjatyössä. Uuden tuulipuiston suunnittelu alkaa aina kartoittamalla sopivaa maastoa. Sijaintiin vaikuttavat monesti liityntää varten saatavilla oleva valtakunnan sähköverkko, mutta vielä tärkeämpää on löytää tuulen kannalta suotuisa kohde. Tässä esitietojen haarukoinnissa apuna toimii Suomen Tuuliatlas-verkkopalvelu (linkki), jossa on kartoitettuna koko Suomen tuuli-ilmasto (Kuva 1). Tämän vapaasti selattavan karttapalvelun tiedot pohjautuvat numeerisiin säämalleihin, joita apuna käyttäen on mallinnettu keskimääräiset tuuliolosuhteet 30 vuoden ajanjaksolle, tuulivoiman kannalta merkittäville korkeuksille. Tuuliatlaksen tulokset myös vesittävät vanhan väittämän, jonka mukaan ”talvella ei tuule”. Tämä virheellinen käsitys tuulettomuudesta johtuu kylmän ilman muodostumisesta maanpinnan läheisessä inversiokerroksesta. Tosiasiassa talvella tuuliolosuhteet ovat inversiokerroksen yläpuolella tuulivoimalle suotuisammat kuin kesällä.
puskiessa pisaroita kohti turbiinin lapoja. Jo hyvin ohut santapaperia muistuttava jääkerros tuuliturbiinin lavan pinnassa voi aiheuttaa 15–20 prosentin tehohäviöitä. Tuuliatlasta onkin myöhemmin täydennetty lisäämällä tietoa keskimääräisistä jäätävistä olosuhteista. Tällä tiedolla on pyritty helpottamaan investointipäätöksen tekoa ja sen arviointia, onko tarpeen asentaa turbiineihin lapalämmitys tai jokin muu jäänestojärjestelmä.
KUVA: EDWHITEIMAGES / PIXABAY
JÄÄTÄVÄT OLOSUHTEET HEIKENTÄVÄT TUULIVOIMALAN TEHON TUOTTOA Suomen pohjoinen sijainti ja sen tuomat kylmät talvet asettavat haasteita tuulivoiman tuotannolle. Tuulivoimalan toiminta perustuu tuulen sekä voimalan lavan välisiin nostevoimiin, jotka heikkenevät, jos tuulivoimalan lapoihin pääsee kertymään jäätä. Jään kertymiseen vaikuttavat ilman lämpötila, tuulen nopeus sekä matalalla roikkuvat pilvet ja sumu. Hankalin tilanne on yleensä, kun ilman lämpötila on nollan ja viiden pakkasasteen välillä. Tällöin ilmakehässä esiintyy vielä runsaasti nestemäisiä vesipisaroita, jotka jäätyvät välittömästi kohdatessaan kylmän pinnan. Jään kertymänopeuteen vaikuttavat siis pisaroiden määrä sekä tuulennopeus tuulen
Kuva 1: Tuuliatlaksella tuotettu kartta huhtikuun keskimääräisestä tuulennopeudesta 50 metrin korkeudella. Tuuliatlas perustuu valikoitujen kuukausien säätilanteiden simulointeihin vuosilta 1989–2007. ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
9
UUDISTUN UT ILMASTO-OPAS
UUSIEN HAVAINTOJEN AVULLA KOHTI PAREMPIA TUULIVOIMAENNUSTEITA Tuulivoiman tuotantoa voidaan tukea erilaisin meteorologisin ennustein. Vielä viitisen vuotta sitten ennusteet pohjautuivat yhteen ennustesimulaatioon. Sittemmin menetelmät ovat kehittyneet ja nykyään tuulen käyttäytymisestä saadaan parempaa tietoa todennäköisyysennusteiden pohjalta. Todennäköisyysennusteessa yhdistetään tieto useamman mallisimulaation tuloksista eli ns. ennusteparvesta. Vaikka parven avulla saadaankin entistä tarkempia ennusteita sekä tietoa ennusteen epävarmuudesta, nämäkin ennusteet pohjautuvat numeerisiin säämalleihin joilla on omat virhelähteensä. Väitöstutkimuksessaan (linkki) Hämäläinen selvitti, miten tuulen todennäköisyysennusteita pystyttäisiin tarkentamaan käyttäen hyväksi tilastollisia korjausmenetelmiä sekä uudentyyppisiä sää- tai lidar-tutkalla tuotettuja tuulihavaintoja. Uusien havaintojen etu perinteisiin mastomittauksiin verrattuna on niiden saatavuus tuulivoiman kannalta tärkeiltä korkeuksilta. Vertailun tuloksena tuotettuja korjauskertoimia apuna käyttäen tuuliennusteita pystytään parantamaan etenkin heikon, kohtalaisen ja navakan tuulen tilanteissa. Kovien ja myrskytuulien osalta ei voitu osoittaa, että menetelmä parantaisi ennustetta – osittain siitä syystä, että voimakastuulisia säätilanteita ei osunut riittävästi tutkitulle ajanjaksolle. Myös jäätämisen havainnointi on perinteisin menetelmin vaikeaa, koska mastossa sijaitsevat mittalaitteet jäätyvät herkästi umpeen. Lisäksi jäätämistä mitataan virallisesti vain lentoasemien kiitoratojen tuntumassa, mikä ei vastaa tuulivoiman tarpeisiin. Väitöstutkimuksessa haluttiinkin testata ceilometrin eli optisen pilvenkorkeusmittarin soveltuvuutta jäätämisen havainnointiin. Ceilometri keilaa pilven rakennetta ja antaa tietoa pisaroiden koosta sekä olomuodosta. Tämä tieto yhdistettynä lämpötilan kanssa voidaan muuttaa jäätämishavainnoksi. Uusi havaintomenetelmä osoittautui hyvin lupaavaksi etenkin havaintoverkon kattavuuden osalta (24 asemaa). Tutkimustulokset osoittavat, että jäätämisennusteen suurimmat virheet johtuvat numeerisen sääennustemallin kyvystä ennustaa jäätävän pilven paikka ajallisesti oikein. Tähän haasteeseen pyritäänkin jatkossa vastaamaan niin ikään todennäköisyysennusteiden avulla. Karoliina Hämäläinen
10
|
ILMASTOKATSAUS 4/2022
Ilmasto-opas on uudistunut Ilmastonmuutostietoa tarjoavan Ilmasto-opas.fi -palvelun käyttöliittymä on uudistunut. Sivuston rakennetta on muokattu ja toiminallisuuksia parannettu, jotta käyttäjät löytävät tarvitsemansa tiedon aiempaa helpommin. Ilmasto-opas toimii nyt myös entistä paremmin erikokoisilla näytöillä, minkä lisäksi sen visuaalista ilmettä on raikastettu. Sivuston tekninen uudistus luo hyvän perustan sisällön kehittämiselle ja uudistamiselle. Ilmasto-opas tarjoaa ilmastonmuutostietoa yhdestä osoitteesta ilmasto-opas.fi (linkki) ja ohjaa myös muihin luotettaviin tietolähteisiin. Se sisältää tutkittua ilmastonmuutostietoa ymmärrettävässä muodossa muun muassa artikkeleina ja interaktiivisina työkaluina. Sivustolta löytyy tietoa ilmastonmuutoksesta ilmiönä, Suomen muuttuvasta ilmastosta, ilmastonmuutoksen hillinnästä ja vaikutuksista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Ilmasto-opas.fi -palvelun ylläpidosta ja sisällöstä vastaavat yhdessä Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Sanna Luhtala
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: HANS/PIXABAY
Huhtikuun alun lumisateiden jälkeen etenkin Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa oli harvinaisen paljon lunta. Juupajoen Hyytiälässä mitattiin 6.4. lumensyvyydeksi peräti 108 cm. Talven suurin lumensyvyys, 132 cm, mitattiin kuitenkin Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla 11.4.
ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila huhtikuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot huhtikuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen huhtikuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12
|
ILMASTOKATSAUS 4/2022
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HUHTIKUUSSA
Arktisella alueella merijään laajuus oli huhtikuussa 14,1 miljoonaa neliökilometriä, joka oli noin 2 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 huhtikuun keskiarvo. Jääpeite oli satelliittihavaintojen aikakaudella kymmenenneksi pienin. Pienin huhtikuun jääpeite on havaittu vuonna 2019, jolloin jään peittämä alue oli noin 6 % keskimääräistä pienempi. Huippuvuorien koillispuolella ja itäisellä Barentsinmerellä jään määrä kasvoi edelleen huhtikuussa, minkä seurauksena Jäämeren itäisen Atlantin puoleisilla alueilla oli maaliskuuta enemmän alueita, joilla jääpeitteen laajuus oli lähellä keskiarvoa tai sitä suurempi. Muualla jääpeitteen poikkeamat tavanomaisesta olivat samansuuntaisia, joskin pienempiä kuin edeltävinä kuukausina. Esimerkiksi Labradorinmerellä jäätä ei ollut samassa määrin tavanomaista vähemmän ja Ohotanmerellä tavanomaista enemmän kuin maaliskuussa.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella huhtikuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta huhtikuussa 2022.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14
|
ILMASTOKATSAUS 4/2022
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Huhtikuun keskilämpötila oli osassa maata tavanomaista alempi, ja etenkin maan keskiosissa myös paksu lumipeite viivästytti kevään tuloa. Vappuaattona yhtenäisen lumipeitteen raja kulki Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta Oulun seudulle, mutta paikoin lunta oli etelämpänäkin vielä reilusti, jopa parilla Uudenmaan havaintoasemalla yhä reilut 20 cm.
ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HU HT I KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Huhtikuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16
|
ILMASTOKATSAUS 4/2022
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H U H TI KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
17
H UH TIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM
2022
1991– 2020
2022
PVM
2022
PVM
2022
1991– 2020
2022
PVM
2022
1991– 2020
3,7
3,2
11,7
22.
-3,4
6.
29,8
24
12,0
4.
0
0
JOMALA JOMALABY
3,5
4,0
15,9
22.
-8,7
1.
37,5
31
15,4
7.
0
0
KAARINA YLTÖINEN
3,1
4,0
16,6
22.
-9,5
1.
44,3
32
17,0
4.
0
0
HELSINKI KAISANIEMI
4,2
4,4
14,3
21.
-5,0
2.
26,5
34
9,7
4.
0
0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
3,3
4,5
16,4
22.
-10,1
1.
48,3
36
15,8
4.
24
0
JOKIOINEN ILMALA
2,6
3,9
15,1
19.
-11,7
2.
47,5
32
12,7
4.
22
0
KOUVOLA ANJALA
2,8
4,0
16,1
22.
-11,7
2.
35,6
32
15,2
4.
30
0
HEINOLA ASEMANTAUS
2,9
3,8
16,4
20.
-11,6
2.
43,7
30
12,5
4.
43
2
TAMPERE HÄRMÄLÄ
2,6
3,9
15,1
20.
-11,3
2.
57,6
32
22,2
4.
33
0
KANKAANPÄÄ NIINISALO
2,4
3,3
16,6
22.
-11,1
1.
46,0
32
9,9
7.
21
1
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
1,5
2,5
15,3
20.
-18,4
1.
50,4
33
15,0
4.
53
7
SAVONLINNA PUNKAHARJU
1,7
2,6
14,7
20.
-16,7
2.
19,5
29
4,6
10.
37
10
SEINÄJOKI PELMAA
2,2
3,3
18,2
20.
-12,3
1.
26,2
28
5,8
8.
12
0
KUOPIO MAANINKA
1,1
2,2
16,7
20.
-19,6
1.
38,8
29
11,4
4.
49
14
LIEKSA LAMPELA
0,6
1,5
15,5
20.
-23,0
1.
17,1
29
3,6
8.
38
21
SIIKAJOKI RUUKKI
0,9
1,9
16,9
21.
-14,5
4.
24,1
24
7,1
8.
44
11
SUOMUSSALMI PESIÖ
-0,1
0,1
15,6
20.
-21,2
4.
37,7
32
8,8
4.
73
59
ROVANIEMI APUKKA
0,3
-0,2
14,7
21.
-18,8
3.
21,9
30
9,8
9.
56
45
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
0,1
-0,8
14,9
20.
-16,5
5.
37,5
32
13,9
9.
78
70
INARI SAARISELKÄ
-1,5
-2,1
12,4
20.
-13,9
27.
41,0
38
9,3
10.
102
72
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-2,9
-3,5
10,3
20.
-17,7
5.
17,8
27
4,6
8.
102
89
UTSJOKI KEVO
-1,0
-1,9
10,8
20.
-19,5
3.
15,4
22
3,6
10.
69
60
AURINGONPAISTETUNNIT 15.4.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2022
1991–2020
UTÖ
287,1
222
MAARIANHAMINA
278,0
TURKU
256,8
205
HELSINKI
252,1
203
JOKIOINEN
247,6
190
KOUVOLA
214,0
187
JYVÄSKYLÄ
194,6
179
SEINÄJOKI
193,7
189
KUOPIO
197,5
OULU
223,3
ROVANIEMI
171,6
SODANKYLÄ
157,1
187
UTSJOKI
117,5
181
18
|
LUMENSYVYYS
ILMASTOKATSAUS 4/2022
30.4.
H U H TI KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 1 – 2 6 Ennuste on tehty 19.5.2022 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
23.5.–29.5.
30.5.–5.6.
6.6.–12.6.
13.6.–19.6.
20.6.–26.6.
27.6.–3.7.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20
|
ILMASTOKATSAUS 4/2022
F M I ’ S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F A P RI L 2022
April saw an unsettled start and a dry end Abundant precipitation fell in the first half of April and the type of precipitation was mostly snow. On the contrary, the latter half of the month was predominantly sunny and dry. The warmest period in April took place on the week after Easter. The statistics of the Finnish Meteorological Institute show that the mean temperature in April left widely in the southern and central parts of Finland approximately 1 °C below the longterm average from 1991–2020. However, in many maritime locations as well as in Lapland and Koillismaa, the mean temperature rose slightly above the long-term average. The precipitation levels were in most of Finland above the average. A vast majority of precipitation fell during the first half of the month and due to cold weather, the type of precipitation was mainly snow. It snowed particularly heavily in the regions of Pirkanmaa and Central Finland on 4 and 5 April. In Hyytiälä, Juupajoki it snowed 39 cm within these two days and eventually snow depth reached 108 cm on the morning of the 6th setting a new station-specific record for the depth of snow cover. Also, the highest level of precipitation in April, 76.6 mm, was measured in Hyytiälä. Some other observations of noteworthy deep snow cover included 91 cm in Nuuksio, Espoo in southern Finland on 6 April and 96 cm in Pirttiperä, Multia in Central Finland on 7 April. In Lapland, heavy snowfall took place in many locations between the 8th and 10th and the highest snow depth of the season, 132 cm, was measured in Kenttärova, Kittilä on 11 April. In general, the beginning of April was characterized by unsettled and
cold weather. During the first two nights of the month, temperature dropped below -10 °C in many places in southern Finland and even below -20 °C locally in the central parts of the country. On 1 April, as low temperature as -23.5 °C was measured in Ylä-Luosta, Rautavaara in North Savo. Nevertheless, the lowest temperature of Kevojärvi, Utsjoki, the month, -24.0 °C, was measured in 5.4. Kevojärvi, Utsjoki in northern Lapland on 5 April. On 5 April, also strong stormy north-westerly winds were observed in Pelmaa, Seinäjoki, 20.4. the south-western sea areas. Around Easter in mid-April, a large high-pressure area strengthened over Finland and weather turned on warm and sunny. The warm period continued for a week and especially in western Finland, temperature climbed above 15 °C on many days. The highest temperature of the month, 18.2 °C, was measured in Pelmaa, Seinäjoki on 20 Highest and lowest temperatures April, but considering the time of year, the week after Easter was particularly warm in Lapland. HIGHLIGHTS: APRIL 2022 Predominantly dry weather contin• April 2022 was globally around the ued until the end of April, but tempersixth warmest April since records atures dropped significantly as cold began • April temperatures over much of north-westerly airflow spread over FinEurope were close to average values land after the 25th. for 1991–2020. Due to the sunny latter half of the • From north-eastern Africa across the Middle East to central and southern month, the count of sunshine hours in Asia, temperatures were unusually April climbed clearly above the longhigh. term average in southern Finland.
-24.0. °C
+18.2 °C
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 4/2022
|
21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi