Ilmastokatsaus 7/2022

7/2022 — Heinäkuussa sää vaihteli muutaman päivän jaksoissa — Suomen päivitetyt ilmastonmuutosennusteet —

S ISÄLTÖ

7/2022

Pääkirjoitus — 3 Heinäkuussa sää vaihteli muutaman päivän jaksoissa — 4 Sääkehitys heinäkuussa — 6 Heinäkuun säätapahtumia maailmalta — 7 Suomen ilmastonmuutosennusteet on päivitetty — 8 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä heinäkuussa — 16 Heinäkuun kuukausitilasto — 18 Heinäkuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of July 2022 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

HEINÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

ILMASTOKATSAUS 24. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2022-07-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Achim Drebs Tiina Ervasti Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA Ilari Lehtonen ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ilmatieteen suurvalta Ilmatieteen laitos tavoittelee strategiassaan kansainvälistä edelläkävijyyttä ja johtajuutta alansa kansainvälisessä yhteisössä. Miten niinkin pienessä maassa kuin Suomessa voidaan rima asettaa näinkin korkealle?

Suomi on ilmatieteen alalla eittämättä kokoaan isompi.

Kotoista Ilmatieteen laitostamme voidaan luonnehtia Euroopan mittakaavassa verrokkeihinsa nähden keskisuureksi laitokseksi. Sääpalvelu palvelee laajasti yhteiskuntaamme turvallisuusviranomaisista elinkeinoelämään. Tutkimuksemme on julkaisumäärältään mitaten aivan Euroopan kärkeä.

Kansainvälisissä kehityshankkeissa olemme vaikuttaneet viimeisten 50 vuoden aikana yli 100 maassa. Ilmatieteen laitoksen fokuksessa ei ole pelkästään sää ja ilmasto, vaan asiantuntemustamme hyödynnetään myös meren ja avaruuden teemoissa. Suomalaista osaamista on mittalaitteiden muodossa päätynyt Marsiin saakka.

Ilmatieteen laitos on vain osa suomalaista ilmatieteen menestystarinaa. Elinkeinoelämän saralla Vaisala on maailman johtava sääinstrumenttien valmistaja. Foreca puolestaan on pohjoismaiden suurin sääennusteita tarjoava yritys. Kaiken kaikkiaan Suomea voidaan kuvata säävalmiina yhteiskuntana, jossa olosuhteet eivät pääse yllättämään.

Viranomaisyhteistyössä sekä energia- ja teleoperaattorien keskuudessa säävalmius on erinomaisella tasolla. Myös suuri yleisö on löytänyt kiitettävästi Ilmatieteen laitoksen julkiset verkkosivut, mobiilisovelluksen ja avoimen datan rajapinnan tietoaineistot.

Suomen ilmatieteen historiassa on tehty urotekoja myös yksilösuorituksina. Vilho Väisälä keksi radioluotaimen ja loi edellä mainitun Vaisalan. Akateemikko Erik Palmén kehitti suihkuvirtausten käsitteen. Viimeisimpänä alan uranuurtajana voidaan mainita maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeriksi yltänyt Petteri Taalas.

Suomi on ilmatieteen suurvalta. Olkaamme ylpeitä siitä!

JUHANA HYRKKÄNEN Toimialajohtaja

Suomi on ilmatieteen alalla eittämättä kokoaan isompi.

ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

3

+2,2 °C Salla, Naruska, 9.7.

+32,3 °C

Oulu, Oulunsalo Pellonpää, 1.7.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

50 000 213,4 mm

Heinäkuussa paikannettiin noin 50 000 maasalamaa. Määrä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

4

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

Kuukauden suurin sademäärä, Inari, Saariselkä

KU U KAU S I KATSAUS

Heinäkuussa sää vaihteli muutaman päivän jaksoissa

KUVA: ILARI LEHTONEN

Heinäkuussa lämpimät ja viileät sääjaksot vuorottelivat. Itä- ja Pohjois-Suomessa kuukausi oli kuitenkin tavanomaista lämpimämpi. Heinäkuun sadeolot vaihtelivat suuresti maan eri osien välillä.

Heinäkuun keskilämpötila oli Etelä- ja Länsi-Suomessa lähellä jakson 1991– 2020 keskiarvoa, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa oli noin asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Eniten lämpötila poikkesi normaalista Utsjoella, missä oli noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpää.

Myös 25 asteen hellerajan lämpötila ylitti Itä- ja Pohjois-Suomessa monin paikoin parina päivänä tavanomaista useammin, kun taas lännessä oli yleisesti pari hellepäivää tavanomaista vähemmän. Eniten heinäkuussa oli hellepäiviä Heinolassa ja Porvoossa, kummallakin paikkakunnalla kymmenen kappaletta.

Heinäkuun sademäärä vaihteli hyvin paljon maan eri osien välillä, mutta myös paikalliset vaihtelut sademäärässä olivat suuria. Ahvenanmaalla, missä jo kesäkuu oli hyvin kuiva, satoi reilusti alle puolet normaalista. Kuukauden pienin sademäärä, 14,2 mm, mitattiin kesäkuun tapaan Lumparlandin Långnäsin havaintoasemalla. Muuallakin Etelä-Suomessa heinäkuun sademäärä jäi paikoin puoleen normaalista, mutta enimmäkseen se oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Sitä vastoin maan keski- ja pohjoisosissa satoi useimmilla seuduilla normaalia enemmän, vaikka tavanomaista vähäsateisempiakin alueita löytyi muun muassa Poh-

jois-Pohjanmaalta. Erityisen sateista oli Pohjois-Lapissa. Inarin seudulla saavutettiin uusia paikallisia heinäkuun sade-ennätyksiä, ja Saariselällä satoi peräti 213,4 mm. Myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa satoi eräin paikoin yli 150 mm. Vesannolla heinäkuun sademäärä oli 176,9 mm ja Nurmeksen Mujejärvellä 173,6 mm. Kuukauden suurin vuorokausisademäärä oli Someron Salkolassa 13.7. mitattu 58,1 mm.

Heinäkuun auringonpaistetuntien määrä oli lounaissaaristossa tavanomainen ja muualla jonkin verran pitkän ajan keskiarvoa pienempi.

Suomen maankamaraan iski heinäkuussa noin 50 000 salamaa, mikä on vain hiukan pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Vilkkainta salamointi oli Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla.

LÄMPIMÄT JA VIILEÄT JAKSOT VUOROTTELIVAT Heinäkuun aikana ei koettu pitkäkestoisia lukkiutuneita säätilanteita, vaan niin lämpimät ja viileät kuin myös sateiset ja poutaiset sääjaksot vuorottelivat ja kestivät enintään muutamia päiviä kerrallaan.

Heinäkuun alussa jatkui juhannuksena alkanut hellejakso, ja suurimmassa osassa maata heinäkuun ylimmät

lämpötilat mitattiin kuukauden kahden ensimmäisen päivän aikana. Kuukauden ylimmäksi lämpötilaksi jäi Oulun Oulunsalossa 1.7. mitattu 32,3 °C. Ylitornion Meltosjärvellä mitattiin samana päivänä 32,2 °C ja Sodankylän Tähtelässä 31,9 °C, joka jäi vain kaksi asteen kymmenystä aseman 115-vuotisen havaintohistorian lämpöennätyksestä.

Uudestaan yli 30 asteen lämpötiloja mitattiin 21.–22.7., jolloin lounaasta virtasi Suomeen Länsi-Euroopan ennätyshelteet pari päivää aiemmin aiheuttanutta hyvin lämmintä ilmaa. Itä-Suomessa lämpötila nousi paikoin lähelle 30 astetta myös 12.7.

Etelä-Suomessa heinäkuun viilein sääjakso osui kuukauden puoliväliin; viikonloppuna 16.–17.7. lämpötila ei juuri noussut 15 asteen yläpuolelle. Idässä ja pohjoisessa koleinta oli puolestaan heinäkuun viimeisinä päivinä.

Heinäkuussa havaittiin hallaa vain kahtena yönä, Ahvenanmaalla ja Enontekiöllä 30.7. sekä Sallan Naruskassa 9.7. vastaisena yönä. Naruskassa mitattiin 9.7. myös kuukauden alin lämpötila kahden metrin korkeudella, 2,2 °C. Viimeksi heinäkuun alin lämpötila on ollut yhtä korkea vuonna 1954, jolloin havaintoasemaverkosto oli Lapissa vielä selvästi nykyistä harvempi.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

5

SÄÄKEHITYS HEINÄ KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

2.7. Juhannuksena alkanut hellejakso jatkui heinäkuun alussa, ja kuukauden parin ensimmäisen päivän aikana lämpötila kohosi laajalti 30 asteen vaiheille. Lounaasta lähestyi jo kylmä rintama, jonka jälkipuolella lännen ja lounaan väliltä virtasi seuraavina päivinä viileämpää ilmaa.

10.7. Suomi kuului matalapaineen alueeseen, ja sää oli kuurosateiden sävyttämää.

Lämmintä ilmaa oli Suomen itäpuolella Venäjällä, josta lämmin ilma liikkui seuraavina päivinä kohti Suomea. Lämpö tuli kuitenkin sade- ja ukkoskuurojen kera. Heinäkuun puolivälissä sää jälleen viileni, mutta jatkui epävakaisena.

21.7. Lounaasta virtasi helteistä ilmaa, ja Länsi-Suomessa lämpötila nousi paikoin yli 30 asteeseen. Selvästi lämpimämpää oli kuitenkin Ruotsissa, missä Länsi-Euroopan ennätyshelteiden jälkilämmöissä mitattiin usealla paikkakunnalla yli 35 astetta. Målillassa mitattu 37,2 °C oli Ruotsin ylin lämpötila sitten vuoden 1947, jolloin niin ikään Målillassa mitattiin 29. kesäkuuta 38,0 °C. 29.7. Suomea lähestyi idästä matalapaine, joka toi runsaita sateita Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Kainuuseen. Heinäkuun viimeisinä päivinä sää oli myös koleaa. Itäja Pohjois-Suomen pilvisillä alueilla lämpötila jäi päivälläkin alle 15 asteeseen.

6

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

H E I N Ä KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HEINÄKUUSSA 2022

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Heinäkuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli NOAA:n tilastojen mukaan kuudenneksi korkein vuodesta 1880 alkavalla havaintojaksolla.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli heinäkuussa 12:nneksi pienin vuodesta 1979 alkavalla havaintojaksolla.

POHJOIS-AMERIKKA Heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

ESPANJA Heinäkuu oli Espanjassa mittaushistorian lämpimin – ja myös lämpimin yksittäinen kuukausi vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna.

YHDYSVALLAT Suurimmassa osassa Yhdysvaltoja heinäkuu oli tavanomaista lämpimämpi, paikoin jopa ennätyksellisen lämmin.

EUROOPPA Suuressa osassa Länsi-Eurooppaa heinäkuu oli ennätyksellisen lämmin. Koko Euroopan alueella heinäkuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

AASIA Heinäkuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

HONGKONG Heinäkuu oli lämpimin yksittäinen kuukausi sinä aikana, kun Hongkongissa on tehty säähavaintoja.

TUNISIA Tunisiassa kesä on ollut täynnä helleaaltoja ja maastopaloja. Maan pääkaupungissa Tunisissa mitattiin 13.7. ennätyskorkea lämpötila, 48 °C.

HURRIKAANI BONNIE Trooppinen myrsky Bonnie syntyi Lounais-Karibialla 1.7., minkä jälkeen Bonnie voimistui hurrikaaniksi itäisellä Tyynellämerellä.

ETELÄ-AMERIKKA Heinäkuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

OSEANIA Heinäkuu oli viilein sitten vuoden 2012. Hillstonin lentokentällä Australiassa mitattiin 15.7. uusi paikallinen kylmyysennätys, -6,0 °C.

AFRIKKA Heinäkuu oli mittaushistorian 13:nneksi lämpimin jakaen sijan vuoden 2016 heinäkuun kanssa.

PARAGUAY Vallemin lentokentällä lähellä Concepciónin kaupunkia mitattiin 25.7. maan uusi heinäkuun lämpöennätys, 39,1 °C.

TROOPPISET MYRSKYT Heinäkuussa nimettyjä trooppisia myrskyjä oli yhdeksän, eli suunnilleen tavanomainen määrä.

Itäinen Tyynimeri oli aktiivisin merialue viidellä nimetyllä myrskyllä.

ANTARKTINEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli heinäkuussa ennätyksellisen pieni.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HEINÄKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly for July 2022 2022 Surface air temperature anomaly for July Surface air temperature anomaly for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Europe

Global Global Global

Europe Europe

111111 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2022-08-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2022-08-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202207 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -11

-11

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

7

Suomen ilmastonmuutosennusteet on päivitetty

8

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

S U O M E N PÄ I V I TE TY T I L MASTO N M U U TOS E N NUST EET

Suomen alueelle laadittuja ilmastonmuutosennusteita päivitettiin edellisen kerran vuonna 2016. Nämä ennusteet on nyt päivitetty uusien, kuudennen ilmastonmuutosmallisukupolven tulosten perusteella.

Suomen päivitetyt ilmastonmuutosennusteet perustuvat lähes 30 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin. Ilmastomalleja kehitetään eri tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa ympäri maailmaa.

Kuva 1 esittää keskilämpötilan ja sademäärän ennustettua muutosta Suomessa kuukausittain siirryttäessä jaksosta 1981–2010 jaksoon 2070–2099.

Nähtävillä ovat sekä uuden että edellisen ilmastonmuutosmallisukupolven mukaiset tulokset, kun on oletettu, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt vielä aluksi kasvavat hieman, mutta kääntyvät kuluvan vuosisadan puolivälin jälkeen vähitellen selvään laskuun.

Uusien mallitulosten mukaan keskilämpötila nousee Suomessa talvella 2–7 astetta ja kesällä 1–5 astetta (kuva 1a). Talvipuolella vuotta uudet lämpötilan muutosennusteet eivät juuri poikkea vanhoista, mutta kesäkuukausina osa uusimmista malleista ennustaa aiempaa voimakkaampaa lämpenemistä. Uusimpienkin mallitulosten mukaan lämpeneminen on kuitenkin siis talvella voimakkaampaa kuin kesällä, kuten on ollut havaintojen mukaan tähänkin asti.

1800-luvulta lähtien tarkasteltuna Suomen ilmasto on jo lämmennyt parilla asteella, joten kuvan 1 ennusteiden mukaan suurin osa lämpenemisestä olisi hyvin todennäköisesti vasta edessäpäin. Niinpä siinä missä 1800-luvulla Etelä-Suomessa vallinnut lämpötilailmasto on vähitellen hivuttautunut maan keskiosiin, tarkoittaisi kuvassa 1 esitettyjen ennusteiden toteutuminen sitä, että kuluvan vuosisadan lopulla Keski-Suomen

(a)

(b)

KUVA: PIXABAY/DIMITRIS VETSIKAS

LUVASSA ON LÄMPIMÄMPÄÄ JA SATEISEMPAA

Kuva 1: Ilmastomallien ennustama Suomen (a) kuukausikeskilämpötilojen (°C) ja (b) -sademäärien (%) muutos siirryttäessä jaksosta 1981–2010 jaksoon 2070–2099. Värilliset käyrät esittävät 28 uuden sukupolven mallin tuottamien muutosten keskiarvoa ja pystyjanat muutoksen 90 %:n epävarmuusväliä. Vastaavat aiempiin malleihin perustuvat muutosarviot on esitetty mustalla viivalla ja harmaalla varjostuksella. Uusien laskelmien pohjana on käytetty ”keskitasoista” SSP2-4.5-kasvihuonekaasuskenaariota, jonka toteutuessa maapallon keskilämpötila olisi vuosina 2081–2100 arviolta 2,7 °C korkeampi kuin ennen teollistumisen aikaa. Aiempien muutosarvioiden taustalla oleva ns. RCP4.5-kasvihuonekaasuskenaario on vastaavanlainen.

ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

9

S UO MEN PÄIVITETYT I L M ASTON M U U TOSEN N U STE E T

Kuva 2. Vuotuisen sademäärän ennustettu muutos (%) eri puolilla maailmaa siirryttäessä jaksosta 1981–2010 jaksoon 2070–2099.

Kuva esittää 28 ilmastonmuutosmallin tuottamien muutosten keskiarvoa, kun laskelmien pohjana on käytetty SSP2-4.5-kasvihuonekaasuskenaariota.

lämpötilat suunnilleen vastaisivat viime vuosikymmeninä Valko-Venäjän eteläosissa havaittuja lämpötiloja.

Sademäärä todennäköisesti kasvaa kaikkina vuodenaikoina jonkin verran, parhaan arvion mukaan keskitalvella noin 15 % ja loppukesällä 5 % (kuva 1b). Mallitulosten erot huomioon ottaen varsinkin Etelä-Suomessa kesän sademäärät voivat kuitenkin pysyä suunnilleen entisellään tai vähän pienentyäkin. Kun samalla lämpötilan kohoaminen voimistaa haihduntaa, kuivuus saattaa vaivata maamme eteläosan metsiä ja viljelysmaita aiempaa useammin. Edellisen ilmastonmuutosmallisukupolven ennusteisiin verrattuna sademäärän muutosennusteet eivät ole muuttuneet käytännössä lainkaan.

Auringonpaistetta saataneen tulevaisuuden kesinä hiukan nykyistä enemmän ja talvella puolestaan hieman nykyistä vähemmän. Tuulen voimakkuudet eivät välttämättä muutu paljoakaan, joskin eri mallien tulokset poikkeavat tässä suhteessa toisistaan melko paljon.

MUUTOKSIA ON MAHDOLLISTA HILLITÄ

KUIVUUS LISÄÄNTYY MONISSA LÄMPIMISSÄ MAISSA

Kirsti Jylhä ja Ilari Lehtonen

Kun tarkastellaan maailmaa kokonaisuudessaan, sademäärän ennustetaan kasvavan selvästi korkeilla leveysasteilla, päiväntasaajan läheisillä merialueilla ja Sahelin alueella Afrikassa (kuva 2).

Kuitenkin laajoilla lämpimien ilmastovyöhykkeiden maa-alueilla kravun ja kauriin kääntöpiirien tuntumassa sademäärä pysyy jokseenkin ennallaan tai pienentyy. Näillä alueilla kuivuudesta aiheutuvat ongelmat pahenevat. Yksi voimakkaimmin kuivumisesta kärsivistä alueista on Välimeren ympäristö.

10

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

Vaikka Suomessa ilmaston lämpenemisestä voi olla jossakin suhteessa hyötyäkin, maailmanlaajuisesti ilmiö on sangen vahingollinen. Muuttuva ilmasto uhkaa tuoda mukanaan tuhoisia sään ääri-ilmiöitä ja kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden katoamista. Kehitysmaissa voimakas lämpeneminen aiheuttaisi paljon inhimillistä kärsimystä ja suurin joukoin ympäristöpakolaisia.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan kuitenkin huomattavasti lieventää, mikäli ihmiskunta tosissaan keskittyy kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaamiseen. Viime aikoina kansainvälisessä ilmastopolitiikassa saavutettujen edistysaskelten takia tilanne näyttää tällä hetkellä hieman toiveikkaammalta kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Tässä kirjoituksessa muutos näkyy siten, että suurin painoarvo on annettu keskitason kasvihuonekaasupäästöjen skenaariolle, eikä suurten päästöjen skenaariolle, kuten vielä muutamia vuosia sitten oli tapana tehdä.

LISÄTIETOJA

• Ilmastonmuutosselvityksen tuloksia on esitetty laajemmin runsaasti kuvitetussa suomenkielisessä verkkoraportissa. Se on ladattavissa pdftiedostona osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/finscapes nimellä ”Maailmanlaajuisiin CMIP6-ilmastomalleihin perustuvia ilmastonmuutosskenaarioita.”

• Geophysica-tiedelehdessä julkaistu englanninkielinen tutkimusartikkeli “Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations” on ladattavissa lehden verkkosivuilta pdf-tiedostona.

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: UNSPLASH/RURAL EXPLORER

Heinäkuussa lämpimät ja viileät sääjaksot vuorottelivat muutaman päivän jaksoissa. Heinäkuun sademäärä puolestaan vaihteli suuresti maan eri osissa. Lounaissaaristossa jatkui ankara kuivuus, mutta maan keski- ja pohjoisosissa satoi monin paikoin tavanomaista enemmän, Inarin Saariselällä peräti 213,4 mm.

ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila heinäkuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot heinäkuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen heinäkuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty mareo­ grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HEINÄKUUSSA

Merijään laajuus oli arktisella alueella heinäkuussa keskimäärin noin 9,0 miljoonaa neliökilometriä, joka on 4 % jakson 1991–2020 keskiarvoa vähemmän. Vuodesta 1979 alkavalla satelliittihavaintojen aikakaudella heinäkuun merijään laajuus oli 12:nneksi pienin. Merijään laajuus oli selvästi lähempänä tavanomaista kuin kolmena edellisenä heinäkuuna, joista vuoden 2020 heinäkuun laajuus oli havaintohistorian pienin.

Pohjoisen jäämeren Euroopan puoleisella alueella merijään reuna oli hieman tavanomaista pohjoisempana aina Grönlanninmereltä Laptevinmerelle asti. Sen sijaan idempänä Itä-Siperian merellä jäätä oli tavanomaista enemmän, mutta Tšuktšimerellä jään määrä oli jälleen tavanomaista pienempi. Pohjois-Amerikan puoleisella rannikolla jäätä oli tavanomaista enemmän sekä Beaufortinmerellä että Baffininlahdella, kun taas Hudsoninlahdella jään määrä oli tavanomaista pienempi. Myös Pohjoisen jäämeren keskiosissa lähellä pohjoisnapaa oli alue, jolla jäätä oli tavanomaista vähemmän.

Arctic Arcticsea seaice iceconcentration concentrationfor forJuly July2022 2022

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction ecmf VT: Monday 01 July 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction ecmf VT: Monday 01 July 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2022-08-03

Date created: 2022-08-03

2020 Average iceice edge July 1991-2020 Average edge July 1991-2020

00

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF) poikkeama arktisella alueella Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden heinäkuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta heinäkuussa 2022. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Länsi-Euroopan helleaallon aikana 19. heinäkuuta Englannissa mitattiin ensimmäistä kertaa yli 40 asteen lämpötila: Coningsbyssä mitattu Englannin uusi lämpöennätys on 40,3 °C. Länsi-Euroopasta lämmin ilma liikkui koilliseen, ja kaksi päivää myöhemmin Målillassa Ruotsissa mitattiin 37,2 °C, joka oli Ruotsin ylin lämpötila sitten vuoden 1947.

ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HEI N Ä KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Heinäkuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H E I N ÄKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

17

H E INÄKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2022

1991– 2020

2022

PVM

2022

PVM

2022

1991– 2020

2022

PVM

2022

1991– 2020

18,1

17,3

23,7

1.

12,5

17.

22,1

48

9,4

9.

0

1

JOMALA JOMALABY

17,1

17,0

27,6

21.

5,2

30.

18,4

48

6,1

26.

4

4

KAARINA YLTÖINEN

17,4

17,5

28,4

1.

6,0

8.

59,3

71

13,7

9.

4

8

HELSINKI KAISANIEMI

18,5

18,1

28,1

2.

11,4

29.

39,1

57

17,8

13.

3

5

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

18,1

18,3

29,8

2.

7,1

31.

34,1

64

7,9

7.

7

9

JOKIOINEN ILMALA

16,8

17,0

28,9

22.

6,7

10.

65,0

74

15,9

13.

5

7

KOUVOLA ANJALA

18,0

17,9

30,3

2.

8,0

16.

67,2

66

13,0

9.

8

9

HEINOLA ASEMANTAUS

18,3

17,8

31,9

2.

8,0

16.

55,3

71

11,1

23.

10

9

TAMPERE HÄRMÄLÄ

17,5

17,3

29,9

2.

7,7

31.

60,5

74

16,8

23.

5

8

KANKAANPÄÄ NIINISALO

16,6

16,8

30,0

21.

7,9

30.

84,2

84

21,7

6.

5

7

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

16,8

16,7

29,5

1.

7,6

9.

121,8

79

37,1

13.

6

7

SAVONLINNA PUNKAHARJU

18,4

17,3

31,0

1.

10,2

16.

63,1

69

10,9

11.

8

7

SEINÄJOKI PELMAA

16,4

16,7

30,3

21.

7,3

24.

93,2

74

29,5

22.

3

7

KUOPIO MAANINKA

17,6

17,1

30,7

1.

9,3

25.

100,2

85

18,3

23.

5

6

LIEKSA LAMPELA

17,7

16,6

30,0

1.

8,1

16.

102,3

81

34,1

29.

8

6

SIIKAJOKI RUUKKI

16,6

16,2

30,6

1.

6,9

20.

40,1

77

7,5

26.

3

5

SUOMUSSALMI PESIÖ

16,2

15,4

31,6

1.

6,2

9.

67,9

86

12,6

3.

4

4

ROVANIEMI APUKKA

16,4

15,5

30,5

1.

7,2

17.

77,1

75

15,8

17.

4

4

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

16,2

15,0

31,9

1.

5,4

9.

105,4

76

26,1

26.

5

4

INARI SAARISELKÄ

14,8

13,1

29,0

2.

3,1

24.

213,4

80

46,2

2.

2

2

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

12,2

11,6

26,1

1.

4,8

30.

135,4

73

34,1

14.

2

1

UTSJOKI KEVO

15,4

13,4

31,8

2.

3,9

30.

83,3

73

14,4

16.

8

3

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

31.7.

PAIKKAKUNTA

2022

1991–2020

UTÖ

323,9

326

MAARIANHAMINA

307,9

TURKU

259,1

293

HELSINKI

288,7

308

JOKIOINEN

239,9

264

KOUVOLA

254,6

273

JYVÄSKYLÄ

250,0

261

SEINÄJOKI

227,9

268

KUOPIO

228,0

OULU

250,7

ROVANIEMI

224,3

SODANKYLÄ

213,7

251

UTSJOKI

183,1

209

18

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

HEINÄKUUN MAASALAMATIHEYS

H E I N Ä KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 34 –39 Ennuste on tehty 18.8.2022, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

22.8.–28.8.

29.8.–4.9.

5.9.–11.9.

12.9.–18.9.

19.9.–25.9.

26.9.–2.10.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20

|

ILMASTOKATSAUS 7/2022

F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F J ULY 2022

Hot and cool periods alternated in July Short warm and cool weather periods alternated after each other in July but as an overall, the month was warmer than usually in eastern and northern Finland. The precipitation levels varied greatly between different parts of Finland.

In southern and western Finland, the mean temperature in July was close to the long-term average from 1991– 2020, but in eastern and northern Finland, the mean temperature was approximately 1 °C above the average.

The largest warm anomaly, approximately 2 °C, was observed in Utsjoki in the northernmost Lapland.

Also, there were a couple of more hot days with daily maximum temperature exceeding 25 °C than usually in many places in the east and north whereas in the west, the number of such a hot days was mainly smaller than usually. The highest number of hot days, ten, was counted in Heinola and Porvoo.

The heatwave that began around the Midsummer continued into early July and the highest temperature of the month, 32.3 °C, was measured in Oulunsalo, Oulu on the 1st. In addition to the first couple of days of July, temperature rose above 30 °C locally on 21 and 22 July. In the east, it was noteworthy warm also on the 12th.

The coldest weather periods took place in the south on the weekend of 16–17 July and in the east and north during the last few days of the month.

However, the lowest temperature in July, 2.2 °C, was measured on the 9th in Naruska, Salla.

The precipitation levels in July varied greatly between different regions of Finland but also local-scale variations in precipitation were large. As in

June, the driest conditions continued to occur in the Åland Islands where it rained clearly less than half of the typical amount. The lowest level of precipitation in July, 14.2 mm, was measured in Långnäs, Lumparland.

In addition to the Åland Island, also some other locations in southern Finland received only half of the typical amount of rainfall in July, but in most of southern Finland, the precipitation level was close to the long-term average. In the central and northern parts of Finland, on the other hand, the precipitation level mainly exceeded the average, although there were also some drier areas, for example in North Ostrobothnia. In the municipality of Inari in northern Lapland July was an exceptionally rainy month and the highest level of precipitation, 213.4 mm, was measured in Saariselkä, Inari. Also, in the regions of North Karelia and North Savo more than 150 mm of rainfall was received in some locations. For example, it rained 176.9 mm in Vesanto and 173.6 mm in Mujejärvi, Nurmes.

The highest daily level of precipitation in July, 58.2 mm, was measured in Salkola, Somero on the 13th.

The count of lightning strikes in July, approximately 50,000 cloud-toground flashes, was close to the longterm average. The highest lightning flash density was observed in the regions of North Karelia and North Savo.

Ilari Lehtonen

+2.2Naruska, °C

Salla, 9.7.

+32.3 °C Oulunsalo Pellonpää, Oulu, 1.7.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: JULY 2022

• Globally, July 2022 was one of the three warmest Julys on record, close to 0.4°C above the 1991-2020 reference period.

• July 2022 was drier than average for much of Europe.

• During a heatwave from mid-month onward numerous July records for maximum temperature were broken in Portugal, western France and Ireland. 40°C temperatures were seen for the first time on record in England.

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 7/2022

|

21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi