Ilmastokatsaus 5/2021

5/2021 — Toukokuu toi pyryä, helteitä ja rankkasateita — Luontopohjaiset ratkaisut sään ääri-ilmiöihin sopeutumisessa

S ISÄLTÖ

5/2021

Pääkirjoitus — 3 Toukokuu toi pyryä, helteitä ja rankkasateita — 4 Sääkehitys toukokuussa — 6 Toukokuun säätapahtumia maailmalta — 7 Luontopohjaiset ratkaisut sään ääri-ilmiöihin sopeutumisessa — 8 Vihdin säätutka otetaan käyttöön heinäkuun alussa — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä toukokuussa — 16 Toukokuun kuukausitilasto — 18 Toukokuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of May 2021 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-05-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Hada Ajosenpää Achim Drebs Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Petra Roiha

KANNEN KUVA Ilari Lehtonen ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirii hillintää Meneillään olevassa ilmastonmuutoksessa lämpenemistä hillitsevät toimet ovat olleet ja ovat ensisijaisia: mitä enemmän ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä saadaan hillittyä, sitä maltillisempaa lämpeneminen on. Toisaalta vaikka onnistuisimme kuinka täydellisesti hillintätoimissa, tulevat sukupolvet tulevat joka tapauksessa elämään ilmasto-oloiltaan erilaisella planeetalla. Sopeutua on siis pakko, myös täällä Suomessa. Mutta miten sopeutumista sitten tulisi edistää?

Suomi on suuri maa, etenkin pitkä. Noin kymmenen leveyspiirin väliin mahtuu paljon erilaista ilmastoa, joka nyt siis muuttuu. Sopeutujan, kuten esimerkiksi kaupungin kannalta tarve olisi ensinnäkin tietää mikä muuttuu ja kuinka paljon, sekä mitä vaikutuksia (joko positiivisia tai negatiivisia) muutoksella on. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa hulevesien hallinnan ja rakentamisen kannalta olisi tiedettävä kuinka paljon enemmän sadevettä on odotettavissa. Tai kuinka paljon helteet lisääntyvät, jotta tämä voidaan huomioida vaikkapa sairaalan viilennystarpeessa.

Sopeutumista tukevaa tietoa on tarjolla yhä enemmän.

Haasteeksi usein muodostuukin se, että tietoa on liikaa tai sen käyttö ei ole suoraviivaista. Onneksi nyt on meneillään useita Suomen Akatemian ja ministeriöiden rahoittamia hankkeita, joissa nimenomaan pyritään tuomaan tietoa mahdollisimman monen sopeutujan käyttöön yhteismitallisesti koko Suomeen. Tämä on tärkeää, jotta sopeutumisessa ei tulisi suuria alueellisia eroja ja että sopeutuminen ei muutenkaan jää liikaa takamatkalle suhteessa tällä hetkellä nopeasti etenevään ilmastonmuutokseen.

Minä aloitan pikkuhiljaa sopeutumisen kesälomaani!

ANTTI MÄKELÄ Ryhmäpäällikkö

Sopeutujan, kuten esimerkiksi kaupungin kannalta tarve olisi ensinnäkin tietää mikä muuttuu ja kuinka paljon, sekä mitä vaikutuksia muutoksella on.

ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 3

-15,1 °C

Enontekiö, Kilpisjärvi, 6.5.

Enontekiö, Näkkälä, 2.5.

+30,8 °C

Ilomantsi, Pötsönvaara, 19.5.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

122,8 mm Kuukauden suurin sademäärä, Nokia, Tottijärvi.

4 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

41,4 mm Kuukauden suurin vuorokausisademäärä, Toholampi, Laitala, 19.5.

KU U KAU S I KATSAUS

Toukokuu toi pyryä, helteitä ja rankkasateita

KUVA: JOONA KOTILAINEN/KUVIASUOMESTA.FI

Toukokuussa sää oli hyvin vaihtelevaa. Kuukausi alkoi koleana, mutta toukokuun puolivälissä oli helteitä. Loppukuusta oli jälleen viileämpää. Kuukausi oli yksi sateisimmista toukokuista viimeisten vuosikymmenten aikana.

Toukokuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Itä-Suomessa oli vajaan asteen verran normaalia lämpimämpää, kun taas Lapissa ja osassa Pohjanmaata oli noin asteen verran normaalia kylmempää. Lämpötilan vaihtelut kuukauden aikana olivat kuitenkin suuria, sillä toukokuun ensimmäinen kolmannes oli selvästi tavanomaista koleampi ja keskimmäinen kolmannes vastaavasti selvästi tavanomaista lämpimämpi. Loppukuusta oli jälleen viileämpää.

Toukokuu oli yleisesti ottaen hyvin sateinen kuukausi. Useilla havaintoasemilla kirjattiin suurin toukokuun sademäärä viimeisten 50–70 vuoden ajalta, ja esimerkiksi Jokioisten Ilmalassa mitattiin vuodesta 1902 alkavan havaintoaikasarjan suurin toukokuun sademäärä, 98,4 mm. Sateisimmilla alueilla satoi noin 100–120 mm, kun tyypillisesti toukokuussa sataa noin 35–50 mm.

Vesistöjen pinnat olivat tavanomaista korkeammalla, ja esimerkiksi Päijänteen vedenkorkeus lähestyi toukokuun päättyessä tulvarajaa.

Toukokuun aikana paikannettiin noin 15 000 maasalamaa, mikä on lähes kaksinkertaisesti pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Lähes kaikki salamaniskut havaittiin viikon aikana 14.–20.5. Aktiivisin ukkospäivä oli 19.5., jolloin havaittiin noin puolet toukokuun

salamoista. Samana päivänä Toholammin Laitalassa satoi 41,4 mm, joka oli suurin toukokuussa havaittu vuorokausisademäärä, joskin paikoin ukkoskuurojen yhteydessä satoi todennäköisesti paljon enemmänkin.

POHJOIS-KARJALASSA LUMIPYRY VAIHTUI HELTEISIIN ALLE VIIKOSSA Toukokuun alussa jatkui huhtikuun lopulla alkanut viileä sääjakso. Vappu oli kolea, mutta etelässä poutainen. Sitä vastoin Itä-Lapissa satoi vappuna jopa toistakymmentä senttiä lunta. Lapissa oli toukokuun ensimmäisellä viikolla yli 10 asteen yöpakkasia, ja etelämpänä 2.5. vastainen yö oli hyvin kylmä.

Perjantaina 7.5. Itä- ja Pohjois-Suomessa herättiin hyvin talviseen aamuun. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa oli yön aikana pyryttänyt jopa 20 senttiä lunta. Aamupäivän aikana lumipyry liikkui pohjoiseen, ja päivällä lunta pyrytti sakeasti Lapissa. Äitienpäivän jälkeen etelästä alkoi virrata Suomeen hyvin lämmintä ilmaa, ja sää lämpeni nopeasti. Etelä-Suomessa lämpötila nousi hellerajan tuntumaan jo 11.5., mutta lämpimimmillään sää oli 12.–13.5., jolloin päivälämpötilat olivat Lappia lukuun ottamatta lähellä ylimpiä toukokuun alkupuolella mitat-

tuja lukemia. Helatorstaina 13.5. helleraja ylittyi pohjoisimmillaan Taivalkoskella ja Ylivieskassa mitattiin 28,7 °C. Toukokuun ylin lämpötila mitattiin kuitenkin 19.5., jolloin Itä-Suomeen virtasi Venäjältä erittäin lämmintä ilmaa.

Ilomantsin Pötsönvaarassa mitattiin peräti 30,8 °C, joka oli uusi toukokuun lämpöennätys Pohjois-Karjalassa ja jäi vain kahden kymmenysosa-asteen päähän koko Suomen toukokuun lämpöennätyksestä. Kuhmon Kalliojoella mitattiin puolestaan Kainuun toukokuun lämpöennätykseksi 30,2 °C, kun taas Pohjanmaan rannikolla oli samaan aikaan alle 10 astetta lämmintä.

Lappiin alkoi virrata hyvin koleaa ilmaa Jäämereltä 20.5., ja viikonloppuna 22.–23.5. oli etenkin Pohjois-Suomessa koleaa. Osassa Keski- ja Pohjois-Lappia satoi 22.5. noin 15 cm lunta.

Viileänpuoleinen säätyyppi jatkui toukokuun loppuun asti. 26.5. etelärannikolla myrskysi ja satoi hyvin runsaasti.

Suomenlahdella itämyrsky oli vuodenaikaan nähden voimakas, ja Hangon Russarössä keskituulen nopeudeksi mitattiin kovimmillaan 27,6 m/s. Helsingin Kaisaniemessä puolestaan satoi 39,7 mm vuorokaudessa, mikä on aseman suurin toukokuinen vuorokausisademäärä vuodesta 1845 lukien.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 5

SÄÄKEHITYS TOUKOKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

7.5. Suomen itärajaa pitkin pohjoiseen liikkunut matalapaine toi yöllä lumipyryn Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Enimmillään lunta satoi noin 20 cm. Päiväksi pyryalue siirtyi Lappiin. Kolea säätyyppi vallitsi Suomessa koko toukokuun ensimmäisen kolmanneksen ajan.

11.5. Toukokuun toisella viikolla sää lämpeni nopeasti, kun etelästä virtasi hyvin lämmintä ilmaa. Muutamalla Etelä-Suomen paikkakunnalla oli kesän ensimmäinen hellepäivä jo 11.5., ja parina seuraavana päivänä lämpötila nousi 25 asteen yläpuolelle laajalti maan etelä- ja keskiosissa Pohjois-Pohjanmaata myöten.

19.5. Erittäin lämmintä ilmaa liikkui Suomen itäpuolella pohjoiseen. Vienanmeren rannalla Arkangelissa mitattiin kaupungin uudeksi toukokuun lämpöennätykseksi 32,1 °C. Myös itäisimmässä Suomessa lämpötila nousi 30 asteeseen, kun taas Pohjanmaan rannikolla oli samaan aikaan sateessa alle 10 astetta lämmintä. Illalla ilmamassojen rajapinnassa liikkui voimakkaita ukkoskuuroja.

26.5. Etelästä noussut okkluusiorintama aiheutti voimakkaita myrskytuulia ja toi hyvin runsaita sateita Etelä-Suomeen. Monin paikoin lounaissaaristossa ja Uudellamaalla satoi yli 30 mm vuorokauden aikana, Siuntion Sjundbyssä peräti 39,5 mm ja Helsingin Kaisaniemessä 39,7 mm. Sadealueen liikkuessa pohjoiseen sade muuttui seuraavana yönä lumeksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sekä Kainuussa.

6 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

TO U KO KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TOUKOKUUSSA 2021 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Toukokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuodesta 1880 alkavien mittausten kuudenneksi korkein yhdessä vuoden 2018 kanssa.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli noin 5 % pienempi kuin vuosien 1981– 2010 toukokuun keskiarvo. Toukokuun merijään laajuus oli yhdeksänneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.

POHJOIS-AMERIKKA Pohjois-Amerikassa toukokuu oli kylmin vuoden 2011 jälkeen.

YHDYSVALLAT Yhdysvaltain länsiosissa kärsittiin kuivuudesta, kun taas itärannikolla esiintyi hitaasti etenevien ukkoskuurojen yhteydessä rankkasateita ja äkkitulvia.

AASIA Aasiassa toukokuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin, vain vuoden 2020 toukokuu oli vielä lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila oli jopa 3 astetta keskimääräistä korkeampi Aasian länsi- ja pohjoisosissa.

EUROOPPA Euroopassa toukokuu oli kylmin vuoden 2004 jälkeen. Isossa-Britanniassa toukokuu oli kylmin vuoden 1996 ja Saksassa vuoden 2010 jälkeen.

TROOPPINEN SYKLONI ANA Trooppinen sykloni Ana muodostui 22. toukokuuta Atlantilla. Vuosi 2021 on seitsemäs peräkkäinen vuosi, kun Atlantilla muodostuu nimetty hurrikaani ennen virallista hurrikaanikautta, joka alkaa 1. kesäkuuta.

AFRIKKA Afrikassa toukokuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

HONGKONG Hongkongissa toukokuu oli mittaushistorian lämpimin.

TROOPPINEN SYKLONI TAUKTAE Tauktae oli Saffir-Simpsonin asteikolla kategorian 4 trooppinen sykloni ja yksi voimakkaimmista Intian länsirannikolle rantautuneista trooppisista sykloneista.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli noin 2 % suurempi kuin vuosien 1981–2010 toukokuun keskiarvo ja se oli suurin vuoden 2015 jälkeen.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2021 JAKSON 1981–2010 Surface air temperature anomaly for May 2021 Surface air temperature anomaly for May 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Europe

Global Global Global

Europe Europe

111010 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2021-06-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2021-06-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202105 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -10

-10

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 7

Luontopohjaiset ratkaisut sään ääri-ilmiöihin sopeutumisessa

8 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

LU O N TO P O H JA I S E T R AT KAI SUT

Sään ääri-ilmiöt altistavat maaseutu- ja kaupunkiympäristön taloudellisille vahingoille. Luontopohjaiset ratkaisut – ratkaisut, jotka ammentavat inspiraatiota luonnon omista prosesseista, voivat olla varteenotettavia sopeutumiskeinoja näiden riskien pienentämiseksi. Näiden ratkaisujen tutkiminen vaatii monitieteistä yhteistyötä, jotta niiden vaikuttavuutta voidaan arvioida nyt ja tulevaisuudessa.

Sään ääri-ilmiöt toistuvat useammin ja voimakkaammin tulevaisuudessa Suomessa ja muualla maailmassa ilmastonmuutoksen takia. Kuivuuskaudet, lumettomat talvet, myrskyt ja ukkoset altistavat maa- ja metsätaloussektorin taloudellisille vahingoille, kuten satotappioille ja metsien myrskytuhoille. Lisääntyneet rankkasateet aiheuttavat tulvia, joista johtuvat aineelliset ja aineettomat menetykset voivat kasvaa. Helleaallot aiheuttavat terveysongelmia, erityisesti ikäihmisille. Nämä riskit asettavat yhteiskunnille paineita varautua tiheämmin esiintyviin luonnonilmiöiden aiheuttamiin moninaisiin vahinkoihin.

harmaita ja luontopohjaisia ratkaisuja keskenään.

Mahdollisuuksien kirjo on siis runsas ja rajanveto eri vaihtoehtojen luokituksessa joskus hankalaa.

Ilmatieteen laitos on ollut mukana tutkimassa luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksia kaupunki- (TASAPELI-hanke) ja maaseutuympäristöissä (OPERANDUM-hanke). Suomessa on toteutettu eri tutkimusohjelmien pohjalta jo useita NBS:iä. Saimaalla, Puruveden seudulla on rakennetuilla kosteikoilla, lasketusaltailla ja pohjapadoilla pyritty hillitsemään lisääntyneen talvisadannan aiheuttamaa ravinnekuormitusta

Ääri-ilmiöiden intensiteetin ja levinneisyyden kasvun varalta sopeutumistoimien merkitys korostuu tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla. Perinteisten teknologisten ”harmaiden” ratkaisujen lisäksi viime vuosien aikana on muodostunut luontopohjaisten ratkaisujen (nature-based solutions, NBS) joukko, joilla ääri-ilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin pyritään varautumaan luonnosta inspiroituen ja sen omia prosesseja mukaillen.

Ratkaisujen kategorisointi voi olla hankalaa. Sopeutumistoimien kirjo voidaan nähdä janana, jonka toisessa päässä on perinteiset ”harmaat” teknologiset ratkaisut, kuten esimerkiksi padot, ojat ja vedenpuhdistuslaitokset. Toisessa ääripäässä on siniset ja vihreät NBS:t, joissa sopeutumiseen pyritään ennallistamalla vesi- ja maaekosysteemejä. Näiden kahden ääripään välissä on hybridi-NBS:t, kuten esimerkiksi viherkatot, joissa pyritään yhdistämään

KUVA: JAAKKO JUVONEN

KUVA: ADOBE STOCK

SOPEUTUMISTOIMIEN MERKITYS KOROSTUU

Pääkaupunkiseudulle on perustettu kosteikkoja. Kuvassa Viikin hulevesien hallintaa varten rakennettu kosteikko.

ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 9

KUVA: KENRICK MILLS / UNSPLASH.COM

vesistöihin. Lisäksi OPERANDUM-hankkeessa tutkitaan myös peitteisen metsänkäsittelyn merkitystä rehevöitymisen vähentämisessä. Luontopohjaisten ratkaisujen keskeisenä tavoitteena sopeutumisen lisäksi on tuottaa lisäarvoa, kuten esimerkiksi lisätä hiilinieluja, biodiversiteettiä, virkistysarvoa, sekä parantaa ilman- ja vedenlaatua.

YHTEISTYÖ ON KESKEISTÄ Ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät ilmiöt ja vaikutusketjut ovat äärimmäisen laajoja. Siksi luontopohjaisten ratkaisujen tutkimus vaatii monitieteistä yhteistyötä. Tyypillisesti tutkimustyö alkaa biofyysisen ilmiön, kuten sadannan ja siitä aiheutuvan tulvan mallinnuksella, jolla pyritään arvioimaan esimerkiksi nykyisten ja tulevaisuuden ääri-ilmiöiden esiintyvyyttä ja vaikutuksia. NBS:n vaikutukset mallinnetaan tähän kehikkoon, jolloin voidaan vertailla alueen haavoittuvuutta ääri-ilmiöille NBS:n kanssa ja ilman sitä. Tämän jälkeen arvioidaan taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi kustannus-hyötyanalyysillä, jonka tarkoituksena on arvioida, onko kyseisen NBS:n rakennuttaminen kannattavaa yhteiskunnalle. Ilmatieteen laitoksella on tärkeä asema sopeutumistoimien tutkimuksessa toisaalta sää- ja ilmastotiedon tuottajana, mutta myös taloudellis-sosiaalisten vaikutusten arvioijana.

Luontopohjaisten ratkaisuiden kokonaisvaikutusten arvioinnista tekee haastavaksi lisäarvojen, kuten luontoarvojen tai luonnon monipuolisuuden, sisällyttäminen tutkittaviin vaikutuksiin.

Perinteisten harmaitten ratkaisujen vaikutukset ovat tyypillisesti ”pistemäisiä” ja vaikutusarvioinnissa voidaan keskittyä yhden ilmiön kuvaamiseen, jolloin vaikutusketjut ja niiden taloudellinen arvioiminen on yksinkertaisempaa.

Luontopohjaisiin ratkaisuihin kytköksissä oleva ajatus kokonaisvaltaisesta ongelmanratkaisusta ja sopeutumisesta lisäarvoineen vaatii tutkimukselta paljon, jotta vaikutusketjut saadaan selvitettyä ja arvioitua. Tästä johtuen NBS:ien vaikutuksien arvioinnissa luonnon- ja insinööritieteiden rinnalla korostuvat sosiaali- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, jotta vaikutusten arviointi olisi mahdollisimman kattava. Tämän takia sopeutumistoimien ja luontopohjaisten ratkaisujen tutkiminen on äärimmäisen keskeistä nyt ja tulevaisuudessa.

Jaakko Juvonen 10 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

Vihdin säätutka otetaan käyttöön heinäkuun alussa Ilmatieteen laitoksen uusin säätutka on noussut kevään aikana Vihtiin. Operatiiviseen käyttöön tutka otetaan testivaiheen jälkeen heinäkuun alussa. Vihdin tutka korvaa Vantaan Kaivokselassa vuodesta 1994 sijainneen Ilmatieteen laitoksen tutkaverkon ensimmäisen säätutkan, joka puretaan syksyn aikana.

Tämän jälkeen Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä Suomen säätutkaverkosto käsittää 11 tutka-asemaa, jotka sijaitsevat Vihdin lisäksi Korppoossa, Kaipiaisissa, Ikaalisissa, Vimpelissä, Kesälahdella, Kuopiossa, Petäjävedellä, Nurmeksessa, Utajärvellä ja Luostolla. Loppuvuodesta myös Ikaalisten tutka tullaan korvaamaan uudella Kankaanpäähän sijoitettavalla säätutkalla.

Säätutka on tärkeä havaintoväline sään lähihetkiennustamisessa. Kaikki Ilmatieteen laitoksen nykyiset säätutkat hyödyntävät kaksoispolarisaatioteknologiaa, jonka avulla muun muassa lintujen ja hyönteisten aiheuttamat kaiut pystytään pääsääntöisesti erottamaan sateen aiheuttamista kaiuista. Kaksoispolarisaatiotutkalla voidaan määrittää myös sateen olomuoto.

Ilari Lehtonen ja Mikko Kurri

KUVA: KLAUS HAIKARAINEN

YL ÄTUN VIH DIN SÄÄTUTKA N ISTE

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ADOBE STOCK

Toukokuun säätä leimasivat runsaat sateet ja suuret lämpötilanvaihtelut. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa satoi 7.5. vastaisena yönä paikoin jopa 20 cm lunta ja vain viisi päivää myöhemmin 12.5. lämpötila nousi hellelukemiin. Toukokuun 19. päivänä lämpötila nousi jopa 30 asteeseen, mutta jälleen 27.5. vastaisena yönä satoi samalla seudulla märkää lunta.

ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2021 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011. Rauman mareografin puuttuva lämpötilatieto johtuu todennäköiseti irronneesta anturista.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA

Arktisella alueella merijää peitti toukokuussa noin 12,6 miljoonaa neliökilometriä. Jääpeitteen laajuus oli noin 5 % vuosien 1981–2010 toukokuun keskiarvoa pienempi. Vaikka merijään laajuus oli keskimääräistä pienempi, se oli kuitenkin selvästi suurempi kuin vuosien 2014-2020 toukokuussa keskimäärin.

Toukokuu on arktiksella alueella sulamiskautta. Merijään laajuuden poikkeamakartalta nähdään, että monella alueella merijään laajuuden poikkeamat eivät olleet kovin suuria.

Vaikka jääpeite oli arktisilla alueilla toukokuussa pääosin keskimääräistä suppeampi, paikoitellen jääpeite oli myös keskimääräistä laajempi. Toukokuussa 2021 suurimmat negatiiviset poikkeamat jääpeitteessä havaittiin Labradorinmerellä ja pohjoisella Barentsinmerellä.

Arctic sea ice concentration for May 2021 Arctic sea ice concentration for May 2021

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction ecmf VT: Friday 01 May 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction ecmf VT: Friday 01 May 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2021-06-03

Date created: 2021-06-03

2020 Average ice edge May 1981-2010 Average ice edge May 1981-2010

00

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella toukokuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1981-2010 keskiarvosta toukokuussa 2021. keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Suomussalmen Pesiöllä oli helatorstaina 13.5. aamulla vielä 15 cm lunta maassa ja päivällä lämpötila nousi niukasti yli hellerajan 25,1 asteeseen. Vuodesta 1959 lähtien tarkasteltuna yhdelläkään havaintoasemalla ei ollut aiemmin mitattu hellettä sellaisena päivänä, jolloin aamulla on ollut vielä lumipeite maassa.

ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä TOU KOKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Toukokuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.

Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. Joensuun sadehavainnot puuttuvat.

16 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä TO U KOKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 17

TO UKOKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

PVM

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

1981– 2010

7,6

7,4

19,3

13.

1,4

2.

75,3

28

35,8

26.

0

0

JOMALA JOMALABY

8,6

9,1

23,9

13.

-4,0

2.

69,9

35

24,5

26.

0

0

HELSINKI KAISANIEMI

10,3

10,2

24,6

13.

0,5

2.

80,9

37

39,7

26.

0

0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

10,4

10,4

25,6

13.

-2,3

2.

92,2

39

30,6

26.

2

1

JOKIOINEN ILMALA

9,8

9,8

26,4

13.

-3,8

2.

98,4

41

20,3

26.

1

1

KOUVOLA ANJALA

10,5

10,3

26,9

13.

-2,8

2.

82,2

35

19,4

20.

2

1

KANKAANPÄÄ NIINISALO

9,3

9,3

27,0

13.

-4,6

2.

96,6

40

28,4

21.

2

1

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

9,2

8,9

27,0

13.

-6,6

2.

88,1

44

25,3

19.

2

1

SAVONLINNA PUNKAHARJU

9,5

9,3

26,7

19.

-3,6

2.

104,2

38

28,4

23.

3

1

SEINÄJOKI PELMAA

8,5

9,1

27,3

13.

-5,0

3.

72,4

43

20,3

19.

2

1

KUOPIO MAANINKA

9,4

8,9

26,8

13.

-4,9

2.

51,4

47

9,4

15.

4

1

LIEKSA LAMPELA

9,2

8,2

30,2

19.

-6,9

2.

86,6

48

26,2

14.

2

1

SIIKAJOKI RUUKKI

7,7

7,9

27,3

13.

-4,2

2.

56,5

42

15,5

19.

2

1

SUOMUSSALMI PESIÖ

6,3

6,6

25,1

13.

-7,3

1.

69,2

57

12,9

22.

1

0

ROVANIEMI APUKKA

5,5

6,2

24,4

13.

-8,4

3.

41,5

43

10,8

21.

0

0

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

4,5

5,3

18,3

17.

-7,0

2.

73,1

41

24,4

19.

0

0

INARI SAARISELKÄ

2,3

3,7

13,2

30.

-12,1

3.

103,8

48

23,8

21.

0

0

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

0,9

2,1

11,6

19.

-15,1

6.

16,0

27

4,6

17.

0

0

UTSJOKI KEVO

3,0

3,7

15,2

19.

-10,6

4.

22,4

27

6,2

7.

0

0

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

31.5.

PAIKKAKUNTA

2021

1981–2010

UTÖ

226,1

309

MAARIANHAMINA

227,8

297

TURKU

245,5

284

HKI-VANTAA

215,3

275

KOTKA

218,8

293

JOKIOINEN

224,3

261

KOUVOLA

198,4

273

JYVÄSKYLÄ

209,9

256

SEINÄJOKI

227,6

272

KUOPIO

213,8

254

OULU

-

273

ROVANIEMI

165,5

237

SODANKYLÄ

151,1

225

UTSJOKI

171,7

192

18 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

TOUKOKUUN MAASALAMATIHEYS

TO U KO KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 5–30 Ennuste on tehty 17.6.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

21.6.–27.6.

28.6.–4.7.

5.7.–11.7.

12.7.–18.7.

19.7.–25.7.

26.7.–1.8.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

F MI ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F M AY 2021

May saw snow, heat and abundant rain Weather was very variable in May. After alternating cold and warm periods, the mean temperature in May was mainly close to the long-term average, but precipitation levels exceeded the average in most places by a large margin.

In eastern Finland, the mean temperature in May was almost 1 °C above the longterm average while in Lapland and locally in Ostrobothnia, it was approximately a 1 °C colder month than typically. However, temperature variations within the month were large.

It was in many locations the rainiest May within the last 50–70 years. For example, in Ilmala, Jokioinen, the precipitation level, 98.4 mm, was the highest recorded in May at the station since the beginning of observations in 1902. Some areas received 100–120 mm of precipitation in May while the average precipitation level in May varies in Finland mainly between 35 and 50 mm. The highest level of precipitation in May, 122.8 mm, was measured in Tottijärvi, Nokia.

Approximately 15,000 cloud-toground flashes were observed in May between the 14th and 20th.

The beginning of May was cold. In eastern Lapland, it even snowed more than 10 cm on 1 May. On the night of 7 May, a vigorous snowstorm bringing locally more than 20 cm of snow stroke eastern Finland. The blizzard moved northwards, and snowfall continued in Lapland during the following day.

After 10 May, weather turned quickly very warm compared to the time of year. Daytime temperatures climbed widely above 25 °C on the 12th and 13th except in Lapland and along the sea. On the Ascension Day on 13 May, even as high temperature as 28.7 °C was meas-

ured in Ylivieska and in North Karelia, it took only five days from the snowstorm of the 7th before the mercury hit 25 °C. In eastern Finland, it was even warmer on 19 May when very warm air flowed there from Russia. The highest temperature of the month, 30.8 °C, was measured in Pötsönvaara, Ilomantsi. It was the highest temperature ever recorded in the region of North Karelia in May and left only 0.2 °C short from the monthly national record. A new regional warm temperature record of 30.2 °C was measured also in Kalliojoki, Kuhmo in Kainuu. At the same time on 19 May, daytime temperature remained even below 10 °C in parts of western Finland.

Then weather turned again colder.

It was particularly cold in northern Finland on 22–23 May and in parts of Lapland it snowed 15 cm on 22 May. On the night of 27th, it snowed again a little bit even in Kainuu and the northern parts of North Karelia and North Savo.

A low pressure brought heavy rain and noteworthy strong easterly winds to southern Finland on 26 May. At Kaisaniemi Park in Helsinki, it rained 39.7 mm which is the highest observed daily level of precipitation in May there since the beginning of observations in the 1840s. The highest 10-minute sustained wind speed on the day, 27.6 m/s, was measured at Russarö island in Hanko.

Ilari Lehtonen

-15.1 °C Enontekiö,

Näkkälä 2.5.

Enontekiö, Kilpisjärvi, 6.5.

+30.8 °C Ilomantsi, Pötsönvaara, 19.5.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: MAY 2021

• The global average temperature for May 2021 was 0.26°C higher than the 1991-2020 average for May. • For Europe, as a whole, May 2021 was 0.46°C below the 1991-2020 average.

• May 2021 was wetter than average in most of central and northern Europe and drier than average in the rest of the continent.

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi