Issuu

1/2021 — Tammikuu toi tavan omaiset talvisäät — Merten vuosikymmen 2021–2030

S ISÄLTÖ

1/2021

Pääkirjoitus — 3 Tammikuu toi tavanomaiset talvisäät — 4 Sääkehitys tammikuussa — 6 Tammikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Merten vuosikymmen on alkanut — 8 Toini-pyry kasasi korkeat kinokset Etelä-Suomeen — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä tammikuussa — 16 Tammikuun kuukausitilasto — 18 Tammikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of January 2021 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. TAMMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu

ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-01-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Adobe Stock

TOIMITTAJAT Hada Ajosenpää Ilari Lehtonen Juha Karhu Sami Ahonen Petra Roiha

ULKOASU Marko Myllyaho

PÄÄ KI RJ OI T U S

Hiihtobuumi ja jäätävää lämpöä Tammikuun Ilmastokatsaus julkaistaan helmikuun hiihtoloman käynnistyttyä. Lomien juuri alkaessa meille saapui lännestä jäätävää lämpöä sateiden kera. Ladut ovat nyt jääkuoren vuoksi harvinaisen liukkaat ja tämä johtuu jäätävästä sateesta. Ilmatieteen laitoksella on tutkittu jäätäviä sateita ja niiden toistuvuutta turvallisuusnäkökulmasta jo pitkään. Olemme tutkineet ovatko jäätävät sateet yleistymässä lähitulevaisuudessa vai eivät. Tämä on tärkeä tieto mm. kelikeskuksille. Olemme mallilaskelmista havainneet, että lähivuosikymmeninä jäätävissä sateissa ei ole odotettavissa muutosta, mutta vuosina 2071–2100 jäätävä sade on jo meillä talvisin nykyistä todennäköisempi ilmiö. Ja kerrattakoon, että jäätävä tihku on jokavuotinen ilmiö Suomessa, mutta jäätävä vesisade on jo paljon harvinaisempi vieras. Jäätävä sade tarkoittaa sitä, että ilman pakkasasteista huolimatta sataa alijäähtynyttä vettä, joka muodostaa jääkuoren välittömästi mihin tahansa osuessaan. Jäätävä sade on kuitenkin vain jäätävää sadetta, ja sen kanssa voi tulla toimeen: nastat kenkien pohjaan, hiekkaa pihaan ja varovaisuutta liikenteeseen. Toisaalta näin hiihtoloman aikaan voisi kääntää tämän niinkin päin, että ainakin nyt suksi luistaa. Palataan kuitenkin tammikuuhun. Vaikka maa-alueet kirivätkin tammikuussa talviolosuhteita kiinni, niin merialueil lamme jäätilanne oli selvästi jäljessä keskimääräisestä. Merten vuosikymmen käynnistyi näin ollen varsin vähäjäisissä merkeissä. Jäät olivat myös tavanomaista ohuemmat. Tammikuu oli kuitenkin upea talvinen kuukausi. Silloin satoi lunta eteläänkin ja vaihtelevan talviset olosuhteet vallitsivat vihdoin koko maassa. Joululoman jälkeenhän alkoivat monella myös lumityöt. Piti tiputella lunta katolta, sillä lunta kertyi muutamina päivinä hyvin runsaasti. Ja koska lunta tuli etelässäkin, alkoi lähes historiallisen tuntuinen hiihtobuumi. Kaupoissa ja divareissa jonotettiin suksia ja sauvoja. Kaikilla oli maskit ja sama tavoite; nauttia talvesta laduilla. Nautitaan siis vieläkin, sillä nyt on hiihtoloma!

HILPPA GREGOW Tutkimusprofessori

Lomien juuri alka essa meille saapui lännestä jäätävää lämpöä sateiden kera. Ladut ovat nyt jääkuoren vuoksi harvinaisen liukkaat ja tämä johtuu jäätävästä sateesta.

ILMASTOKATSAUS 1/2021 | 3

-39,4 °C

Kittilä lentoasema, 13.1.

+6,8 °C

Kökar, Bogskär, 22.1.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

121,0 mm Kuukauden suurin sademäärä, Espoo, Nuuksio.

4 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

81 cm

Kuukauden suurin lumensyvyys, Kittilä, Kenttärova, 31.1.

KU U KAU S I KATSAUS

Tammikuu toi tavanomaiset talvisäät Harvinaisen lauhan alkutalven jälkeen tammikuussa koettiin tavanomaisen vaihtelevia talvisäitä, mukaan lukien niin lumipyryjä ja kireitä pakkasia kuin myös suojasäitä.

KUVA: ADOBE STOCK

Tammikuun keskilämpötila oli koko maassa melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kaakkois-Suomessa ja pohjoisimmassa Lapissa kuukausi oli reilun asteen verran tavanomaista lämpimämpi, kun taas Keski-Lapissa oli noin asteen verran normaalia kylmempää. Tammikuun kylmin sääjakso osui kuukauden puoliväliin. Kuukauden alin lämpötila, -39,4 °C, mitattiin Kittilän lentoasemalla 13.1. Etelä-Suomessa sää oli kylmimmillään 14.–17. päivinä, kun taas Lappiin virtasi tällöin jo lauhaa ilmaa luoteesta. Saaristoja lukuun ottamatta kuukauden alin lämpötila oli Etelä- ja Länsi-Suomessa -20 ja -30 asteen välillä, mutta idässä ja pohjoisessa lämpötila kävi useimmilla paikkakunnilla -30 asteen alapuolella. Aivan tammikuun alussa oli melko lauhaa, mutta kuukauden ylin lämpötila, 6,8 °C, mitattiin Kökarin Bogskärissä vasta 22.1. Samalla alkoi lauha sääjakso, jolloin lämpötila pysyi Etelä-Suomessa lähes viikon ajan nollan vaiheilla tai plussan puolella, ja 23.–24. päivinä suojasäätä oli Oulun korkeudella asti.

ETELÄ- JA KESKI-SUOMESSA SATOI MELKO RUNSAASTI Tammikuun sademäärä oli maan etelä- ja keskiosissa enimmäkseen jonkin

verran tavanomaista suurempi. Espoon Nuuksiossa satoi peräti 121,0 mm, eli pyöreästi tuplaten keskimääräiseen verrattuna. Nuuksiossa mitattiin myös tammikuun suurin vuorokausisademäärä, kun Toinin päivänä 12.1. satoi 39,7 mm. Uudellamaalla Toini-pyry kasvatti lumensyvyyttä paikoin yli 30 sentillä, ja Uusimaa oli hetken aikaa koko maan lumisinta seutua. Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin 13.1. aamulla lumensyvyydeksi peräti 58 cm. Myös loppukuun lauhan sääjakson aikana oli useita sadepäiviä. Tällöin lumipeite vahvistui etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa, kun taas etelässä suojasää painoi hankia kasaan ja osa sateista tuli myös räntänä tai vetenä. Tammikuun päättyessä lumensyvyys vaihteli lähes koko maassa 20 ja 60 cm:n välillä. Lähinnä lounaissaaristossa lunta oli tätä vähemmän ja toisaalta Kainuun vaaraseuduilla sekä paikoin Lapissa lunta oli enemmän. Pohjoisimmassa Lapissa tammikuun sademäärä jäi paikoin alle puoleen normaalista, ja paikoin muuallakin Lapissa sekä Pohjanmaalla kuukausi oli normaalia vähäsateisempi. Enontekiön Kilpisjärvellä satoi tammikuussa vain 9,1 mm, ja Kilpisjärvi oli tammikuun päättyessä poikkeuksellisesti myös yksi koko maan vähälumisimmista paikoista. Kilpisjärvellä oli kuukauden päät-

tyessä lunta vain 22 cm, mikä oli 55 cm pitkän ajan keskiarvoa vähemmän.

TAMMIKUU OLI PILVINEN KUUKAUSI Monin paikoin tammikuun säässä poikkeuksellisinta oli auringonpaistetuntien vähyys. Etelä-Suomessa oli sentään jokunen aurinkoinen päivä puolenkuun pakkasten aikoihin, mutta Keski- ja Pohjois-Suomessa aurinko paistoi hyvin vähän. Alkukuusta oli koko maassa enimmäkseen pilvipoutaista pakkassäätä, ja myös loppukuun lauhan ja sateisen sääjakson aikana taivas pysyi enimmäkseen ummessa.

MERIALUEILLA OLI NELJÄ MYRSKYPÄIVÄÄ Tammikuussa vallitseva tuulen suunta oli usein kaakosta, koillisesta tai pohjoisesta. Talvella tavallisesti vallitsevia lännen- ja lounaanpuoleisia tuulia esiintyi selvästi vähemmän. Lounaisilla merialueilla myrskysi 11.– 12.1. ja Perämerellä 21.–22.1. Neljä myrskypäivää vastaa tammikuun myrskypäivien tilastollista keskiarvoa. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 1/2021 | 5

SÄÄKEHITYS TA MM I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

5.1. Tammikuun ensimmäisellä viikolla Suomen ylle vahvistui korkeapaineen selänne, joka ulottui Pohjois-Atlantilta Luoteis-Venäjälle. Samalla viileää ilmaa virtasi pitkälle Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Meillä vallitsi enimmäkseen pilvinen sää, ja runsas pilvisyys piti pakkaslukemat pääosin melko maltillisina.

12.1. Toinin päivänä Suomen etelä- ja lounaisrannikolla pyrytti lujasti lunta. Avoin ja lämmin meri voimisti lumisateita etenkin Uudellamaalla, missä uutta lunta kertyi paikoin yli 30 senttiä. Lumipyryn jälkeen koillisesta pääsi virtaamaan Suomeen hyvin kylmää ilmaa, kun pyryn aiheuttanut matalapaine väistyi maamme kaakkoispuolelle.

21.1. Pohjanmerellä oli syvä matalapaine, joka liikkui koilliseen ja nosti hyvin lauhaa ilmaa Keski-Euroopasta kohti pohjoista. Lauhtumisen yhteydessä Keski- ja Pohjois-Suomessa satoi monin paikoin toistakymmentä senttiä uutta lunta. Etelä-Suomessa lämpötila nousi seuraavina päivinä selvästi plussan puolelle.

29.1. Tammikuun viimeisellä viikolla satoi useana päivänä lisää lunta ja sää muuttui vähitellen viileämmäksi. Kuukauden lopulla yksi lumisadealue lähestyi vielä kaakosta Suomea.

6 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

TA MM I KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AA I LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TAMMIKUUSSA 2021 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Tammikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian seitsemänneksi korkein.

EUROOPPA Euroopassa oli tammikuussa tavanomaista sateisepaa. Espanjan Madridissa satoi 9. tammikuuta 30 cm lunta, mikä on suurin vuorokaudessa satanut lumimäärä vuoden 1971 maaliskuun jälkeen.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli noin 7 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 tammikuun keskiarvo. Tammikuun merijään laajuus oli kuudenneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.

POHJOIS-AMERIKKA Pohjois-Amerikassa tammikuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Vain vuoden 2006 tammikuu on ollut lämpimämpi.

AASIA Aasian pohjoisosissa tammikuun keskilämpötila oli monin paikoin tavanomaista alempi, mutta eteläosissa keskilämpötila oli paikoin tavanomaista korkeampi.

BAHRAIN Bahrainissa tammikuu oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin yhdessä vuosien 1953 ja 1999 kanssa.

YHDYSVALLAT Yhdysvalloissa tammikuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin yhdessä vuoden 1923 kanssa.

MALESIA Tammikuun 11. päivänä Malesiassa tulvi rankasti, mikä aiheutti useita kuolonuhreja.

KARIBIA Karibialla tammikuu oli mittaus historian viidenneksi lämpimin.

AFRIKKA Afrikassa tammikuu oli ennätyksellisen lämmin ylittäen edellisen ennätyksen vuodelta 2010.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa tammikuu oli mittaus historian 14:nneksi lämpimin.

HURRIKAANI ELOISE Hurrikaani Eloise rantautui 23. tammikuuta Mosambikiin kategorian 1 hirmumyrskynä Saffirin-Simpsonin asteikolla. Rankkasateet ja kovat tuulet aiheuttivat suurta vahinkoa alueella.

TROOPPISET MYRSKYT Eteläisellä pallonpuoliskolla oli tammikuussa kymmenen nimettyä trooppista myrskyä. Tammikuun ennätys on 11 myrskyä. Pohjoisella pallonpuoliskolla ei esiintynyt tammikuussa trooppisia myrskyjä.

ANTARKTINEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli noin 7 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 tammikuun keskiarvo. Tammikuun merijään laajuus oli yhdessä vuoden 2007 tammikuun kanssa 13. pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TAMMIKUUSSA 2021 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA Surface air temperature anomaly for January 2021 Surface air temperature anomaly for January 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe

Global Global Global

Europe Europe

111414 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2021-02-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2021-02-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202101 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -14

-14

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 1/2021 | 7

Merten vuosi kymmen on alkanut

8 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

ME R TE N V U OS I KY M M E N 2 021 -203 0

KUVA: ADOBE STOCK

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on julistanut tämän vuosikymmenen mertentutkimuksen vuosikymmeneksi. Tutkimuksen tavoitteena on löytää uusia keinoja merten tilan parantamiseen ja kestävään käyttöön. Merten tilan huonontuminen näkyy kaikkialla. Olkoon kyse vaikka korppoolaisesta mökinomistajasta, senegalilaisista kalastajista tai Australian Ison valliriutan sukeltajista, niin kaikki meren antimia nauttivat ihmiset ovat hyvin huolissaan merissä tapahtuneista muutoksista. Meri on meille kaikille tärkeä. Noin 40 % maapallon ihmisistä asuu merten läheisyydessä. Suomen sisämaan asukkaatkin ovat riippuvaisia meristä, sillä tuontikalan osuus kotimaisesta kalankulutuksesta on nykyisin yli 80 %. Merten vuosikymmenen visio on “the science we need for the ocean we want”. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen avulla voimme samanaikaisesti parantaa merten tilaa ja hyödyntää merten resursseja. Vuosikymmenen tavoitteina on vähentää meriin tulevaa kuormitusta, saavuttaa merten hyvä ekologinen tila, hyödyntää merten luonnonvaroja ainoastaan kestävän käytön periaatteen mukaisesti, kehittää merten olosuhteiden ennustettavuutta, turvata yhteiskuntaa merivahingoilta, tarjota meritieto vapaasti kaikkien käytettäväksi ja lisätä ihmisten tietoisuutta meristä. Ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy myös merissä. Suurin osa kasvihuonekaasujen aiheuttamasta maapallon lisälämmityksestä on sitoutunut meriin. Tämän seurauksena merten lämpöaallot ovat yleistyneet, jääpeite on ohentunut ja kutistunut, merenpinta on kohonnut ja rannikkotulvat ovat yleistyneet. Fysikaalisten olosuhteiden muutoksien seurauksena merten ekosysteemit ovat myös muutostilassa. Meret eivät kuitenkaan ole vielä uuden ilmakehän tilan kanssa tasapainossa vaan merissä havaittu kehityskulku tulee jatkumaan vielä satoja vuosia vaikka Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet pystyttäisiin saavuttamaan. Meriympäristön muutokset vaativat sopeutumistoimenpiteitä. Näitä varten tarvitaan tietysti tietoa siitä miten meriolosuhteet ja meriekosysteemi tulevat muuttumaan seuraavien vuosikymmenien tai vuosisatojen aikana. Tieto keskimääräisestä muutoksesta ei riitä. Sopeutumistoimenpiteitä varten pitää myös olla käsitys merellisten ääri-ilmiöiden esiintyvyydestä tulevaisuudessa. Se miten ääri-il-

Merten vuosikymmenen tavoitteina on vähentää meriin tulevaa kuormitus ta, saavuttaa merten hyvä ekologinen tila, hyödyn tää merten luonnonva roja ainoastaan kestävän käytön periaatteen mu kaisesti, kehittää merten olosuhteiden ennustet tavuutta, turvata yhteis kuntaa merivahingoilta, tarjota meritieto vapaasti kaikkien käytettäväksi ja lisätä ihmisten tietoisuut ta meristä. miöt ja merten biogeokemialliset prosessit ja eliöstö tulevat muuttumaan ovatkin merentutkijoiden tehtävälistan kärjessä. Merillä on myös merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. EU:n vihreän kehityksen ”Green Deal” –ohjelma korostaa merituulivoiman mittavaa lisäämistä. Ulkomerelle sijoitettujen merituulipuistojen koko on viimeisien vuosien aikana kasvanut merkittävästi. Suurimmissa on yli 100 tuulivoimalaa ja niiden nimellisteho lähentelee jo pienen ydinvoimalan tehoa. Euroopassa merituulivoimaloiden rakentaminen on keskittynyt Pohjanmerelle ja eteläiselle Itämerelle. Pohjanlahti on myös tunnistettu merkittäväksi tuulivoiman tuotantoalueeksi. Tilasta PohILMASTOKATSAUS 1/2021 | 9

TO INI-MY RSKY

janlahdella ei ole puutetta, mutta tuulipuistot pitää tehdä vain sellaisille alueille, joissa ne eivät tule aiheuttamaan pitkäaikaisia muutoksia meriympäristöön. Sitä varten tarvitaan tarkempaa ja kattavaa meritietoa sekä ymmärrystä meren prosesseista. Meriliikenteen päästöjen vähentäminen on toinen asia, jota tutkimus voi edistää. Vähäpäästöisten laivojen kehittämisen lisäksi meriliikenteen reittien optimointi vähentää polttoainekuluja. Kattavampi merten havaintoverkosto ja tarkemmat ennustemallit edistäisivät tämän alan kehitystä sekä lisäisivät meriliikenteen turvallisuutta. Suomalaisilla toimijoilla on merijään erityisosaamista, jota erityisesti kaivataan, kun meriliikenne Jäämerellä on kasvamassa. Kolmas merellinen ilmastomuutoksen hillintäkeino on lisätä meriin luontaisesti sitoutuvan hiilen määrää. Tässä matalien rannikkoalueiden kasvit ovat oleellisessa roolissa. Mangrovesuoalueet ovat näistä globaalisti merkittävimmät hiilen sitojat, mutta myös Itämeren pohjakasvit toimivat hiilen nieluina. YK:n merentutkimuksen vuosikymmenen teemat ovat Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksen ytimessä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Ilmatieteen laitos tulee jatkamaan automaattisten havaintolaitteiden kehittämistä merten tilan seurannassa osana kansallista FINMARI toimintaa. Menestyksellistä Argo- ja glider-havaintotoimintaa tullaan laajentamaan sekä Itämerellä että Arktikassa. Itämeren ennustemallien kehittämiseen tullaan panostamaan, jotta meriennusteiden tarkkuus ja ääri-ilmiöiden ennustettavuus paranisi. Merien ilmastonmuutoksen tutkimuksen keskiössä on tiedon tuottaminen suomalaisille toimijoille ja kattavien ns. “earth-system” -mallien kehittäminen, jossa merentutkimuksen painopiste on polaarialueiden muutoksien ymmärtämisessä ja tulevaisuuden kehityskulkujen arvioinnissa. Näitä kaikkia asioita Ilmatieteen laitos tekee laajassa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Lisätietoja: https://www.oceandecade.org/

Jari Haapala, tutkimusprofessori

Toini-pyry kasasi korkeat kinokset Etelä-Suomeen Tammikuun 12. päivän vastaisena yönä Etelä-Suomessa alkoi lumisade, joka jatkui sakeana toista vuorokautta, kun lounaasta saapunut okkluusiorintama lähes pysähtyi Etelä-Suomen ylle. Lämpötilan oltua nollan vaiheilla, satava lumi takertui tiukasti kiinni puihin, mistä aiheutui paikoin puustovaurioita ja sähkökatkoja. Suomenlahden ulapalla pintavedet olivat vielä yli 3-asteisia, ja kaakkoistuulella sula meri sekä kohti Lohjanharjua nouseva maasto voimistivat sateita Uudellamaalla. Nuuksion ylängöltä kohti Lohjaa ulottuvalla alueella satoi parin päivän aikana paikoin jopa noin 40–50 mm, ja lumensyvyys kasvoi samalla alle 20 sentistä noin puoleen metriin. Muuallakin Etelä-Suomessa lunta kertyi linjan Rauma – Forssa – Kouvola eteläpuolella 10–25 cm, lukuun ottamatta Hankoniemeä ja lounaissaaristoa, missä sade tuli enimmäkseen vetenä. Suomen kovimmat lumipyryt osuvat yleensäkin Uudellemaalle, mutta näin voimakkaat pyryt eivät silti ole läheskään jokatalvisia. Pääkaupungissamme lumensyvyys kasvoi 11.–13.1. kahdessa päivässä 20 cm, ja edellistä voimakkaampaa pyryä saa Helsingissä hakea lähes vuosikymmenen takaa; marras-joulukuun 2012 taitteessa Helsinkiin tuiskutti kahdessa päivässä 28 cm lunta. Historiassa on kuitenkin nähty vielä paljon voimakkaampiakin pyryjä. Maaliskuussa 1941 Helsingissä satoi kahdessa päivässä 55 cm lunta, ja Helsingin yhden vuorokauden lumisade-ennätys on 38 cm joulukuulta 1937. Ilari Lehtonen

10 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ADOBE STOCK

Toinin päivänä 12. tammikuu ta sakea lumipyry tuiskutti Etelä-Suomeen monin pai koin parikymmentä senttiä uutta lunta, jota navakka tuu li kasasi korkeiksi kinoksik si. Eniten lunta satoi Uudel lamaalla, Vantaan ja Lohjan välisellä alueella peräti noin 35 cm. Tammikuun 13. päivän aamuna Suomen suurin lu mensyvyys mitattiinkin Hel sinki-Vantaan lentoasemalla, missä lunta oli 58 cm.

ILMASTOKATSAUS 1/2021 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila tammikuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot tammikuussa 2021 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen tammikuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TAMMIKUUSSA

Arktisella alueella merijää peitti tammikuussa noin 13,3 miljoonaa neliökilometriä. Jäällisen alueen laajuus oli noin 7 % vuosien 1981–2010 tammikuun keskiarvoa pienempi. Tammikuun merijään laajuus oli samaa luokkaa kuin mitä vuoden 2010 jälkeen on vuosittain havaittu. Pienin tammikuun merijään laajuus on havaittu vuonna 2018. Koko Pohjoinen jäämeri on yleensä tammikuussa merijään peitossa, joten poikkeamia havaitaan yleensä vain subarktisella vyöhykkeellä ja Pohjois-Atlantilla. Merijäätä oli tämän vuoden tammikuussa tavanomaista vähemmän Huippuvuorten ympäristössä, Barentsinmeren pohjoisosissa, Karanmeren länsiosissa, Beringinmerellä, Baffininlahdella ja Labradorinmerellä. Toisaalta Grönlanninmeren länsiosissa ja Ohotanmerellä merijäätä oli jonkin verran keskimääräistä enemmän.

Arctic sea ice concentration for January 2021 Arctic sea ice concentration for January 2021

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 January 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 January 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2021-02-03

2020 Average ice edge January 1981-2010 Average ice edge January 1981-2010

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella tammikuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1981-2010 keskiarvosta tammikuussa 2021. keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 1/2021 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tunti keskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmake hään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Tammikuussa osaan Etelä- Suomeakin saatiin paksu lumipeite. Sen sijaan Kil pisjärvellä lunta oli harvi naisen vähän ja kuukauden päättyessä Kilpisjärvi oli poikkeuksellisesti jopa yksi koko maan vähälumisimmista paikoista. Kilpisjärvellä 31.1. mitattu 22 cm:n lumensyvyys oli aseman havaintohistorian pienin lumensyvyys tammi kuun päättyessä.

ILMASTOKATSAUS 1/2021 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä TA M M I KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Tammikuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä TA MM I KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 1/2021 | 17

TAMMIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

PVM

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

1981– 2010

-0,2

-0,9

5,3

22.

-11,1

15.

65,3

10,9

11.

JOMALA JOMALABY

-1,0

-2,1

5,6

22.

-10,1

15.

73,4

25,6

11.

HELSINKI KAISANIEMI

-3,5

-3,9

3,7

-21,2

15.

87,5

19,8

12.

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

-4,7

-5,0

3,3

23.

-24,5

17.

75,3

14,0

12.

JOKIOINEN ILMALA

-5,1

-5,6

3,1

23.

-25,6

15.

42,0

6,9

24.

KOUVOLA ANJALA

-4,8

-6,3

3,2

23.

-25,0

17.

62,8

14,9

12.

KANKAANPÄÄ NIINISALO

-5,7

-6,4

2,5

23.

-26,7

15.

58,6

12,0

21.

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

-7,3

-8,3

2,0

23.

-30,7

15.

45,9

10,5

21.

SAVONLINNA PUNKAHARJU

-6,9

-8,3

1,6

25.

-27,3

15.

57,6

8,7

26.

SEINÄJOKI PELMAA

-6,0

-6,9

2,7

23.

-26,9

15.

31,4

7,4

21.

KUOPIO MAANINKA

-8,3

-9,3

1,6

24.

-28,3

15.

50,7

8,3

21.

LIEKSA LAMPELA

-9,8

-10,5

1,3

24.

-33,0

15.

49,2

9,0

24.

SIIKAJOKI RUUKKI

-9,7

-9,3

1,1

24.

-29,7

15.

32,4

5,3

21.

SUOMUSSALMI PESIÖ

-11,7

-11,8

-0,3

24.

-35,0

15.

45,8

7,0

22.

ROVANIEMI APUKKA

-13,1

-12,8

-1,6

-35,1

14.

22,1

4,4

28.

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-14,3

-13,5

-1,9

16.

-35,8

14.

32,2

6,5

28.

INARI SAARISELKÄ

-13,6

-12,2

-0,7

16.

-27,5

22.

28,2

7,9

28.

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-12,3

-12,9

1,1

-25,6

26.

9,1

2,7

28.

UTSJOKI KEVO

-12,3

-14,0

1,6

16.

-28,8

23.

11,4

2,3

26.

LUMENSYVYYS

AURINGONPAISTETUNNIT 15.01.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2021

1981–2010

UTÖ

9,3

MAARIANHAMINA

9,8

TURKU

15,8

HKI-VANTAA

16,6

KOTKA

18,3

JOKIOINEN

13,4

KOUVOLA

18,2

JYVÄSKYLÄ

4,2

SEINÄJOKI

7,1

KUOPIO

6,5

OULU

5,0

ROVANIEMI

0,0*

SODANKYLÄ

6,9

UTSJOKI

0,0

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

31.01.

TA M M I KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min. *Pelkosenniemi, Pyhätunturin tuulihavainnot puuttuvat 19.-31.1.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI*

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 1/2021 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 8–1 3 Ennuste on tehty 22.2.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

22.2.–28.2.

1.3.–7.3.

8.3.–14.3.

15.3.–21.3.

22.3.–28.3.

29.3.–4.4.

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 1/2021

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F JA N UARY 2021

January saw ordinary winter weather Contrary to the very mild early winter, January saw more typical winter weather with variable temperatures and occasional snowstorms. The mean temperature in January was close to the long-term average. According to the statistics of the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in January deviated less than 2 °C from the long-term average. The month was slightly warmer than typically particularly in the south-eastern parts of Finland as well as in the northernmost Lapland, whereas in Central Lapland, it was slightly colder than usually. The coldest weather period took place in mid-January. The lowest temperature in January, -39.4 °C, was measured at Kittilä Airport on the 13th. In the southern parts of Finland, the coldest temperatures were observed between the 14th and 17th, while in Lapland weather turned already considerably milder at that time. In Southern and Western Finland, the lowest measured temperature in January varied mainly between -20 and -30 °C, while in the east and north temperature dropped mainly below -30 °C at the coldest. Mild weather prevailed during the very first days of January, but the highest temperature of the month was not observed until on the 22nd when a temperature of 6.8 °C was measured at Bogskär lighthouse in Kökar. In the southern and central parts of Finland, the one-week period after the 21st was the mildest period in January. Precipitation levels were mainly somewhat above the average in Southern and Central Finland. On the contrary, some locations in Lapland and Ostrobothnia received less precipitation

than typically. Precipitation levels were particularly low in the very northernmost Lapland. The highest level of precipitation in January, 121.0 mm, was measured in Nuuksio, Espoo. This value exceeded the long-term average approximately by twofold. The lowest level of preciKittilä Airport, 13.1. pitation, only 9.1 mm, was measured in Kilpisjärvi, Enontekiö. Also the highest daily level of preKökar, Bogskär, 22.1. cipitation was measured in Nuuksio with 39.7 mm on 12 January. The blizzard of the 12th, named as blizzard Toini, brought a lot of snow to Southern Finland. Some locations in Uusimaa received approximately 35 cm of fresh snow in only two days. Consequently, Uusimaa was the snowiest region of Finland on the 13th when a snow depth of 58 cm was measured at Helsinki Airport in Vantaa. In the end of January, Highest and lowest temperatures snow depth varied mainly between 20 and 60 cm throughout the country, with the highest snow depth of 81 cm HIGHLIGHTS: JANUARY 2021 measured in Kenttärova, Kittilä. • Globally, it was the sixth warmest January was a cloudy month parJanuary, joint with 2018, at 0.24°C above the 1991-2020 average. For ticularly in Central and Northern Finparts of North America, Greenland land. In the south, there were a few and over the Arctic Ocean, temper sunny days mainly in mid-January. atures were much above average, whereas Siberia saw much colder Prevailing wind directions in Januathan average conditions. ry were from southeast, northeast, and • Europe as a whole saw temperatures north. Usually more typical westerly close to average, with colder than average temperatures over the west and southwesterly winds were obserand the north, and warmer than aver ved only on a few days.

-39.4 °C +6.8 °C

age temperatures over the southeast

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 1/2021 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi