9/2021 — Syyskuu oli tavanomaista viileämpi — Uusi ilmastollinen vertailukausi —
S ISÄLTÖ
9/2021
Pääkirjoitus — 3 Syyskuu oli tavanomaista viileämpi — 4 Sääkehitys syyskuussa — 6 Syyskuun säätapahtumia maailmalta — 7 Uusi ilmastollinen vertailukausi 1991–2020 — 8 Joskus ensilumi sataa varhain — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä syyskuussa — 16 Syyskuun kuukausitilasto — 18 Syyskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of September 2021 — 21 Oikaisu: Sivun 16 lämpötila- ja sademääräkuvaajassa aseman Helsinki, Kaisaniemi lämpötilan vertailuarvot olivat alun perin Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Tähän digilehden versioon kuvaaja on korjattu. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. SYYSKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu
ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-9-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Achim Drebs Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Petra Roiha
KANNEN KUVA Tuomo Bergman ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Vertailukausi vaihtui Syyskuussa julkaistiin uusi vertailukausi, eli kausi 1991–2020. Tuo vertailukausi on aiempaa vertailukautta 1981–2010 jopa 0,6 astetta lämpimämpi. Uuden vertailukauden säätilastojen lisäksi Ilmatieteen laitos on ensimmäistä kertaa tuottanut meritilastoja samalta ajanjaksolta. Tämä on merkittävä uudistus meri-ilmastopalveluiden historiassa. Miten siis käytämme vertailukautta ja mitä sen avulla voimme sanoa? Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n (World Meteorological Organization) ohjeistuksen mukaan ilmastotilastot tulee laskea 30 vuoden säätilastoista. Kolmenkymmenen vuoden jakson voidaan katsoa olevan riittävän pitkä muodostamaan kuvan alueittain tyypillisestä ilmastosta. Koska vertailukausien 1991–2020 ja 1981–2010 vuosista kaksi kolmasosaa on samoja, tarkoittaa tämä nyt havaittu 0,6 asteen lämpeneminen sitä, että viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet lähes kaksi astetta lämpimämpiä kuin vuodet 1981-1990. Kun tarkastelemme yksittäistä kuukautta, voimme kertoa sen suhteesta kyseisen kuukauden kolmenkymmenen vuoden tilastoon. Esimerkiksi voimme kertoa, että edellisestä vertailukaudesta lämpötila on noussut eniten marraskuun ja helmikuun välisenä aikana. Tässä katsauksessa käytämme vertailussamme uutta vertailukautta. Uuteen vertailukauteen suhteutettuna syyskuun 2021 sää oli Suomessa tavanomaista viileämpi. Koko maan alin lämpötila oli -6,8 astetta ja ylin lämpötila 22,8 astetta. Tehoisan lämpötilan summa saavutti yli 1300 asteen rajan maan keskivaiheilla, Pohjois-Lapissa jäätiin alle 800 asteen. Syyskuun säätapahtumia maailmalla leimasi sen sijaan lämpimyys. Pohjois-Amerikassa koettiin mittaushistorian kolmanneksi korkein keskilämpötila sitten vuoden 1998 ja 2019. Myös Aasiassa oli tavanomaista lämpimämpää, Afrikassa oli ennätyksellisen lämmintä ja Etelä-Amerikassa mitattiin mittaushistorian toiseksi lämpimin syyskuu. Viikkoennusteiden mukaan (s.20) sää jatkuu alkuun tavanomaista viileämpänä maamme pohjoisosassa. Mutta lokakuun loppu voi koko maassa olla tavanomaista lämpimämpi. Marraskuussa säävaihtelu on tavanomaista lämpötilojen suhteen ja kohti kylmempiä talvisia päiviä olemme menossa. Mukavia hetkiä ilmastokatsauksen parissa!
HILPPA GREGOW Tutkimusprofessori
Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet lähes kaksi astetta lämpimämpiä kuin vuodet 1981-1990.
ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 3
-6,8 °C
Ylivieska lentokenttä, 22.9.
+22,8 °C
Jomala, Jomalaby, 9.9.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
80,1 mm Kuukauden suurin sademäärä, Enontekiö, Näkkälä.
4 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
5 cm
Kuukauden suurin lumensyvyys, Tornio, Torppi, 15.9.
KU U KAU S I KATSAUS
Syyskuu oli tavanomaista viileämpi
KUVA: HANNU MANNINEN
Syyskuu oli tavanomaista viileämpi ja suurimmassa osassa maata myös tavanomaista vähäsateisempi kuukausi. Korkeapainevoittoisesta säästä huolimatta syyskuu oli enimmäkseen myös tavanomaista pilvisempi. Syyskuun keskilämpötila oli koko maassa Ilmatieteen laitoksen käyttöönottaman uuden vertailukauden 1991–2020 normaaliarvoa alempi. Suhteellisesti ottaen viileintä oli Itä-Suomessa, missä oli reilut kaksi astetta normaalia kylmempää. Vähiten lämpötila poikkesi normaalista puolestaan Pohjois-Lapissa, missä kuukauden keskilämpötila oli puolisen astetta uusia normaaliarvoja alempi. Muualla keskilämpötilan poikkeama normaalista oli 1–2 astetta. Syyskuu oli suurimmassa osassa maata tavanomaista vähäsateisempi, mutta samaan aikaan myös tavanomaista pilvisempi kuukausi. Vähäsateisimmilla alueilla satoi alle puolet normaalista ja sateisimmilla seuduilla hieman pitkän ajan keskiarvoa enemmän. Tavanomaista runsaammin syyskuussa satoi lähinnä Kuusamon ja Sallan seudulla sekä Käsivarren kainalossa. Muun muassa Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa satoi vain noin puolet normaalista. Kaikkein vähiten satoi päälaen Lapissa, ja syyskuun pienin sademäärä, 8,6 mm, mitattiin Inarin Kirakkajärvellä. Kuukauden suurin sademäärä oli puolestaan Enontekiön Näkkälässä mitattu 80,1 mm. Auringonpaistetta havaittiin syyskuussa eniten Turussa, missä aurinko paistoi noin 164 tuntia, mikä vastaa
pitkän ajan keskiarvoa. Pääsääntöisesti auringonpaistetunteja kertyi kuitenkin jonkin verran tavanomaista vähemmän. Esimerkiksi Kouvolassa ja Seinäjoella aurinko paistoi kolmanneksen tavanomaista vähemmän.
PERÄMEREN ITÄPUOLELLA SATOI VARHAINEN ENSILUMI Pohjoisesta purkautui kylmää ilmaa Suomeen heti syyskuun alussa, ja 5.9. vastaisena yönä lämpötila laski Etelä-Suomea myöten lähelle nollaa tai pakkasen puolelle. Syyskuun toisella viikolla lännestä virtasi lämpimämpää ilmaa etenkin maan eteläosiin. Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin 9.9. kuukauden ylin lämpötila 22,8 °C. Myös Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla mitattiin samana päivänä yleisesti yli 20 asteen lämpötiloja. Viikonloppuna 11.–12.9. Pohjois-Suomen yllä oli heikko korkeapaine, jonka vaikutuksesta siellä oli aurinkoista, mutta öisin kylmää. Etelä-Suomeen virtasi samaan aikaan lounaasta hyvin kosteaa ilmaa, ja päivisinkin oli ajoittain utuista, mikä on harvinaista näin varhain syksyllä. Syyskuun 12. ja 13. päivien aikana matalapaineen keskus liikkui Suomen yli itään. Tällöin Koillismaalla ja Sallan seudulla satoi parissa päiväs-
sä 40–60 mm vettä. Matalapaineen jälkipuolella pohjoisesta alkoi jälleen purkautua viileää ilmaa. Luoteistuuli oli 13.9. puuskaista ja Oulun Vihreäsaaressa se yltyi illalla hetken ajaksi myrskylukemiin. Sallan Värriötunturilla havaittiin syksyn ensilumi aamulla 14.9. Päivän aikana märkää lunta satoi runsaasti osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa, ja Torniossa lunta oli vielä seuraavana aamuna 5 cm maassa. Näin varhainen lumentulo on hyvin poikkeuksellista Perämeren rannikon tuntumassa. Syyskuun puolivälissä Suomen ylle vahvistui korkeapaineen alue. Koillisesta virtasi samalla viileää ilmaa, ja viikon ajan vallitsi kolea sekä enimmäkseen pilvipoutainen sää. Selkeinä öinä oli pakkasta. Poutajakson jälkeen Lounais-Suomessa satoi 23.9. runsaasti ja Hangon edustalla myrskysi. Syyskuun viimeisellä viikolla korkeapaine vahvistui uudestaan Suomen ylle. Lännen puolelta virtasi samaan aikaan lämmintä ilmaa etenkin Lappiin. Utsjoen Kevolla mitattiin 27.9. peräti 18,2 °C ja vielä seuraavana päivänä Nuorgamissa 17,5 °C. Nämä ovat havaintohistorian ylimpiä lämpötiloja päälaen Lapissa näin myöhään syksyllä. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 5
SÄÄKEHITYS SYYS KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
3.9. Syyskuun alussa Jäämereltä purkautui kylmää ilmaa Suomeen. Pohjoisvirtauksessa tuli heikkoja sadekuuroja. Britteinsaarilla oli vahva korkeapaine, joka liikkui vähitellen kaakkoon, ja tällöin lännestä pääsi virtaamaan lämpimämpää ilmaa Pohjolaan syyskuun 5. päivän jälkeen.
14.9. Syyskuun 12. ja 14. päivien välillä matalan keskus liikkui Suomen yli itään. Kuusamon seudulla satoi parissa päivässä yli 50 mm vettä. Matalapaineen jälkipuolelle kehittyneen okkluusiorintaman sateet tulivat kylmässä pohjoisvirtauksessa Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa osittain lumena. Paikoin märkää lunta kertyi maahan useita senttejä. 20.9. Syyskuun puolivälin jälkeen vahva korkeapaineen alue hallitsi Suomen säätä viikon ajan. Ilmavirtauksen käydessä enimmäkseen koillisen puolelta, sää oli koleaa ja useimpina päivinä oli pilvipoutaa. Selkeillä alueilla esiintyi yöpakkasia. Lännen matalapaineet alkoivat vaikuttaa Suomen säähän jälleen syyskuun 22. päivän jälkeen.
27.9. Suomen yllä oli jälleen korkeapaineen alue, mutta ilma oli selvästi lämpimämpää kuin edellisellä viikolla. Lämmintä ilmaa virtasi Keski-Euroopasta Skandinaviaan ja edelleen Lappiin. Päälaen Lapissa mitattiin vuodenaikaan nähden ennätyksellisen korkeita lämpötiloja, Utsjoen Kevolla peräti 18,2 °C ja vielä seuraavana päivänä Nuorgamissa 17,5 °C. 6 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
SYYS KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA SYYSKUUSSA 2021
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Syyskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson viidenneksi korkein.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus syyskuussa oli keskimääräistä pienempi. Lukema oli 12:nneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella. POHJOIS-AMERIKKA Syyskuun keskilämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi korkein. Vain vuosien 1998 ja 2019 syyskuut ovat olleet lämpimämpiä.
EUROOPPA Euroopassa syyskuu oli viilein sitten vuoden 2013 syyskuun, mutta Länsi- ja Keski-Euroopassa oli silti selvästi tavanomaista lämpimämpää. AASIA Syyskuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin.
YHDYSVALLAT Syyskuu oli 127-vuotisen mittaushistorian viidenneksi lämpimin.
KOILLIS-YHDYSVALLAT Hurrikaani Idan jäänteet aiheuttivat ennätyksellisiä sademääriä Yhdysvaltain koillisosissa syyskuun ensimmäisenä päivänä. AFRIKKA Syyskuu oli mittaushistorian lämpimin ohittaen edellisen ennätyksen vuodelta 2017.
HURRIKAANI NICHOLAS Nicholas iski Texasiin syyskuun 14. päivänä. Liikkuessaan Louisianan yli se aiheutti rankkoja sateita ja tulvia samoille alueille, jotka olivat jo kärsineet Hurrikaani Idan aiheuttamista tuhoista.
BRASILIA Olosuhteet Brasilian etelä- ja keskiosissa ovat olleet tänä vuonna erittäin kuivat. Kuivuus on ollut yksi pahimmista vuosisatoihin.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa syyskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Vain vuoden 2015 syyskuu oli lämpimämpi.
TROOPPISET MYRSKYT Tammikuusta syyskuuhun ulottuvalla jaksolla kehittyi yhteensä 75 trooppista myrskyä, jotka saivat nimen. Tämä on historian viidenneksi suurin nimettyjen myrskyjen lukumäärä kyseisellä jaksolla.
TAIFUUNI CHANTHU Chanthu iski Filippiinien pohjoisosiin syyskuun 11. päivänä aiheuttaen laajaa vahinkoa.
OSEANIA Syyskuu oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta kuitenkin kahta edellistä syyskuuta viileämpi.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli lähellä tavanomaista.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA SYYSKUUSSA 2021 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly for September 2021 Surface air temperature anomaly for September 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Global Global
Europe Europe
118 8 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C
Date created: 2021-10-03
Date created: 2021-01-03
Date created: 2021-10-03
LISÄTIETOA
-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202109 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-11 -8
-8
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 7
Uusi ilmastollinen vertailukausi 1991–2020
8 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
U U S I V E R TA I LUKAUSI
Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden 1991–2020. Uusi vertailukausi on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin aiemmin käytössä ollut vertailukausi 1981–2010.
KUVA: ILMATIETEEN LAITOS
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n (World Meteorological Organization) ohjeistuksen mukaan ilmastotilastot tulee laskea 30 vuoden säätilastoista. Tämän ajanjakson voidaan katsoa olevan riittävän pitkä muodostamaan kuva kunkin alueen tyypillisestä ilmastosta ja sen vaihtelusta, mutta toisaalta ilmasto ei ehdi kovin paljoa muuttua vielä 30 vuoden jakson sisällä. Uusia ilmastollisia vertailukausia lasketaan nykyään kymmenen vuoden välein, ja peräkkäisten vertailukausien avulla voidaan seurata myös ilmastonmuutoksen etenemistä. Suomessa Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön uuden vertailukauden 1991–2020, joka tullaan ottamaan käyttöön myös kansainvälisesti kaikkialla maailmassa. Muun muassa Ruotsin ja Norjan ilmatieteen laitokset ovat jo aiemmin siirtyneet uuden vertailukauden käyttöön. Uusi vertailukausi on Suomessa noin 0,6 °C lämpimämpi kuin tähän asti käytössä ollut vertai-
Vertailukauden säätilastojen lisäksi Ilmatieteen laitos on ensimmäistä kertaa tuottanut meritilastoja samalta ajanjaksolta. lukausi 1981–2010. Koska vertailukausien vuosista kaksi kolmasosaa on samoja, tarkoittaa tämä sitä, että viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet lähes kaksi astetta lämpimämpiä kuin vuodet 1981– 1990. Myöskään kauempaa lähihistoriasta ei löydy
Kuva 1. Kuukausikeskilämpötilan normaaliarvot Helsingin Kaisaniemessä ja Sodankylän Tähtelässä vertailukausina 1901–1930, 1931–1960, 1961–1990 ja 1991–2020. ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 9
yhtä lämmintä jaksoa. Uusi vertailukausi on lähes 1,3 °C jaksoa 1961–1990 lämpimämpi, noin asteen verran jaksoa 1931–1960 lämpimämpi ja puolisentoista astetta jaksoa 1901–1930 lämpimämpi. Edellisestä vertailukaudesta lämpötila on noussut eniten marraskuun ja helmikuun välisenä aikana. Kaikkein eniten lämpötilan normaaliarvot nousivat vertailukauden päivittämisen yhteydessä joulukuussa. Toisaalta esimerkiksi Sodankylässä joulukuun keskilämpötila oli jaksolla 1931– 1960 lähes täsmälleen yhtä korkea kuin jaksolla 1991–2020, mutta välissä oli jaksolla 1961–1990 selvästi kylmempää (kuva 1). Kuvasta 1 nähdään myös, että jaksojen 1931–1960 ja 1961–1990 välillä lämpötila laski vuoden jälkipuoliskon kuukausina lokakuuta lukuun ottamatta, mutta uudella vertailukaudella lämpötila on noussut takaisin vähintään jakson 1931–1960 tasolle ja enimmäkseen sen yläpuolelle. Vuoden alkupuoliskon kuukausina, jolloin vastaavaa viilenemistä ei 1900-luvun puolivälin jälkeen tammikuuta lukuun ottamatta tapahtunut, uusi vertailukausi on pääsääntöisesti selvästi kaikkia aiempia jaksoja lämpimämpi. Lämpötilan nousun ohella lumipeiteajan keskimääräinen pituus on selvästi lyhentynyt maan etelä- ja keskiosissa. Muutos on ollut suurin rannikoiden läheisyydessä. Sademäärät näyttäisivät talvikuukausina jonkin verran kasvaneen, mutta koko vuoden sademäärä on muuttunut vain vähän. Sateisuuden muutosten todentamista vaikeuttavat myös muutokset mittaustekniikassa eri ajanjaksojen välillä. Lisäksi sademäärän vuosienvälinen vaihtelu on paljon suurempaa kuin esimerkiksi lämpötilan vaihtelu. Joidenkin ilmastollisten muuttujien laskentatapaa on hieman muutettu vertailujakson päivittämisen yhteydessä. Esimerkiksi lumensyvyyden normaaliarvot on uudelta vertailukaudelta määritetty lumensyvyyden vuosienvälisen mediaanin perusteella, kun aiemmin on laskettu lumensyvyyden keskiarvoja. Vertailukauden säätilastojen lisäksi Ilmatieteen laitos on ensimmäistä kertaa tuottanut myös meritilastoja samalta ajanjaksolta. Nyt laskettuihin meritilastoihin lukeutuvat tilastot meriveden korkeudesta ja lämpötilasta sekä jääpeitteen laajuudesta. Lisätietoja: Ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 tilastot Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa.
Ilari Lehtonen ja Pauli Jokinen
KUVA: ADOBE STOCK
VARHAINEN EN SILU M I
Joskus ensilumi sataa varhain Tornion ja Kemin seuduilta Pohjois-Pohjanmaan itäosaan ulottuvalla vyöhykkeellä satoi syyskuun 14. päivänä jopa useita senttejä märkää lunta. Ensilumen tulon ajankohta oli tällä alueella poikkeuksellisen aikainen. Esimerkiksi Vaalan Pelsossa oli 15.9. aamulla vielä 3 cm lunta maassa, kun havaintoaseman varhaisin ensilumi edellisten 60 vuoden aikana oli havaittu 17.9.1968. Täysin ennenkuulumatonta näin varhainen lumentulo ei kuitenkaan ole. Osalla alueesta, jolla lunta satoi, ensilumi oli viimeksi satanut aikaisemmin syksyllä 1973, jolloin lunta satoi laajoilla alueilla jo 12.–14.9. Niinkin etelässä kuin Mikkelin seudulla oli aamulla 13.9.1973 paikoin kymmenkunta senttiä lunta maassa. Pohjois-Lapissa lunta on satanut joskus jo elokuussa, mutta muualla vielä syyskuun alkupuolenkin lumisateet ovat hyvin harvinaisia. Tyypillisesti syksyn ensimmäinen ehjä lumipeite muodostuu Käsivarren Lapissa syyskuun lopulla ja muualla maan keski- ja pohjoisosissa lokakuun aikana. Etelä-Suomessa sekä länsirannikon tuntumassa ensilumen tuloa saadaan yleensä odottaa marraskuun puolelle. Ilari Lehtonen
10 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: T. PAJUKALLIO
Pohjois-Pohjanmaan itäosista Lounais-Lappiin ulottuvalla noin 200 kilometrin pituisella kaistaleella satoi 14. syyskuuta useita senttimetrejä märkää lunta. Vielä seuraavana aamuna lunta oli maassa muutamia senttejä muun muassa Vaalassa ja Torniossa. Alueella ei ole vuosikymmeniin satanut ensilunta näin varhain syksyllä.
ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila syyskuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot syyskuussa 2021 on esitetty yhdeksältä asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen syyskuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA SYYSKUUSSA
Arktisella alueella merijää saavutti syyskuussa vuosittaisen miniminsä peittäen 5,6 miljoonaa neliökilometriä, mikä on noin 8 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Satelliittihavaintojen 43-vuotisella aikakaudella se on syyskuun havainnoista 12:nneksi pienin ja selvästi vuosien 2012, 2018 ja 2019 pieniä jään laajuuksia suurempi. Merijäätä oli syyskuussa tavanomaista vähemmän Grönlanninmereltä itään aina Itä-Siperian merelle asti. Karanmeren ja Itä-Siperian meren eteläosissa esiintyi tavallista vähemmän merijäätä, kun taas pohjoisilla alueilla jäätä oli paikoin tavallista enemmän. Myös Tšuktšimerellä jäätä oli tavanomaista enemmän. Aiempina kuukausina havaittu itäisen Karanmeren keskimääräistä suuremman merijääpeitteen alue ei sulanut täysin ja haittasi Koillisväylän laivaliikennettä.
Arctic sea ice concentration for September 2021 Arctic sea ice concentration for September 2021
Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Sunday 01 September 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Sunday 01 September 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
100 100 8080 6060 %% 4040
Date created: 2021-10-03
Date created: 2021-10-03
2020 Average ice edge September 1991-2020 Average ice edge September 1991-2020
00
Anomaly Anomaly
100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75
-100 -100
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella syyskuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta syyskuussa 2021. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Ilmatieteen laitoksen käyttöönottama uusi vertailukausi 1991–2020 osoittaa Suomen ilmaston edelleen lämmenneen viime vuosina. Uusi vertailukausi on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin edellinen vertailukausi 1981–2010 ja lähes 1,3 °C lämpimämpi kuin jakso 1961–1990.
ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä SYYSKU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Syyskuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä SYYSKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 17
SYYSKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL
2021
1991– 2020
2021
PVM
2021
PVM
2021
1991– 2020
2021
PVM
2021
1991– 2020
11,8
13,4
17,0
9.
6,3
21.
52,2
57
30,9
23.
0
0
JOMALA JOMALABY
11,0
11,9
22,8
9.
-0,6
21.
34,8
64
22,2
23.
0
0
KAARINA YLTÖINEN
9,9
11,5
19,9
9.
-1,9
21.
47,0
56
20,2
23.
0
0
HELSINKI KAISANIEMI
10,4
12,3
18,4
9.
2,0
22.
37,4
56
14,1
23.
0
0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
9,5
11,6
21,3
9.
0,3
23.
50,3
62
21,3
23.
0
0
JOKIOINEN ILMALA
8,9
10,6
22,7
9.
-2,9
22.
30,6
54
11,0
11.
0
0
KOUVOLA ANJALA
9,0
10,9
18,6
8.
-1,1
27.
24,3
61
7,4
24.
0
0
HEINOLA ASEMANTAUS
8,7
10,7
18,7
8.
-2,5
22.
38,1
53
10,2
9.
0
0
TAMPERE HÄRMÄLÄ
9,0
10,6
18,2
8.
-2,6
22.
36,4
56
22,0
12.
0
0
KANKAANPÄÄ NIINISALO
8,6
10,1
18,2
8.
-1,6
22.
30,8
66
8,4
23.
0
0
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
7,5
9,4
18,8
8.
-4,9
22.
35,9
58
16,1
12.
0
0
SAVONLINNA PUNKAHARJU
8,0
10,5
16,4
8.
-1,4
23.
41,2
62
8,8
2.
0
0
SEINÄJOKI PELMAA
8,6
10,0
20,1
8.
-2,7
22.
47,2
54
14,2
12.
0
0
KUOPIO MAANINKA
7,6
10,0
17,2
8.
-4,0
22.
45,5
55
16,0
12.
0
0
LIEKSA LAMPELA
6,8
9,3
14,6
10.
-3,7
22.
29,0
69
12,3
12.
0
0
SIIKAJOKI RUUKKI
7,3
9,0
17,3
27.
-2,2
22.
45,0
53
18,3
12.
0
0
SUOMUSSALMI PESIÖ
5,7
7,8
15,2
27.
-4,4
22.
51,5
69
20,4
12.
0
0
ROVANIEMI APUKKA
6,1
7,6
15,4
28.
-3,0
12.
50,9
55
24,1
13.
0
0
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
5,9
7,0
15,3
28.
-4,3
12.
23,5
52
15,4
13.
0
0
INARI SAARISELKÄ
4,9
5,8
13,9
28.
-3,9
11.
62,0
59
25,7
13.
0
0
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
5,1
5,7
14,0
27.
-1,0
11.
43,6
38
12,4
23.
0
0
UTSJOKI KEVO
5,9
6,4
18,2
27.
-1,8
12.
11,2
38
3,0
6.
0
0
AURINGONPAISTETUNNIT
KASVUKAUDEN SEURANTA
KUUKAUSISUMMA
30.9.
PAIKKAKUNTA
2021
1991–2020
UTÖ
147,7*
188
MAARIANHAMINA
134,5
TURKU
164,1
163
HELSINKI
134,3
160
JOKIOINEN
131,5
140
KOUVOLA
93,0
135
JYVÄSKYLÄ
103,9
123
SEINÄJOKI
89,6
140
KUOPIO
100,9
OULU
127,4
ROVANIEMI
98,2
SODANKYLÄ
94,6
107
UTSJOKI
67,6
88
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
18 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
SYYSKUUN MAASALAMATIHEYS
SYYS KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 4 2 – 47 Ennuste on tehty 18.10.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
18.10.–24.10.
25.10.–31.10.
1.11.–7.11.
8.11.–14.11.
15.11.–21.11.
22.11.–28.11.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 9/2021
F M I ’S M O N TH LY C L I M ATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F S E P TE M B ER 2021
September was cooler than usually September saw below-average temperatures throughout Finland. Also, both precipitation levels and the count of sunshine hours remained mainly below the long-term average. First snow of the season fell on 14 September in parts of northern Finland. The Finnish Meteorological Institute has updated the climatological reference period from 1981–2010 to 1991– 2020, and compared to this new reference period, the mean temperature in September was below the average throughout Finland. The largest cold anomaly was observed in eastern Finland where the mean temperature remained by more than 2 °C below the updated average. In northern Lapland, the deviation from the average was approximately 0.5 °C and in the rest of Finland 1–2 °C. The precipitation levels remained below the average in most of Finland, yet it was predominantly a cloudier month than typically. Only in the rainiest regions in parts of north-western Lapland and around the municipalities of Kuusamo and Salla, the precipitation levels slightly exceeded the long-term average values. Around Kuusamo and Salla it was due to heavy rain on 12 and 13 September. However, many regions received only half of the typical level of precipitation. The lowest precipitation levels were received in the very northernmost Lapland. A cold air outbreak took place right in the beginning of September and severe night frost was observed widely on the 5th. In the second week of September, a considerably warmer airflow reached Finland from the west. The highest temperature of the month, 22.8 °C, was measured in Jomala in the Åland Islands on the 9th.
Gusty north-westerly wind blew on the 13th and weather started to turn colder again in the whole country. First snow of the season was observed in the next morning at the Värriötunturi weather station in Salla. During the day, even several centimetres of wet snow fell in parts of south-western Lapland and North Ostrobothnia. Still in the Ylivieska Airfield, morning of the 15th, a snow depth of 22.9. 5 cm was measured in Tornio. In these areas close to the Bothnian Bay, first snow of the season fell exceptionally Jomalaby, Jomala, early in the autumn. 9.9. A blocking high strengthened over Finland in mid-September. The third week of September was characterized by dry but mostly cloudy and for the time of year cold weather with predominantly north-easterly airflow. The south-western parts of Finland received heavy rain and experienced strong winds on the 23rd, but during the last week of September, a high Highest and lowest temperatures pressure strengthened again over Finland. There were a couple of warm and sunny days in the whole country, but HIGHLIGHTS: SEPTEMBER 2021 • Globally, September 2021 was one it was particularly warm in Lapland. As of the four warmest Septembers. high temperature as 18.2 °C was measFor Europe, there was near-record ured in Kevo, Utsjoki in northern Lapwarmth in places, but cooler than average in the east, and close to land on 27 September and 17.5 °C in average overall. Nuorgam, Utsjoki in the following day. • September 2021 was drier-than-avThese are the absolute highest temerage in large parts of southern Europe, and wetter-than-average in peratures ever recorded in the northwestern France, the Iberian peninsuernmost municipality of Finland during la and along the eastern coast of the the last week of September. Black Sea.
-6.8 °C
+22.8 °C
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 9/2021 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi