Ilmastokatsaus 11/2021

11/2021 — Marraskuu alkoi leutona, mutta päättyi pakkasiin — Itämeren aallokko muuttuu talvien lauhtuessa —

S ISÄLTÖ

11/2021

Pääkirjoitus — 3 Marraskuu alkoi leutona, mutta päättyi pakkasiin — 4 Sääkehitys marraskuussa — 6 Marraskuun säätapahtumia maailmalta — 7 Itämeren aallokko muuttuu talvien lauhtuessa — 8 Uutta tietoa Itämeren muutoksesta — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä marraskuussa — 16 Marraskuun kuukausitilasto — 18 Marraskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of November 2021 — 21 Oikaisu: Sivun 16 lämpötila- ja sademääräkuvaajassa aseman Helsinki, Kaisaniemi lämpötilan vertailuarvot olivat alun perin Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Tähän digilehden versioon kuvaaja on korjattu.

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

MARRASKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu

ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-11-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Achim Drebs Tiina Ervasti Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Petra Roiha

KANNEN KUVA Ilari Lehtonen ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Lisää sitoumuksia päästövähennyksiin Koronaviruspandemian aiheuttaman välivuoden jälkeen valtiot kokoontuivat marraskuussa sopimaan, miten Pariisin ilmastosopimusta sovelletaan ja seurataan. Glasgow’n kokouksessa saatiin sopimuksen sääntökirja valmiiksi. Säännöt estävät muun muassa päästövähennysten kaksoislaskentaa.

Jatkossa kansalliset päästöjen vähennyssitoumukset tulee antaa yhteismitallisesti, mikä helpottaa sopimuksen tavoitteiden seurantaa. Ensimmäistä kertaa YK-tekstiin tuli maininta hiilenpolton vähentämisestä. Lisäksi kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Mediassa Glasgow’n ilmastokokouksen näkyvintä antia olivat sekä mielenosoitukset, joista suurimpiin osallistui yli kymmenentuhatta henkeä, että valtioiden johtajien suulla annetut päästövähennysten sitoumukset. Kuilu annettujen päästövähennysten sitoumusten ja puolentoista asteen tavoitteeseen tarvittavien päästövähennysten välillä kaventui.

Ennen kokousta päästövähennykset olivat keskiarvion mukaan johtamassa 2,7 asteen lämpenemiseen. Entä kokouksen jälkeen?

Maapallo on jo lämmennyt 1,1 astetta ja kymmenen vuoden kuluessa tarvitaan mittavia päästövähennyksiä, jotta Pariisin sopimuksen kahden asteen, tai turvallisempi puolentoista asteen, tavoite voidaan saavuttaa. Kun huomioidaan vuoteen 2030 tähtäävät vähennykset, niin arvio lämpenemisestä on 2,4 astetta. Useiden valtioiden päästövähennysten tähtäin on vasta useiden vuosikymmenien päässä. Jos ne huomioidaan, niin arvio lämpenemisestä on 2,1 astetta.

Jos optimistisesti kaikki mahdolliset viittaukset päästövähennyksiin lasketaan toteutuvan täysimääräisinä, niin lämpeneminen jäisi noin 1,8 asteeseen.

Suunta on oikea mutta vauhti huolestuttavan hidas. Sitoumukset päästövähennyksistä eivät siis riitä puolentoista asteen eivätkä ilmeisesti edes kahden asteen tavoitteen saavuttamiseen. Pariisin sopimus toimii siten, että vuoden 2023 tilannekatsaukseen perustuen valtiot lähtevät tavoittelemaan suurempia päästövähennyksiä ja kattavampaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ratkaisevaa on, että sitoumukset muuntuvat tavoitteisiin johtavaksi toiminnaksi.

HEIKKI TUOMENVIRTA Ryhmäpäällikkö

Suunta on oikea, mutta vauhti huolestuttavan hidas.

ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 3

-34,0°C

Utsjoki, Kevojärvi, 28.11.

+13,1°C

Salo, Kärkkä, 1.11.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

88,7 mm 24,1 mm Kuukauden suurin sademäärä, Nurmes, Mujejärvi

4 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

Kuukauden suurin vuorokausisademäärä, Kajaani, Paltaniemi, 30.11.

KU U KAU S I KATSAUS

Marraskuu alkoi leutona, mutta päättyi pakkasiin

KUVA: PIXABAY

Marraskuun alkupuoli oli tavanomaista leudompi, mutta kuukauden viimeisellä kolmanneksella sää kylmeni selvästi, ja marraskuu päättyi koko maassa talvisena. Itä-Suomessa pyrytti runsaasti lunta marraskuun 30. päivänä.

Marraskuun keskilämpötila oli lähellä vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa. Vain Etelä- ja Kaakkois-Suomessa oli hieman normaalia lämpimämpää, keskilämpötilan poikkeaman lämpimään suuntaan ollessa suurimmillaan Etelä-Karjalassa noin asteen luokkaa.

Pohjanmaalla ja Kainuussa kuukauden keskilämpötila jäi hiukan pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle, ja Lapissa marraskuusta muodostui 1–3 astetta normaalia kylmempi.

Marraskuun sademäärä oli Itä-Suomessa lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta muualla satoi jonkin verran tavanomaista vähemmän. Ahvenanmaalla satoi reilusti alle puolet normaalista, mutta kuukauden pienin sademäärä, 16,1 mm, mitattiin kuitenkin Inarin Angelin havaintoasemalla Lapissa. Muutamilla Itä-Suomen havaintoasemilla satoi yli 75 mm, eniten Nurmeksen Mujejärvellä, missä marraskuun sademääräksi kirjattiin 88,7 mm.

Marraskuun suurin vuorokausisademäärä oli Kajaanin Paltaniemessä kuukauden viimeisenä päivänä mitattu 24,1 mm. Kyseisenä päivänä Savon ja Karjalan maakunnissa sekä Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaan itäosissa ja Koillismaalla pyrytti hyvin runsaasti kuivaa pakkaslunta. Lunta kertyi yleisesti noin 15–20 cm vuorokaudessa, mutta etenkin Kajaanin ympäristössä paikoin

enemmänkin. Paltaniemessä lumensyvyys kasvoi marraskuun 30. päivän aamusta joulukuun 1. päivän aamuun peräti 34 cm.

Marraskuun alkaessa Lapissa oli paikoin runsaastikin lunta, mutta alkukuun lauhoilla säillä suuri osa Lapin lumista suli pois. Jatkossa lumipeitealue kasvoi hitaasti, kunnes marraskuun 23. päivänä lunta satoi suureen osaan Etelä- ja Keski-Suomea. Maan keskivaiheilla pyrytti erityisen sakeasti jälleen marraskuun 25. päivänä. Etelärannikolla ja Lounais-Suomessa oli kuitenkin vielä marraskuun päättyessä enimmäkseen lumetonta. Muualla lunta oli ennen kuukauden viimeisen päivän pyryä yleensä 10–30 cm, paitsi Pallas-Ounastunturien alueella, missä lunta oli puolisen metriä.

MARRASKUU ALKOI HARVINAISEN LEUTONA Marraskuun alussa Suomeen virtasi etelän ja kaakon väliltä leutoa ilmaa, ja kuukauden 1. päivänä Lounais-Suomessa mitattiin vuodenaikaan nähden harvinaisen korkeita lämpötiloja. Salon Kärkässä mitattiin peräti 13,1 °C, ja tätä korkeampia lämpötiloja Suomessa on mitattu marraskuussa vain vuosina 2015 ja 2020.

Marraskuun alkupäivien jälkeen vallitsi enimmäkseen lännen ja lounaan välinen lauha ilmavirtaus aina kuukauden 20. päivään asti. Ainoastaan 7.–8. ja 13.–14. päivinä luoteesta virtasi tilapäisesti kylmää ilmaa.

LOPPUKUUSTA KYLMÄÄ ILMAA VIRTASI ETELÄÄN ASTI Marraskuun 20. päivän jälkeen Jäämereltä virtasi kylmää ilmaa koko maahan.

Etelä-Suomessa sää lauhtui ohimenevästi vielä 24.–25. päivinä, mutta marraskuun viimeisinä päivinä lämpötila pysytteli koko maassa selvästi pakkasen puolella. Marraskuun 30. päivänä Etelä-Suomessakin oli monin paikoin yli 10 astetta pakkasta, ja maan keskiosissa mitattiin marraskuun viimeisinä päivinä yli 20 asteenkin pakkasia.

Kylmintä oli kuitenkin Pohjois-Lapissa, missä pakkasta oli muutamana päivänä yli 30 astetta. Utsjoen Kevojärvellä mitattiin 28.11. kuukauden alin lämpötila, -34,0 °C, joka oli myös alin marraskuun lämpötila Suomessa sitten vuoden 2010.

Loppukuun pakkasilla Etelä-Suomen pienet järvet jäätyivät nopeasti, mutta jäät olivat vielä pääosin heikkoja.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 5

SÄÄKEHITYS MARR ASKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

1.11. Marraskuun alussa oli etenkin Etelä-Suomessa erittäin lauhaa. Salossa mitattiin peräti 13,1 °C. Tätä korkeampia lämpötiloja Suomessa on mitattu marraskuussa vain vuosina 2015 ja 2020. Lapissa suojasää sulatti lumia, ja Keski-Lapissa lumipeite oheni paikoin yli 20 sentillä. Etelä-Lapista sekä Suomi-neidon päälaelta lumet sulivat kokonaan.

9.11. Korkeapaineen selänne liikkui Suomen yli itään. Yö oli selkeä ja kylmä, mutta jo päivällä lännestä alkoi virrata jälleen lauhaa ilmaa. Marraskuun 13.–14. päivinä Suomen ylle muodostui uudestaan korkeapaineen selänne ja sää viileni, kunnes lauha länsivirtaus pääsi vallalle taas 15. päivänä.

21.11. Marraskuun 20. päivän tienoilla Pohjois-Atlantille muodostui vahva korkeapaine, jonka itäpuolella kylmää ilmaa alkoi virrata Jäämereltä etelään. Grönlannin itärannikon ja Islannin tienoilla kehittyvät matalapaineet toivat itään liikkuessaan loppukuusta lumisateita maamme keskiosiin.

30.11. Marraskuun päättyessä Pohjois-Euroopassa vallitsi kylmä sää. Suomen kaakkoispuolella oli matalapaine, joka liikkui pohjoiseen ja toi runsaita lumisateita maamme itäosiin. Lunta satoi yleisesti 15–20 cm päivässä, mutta Kainuussa paikoin jopa yli 30 senttiä.

6 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

MA R R AS KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MARRASKUUSSA 2021

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Marraskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson neljänneksi korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus marraskuussa oli yhdeksänneksi pienin vuonna 1979 alkavalla satelliittihavaintojen aikakaudella ja jakaa sijan vuosien 2009 ja 2011 marraskuiden kanssa.

EUROOPPA Marraskuu oli mittaushistorian 15:nneksi lämpimin.

AASIA Marraskuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin.

YHDYSVALLAT Marraskuun keskilämpötila oli mittaushistorian 11:nneksi korkein.

YHDYSVALLAT Marraskuu oli 127-vuotisen mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin.

AFRIKKA Marraskuu oli mittaushistorian lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA Marraskuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin.

OSEANIA Marraskuu oli viilein sitten vuoden 1999.

AUSTRALIA Marraskuun sademäärä oli suurin 122-vuotisen mittaushistorian aikana.

TROOPPISET MYRSKYT Tammikuusta marraskuuhun ulottuvalla jaksolla kehittyi yhteensä 87 trooppista myrskyä, jotka saivat nimen. Lukema on keskimääräistä korkeampi.

Pohjois-Atlantilla on tällä hurrikaanikaudella kehittynyt 21 nimettyä trooppista myrskyä. Määrä on historian kolmanneksi suurin.

UUSI-SEELANTI Oseanian alueen keskiarvosta poiketen Uudessa-Seelannissa marraskuu oli mittaushistorian lämpimin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli marraskuussa 43-vuotisen mittaushistorian toiseksi pienin. Vain vuoden 2016 marraskuussa merijään laajuus oli pienempi.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MARRASKUUSSA 2021 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly for November 2021 Surface air temperature anomaly for November 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Europe

Global Global Global

Europe Europe

111515 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2021-12-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2021-12-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202111 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -15

-15

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 7

8 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

AA L LO KO N M U U TO KSET

Itämeren aallokko muuttuu talvien lauhtuessa Aallokko on suurinta loppusyksyllä ja talvella. Ilmastoskenaarioissa ei näy merkkejä tuulisuuden muutoksista, joten tulevaisuudessa aallokon kasvu talvella johtuu jääpeitteen vähenemisestä.

Pinta-aallot syntyvät tuulen vaikutuksesta, ja aallokko on sitä suurempaa, mitä kovempaa tuulee.

Aallokko kasvaa myös sitä suuremmaksi, mitä pidemmän matkan tuuli on kulkenut meren yli. Aallokon muutokset riippuvat siis tuulisuuden muutoksista. Niihin liittyy kuitenkin suuri epävarmuus, ja siksi tulevaisuuden aalto-olosuhteita on vaikea arvioida. Tuulen nopeuden lisäksi tuulen suunnalla on suuri merkitys sille, minkälaiseksi aallokko kehittyy.

Selkämeri ja Perämeri ovat suhteellisen pieniä altaita ja suurimmat aallokot syntyvät tuulen puhaltaessa etelälounaasta tai pohjoiskoillisesta.

Suomenlahdella korkeimmat aallokot mitataan kovien lounais- ja itätuulien aikana, kun aallokko pääsee kasvamaan lahden suuntaisesti. Tuuliolosuhteiden lisäksi muutokset jäätalven kestossa ja jääpeitteen laajuudessa vaikuttavat aalto-olosuhteisiin.

KUVA: PIXABAY

AALTOPOIJUT MITTAAVAT AALLOKON KORKEUTTA Aallokon suuruutta kuvataan merkitsevällä aallonkorkeudella. Se on vaihtelevista aalloista laskettava tilastollinen suure, mikä vastaa kokeneiden merenkulkijoiden silmin arvioimaa aallokon korkeutta. Aallokon korkein yksittäinen aalto on

Jääpeitteinen aika lyhenee, minkä seurauksena aallokkoa on enemmän Pohjanlahdella talvella ja alkukeväällä. Talvien lauhtuessa varsinkin Selkämeren rannikko tulee olemaan pidempään jäätön, mikä kasvattaa aallokkoa rannan läheisyydessä. liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden. Aallokkoa mitataan aaltopoijuilla, jotka lähettävät mittaustulokset satelliitille. Ilmatieteen laitoksella on avomerellä aaltopoijut Perämerellä, Selkämerellä, Pohjois-Itämerellä, Suomenlahdella sekä rannikon lähellä Helsingissä Suomenlinnan eteläpuolella.

ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 9

Poijut otetaan pois ennen meren jäätymistä, minkä vuoksi varsinkin Perämerellä poijun mittausaika jää lyhyemmäksi. Alkutalven myrskyjen aiheuttamat suuret aallonkorkeudet jäävät tämän vuoksi usein havaitsematta. Merkitsevä aallonkorkeus on suurimmillaan loppusyksyllä ja talvella, kun taas keväällä ja kesällä aallokko on matalampaa. Merkitsevän aallonkorkeuden kuukausikeskiarvot vaihtelevat Perämerellä, Selkämerellä ja Suomenlahdella 0,5–1,6 metrin välillä ja Pohjois-Itämerellä 0,7–1,9 metrin välillä.

Maksimiaallonkorkeuksissa näkyy suurempi ero alueiden välillä. Perämerellä suurin mitattu merkitsevän aallonkorkeuden arvo on 4,6 m, Selkämerellä 8,1 m, Suomenlahdella 5,2 m, ja Pohjois-Itämerellä 8,2 m.

JÄÄN VÄHENEMISEN ARVIOIDAAN KASVATTAVAN AALLOKKOA TALVISIN Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa SmartSea-hankkeessa tutkittiin aallokon muutoksia Pohjanlahdella vuoteen 2060 asti usean ilmastoskenaarion pohjalta. Missään skenaariossa ei ollut selviä merkkejä keskimääräisen tuulen voimakkuuden tai suunnan muutoksista tai myrskytuulien yleistymisestä. Ilmastoskenaarioiden avulla hankkeessa laskettiin skenaarioita Pohjanlahden jääpeitteelle. Kaikissa skenaarioissa jääpeitteinen aika lyhenee, minkä seurauksena aallokkoa on enemmän Pohjanlahdella talvella ja alkukeväällä.

Nykyilmastossa Perämeri on jäätynyt kokonaan lähes joka talvi, kun taas Selkämerellä vain rannikkoalue on jäätynyt säännöllisesti avomeren jäädessä usein avoimeksi. Talvien lauhtuessa varsinkin Selkämeren rannikko tulee olemaan pidempään jäätön, mikä kasvattaa aallokkoa rannan läheisyydessä. Perämeri tulee myös olemaan ulapalta jäätön entistä pidempään mahdollistaen suuremman aallokon. Myöskin aallokon ääriarvot voivat kasvaa talvella, sillä merialueiden ollessa useammin sulia talvimyrskyjen aikaan tuuli kasvattaa aallokkoa kulkiessaan sulan alueen yli.

Suomenlahdella voidaan olettaa aallokon muutosten olevan vastaavia jääpeitteen sielläkin vähentyessä tulevaisuudessa. Kaikkein todennäköisin muutos aallokossa Suomen merialueilla johtuu siis jäätalvien lyhenemisestä.

Jani Särkkä 10 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

KUVA: PIXABAY/ACHIM FREVERT

ITÄMEREN MUUTOKSET

Uutta tietoa Itä­ meren muutoksesta Syyskuussa 2021 julkaistu raportti Climate Change in the Baltic Sea 2021 Fact Sheet kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämerellä ja sen ympäristössä. Raportin on julkaissut kansainvälinen Baltic Earth -tieteellinen verkosto ja hallitustenvälinen Itämeren suojelukomissio HELCOM. Raportin on koostanut kansainvälinen joukko ilmastonmuutoksen tutkijoita ja asiantuntijoita (myös Ilmatieteen laitokselta), ja se tiivistää tuoreimman tutkitun tiedon ilmastonmuutoksen seurauksista ja vaikutuksista alueella.

Raportissa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia 34 eri muuttujan kautta. Niihin liittyvät havainnot on jaettu kuuteen kategoriaan: energian kierto, veden kierto, hiilen ja ravinteiden kierto, meriveden korkeus ja tuuli, eliöstö ja ekosysteemit sekä ihmisen toiminta ja palvelut. Kattavan mutta tiiviin raportin tarkoitus on auttaa päättäjiä huomioimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset paremmin päätöksenteossa. Samalla tavoite on tarjota suurelle yleisölle tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämeren alueella.

Lisätietoja: Climate Change in the Baltic Sea: 2021 Fact Sheet (pdf)

Jani Särkkä

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: PIXABAY

Itä-Suomessa marraskuu päättyi lumipyryyn. Savo-Karjalan maakunnissa sekä Kainuussa, Pohjois-­ Pohjanmaan itäosissa ja ­Koillismaalla uutta lunta tuiskutti marraskuun 30. päivänä yleisesti 15–20 cm. Eniten lunta kertyi Kajaanin Paltaniemen havaintoasemalla, missä lumensyvyys kasvoi marraskuun 30. päivän aamusta joulukuun 1. päivän aamuun 34 cm.

ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila marraskuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot marraskuussa 2021 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jää­ analyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen marraskuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MARRASKUUSSA

Arktisella alueella merijää peitti marraskuussa 10,1 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin 2 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Tämän vuoden marraskuun jääpeite oli satelliittihavaintojen aikakauden 12:nneksi pienialaisin, mutta selvästi laajempi kuin vuosien 2016 ja 2020 marraskuiden ennätyksellisen suppeat jääpeitteet.

Arktinen jääpeite jatkoi kasvamista lokakuusta ja peitti Pohjoisen jäämeren keskiosat ja useimmat sen reuna-alueista. Hudsoninlahdella ei esiintynyt jäätä, mikä poikkeaa vuosien 1991–2020 ajanjakson tavanomaisesta jäätilanteesta. Pohjoisen jäämeren eri puolilla jäätilanteen poikkeamat tavanomaisesta olivat kuitenkin selvästi eri suuntaisia. Kanadan ja Atlantin puolella jäätä oli pääasiassa tavanomaista vähemmän, kun taas Tšuktšimerellä ja Beringinmerellä jäätä oli selvästi tavanomaista enemmän. Myös arktisen Siperian rannikkoalueilla jäätä esiintyi tavanomaista laajemmin etenkin viime vuosiin verrattuna.

Arctic sea ice concentration for November 2021 Arctic sea ice concentration for November 2021

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Friday 01 November 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Friday 01 November 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2021-12-03

Date created: 2021-12-03

2020 Average ice edge November 1991-2020 Average ice edge November 1991-2020

00

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella marraskuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta marraskuussa 2021. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Marraskuussa tuuli melko tasaisesti eri ilmansuunnista. Kuukauden alussa tuuli etelästä tai kaakosta, minkä jälkeen tuulen suunta vaihteli pitkään enimmäkseen lounaan ja luoteen välillä.

Loppukuusta esiintyi myös pohjoisen ja koillisen välisiä tuulia.

ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä M A R R ASKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Marraskuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä M A R R AS KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 17

MARRASKUUN KUU KAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2021

1991– 2020

2021

PVM

2021

PVM

2021

1991– 2020

2021

PVM

2021

1991– 2020

4,7

4,6

10,7

1.

-5,7

30.

34,7

62

6,8

4.

0

0

JOMALA JOMALABY

3,1

3,1

11,8

1.

-5,9

30.

25,2

68

7,3

9.

0

0

KAARINA YLTÖINEN

1,8

1,9

12,9

1.

-13,2

30.

45,3

67

10,6

17.

0

0

HELSINKI KAISANIEMI

2,7

2,4

10,7

1.

-9,5

30.

45,1

69

7,6

5.

0

0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

1,5

1,4

11,1

1.

-10,2

30.

52,7

70

12,9

5.

0

0

JOKIOINEN ILMALA

0,6

0,7

11,4

1.

-13,2

30.

36,7

56

6,7

5.

0

0

KOUVOLA ANJALA

1,2

0,7

9,7

1.

-9,8

27.

44,9

67

6,2

19.

0

0

HEINOLA ASEMANTAUS

0,7

0,3

9,6

1.

-13,3

27.

50,6

56

10,0

5.

0

0

TAMPERE HÄRMÄLÄ

0,6

0,7

10,2

1.

-13,4

27.

32,5

51

7,0

17.

0

0

KANKAANPÄÄ NIINISALO

-0,3

0,0

9,8

1.

-18,2

30.

34,4

60

5,7

17.

0

0

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

-0,9

-0,9

8,7

2.

-22,1

27.

34,0

53

5,8

24.

0

0

SAVONLINNA PUNKAHARJU

0,3

-0,6

8,6

1.

-11,4

29.

48,2

52

9,9

29.

0

0

SEINÄJOKI PELMAA

-1,3

-0,1

10,2

2.

-23,1

30.

31,9

47

11,0

24.

0

0

KUOPIO MAANINKA

-1,1

-1,1

8,4

1.

-20,7

29.

50,2

51

7,0

5.

0

0

LIEKSA LAMPELA

-2,0

-2,0

8,0

1.

-24,2

29.

54,0

46

14,0

30.

0

2

SIIKAJOKI RUUKKI

-2,6

-1,6

8,2

1.

-18,6

30.

22,0

47

5,0

30.

0

2

SUOMUSSALMI PESIÖ

-4,2

-3,8

6,6

1.

-24,4

29.

60,4

61

15,5

30.

2

8

ROVANIEMI APUKKA

-5,9

-4,5

6,0

2.

-25,2

30.

34,3

48

7,7

4.

8

7

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-7,1

-5,8

4,6

2.

-24,3

30.

33,0

42

5,0

30.

11

13

INARI SAARISELKÄ

-8,4

-6,7

3,9

2.

-26,0

28.

27,1

40

4,4

15.

20

20

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-8,3

-6,5

3,8

2.

-29,7

28.

27,6

36

5,0

10.

29

16

UTSJOKI KEVO

-10,4

-7,2

4,4

3.

-32,9

28.

25,7

27

4,0

19.

11

15

AURINGONPAISTETUNNIT

LUMENSYVYYS 15.11.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2021

1991–2020

UTÖ

51,2

34

MAARIANHAMINA

43,9

TURKU

36,1

34

HELSINKI

49,4

34

JOKIOINEN

25,2

28

KOUVOLA

16,8

23

JYVÄSKYLÄ

21,3

20

SEINÄJOKI

45,4

31

KUOPIO

17,0

OULU

26,4

ROVANIEMI

15,4

SODANKYLÄ

29,8

18

UTSJOKI

2,4

9

18 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

30.11.

MA R R AS KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 51 – 4 Ennuste on tehty 16.12.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

20.12.–26.12.

27.12.–2.1.

3.1.–9.1.

10.1.–16.1.

17.1.–23.1.

24.1.–30.1.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 11/2021

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F N OV E M B ER 2021

Weather turned cold in late November November saw a mild start but the last third of the month was cold. Precipitation levels remained mainly below the average and in eastern Finland November ended with a severe snowstorm.

According to the statistics of the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in November was close to the long-term average from 1991–2020. After a mild start for the month, the mean temperature remained slightly above the average only in the south and southeast, the warm anomaly being the largest, i.e., approximately 1 °C, in South Karelia.

In Ostrobothnia and Kainuu the mean temperature was eventually 0–1 °C and in Lapland 1–3 °C below the longterm average.

Precipitation levels were close to the average in Eastern Finland but remained below the average elsewhere.

In the Åland Islands, the level of precipitation was clearly less than half of the average. However, the lowest level of precipitation in November, 16.1 mm, was measured in Angeli, Inari in Lapland. The highest level of precipitation, 88.7 mm, was measured in Mujejärvi, Nurmes.

November began with very mild weather. In the 1st, as high temperature as 13.1 °C was measured in Kärkkä, Salo in Southwest Finland. Higher temperatures have been observed in Finland in November only in 2015 and 2020.

Predominantly mild weather continued until the 20th interrupted only with a couple of short cold periods.

Cold air straight from the Arctic Ocean started to flow to Finland after the 20th. There were still a couple of mild days in Southern Finland on 24

and 25 November but during the last five days of the month temperature remained clearly below 0 °C in the whole of Finland. In the south, temperature plunged in many places below -10 °C, in the central parts of Finland below -20 °C and in northern Lapland even below -30 °C. The lowest temperature of the month, -34.0 °C, was measured in Kevojärvi, Utsjoki on 28 November. It was the lowest temperature observed in Finland in November since 2010.

Snow cover was formed widely in the southern and central parts of Finland on 23 November. In the central parts of the country, excessive snowfall took place again on 25 November.

However, southwestern Finland and the areas along the southern coast were still virtually snow free in the end of the month. Elsewhere snow depth varied mainly between 10 and 30 cm before a severe snowstorm bringing widely 15–20 cm of fresh snow hit eastern Finland on 30 November. In Paltaniemi, Kajaani snow depth increased even by 34 cm from the morning of 30 November until the morning of 1 December. Also, the highest daily level of precipitation in November, 24.1 mm, was measured in Paltaniemi on the 30th. Nevertheless, the deepest snow cover in November, approximately half a meter, occurred around the chain of fells Pallastunturi-Ounastunturi in northwestern Lapland.

Ilari Lehtonen

-34.0 °C Utsjoki, Kevojärvi, 28.11.

+13.1 °C Salo, Kärkkä, 1.11.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: NOVEMBER 2021

• The November 2021 global average temperature was almost 0.2ºC cooler than the record-breaking November of 2020, but very close to temperatures of the other warmer Novembers: 2015, 2016 and 2019.

• In November 2021, wetter-than-average conditions established in parts of north and northeast of Europe as well as over the Mediterranean regions, where several floods occurred.

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 11/2021 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi