3/2021 — Maaliskuu oli leuto etenkin lännessä — Ilmastonmuutos lintujen näkökulmasta
S ISÄLTÖ
3/2021
Pääkirjoitus — 3 Maaliskuu oli leuto etenkin lännessä — 4 Sääkehitys maaliskuussa — 6 Maaliskuun säätapahtumia maailmalta — 7 Ilmastonmuutos lintujen näkökulmasta — 8 Arandalla tutkitaan Itämeren tilaa ja sen muutoksia — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä maaliskuussa — 16 Maaliskuun kuukausitilasto — 18 Maaliskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of March 2021 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. MAALISKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-03-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Adobe Stock
TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hada Ajosenpää Ilari Lehtonen Petra Roiha Sami Ahonen
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Indikaattorit kertovat sopeutumisesta Tässä ilmastokatsauksessa tarinaa on rakennettu indikaattoreiden ympärille. Niiden avulla on käsitelty ilmastonmuutoksen näkyviä vaikutuksia niin säässä, meressä, ilmastossa kuin luonnossa. Bioindikaattoreista on tässä numerossa esimerkkinä linnut ja miten ne ovat sopeutuneet ilmastoon, siinä tapahtuvaan luontaiseen vaihteluun ja sen lämpenemiseen. Kirjoitus on kaunis tarina luonnon ihmeistä ja luontopalveluista, joita linnut meille tarjoavat. Tarinaa on kuvitettu jutun kirjoittajan upeilla kuvilla. Tässä numerossa on käsitelty myös meren terveysturvallisuutta kuvaavaa bioindikaattoria eli sinilevää. Itämeren ja etenkin Selkämeren fysikaalista tilaa on kuvattu tutkimusalus Arandan mittausten avulla ja mm. sinileväkukinnot ovat yleistyneet viime aikoina Selkämerellä. Kun tarkastellaan ristiin säätapahtumia sivulta 5 ja vaikutuksia yhteiskunnalle mm. liikenteen sujuvuuden suhteen sivulta 11, havaitaan, että maaliskuun sää yllätti autoilijat täysin maamme lounaisosassa. Kysymys kuuluukin, onko osa meistä jo alkanut sopeutua lämpimämpään ilmastoon, sään helppouteen ja vähälumisuuteen. Onko jo nyt unohtunut, että myös talviset olosuhteet ovat yhä mahdollisia, vaikka ilmasto lämpenee? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa kaikkea edellä kuvattua ja paljon enemmän. Erilaisia indikaattoreita, joilla voidaan seurata ilmastonmuutoksen etenemistä ja vaikutuksia, on lueteltu esimerkiksi Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) sivuilla. Indikaattorit kuvaavat mm. mitä on tapahtumassa, mikä merkitys muutoksella on, miten kehitymme toiminnoissamme ja mikä ohjaa meitä muuttumaan ilmaston väistämättä lämmetessä. Toivotamme lukijoillemme virkistävää vappua, jota ennusteiden mukaan vietetään tavanomaista kylmemmässä säässä. Vappua onkin juhlittu perinteisesti hyvin vaihtelevissa säissä, toisinaan saadaan räntäsadetta taivaan täydeltä, toisinaan taas paistatellaan hellelukemissa. Vapun jälkeen sää alkaa taas lämmetä, kuten näemme Ilmastokatsauksen lämpötilan viikkoennusteista sivulta 20.
HILPPA GREGOW Tutkimusprofessori
Indikaattorit kuvaavat mm. mitä on tapahtumassa, mikä merkitys muutoksella on ja mikä ohjaa meitä muuttumaan ilmaston väistämättä lämmetessä.
ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 3
-38,9 °C Kuhmo, Kalliojoki, 9.3.
+14,6 °C
Jomala, Jomalaby, 23.3.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
63,1 mm Kuukauden suurin sademäärä, Puolanka, Paljakka.
4 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
30,7 m/s Kuukauden suurin keskituulen nopeus, Muonio, Laukukero, 25.3.
KU U KAU S I KATSAUS
Maaliskuu oli leuto etenkin lännessä
KUVA: ADOBE STOCK
Maaliskuun toisella viikolla oli vielä kovia pakkasia, mutta loppukuusta kevät otti niskalenkin talvesta, ja kuukaudesta muodostui lopulta tavanomaista leudompi. Merialueilla ja Lapin tuntureilla oli maaliskuussa useita myrskypäiviä. Maaliskuun keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan 0–3 astetta vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Eniten keskilämpötila poikkesi normaalista Ahvenanmaalla, Merenkurkun saaristossa sekä Länsi-Lapissa ja vähiten Pohjois-Karjalassa, missä se oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Sää oli hyvin lauhaa maaliskuun ensimmäisinä päivinä sekä uudestaan loppukuusta 23. päivästä alkaen. Sitä vastoin maaliskuun toisella viikolla oli kylmää. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa oli kovia yöpakkasia maaliskuun 9.–11. päivinä. Jomalassa Ahvenanmaalla mitattiin 9,9 °C jo sekä 1.3. että 3.3., ja 23.3. siellä saavutettiin myös koko maaliskuun ylin lämpötila, 14,6 °C. Myös 30.3. lämpötila nousi Ahvenanmaalla lauhassa länsivirtauksessa noin 14 asteeseen. Muualla maan etelä- ja keskiosissa aina Kainuuta, Pohjois-Pohjanmaata ja Etelä-Lappia myöten maaliskuun ylin lämpötila vaihteli enimmäkseen 9 ja 12 asteen välillä. Nämä lämpötilat mitattiin maaliskuun 23. ja 31. päivien välillä, jolloin lämpötila nousi lähes päivittäin jossain päin Suomea yli 10 asteeseen. Siikajoen Ruukissa kirjattiin ylös myös aseman yli 100-vuotisen havaintohistorian uusi maaliskuun lämpöennätys, kun 28.3. mitattiin 11,3 °C.
Maaliskuun alimmat lämpötilat mitattiin kuukauden toisen viikon alkupuolella. Etenkin 9. ja 10. päivien vastaisina öinä pakkanen oli osassa maata hyvin kireää. Kuhmon Kalliojoella mitattiin 9.3. -38,9 °C, joka oli kuukauden alin lämpötila ja ylipäätään alin maaliskuun lämpötila Suomessa sitten vuoden 1998. Useimmilla paikkakunnilla kylmintä oli 10. päivän vastaisena yönä, jolloin kolmella pitkäaikaisella havaintoasemalla mitattiin uusi asemakohtainen maaliskuun kylmyysennätys. Yön alin noteeraus oli Vaalan Pelsossa mitattu -36,8 °C. Itä-Suomessa vielä 11. päivän vastainenkin yö oli hyvin kylmä.
MONIN PAIKOIN SATOI HIUKAN TAVANOMAISTA VÄHEMMÄN Maaliskuun sademäärä oli pääosin lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai jonkin verran normaalia pienempi, kuitenkin vähintään noin puolet tavanomaisesta. Eniten satoi osassa Kainuuta sekä Kilpisjärvellä, missä maaliskuu oli selvästi normaalia sateisempi. Kuukauden suurin sademäärä, 63,1 mm, mitattiin Puolangan Paljakan havaintoasemalla. Lounais-Suomessa oli osittain lumetonta jo maaliskuun alussa, ja muualla lumipeite alkoi huveta kuukauden lopun lauhoilla säillä. Vielä maaliskuun
puolivälissä maan keskiosissa oli tavanomaista enemmän lunta, mutta kuukauden päättyessä lumipeite oli koko maassa ajankohdan keskiarvoa ohuempi. Lapissa lunta oli monin paikoin reilusti alle puoli metriä eli vuodenaikaan nähden jopa poikkeuksellisen vähän. Kainuun vaaraseuduilla lumensyvyys ehti saavuttaa metrin rajapyykin, ja Puolangan Paljakassa mitattiin 22.3. kuukauden suurin lumensyvyys, 101 cm. Maaliskuun 9. päivänä tuiskutti Etelä-Pohjanmaalta Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle ulottuvalla kapealla kaistaleella noin 10–15 cm lunta. Sade tuli kuivana pakkaslumena, jota navakka tuuli pöllytti voimakkaasti, minkä seurauksena keliolosuhteet olivat tieliikenteessä erittäin vaikeat. Espoossa sattui Turunväylällä useita ketjukolareita, joissa noin kymmenen ihmistä loukkaantui ja kymmeniä autoja romuttui lunastuskuntoon. Merialueilla myrskysi maaliskuussa kuutena päivänä. Kaskisten Sälgrundissa 10 minuutin keskituulen nopeus oli 6.3. luoteismyrskyssä kovimmillaan 27,3 m/s. Lapin tuntureilla tuuli vielä kovempaa 25.3., jolloin Muonion Laukukerossa mitattiin keskituulen nopeudeksi 30,7 m/s. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 5
SÄÄKEHITYS MAAL I SKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
2.3. Maaliskuun ensimmäisinä päivinä Suomessa vallitsi lauha länsivirtaus. Norjanmerellä oli pieni matalan keskus, joka liikkui seuraavina päivinä Pohjois-Suomen yli kaakkoon, ja samalla sää kylmeni huomattavasti ilmavirtauksen kääntyessä pohjoisen puolelle.
9.3. Norjanmerellä kehittynyt pieni matalan keskus liikkui Lounais-Suomen yli kaakkoon tuoden runsaita lumisateita Etelä-Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle ulottuvalle kapealle kaistaleelle. Itä- ja Pohjois-Suomessa oli korkeapaine ja kylmää ilmaa. Seuraavana yönä pakkasta oli maan keskiosissakin monin paikoin 30–35 astetta.
16.3. Pakkasjakson jälkeen laaja matalapaineen alue liikkui Atlantilta Pohjolan ylle ja sää lauhtui koko maassa. Maaliskuun puolivälissä täyttyvä matalapaine oli liikkunut jo Suomen koillispuolelle ja luoteesta alkoi vähitellen virrata kuivempaa ja viileämpää ilmaa.
25.3. Maaliskuun viimeisellä viikolla Keski-Eurooppaan muodostui korkeapaineen alue ja Pohjolassa vallitsi leuto lounainen ilmavirtaus. Keski-Euroopassa sää lämpeni kuukauden loppua kohti entisestään ja maaliskuun kahtena viimeisenä päivänä mitattiin Saksassa, Benelux-maissa, Ranskassa ja Britanniassa uusia ajankohdan lämpöennätyksiä lämpötilan noustessa jopa 25 asteen vaiheille. 6 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
M AA L I S KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MAALISKUUSSA 2021 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Maaliskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kahdeksanneksi korkein.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli noin 5 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 maaliskuun keskiarvo. Maaliskuun merijään laajuus oli yhdeksänneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella. Merijään laajuus saavutti maksimin 21. päivä maaliskuuta ja mikäli tämä jää vuoden 2021 maksimilaajuudeksi, niin se on seitsemänneksi pienin maksimilaajuus satelliittihavaintojen aikakaudella. POHJOIS-AMERIKKA Pohjois-Amerikassa maaliskuu oli lämpimin maaliskuu vuoden 2016 jälkeen ja koko mittaushistorian 10:nneksi lämpimin.
AASIA Aasiassa maaliskuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin.
YHDYSVALLAT Yhdysvalloissa tämän vuoden maaliskuu oli kolmen lämpimimmän maaliskuun joukossa 127-vuotisen mittaushistorian aikana.
AFRIKKA Afrikassa maaliskuu oli mittaushistorian 11:nneksi lämpimin.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa maaliskuu oli mittaushistorian 16:nneksi lämpimin. TROOPPINEN SYKLONI NIRAN Eteläisellä Tyynellä valtamerellä muodostunut trooppinen sykloni Niran oli toinen kategorian 5 trooppinen hirmumyrsky vuonna 2021. Trooppinen sykloni aiheutti laaja-alaista tuhoa Uudessa-Kaledoniassa, vaikkakin voimakkaimmat tuulennopeudet esiintyivät ulkomerellä. ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli noin 10 % suurempi kuin vuosien 1981–2010 maaliskuun keskiarvo. Maaliskuun merijään laajuus oli 10:nneksi suurin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA KUUSSA 2021 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA Surface air temperature anomaly for March 2021 Surface air temperature anomaly for March 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Europe
Global Global
Europe
111111 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C
Date created: 2021-01-03
Date created: 2021-04-05
Date created: 2021-04-05
LISÄTIETOA
-2-2 -2 -4-4 -4 -6-6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202103 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-11 -11
-11
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 7
Ilmastonmuutos lintujen näkökulmasta
8 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
L I N N U T JA I L MASTO NM UUTOS
Ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiskuntaan on viime vuosina saanut kasvavaa huomiota. Ilmastotutkimuksissa yritetään arvioida, kuinka suureen lämpötilan nousuun voidaan vielä jollain tapaa sopeutua. Mutta miten pärjäävät eläimet ympärillämme?
KUVA: NADJA WEISSHAUPT
ILMASTONMUUTOS VAIKEUTTAA ETENKIN ERIKOISTUVIEN LINTULAJIEN SOPEUTUMISTA Jos siis ihmisten maailma muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena, niin varmasti lintujen maailmakin. Merenpinnan noustessa on odotettavissa, että lintujen pesimäja ruokailupaikat rannikoilla pienenevät tai häviävät. Jos äärimäiset säätilanteet kuten kuivuus, sateet ja myrskyt lisääntyvät, se voi tarkoittaa korkeampaa poikaskuolleisuutta sekä lisää haasteita muuton levähdyspaikoissa ja talvehtimisalueilla. Myös lintujen loiskuormitus voi kasvaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena kasvillisuuskin muuttuu; esimerkiksi Suomessa metsä kasvaa pohjoisemmaksi ja korvaa vähitellen puutonta tunturimaisemaa. Useille lintulajeille se tuo uusia pesimäalueita ja ravintolähteitä, mutta toisille elinympäristö muuttuukelvottomaksi. USA:ssa on arvioitu, että 1970-luvulta lähtien pesimälinnuston määrä on vähennyt noin 30 % (eli noin kolmella miljardilla lintuyksilöllä) ja globaalisti monien lintupopulaatioiden muutokset ovat olleet erittäin nopeita viimeisten 20–30 vuoden aikana. Yleisesti
voi sanoa, että sopeutujat menestyvät paremmin kuin erikoistujat, joiden menestys on kiinni tietyistä olosuhteista, pesimäpaikoista ja ravinnosta. Sinisorsa on esimerkki sopeutujasta. Suomessa on havaittu, että useat lajit pärjäävät täällä hyvin lauhoina talvina, eli muuttoreitit ovat lyhentyneet tai linnut jäävät kokonaan Suomeen. Esimerkiksi usea vesilintulaji talvehtii nykyään tuhansittain Ahvenanmaan alueella, ja vastaavasti lintujen talvimäärä Keski-Euroopan järvillä on pienentynyt. Mustarastaat jäävät entistä useammin Suomeen, mihin vaikuttaa myös lintujen talviruokinta. Viime vuoden lämpimänä talvena ensimmäisestä mustarastaan pesästä Espoossa lähtivät poikaset jo helmikuun alussa. Myös muiden yksittäisten muuttavien pikkulintujen havainnot talvella yleistyvät – monesti
KUVA: NADJA WEISSHAUPT
Ilmaston muuttuminen on Maan historiassa vaikuttanut eläinten evoluutioon lukemattomia kertoja. Pahimmat sukupuuttoaallot yhdistetään ilmaston nopeisiin ja suuriin muutoksiin. Nykytilanteessa linnut ovat suosittuja ja oleellisia tutkimuskohteita, ns. bioindikaattoreita, jotka kertovat herkästi ympäristön tilasta. Ne pesivät kaikissa seitsemässä maanosassa monenlaisissa elinympäristöissä ja vuorovaikuttavat monen muun eläimen kanssa sekä saaliina että petoina. Linnuilla on myös tärkeä rooli siementen levittämisessä, tuholaistorjunnassa ja kasvien pölyttämisessä, mitkä ovat myös ihmisille tärkeitä palveluita.
Tulipäähippiäinen pesi vuonna 2020 ensimmäistä kertaa Suomessa. Pesintä havaittiin Porissa ja Helsingissä. ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 9
ITÄMEREN TUTKIM U STA A R A N DA L L A
MUUTOKSET NÄKYVÄT MYÖS SUOMESSA UUSIEN LAJIEN ALUEVALTAUKSINA Ilmastonmuutos tuo myös uusia pesimälajeja Suomeen. Yksi Euroopan pienimmistä lajeista, tulipäähippiäinen, on viime vuosina levittänyt pesimäaluettaan pohjoiseen, ja Suomessa on jo havaittu sen ensipesinnät. Kun eteläiset lajit leviävät pohjoiseen, pohjoiset lajit väistävät vielä pohjoisemmaksi – jos pystyvät – tai niiden pesimäkannat pienenevät. Sama koskee vuoristolajeja, jotka siirtyvät ylöspäin niin kauan kun voivat. Haasteena on myös, että pesimäaika on evoluution aikana kehittynyt siten, että linnut pesivät, kun energiapitoinen ravinto eli usein hyönteiskanta on runsaimmillaan. Ilmastonmuutoksen seurauksena lintujen pesiminen ja hyönteisten esiintyminen ei enää välttämättä sovi hyvin yhteen, jolloin poikasten ravinnon saanti ja selviytyminen huononevat. Hyvä uutinen on, että ainakin toistaiseksi suojelualueet voivat jonkin verran puskuroida ilmastonmuutoksen vaikutusta. Kuitenkaan ilmastonmuutos ei ole ainoa haaste linnuille nykymaailmassa. Elinympäristöjen laaja tuhoaminen vähentää lintujen sopeutumisvaihtoehtoja, ja mikäli tutkitaan eri tekijöiden vaikutusta lintujen sopeutumiseen, elinympäristön ongelmat voivat olla vaikeasti erotettavissa ilmastonmuutoksen seurauksista. Joka tapauksessa väestönkasvun ja huonosti hallitun ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla valtavat sekä ihmiskunnalle että maailman linnustolle.
Nadja Weisshaupt ja Jarmo Koistinen
KUVA: JUHA TUOMALA
lintuharrastajien iloksi, mutta itse asiassa se on huolestuttava ilmiö. Kylmänpurkaus tarkoittaa monille lajeille usein menehtymistä tai pakomuuttoa etelään, kun ruokaa ei enää löydy. Lämpenemisen myötä erityisesti alkukevään lajit palaavat talvehtimisalueilta Suomeen entistä aikaisemmin. Esimerkiksi kiuru ja töyhtöhyyppä saapuvat tänne jo helmi-maaliskuussa, kun ne ennen saapuivat maalis-huhtikuussa.
Arandalla tutkitaan Itämeren tilaa ja sen muutoksia Tutkimusalus Arandalla tehtävät tutkimusmatkat tuottavat tietoa Itämeren fysikaalisista olosuhteista Itämeren tilan seurannan tueksi. Seuranta-aineiston pitkät aikasarjat lämpötilasta, suolaisuudesta ja happipitoisuudesta kertovat Itämeressä tapahtuvista muutoksista. Itämeren vesimassat ovat lämpenemässä ja erityisesti tämän talven seurantamatka toi esiin paikoin ennätyksellisen korkeat syvän veden lämpötilat. Selkämeren tilaan liittyvät asiat ovat viime aikoina nousseet esiin. Selkämeri on paremmassa kunnossa kuin eteläisemmät merialueet, esimerkiksi Itämeren pääallas, mutta sen tila on heikentymässä. Muun muassa sinileväkukinnot ovat yleistyneet ja syvänteiden happipitoisuus laskenut. Arandalla tehtävät tutkimusmatkat tuovat lisätietoa Itämeren pääaltaan ja Selkämeren vesimassojen ominaisuuksista sekä niiden liikkeistä ja sekoittumisesta. Vesimassojen mukana kulkeutuvat myös ravinteet, joita levät tarvitsevat kasvamiseen. Viime vuosina tutkimusmatkoilla on kerätty aineistoa pääaltaan ja Selkämeren välisten syvänteiden ja niiden välillä olevien kynnysten lämpötila-, suolaisuus- ja virtausolosuhteista. Mittausten avulla tutkitaan muutoksiin vaikuttavia prosesseja ja arvioidaan myös Selkämeren tilan kehitystä. Laura Tuomi
10 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: ADOBE STOCK
Pääkaupunkiseudulla talven kenties hankalimmat keliolosuhteet koettiin maaliskuun 9. päivänä, jolloin pakkaslunta tuiskutti kovan tuulen kera toistakymmentä senttiä. Espoossa liikenne oli Turunväylällä useita tunteja poikki kymmenien autojen ketjukolarien takia. Kolareissa loukkaantui noin kymmenen ihmistä.
ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2021 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
AA RR KTI SE KTI ST ETALUEET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA
Arktisella alueella merijää peitti maaliskuussa noin 14,5 miljoonaa neliökilometriä. Jäällisen alueen laajuus oli noin 6 % vuosien 1981–2010 maaliskuun keskiarvoa pienempi. Merijään laajuus saavuttaa tyypillisesti vuosittaisen maksiminsa maaliskuussa, mutta vielä ei voida varmuudella sanoa, että päästiinkö maaliskuussa vuoden 2021 maksimilaajuuteen. Vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella merijään laajuus oli tämän vuoden maaliskuussa havaintohistorian kahdeksanneksi pienin. Pienin ja toiseksi pienin maaliskuun merijään laajuus on havaittu vuonna 2015 ja 2018. Maaliskuussa koko Pohjoinen jäämeri on yleensä merijään peitossa, joten merkittäviä poikkeamia havaitaan tavallisesti vain subarktisella vyöhykkeellä sekä Koillis-Atlantilla. Merijäätä esiintyi tavanomaista vähemmän Pohjois-Atlantin alueella, Kanadan koillispuolelta pohjoiselle Barentsinmerelle ulottuvalla kaistaleella. Barentsinmeren kaakkoisosa oli maaliskuussa ainoa alue, jolla voidaan sanoa merijäätä esiintyneen tavanomaista enemmän. Tyynen valtameren alueella merijään reunan sisäpuolella esiintyi tavanomaista enemmän merijäätä, mutta reunan eteläpuolella, etenkin Beringinmerellä, merijäätä esiintyi tavanomaista vähemmän.
Arctic sea ice concentration for March 2021 Arctic sea ice concentration for March 2021 Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction ecmf VT: Sunday 01 March 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction ecmf VT: Sunday 01 March 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
100 100
Anomaly Anomaly
100 100 7575
8080 6060 %% 4040 Date created: 2021-04-02
Date created: 2021-04-02
2020 Average ice edge March 1981-2010 Average ice edge March 1981-2010
00
5050 2525 %% 0 0 -25-25 -50-50 -75-75 -100 -100
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella maaliskuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1981-2010 keskiarvosta maaliskuussa 2021. keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Maaliskuun 10. päivän aamu oli maan keskiosissa monin paikoin koko talven kylmin. Vaalan Pelsossa mitattiin -36,8 °C, joka on vuonna 1944 perustetun aseman havaintohistorian alin maaliskuun lämpötila. Yli 40 vuotta toimineista havaintoasemista uusi maaliskuun kylmyysennätys saavutettiin myös Haapaveden Mustikkamäellä (-31,6 °C) ja Savonlinnan lentoasemalla (-33,3 °C).
ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä M AA L I SKU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Maaliskuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä M AA L I S KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 17
MAALISKUUN KUU KAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM
2021
1981– 2010
2021
PVM
2021
PVM
2021
1981– 2010
2021
PVM
2021
1981– 2010
1,0
-0,6
7,4
30.
-9,0
10.
18,3
33
4,0
12.
0
8
JOMALA JOMALABY
1,8
-0,6
14,6
23.
-9,6
10.
30,3
38
8,6
11.
0
9
HELSINKI KAISANIEMI
0,0
-1,3
9,8
31.
-15,1
10.
38,3
38
10,2
9.
19
23
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
-0,9
-1,9
10,0
31.
-17,5
10.
33,5
37
8,9
29.
30
21
JOKIOINEN ILMALA
-0,8
-2,4
11,2
23.
-18,1
10.
25,1
32
6,9
29.
8
28
KOUVOLA ANJALA
-1,6
-2,6
9,5
31.
-19,8
10.
40,6
43
12,1
14.
30
36
KANKAANPÄÄ NIINISALO
-1,2
-2,8
10,0
23.
-21,0
10.
22,4
38
3,8
28.
29
44
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
-3,1
-3,8
10,7
30.
-31,4
10.
19,9
36
7,3
6.
64
46
SAVONLINNA PUNKAHARJU
-3,2
-3,6
10,4
24.
-28,1
10.
32,9
34
6,9
15.
53
46
SEINÄJOKI PELMAA
-1,4
-3,1
9,7
30.
-26,4
10.
22,0
26
5,0
6.
47
27
KUOPIO MAANINKA
-3,7
-4,1
9,6
28.
-33,4
10.
18,2
35
8,1
6.
63
49
LIEKSA LAMPELA
-4,7
-4,9
9,8
24.
-33,4
10.
18,8
31
4,9
20.
54
60
SIIKAJOKI RUUKKI
-3,3
-4,5
11,3
28.
-33,2
10.
31,2
29
11,1
29.
50
42
SUOMUSSALMI PESIÖ
-5,6
-6,0
10,3
28.
-33,1
9.
46,2
40
20,0
29.
74
73
ROVANIEMI APUKKA
-5,0
-7,0
9,0
23.
-33,7
10.
19,4
32
6,0
6.
61
58
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
-5,2
-7,5
7,8
23.
-30,3
10.
19,2
30
5,9
6.
66
75
INARI SAARISELKÄ
-6,6
-7,3
5,3
23.
-26,5
9.
25,9
36
5,8
31.
64
79
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-6,3
-9,3
3,4
24.
-21,4
19.
61,7
31
15,5
23.
63
96
UTSJOKI KEVO
-6,0
-8,2
6,6
28.
-28,6
9.
18,4
21
4,7
14.
53
65
LUMENSYVYYS
AURINGONPAISTETUNNIT 15.3.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2021
1981–2010
UTÖ
139,5
138
MAARIANHAMINA
141,0
130
TURKU
130,5
134
HKI-VANTAA
125,1
131
KOTKA
117,7
134
JOKIOINEN
125,1
130
KOUVOLA
114,9
126
JYVÄSKYLÄ
138,0
126
SEINÄJOKI
138,2
131
KUOPIO
160,4
121
OULU
174,7
137
ROVANIEMI
151,1
132
SODANKYLÄ
144,9
128
UTSJOKI
122,5
123
18 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
31.3.
M AA L I S KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko 4–8 m/s kohtalainen
HAVAINTOASEMA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
14–21 m/s kova
VALASSAARET
21– m/s myrsky
KEMI AJOS
KRISTIINANKAUPUNKI
KALAJOKI, ULKOKALLA
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 1 6 – 2 1 Ennuste on tehty 19.04.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
19.4.–25.4. X.X.–X.X.
26.4.–2.5. X.X.–X.X.
X.X.–X.X. 3.5.–9.5.
10.5.–16.5. X.X.–X.X.
17.5.–23.5. X.X.–X.X.
24.5.–30.5. X.X.–X.X.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 3/2021
F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F M A RCH 2021
March was milder than usually in western Finland There were some noteworthily cold nights during the second week of March, but towards the end of the month, weather turned considerably milder. Eventually, the mean temperature in March was milder than usually, particularly in western Finland. According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the ean temperature in March exceeded the long-term average by 0–3 °C. he warm anomaly was largest in the land Islands, Kvarken Archipelago, nd western Lapland. In North Karelia n the east, the mean temperature was ery close to the average. It was markedly mild during the first ays of March and again from the 23rd nwards until the end of the month. The oldest period in March occurred during he second week of the month when there ere a few exceptionally cold nights. The highest temperature in March was measured in Jomalaby, Jomala in the Åland Islands on the 23rd with a thermometer reading of 14.6 °C. In the same place, temperature rose to around 14 °C also on the 30th. In addition, already in the beginning of March, both on the 1st and 3rd, thermometer showed 9.9 °C at the same station. In continental Finland, the highest temperatures were observed between the 23rd and 31st, varying mainly between 9 and 12 °C, except in the central and northern parts of Lapland where the maximum temperatures were lower. A station specific warm temperature record for March was measured in Ruukki, Siikajoki in North Ostrobothnia on the 28th with a reading of 11.3 °C.
The lowest temperature of the month, -38.9 °C, was measured in Kalliojoki, uhmo along the Russian border on 9 arch. It was the lowest temperature recorded at any Finnish weather station in March since 1998. In most of Finland, Kuhmo, Kalliojoki, the next night was the coldest in March. 9.3. In the central parts of Finland, the night of the 10th was exceptionally cold with minimum temperatures varying in many Jomala, Jomalaby, places between -30 and -35 °C. Three 23.3. stations with more than 40 years of observations even measured their lowest monthly temperatures on record, including a reading of -36.8 °C measured in Pelso, Vaala where observations began in 1944. Precipitation levels remained in most of Finland somewhat below or close to the long-term average. The Highest and lowest temperatures highest level of precipitation, 63.1 mm, was measured in Paljakka, Puolanka in the region of Kainuu. Also, the highest snow depth of the month, 101 cm, HIGHLIGHTS: MARCH 2021 was measured at the same station • The global temperature for March on the 23rd. In the end of March, the 2021 was 0.2ºC higher than the snow cover was thinner than usually 1991-2020 average. In sevenother occasions the month of March throughout Finland. was warmer than in 2021 and A blizzard on 9 March caused very they all occurred since 2010. difficult traffic conditions in the Capital • Temperatures over Europe for the month as a whole were close region. Approximately ten people were to average. injured in several pile-ups in Espoo.
-38.9 °C
+14.6 °C
Ilari Lehtonen Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 3/2021 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi