Issuu

10/2021 — Leuto lokakuu toi ennätyssateet Lappiin — Sopeutumista alueellisesti ja oikeaaikaisesti —

S ISÄLTÖ

10/2021

Pääkirjoitus — 3 Leuto lokakuu toi ennätyssateet Lappiin — 4 Sääkehitys lokakuussa — 6 Lokakuun säätapahtumia maailmalta — 7 Sopeutumista alueellisesti ja oikea-aikaisesti — 8 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä lokakuussa — 16 Lokakuun kuukausitilasto — 18 Lokakuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of October 2021 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. LOKAKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-10-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Achim Drebs Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Petra Roiha

KANNEN KUVA Ilari Lehtonen ULKOASU Marko Myllyaho

PÄÄ KI RJ OI T U S

Maankäyttö mukaan ilmastotyöhön COP26-ilmastokokous Glasgow’ssa päättyi lopulta pettymykseen, kun päätöslauselmaan kirjattiin muotoilu, joka hiilivoiman käytön lopettamisen sijaan puhuu vain sen vähentämisestä. Historiallisena saavutuksena fossiilisten polttoaineiden vähentämisestä jäi kuitenkin maininta sopimukseen. Vaikka lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen näyttää hankalalta, ilmastonmuutoksen hillintätyötä on jatkettava entistä ponnekkaammin. Fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamien päästöjen ohella maankäytöllä on osuutensa lämpenemisessä. Historiallisesti yli neljännes ihmiskunnan aiheuttamista CO2-päästöistä on peräisin maankäytöstä. Maankäyttösektorilla – jolla tarkoitetaan lähinnä maa- ja metsätaloutta – on mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään, sillä ilmakehän hiiltä voidaan sitoa takaisin kasvillisuuteen ja maaperään. Suomessa soita ojittamalla on saatu aikaan toisinaan hyvinkin tuottoisia peltoja ja metsiä, mutta turvemaiden käytön ilmastokestävyyttä heikentää turpeen hajoaminen hiilidioksidina ilmaan tai veden mukana humuksena järviin. Myös kivennäismailla maankäyttö on aiheuttanut kasvihuonekaasupäästöjä. Viime aikoina on kuultu rohkaisevia uutisia maatalouskäytänteistä, joiden avulla hiiltä voidaan sitoa maaperään. Hiiliviljely on yksi nimitys näille uudistavan maatalouden palettiin kuuluville toimille. Jatkuvapeitteinen peltotalous, muokkauksen vähentäminen, lannoituksen optimointi, maan mururakenteen parantuminen ja niin edelleen. Keinoja ja tavoitteita on paljon. Ilmatieteen laitoksella ja Suomen Akatemian ACCC-lippulaivassa tehdään useiden hankkeiden voimin aktiivista tutkimusta sekä turvemaiden käytön ilmastovaikutuksista että maatalousmaiden hiilensidonnasta ja sen tehostamisesta. Mittaamme metsien ja peltojen hiilinieluja ja kehitämme malleja, joiden avulla erilaisten toimenpiteiden ilmastovaikutuksia voidaan ennustaa ja todentaa. Haluamme olla kehittämässä maailmaa, jossa hiilensidontaa voidaan hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin ilmastotyössä. Tarvittavien kannusteiden tulee perustua tieteelliseen ja todennettuun tietoon. Sellaisen tiedon tuottamisessa Ilmatieteen laitos haluaa olla maailman kärkeä.

ANNALEA LOHILA Apulaisprofessori

Historiallisesti yli neljännes ihmiskunnan aiheuttamista CO2-päästöistä on peräisin maankäytöstä.

ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 3

-21,3 °C

Salla kk, 24.10.

+15,6 °C

Pori, rautatieasema, 1.10.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

197,9 mm Kuukauden suurin sademäärä, Tornio, Torppi.

4 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

60 cm

Kuukauden suurin lumensyvyys, Kittilä, Kenttärova, 28.10. ja 29.10.

KU U KAU S I KATSAUS

Leuto lokakuu toi ennätyssateet Lappiin

KUVA: PÄLVI SALO JA SAMULI LEHTONEN

Lokakuu oli lähes koko maassa tavanomaista sateisempi ja Lapissa sekä paikoin Pohjanmaalla jopa ennätyksellisen sateinen. Maan etelä- ja keskiosissa lokakuu oli myös selvästi tavanomaista lämpimämpi. Lokakuun keskilämpötila oli Pohjois-Lapissa lähellä vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa, mutta muualla kuukausi oli 1–3 astetta normaalia lämpimämpi. Maan etelä- ja keskiosissa lokakuu oli rannikoita lukuun ottamatta yleensä viiden lämpimimmän lokakuun joukossa viimeisten reilun 60 vuoden aikana, ja Hyvinkäällä lokakuun keskilämpötila jopa sivusi paikkakunnan ennätystä vuosilta 1961 ja 2000. Lähes koko maassa satoi lokakuussa tavanomaista enemmän. Etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa kuukauden sademäärä oli kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta Satakunnasta ja Hämeestä kohti Pohjois-Savoa ja Kainuuta ulottuvalla alueella satoi noin 1,5-kertaisesti ja Pohjanmaalla paikoin yli 2-kertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Lapissa satoi aivan maakunnan pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta 2–3-kertaisesti tavanomaiseen verrattuna, paitsi Tornionjoen alajuoksulla, missä satoi yli kolme kertaa normaalia enemmän. Muutamalla Länsi-Lapin havaintoasemalla satoi lokakuussa yli 150 mm ja Torniossa lähes 200 mm. Ilmatieteen laitoksen havaintoasemista kuukauden suurin sademäärä, 197,9 mm, mitattiin Tornion Torpissa, mutta Karungin kylän Ruotsin puoleisessa osassa Tornionjoen länsirannalla sijaitsevalla havainto-

asemalla satoi vieläkin enemmän, peräti 220,4 mm. Lapissa lokakuun sademäärät olivat ennätyksellisen suuria kaikilla havaintoasemilla maakunnan pohjois- ja kaakkoisosia lukuun ottamatta. Myös Pohjanmaalla saavutettiin uudet lokakuun sade-ennätykset Kaustisilla ja Kalajoella.

LEUDON ALKUKUUN JÄLKEEN TALVI SAAPUI LAPPIIN AJALLAAN Lokakuun ensimmäisen kolmanneksen ajan koko maassa vallitsi selvästi tavanomaista lämpimämpi sää. Etelä-Suomessa lämpötila pysytteli hyvin tasaisesti noin 10 ja 15 asteen välillä, ja kuukauden ylin lämpötila, 15,6 °C, mitattiin Porissa 1.10. Lapissakin oli lähes yhtä lämmintä, ja 4.10. Sallan sekä Savukosken seudulla mitatut noin 14 asteen lämpötilat ovat havaintohistorian ylimpiä lokakuun lämpötiloja tällä alueella. Alkukuun runsaimmat sateet saatiin Lapissa lokakuun 4. ja 6. päivinä. Lokakuun 9. päivän vastaisena yönä osassa Lappia satoi myös lunta, mutta varsinaisesti talvi tuli Lappiin lokakuun puolivälissä, eli melko tyypilliseen aikaan. Lokakuun puolivälissä Atlantilta saapui matalapaine, joka liikkui hitaasti

Perämeren ja Suomen pohjoisosien yli itään 14.–17.10. Selkämeren rannikolla myrskysi 15.10., ja Pohjanmaalle sekä Lappiin matalapaine toi enimmillään jopa 50–80 mm sadetta. Pohjoisosiltaan sade tuli lumena, ja 17. päivän aamuna lunta oli Kittilän Kenttärovalla peräti 48 cm. Yleisesti lunta kertyi Kittilän, Muonion ja Enontekiön alueella sekä Inarin kunnan eteläosissa parissa päivässä 10–30 cm. Lokakuun 20. päivänä maan keski- ja pohjoisosissa pyrytti lunta. Kainuussa ja Etelä-Lapissa lunta kertyi noin 10–20 cm. Lapissa lumipeite vahvistui vielä loppukuusta siten, että enimmillään lunta oli Kenttärovalla 60 cm. Eteläisimmillään lumiraja kulki 23. lokakuuta Somerolla, mutta maan etelä- ja keskiosissa sää muuttui lokakuun viimeisellä viikolla jälleen erittäin leudoksi, ja kuukauden päättyessä lunta oli jäljellä enää Lapissa ja Koillismaalla. Ennen loppukuun lauhtumista syvä matalapaine liikkui Suomen eteläosien yli itään 22.10. Suomenlahdella tuuli voimistui myrskyksi, ja Kotkan Haapasaaressa mitattiin peräti 33,3 m/s puhaltanut puuska. Erityisesti Satakunnassa ja Pirkanmaalla puolestaan satoi hyvin runsaasti, paikoin noin 50 mm parin päivän aikana. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 5

SÄÄKEHITYS LOKAKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

4.10. Lokakuun ensimmäisellä viikolla Suomen itäpuolella Venäjällä oli vahva korkeapaine ja Pohjois-Atlantilla oli laaja matalapaineen alue. Näiden välistä Suomeen virtasi lämmintä ilmaa etelästä. Etelä-Suomessa lämpötila nousi ylimmillään 15 asteen tuntumaan, ja myös pohjoisessa oli lähes yhtä lämmintä. Ruotsin Lapissa Abiskossa mitattiin peräti 16,2 °C. 15.10. Lännestä saapui matalapaine, joka lähes pysähtyi Perämerelle. Selkämerellä myrskysi, ja Pohjanmaalla sekä Lapissa satoi hyvin runsaasti. Länsi-Lapissa sade jatkui tauotta parin päivän ajan. Torniossa satoi 52,3 mm vuorokaudessa ja kahden päivän aikana noin 80 mm. Pohjoisreunaltaan sade tuli lumena, ja Kittilän Kenttärovalla lunta kertyi kolmessa päivässä 48 cm. 22.10. Suomen eteläosien yli itään liikkunut matalapaine aiheutti myrskytuulia Suomenlahdella sekä Rauman edustalla. Matalapaine toi mukanaan myös hyvin runsaita sateita. Satakunnassa ja Pirkanmaalla satoi parissa päivässä enimmillään noin 50 mm. Viimeiset sateet tulivat lumena, ja seuraavana aamuna lunta oli eteläisimmillään Somerolla 7 cm maassa. 30.10. Lokakuun viimeisellä viikolla Etelä- ja Keski-Suomessa vallitsi hyvin lauha etelän ja lounaan välinen ilmavirtaus ja lämpötila kohosi yleisesti 10 asteen vaiheille. Lapin yli liikkui sadealueita. Varsinkin Keski- ja Pohjois-Lapissa sateet tulivat lumena lämpötilan pysytellessä siellä enimmäkseen pakkasen puolella.

6 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

LO KA KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA LOKAKUUSSA 2021 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Lokakuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson neljänneksi korkein. ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus lokakuussa oli yhdessä vuoden 2017 lokakuun kanssa kahdeksanneksi pienin vuonna 1979 alkavalla satelliittihavaintojen aikakaudella. EUROOPPA Lokakuu oli viilein sitten vuoden 2016 lokakuun, mutta silti keskimääräistä lämpimämpi.

POHJOIS-AMERIKKA Lokakuun keskilämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein. Ainoastaan lokakuussa 1963 oli lämpimämpää.

AASIA Lokakuu oli mittaushistorian 12:nneksi lämpimin.

YHDYSVALTAIN LÄNSIOSAT Osassa Kaliforniaa saatiin lokakuun lopulla ennätyksellisen runsaita sateita.

YHDYSVALLAT Lokakuu oli 127-vuotisen mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

HURRIKAANI RICK Rick rantautui Meksikon lounaisosiin kategorian 2 hurrikaanina. Myrskyn tuomat rankkasateet aiheuttivat alueella tulvia, ja kovat tuulet vahingoittivat koteja sekä kaatoivat voimalinjoja ja puita.

AFRIKKA Lokakuu oli mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin.

TROOPPISET MYRSKYT Tammikuusta lokakuuhun ulottuvalla jaksolla kehittyi yhteensä 86 trooppista myrskyä, jotka saivat nimen. Lukema on keskimääräistä korkeampi. Pohjois-Atlantilla on tällä hurrikaanikaudella kehittynyt nimettyjä trooppisia myrskyjä 21. Määrä on mittaushistorian kolmanneksi suurin.

ETELÄ-AMERIKKA Lokakuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Ainoastaan vuosien 2014 ja 2020 lokakuut olivat lämpimämpiä.

OSEANIA Lokakuu oli viilein sitten vuoden 2016, mutta kuitenkin keskimääräistä lämpimämpi.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli 43-vuotisen mittaushistorian neljänneksi pienin. Ainoastaan vuosien 1984, 1986 ja 2016 lokakuussa merijään laajuus on ollut pienempi.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA LOKAKUUSSA 2021 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly for October 2021 Surface air temperature anomaly for October 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe

Global Global Global

Europe Europe

111212 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2021-11-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2021-11-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202110 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -12

-12

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 7

Sopeutumista alueellisesti ja oikea-aikaisesti

8 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

I L M ASTO N M U U TO KS E E N S O P E U TUM I NEN

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja Suomen ilmastopaneelin syyskuussa 2021 julkaisema raportti korostaa hillinnän ja sopeutumisen kiireellisyyttä. COP26-kokouksessa kuultiin lukuisia puheita siitä,

ohjausvaikutusta sopeutumisessa Suomessa ja

miksi on satsattava kaikki mahdollinen tuki fos-

muissa maissa. Tarkastelimme maakunnittain, mi-

siilitaloudesta irtaantumiseen. Ilmastokatsauksen

ten ilmastoasioita on johdettu strategisesti. Laa-

pääkirjoituksessa mainittiin, että lopputulema oli

dimme alueelliset tarkastelut menneen ilmaston-

hienoinen pettymys. Samaan hengenvetoon tode-

muutoksen ja tulevaisuuden ilmastonmuutoksen

taan kuitenkin, että se oli myös realismia, sillä on-

osalta maakunnittain ja merialueittain (kuva 1).

han niin, että välittömästi fossiilitaloudesta emme voi irtaantua. Tärkeää on, että nyt olemme vihdoin sitoutuneet irtaantumaan ripeästi. Edellinen kappale kiteyttää sen, miksi on kiire sopeutua. Nykyiset päästövähennystoimet ovat jäljessä 1,5 asteen tavoitteesta, joka Suomessa tarkoittaa lämpötilan 3 asteen nousua esiteollisesta ajasta. Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä. Meidän on sopeuduttava koko yhteiskunnan voimin. Kerrataan vielä, mitä sopeutuminen tarkoittaa. Sopeutuminen tarkoittaa aktiivista työtä nykyisten ja tulevien sää- ja ilmastoriskien ja niiden vaikutusten hallitsemiseksi. Sopeutumisen avulla sää- ja ilmastoriskien ennakoituja haitallisia vaikutuksia ihmisille, eläinkunnalle ja ympäristölle voidaan mi-

KUVA: MARC MATECKI / PIXABAY.COM

nimoida tai jopa estää. Tästä hyötyy koko yhteis-

Tunnistimme, että vaikka a) poliittista ohjausta on ollut, b) ilmastostrategioita on laadittu ja c) ilmastotietoa on jaettu, tämä ei ole vienyt asioita vielä riittävästi eteenpäin. Havaitsimme, että poliittisen ohjauksen vaikuttavuuden mittaamisen tueksi tulisi järjestää sopeutumisen seuranta. Pitäisi tietää, mitä tehdään ja missä, kenen vastuulla se on, ja miten raportoida. Ilmastostrategioita on tehty kaikissa maakunnissa ja Ahvenanmaalla. Strategiat ovat olleet hillintäpainotteisia, ja niitä on toteutettu paikoin erinomaisestikin. Sopeutumista ei Suomessa ole alueellisesti tasavahvasti vielä edistetty. Lisäksi tunnistimme, että ilmastoaineistoja tulee olla kaikille tarjolla aiempaa monipuolisemmin, paikkatietona, ja alueille oleellisina palveluina. Havaitsimme myös, että sopeutumi-

kunta niin hyvinvoinnin, turvallisuuden kuin talou-

sen toimien edistystä on hidastanut vastuiden

dellisen näkökulman kannalta.

epäselvyys ja resurssien puute. Erilaisten haas-

Suomen Ilmastopaneelin hankkeessa tavoittee-

tatteluiden ja työpajojen avulla saimme selville,

na oli selvittää, missä meillä Suomessa sopeutumi-

että ilmasto-osaamista tulisi vahvistaa. Selvisi

sen suhteen nyt mennään. Analysoimme politiikan

myös, että sopeutumistoimia tulisi edistää koor-

Kuva 1. Esimerkki alueellisesta ilmastonmuutostarkastelusta. Sademäärän ennustettu muutos Varsinais-Suomessa verrattuna jaksoon 1981–2010 eri päästöskenaarioissa. ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 9

IL MASTONMUUTOKSEEN SOP EU T U M I N EN

dinoidusti alueen pääkielellä, eli esimerkiksi myös ruotsiksi ja saamen kielellä. Jotta asioissa tästä lähtien päästään nopeammin eteenpäin ja jotta tietoa olisi tarjolla samanarvoisesti, laadimme jokaiselle maakunnalle ja viidelle merialueelle samanlaisen tietopaketin sää-, ilmasto-, tulva- ja meririskeistä ja –muutoksista. Toivomme, että koostettu tietopaketti herättää kysymään lisätietoja, jos aineisto ei riitä. Edellä mainitun lisäksi Suomen ilmastopaneelin SUOMI-hanke syventyi ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin, sillä niiden kirjo on mittava. Olisi hyvä, että kaikki ymmärtävät, että ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen talouteen niin suorasti kuin epäsuorastikin. Seuraavaksi kuvaamme miten: Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa sääilmiöiden esiintymiseen, kestoon ja voimakkuuteen, samoin on eri puolilla maailmaa. Sääilmiöstä riippuen, vaikutukset voivat syntyä nopeasti tai hitaasti kumuloituen. Esimerkiksi äkilliset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, metsäpalot, superhelteet ja rankkasateet ja niistä aiheutuvat tulvat voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta niiden kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää riskeihin varautumalla. Vaikka tapahtuma ei sattuisi Suomessa, voi sillä olla vaikutusta Suomelle esimerkiksi raaka-ainevirrassa. Pitkällä aikavälillä etenevien ilmaston trendimuutosten taloudelliset seuraukset ovat todennäköisesti äkillisiä vahinkoja jopa merkittävämmät. Tämän johdosta ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat yhteiskunnan eri toimialoilla ja alueellisesti hyvin eri tavoin. Vaikutusketjujen paikallinen ja globaali kompleksisuus selittää myös sen, miksi kokonaisvaltainen käsitys ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen kustannuksista on vasta alkutekijöissään.

SUOSITUKSET TULEVAISUUTEEN Pääpiirteittään suosittelemme seuraavaa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ml. kustannuksia ja hyötyjä on analysoitava yhä monipuolisemmin. Maakuntien sopeutumistyötä pitää vahvistaa. Alueellista ilmastonmuutostiedon tarjontaa tulee lisätä ja kohdentaa tiedon tarvitsijoille. Myös kuntien ja kaupunkien tulee hillinnän rinnalla huomioida sopeutuminen ja kestävän kehityksen periaatteet, eli yhä tarkemmassa aika- ja paikkaskaalassa tulisi tarjota tietoa aluesuunnittelun ja osallistamisen tueksi. Ylipäätään meidän on yhteiskunnassa muutettava omaa arvopohjaam10 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

SUOMI-HANKE LYHYESTI • Osa 1 johtopäätös: päätöksentekoa tulee kirittää ja tukea räätälöidyllä tiedolla. • Tietotarpeiden selvittämiseksi tarvitaan lisää vuorovaikutusta ja uusia yhteistyötapoja. Strategia ei riitä vaan tarvitaan konkreettisia toimia. • Koulutusta ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan alalla tulee lisätä, samoin rahoitusta toimenpiteille. • Tarvitaan paikkatietopalveluita, vaikutusanalyysejä kustannushyötyanalyyseineen, päätöksenteon tueksi. • Sopeutumisen toimeenpanoa on kehitettävä ymmärtäen, että maa, vesistöt, meri ovat kytkettyjä systeemeitä ja niin ovat kaupungit ja luonnonympäristötkin. • Lisätietoja: Ilmastopaneelin raportti (linkki pdf-tiedostoon)

me ja ajateltava uudella tavalla luonnon monimuotoisuus ja materiaalien kierrätys huomioiden. Monissa maakunnissa on halua edistää sopeutumista, ja tähän tulee tarttua systemaattisesti. Esimerkiksi Lapissa saamelaisten osallisuuden lisääminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa sekä suunnitelmallinen sopeutumistyö yhdessä perinteisen tiedon haltijoiden, tutkijoiden, viranomaisten, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa loisivat saamelaisille parempia edellytyksiä sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla. Lisäksi korostamme, että kaikkia päätöksiä tulee voida päivittää, sillä ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin joihinkin sääilmiöihin, kuten ukkosiin ja rajuilmoihin, liittyy edelleen epävarmuuksia. Kun tutkimustietoa karttuu, voidaan varmuutta lisätä. Silti on osattava toimia myös epävarmuuksien kanssa. Esimerkiksi rajuilmat ovat alueille saapuessaan vaarallisia, mutta emme muuttuvassa yhteiskunnassa välttämättä osaa toimia parhaalla tavalla. Toinen esimerkki ovat tulvariskit. Niihinkään kansalainen ei ole välttämättä varautunut niin hyvin kuin voisi. Eli tietoisuutta tulee lisätä myös viranomaisverkoston ulkopuolella, ja harjoitella vakavia tilanteita varten. Yhteenvetona vielä, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain kauas tulevaisuuteen katsomisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät meillä ja maailmalla jo nyt. Erilaisten heijastevaikutusten kautta ne alkavat merkitä meille yhä enemmän jokapäiväisessä elämässämme. On tärkeää sopeutua yhdessä ja ajoissa. Raportin taustalla olevassa Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeessa, minkä syventävä ja Ilmasto-oppaan palvelua kehittävä osa jatkuu vielä huhtikuuhun 2022, ovat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Raportin laatimiseen on osallistunut merkittävä joukko ilmastotutkimuksen asiantuntijoita. Hilppa Gregow

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: SAMULI LEHTONEN JA PÄLVI SALO

Lokakuu oli Lapissa maakunnan pohjois- ja kaakkoisosia lukuun ottamatta ennätyksellisen sateinen. Paikoin sade-ennätyksiä saavutettiin myös Pohjanmaan maakunnissa. Kaikkein sateisinta oli Länsi-Lapissa. Tornion seudulla satoi lokakuussa lähes 200 mm eli yli kolme kertaa normaalia enemmän.

ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila lokakuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot lokakuussa 2021 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen lokakuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa korkean vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA LOKAKUUSSA

Arktisella alueella merijäätä oli lokakuussa 7,33 miljoonaa neliökilometriä, mikä on noin 7 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Jään määrä kasvaa lokakuusta eteenpäin ja tänä vuonna kasvu on vastannut vuosien 1991–2020 keskiarvooa. Satelliittihavaintojen 43-vuotisella aikakaudella jäätä on yhdeksänneksi vähiten ja hieman enemmän kuin vuosina 2017 ja 2009. Jäätä on kuitenkin selvästi enemmän kuin lokakuussa 2020, jolloin sitä oli ennätyksellisen vähän. Erona syyskuuhun jääpeitettä oli lokakuussa Arktisen keskiosista etelään päin ja etenkin Siperian koillisosien rannikoille, joilla ei kuukausi sitten esiintynyt merijäätä. Jääpeitteen poikkeamien kartasta kuitenkin nähdään, että monilla Pohjoisen jäämeren rannikkoalueilla jääpeitettä oli tavanomaista vähemmän, mikä näkyi erityisesti Kanadan arktisessa saaristossa sekä pohjoisella Karanmerellä ja Laptevinmerellä. Vain Tšuktšimerellä ja Itä-Siperian merellä jäätä esiintyi tavanomaista enemmän, kuten myös syyskuussa. Itä-Siperian merta lukuun ottamatta lokakuun jääpeitteen muutokset heijastelevat lämpötilan poikkeamia. Arctic Arcticsea seaice iceconcentration concentrationforforOctober October2021 2021 Average concentration Average concentration ecmf VT : Thursday 01 March 2018 00 UTC sur face Sea ice area fraction

ecmf VT : Tuesday 01 October 1991 00 UTC sur face Sea ice area fraction

ecmf VT : Thursday 01 March 2018 00 UTC sur face Sea ice area fraction

ecmf VT : Tuesday 01 October 1991 00 UTC sur face Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2021-11-03

2020 Average iceice edge October 1991-2020 Average edge October 1991-2020

Anomaly Anomaly

100 100 7575 5050 2525 0 0 %% -25 -25 -50 -50 -75 -75 -100 -100

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella lokakuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta lokakuussa 2021. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Lapissa lokakuun runsaat sateet tulivat osittain lumena, ja osassa Lappia lunta kertyi jo varsin runsaasti, enimmillään puolisen metriä. Kuukauden suurin lumensyvyys, 60 cm, mitattiin Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla. Viimeksi Suomessa on havaittu lokakuussa suurempia lumensyvyyksiä vuonna 1968.

ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä LOKA KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Lokakuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä LO KAKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 17

LO KAKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2021

1991– 2020

2021

PVM

2021

PVM

2021

1991– 2020

2021

PVM

2021

1991– 2020

9,8

8,4

13,9

2,7

23.

63,4

8,5

JOMALA JOMALABY

8,8

6,9

14,5

-2,8

24.

101,0

27,2

KAARINA YLTÖINEN

8,3

6,0

13,9

-3,7

19.

88,1

14,2

21.

HELSINKI KAISANIEMI

8,7

6,6

14,3

-2,5

24.

70,4

17,0

20.

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

8,0

5,8

14,2

-3,9

24.

87,0

15,8

11.

JOKIOINEN ILMALA

7,4

4,9

13,5

-4,6

24.

93,3

19,4

22.

KOUVOLA ANJALA

7,6

5,1

14,1

-3,2

24.

78,9

19,8

20.

HEINOLA ASEMANTAUS

7,3

4,8

14,8

-2,4

19.

67,1

12,1

20.

TAMPERE HÄRMÄLÄ

7,5

4,9

14,4

-5,6

24.

89,0

28,2

21.

KANKAANPÄÄ NIINISALO

6,9

4,3

13,8

-6,5

19.

114,5

17,9

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

6,2

3,6

13,9

-7,9

24.

72,7

13,1

20.

SAVONLINNA PUNKAHARJU

6,7

4,5

14,7

-4,0

20.

55,4

15,9

20.

SEINÄJOKI PELMAA

7,0

4,3

14,6

-3,5

24.

110,9

21,6

15.

KUOPIO MAANINKA

6,1

3,9

13,8

-5,9

24.

89,5

18,5

20.

LIEKSA LAMPELA

5,3

3,2

14,1

-6,6

20.

77,4

8,1

16.

SIIKAJOKI RUUKKI

5,2

3,0

14,0

-10,3

24.

87,0

14,6

16.

SUOMUSSALMI PESIÖ

3,3

1,5

12,9

-9,0

24.

94,8

13,2

20.

ROVANIEMI APUKKA

2,5

0,8

13,1

-18,3

24.

115,0

22,8

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

1,4

0,0

12,6

-17,9

24.

128,1

25,7

15.

INARI SAARISELKÄ

-0,8

-1,2

11,3

-18,3

25.

137,4

23,0

16.

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-0,1

-0,5

11,2

-10,5

23.

67,7

18,2

11.

UTSJOKI KEVO

-0,3

-0,4

12,8

-16,8

28.

36,8

10,2

11.

AURINGONPAISTETUNNIT

LUMENSYVYYS 15.10.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2021

1991–2020

UTÖ

74,9

MAARIANHAMINA

64,9

TURKU

40,7

HELSINKI

67,4

JOKIOINEN

45,5

KOUVOLA

57,4

JYVÄSKYLÄ

33,7

SEINÄJOKI

43,8

KUOPIO

34,9

OULU

35,0

ROVANIEMI

23,0

SODANKYLÄ

23,1

UTSJOKI

41,9

18 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

31.10.

LO KA KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 47–1 Ennuste on tehty 19.11.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

22.11.–28.11.

29.11.–5.12.

6.12.–12.12.

13.12.–19.12.

20.12.–26.12.

27.12.–2.1.

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 10/2021

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F O C TO B ER 2021

October set new precipitation records in Lapland Precipitation levels exceeded the long-term average values in October in most of Finland and in Lapland also the previous records. In the southern and central parts of Finland, also the mean temperature was clearly above the average. According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in October was close to the long-term average from 1991–2020 in northern Lapland, but elsewhere it was 1–3 °C warmer October than usually. In the southern and central parts of Finland, the month was mainly among the five warmest Octobers within the last 60 years and in Hyvinkää, the mean temperature equalled with the two warmest Octobers in record from 1961 and 2000. Precipitation levels exceeded the long-term average almost in the whole of Finland. However, in south-eastern Finland and along the southern coast, precipitation levels were close to the average. In Ostrobothnia, precipitation levels were approximately twofold compared to the average and in most of Lapland 2–3-fold. The highest level of precipitation in Finland, 197.9 mm, was measured in Torppi, Tornio, but a weather station located in the Swedish side of the village of Karunki recorded even 220.4 mm of precipitation. In Lapland, precipitation levels set new records in all of the measurement stations, except in the far north and southeast. Previous precipitation records were also broken in Kaustinen and Kalajoki in Ostrobothnia. In early October, warm weather compared to the time of year prevailed throughout Finland. However, the high-

est temperature of the month was not higher than 15.6 °C measured in Pori on the 1st. It was almost equally warm even in Lapland and on the 4th, as high temperature as 14.5 °C was measured, for example, in Salla in eastern Lapland. In mid-October, a slowly moving low pressure centre brought heavy rain to Salla parish, 24.10. Lapland and Ostrobothnia. In some locations it rained even 50–80 mm within a couple of days. In the northern edge of the precipitation area, the form Pori railway station, 1.10. of precipitation was snow. It snowed mainly 10–30 cm but in Kenttärova, Kittilä snow depth reached even 48 cm on the morning of the 17th. Associated with the low pressure, stormy winds blew on the coast of the Bothnian Sea on the 15th. Another deep low travelled across the southern parts of Finland on the 22nd. This time stormy winds occurred Highest and lowest temperatures mainly on the Gulf of Finland and approximately 50 mm of rain fell in some locations in the regions of Satakunta HIGHLIGHTS: OCTOBER 2021 and Pirkanmaa within a couple of days. • Globally the average surface temperature was the fourth highest The last week of October was again since the global records began in very mild in the southern and central 1880 parts of Finland but in Lapland snow • In Europe, October was the coolest since 2016. Still, the temperature depth kept increasing. Eventually, snow was above average. depth reached 60 cm in Kenttärova on • October 2021 was drier than average 28 and 29 October which was the highin most of central and eastern Europe, and wetter than average in the est snow depth recorded at any Finnish north and northwest and in several weather station in October since 1968. regions of southern Europe.

-21.3 °C

+15.6 °C

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 10/2021 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi