Ilmastokatsaus 6/2021

6/2021 — Kesä sai erittäin helteisen alun — Pohjanlahden sininen tulevaisuus —

S ISÄLTÖ

6/2021

Pääkirjoitus — 3 Kesä sai erittäin helteisen alun — ­ 4 Sääkehitys kesäkuussa — 6 Kesäkuun säätapahtumia maailmalta — 7 Pohjanlahden sininen tulevaisuus — ­ 8 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä kesäkuussa — 16 Kesäkuun kuukausitilasto — 18 Kesäkuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of June 2021 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

KESÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu

ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-06-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Hada Ajosenpää Achim Drebs Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Petra Roiha

KANNEN KUVA Ilari Lehtonen ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ilmasto vaihtelee ja muuttuu Tämän Ilmastokatsauksen jaksolle osui yli 20 °C:n keskilämpötila Lappeenrannassa. Se on korkein Suomen lämpötilamittausten historian kesäkuun keskiarvo. Kuukausi oli koko maassa huomattavasti tavanomaista lämpimämpi. Maapallolla ja Suomessakin syntyy uusia lämpöennätyksiä useammin kuin kylmyysennätyksiä. Mikähän on tiedeyhteisön arvio ilmastonmuutoksen etenemisestä?

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on loppusuoralla seuraavan, ilmastonmuutosta käsittelevän kuudennen arviointiraportin laadinnassa (Sixth Assessment Report, AR6).

Elokuussa ilmestyy ensimmäinen osaraportti, joka keskittyy arvioimaan uusimman ilmastonmuutosta koskevan fysikaalisen tutkimustiedon. Vuoden 2022 aikana valmistuvat muut osaraportit käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista sekä hillintää.

IPCC:n edellisen arviointiraportin ilmastonmuutoksen fysikaalista taustaa käsittelevän osaraportin ilmestymisestä on kulunut kahdeksan vuotta. Ilmastonmuutoksen uudempia luonnontieteellisiä tutkimustuloksia on muutamien aiheiden osalta esitetty pari vuotta sitten ilmestyneissä IPCC:n erikoisraporteissa: 1,5 asteen raportissa (lokakuu 2018), maankäyttöä koskevassa raportissa (elokuu 2019) ja meriä, lunta ja jäätä käsittelevässä raportissa (syyskuu 2019). Noiden raporttien jälkeen on tehty lisää tutkimuksia, ja tietomme ilmastonmuutoksen keskeisistä luonnontieteellisistä kysymyksistä on parantunut merkittävästi. Elokuussa ilmestyvä IPCC:n uusi arviointiraportti sisältää massiivisen tietopaketin maapallon ilmaston muutoksista, nykyisestä tilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä.

IPCC koostaa harvakseltaan ja perusteellisesti tutkimukseen perustuvia arviota maapallolla meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta. Ilmastokatsaus puolestaan kertoo Suomesta ja maailmalta kuukausittain, miten ilmasto vaihtelee ja muuttuu. Siten Ilmastokatsaus täydentää kuvaa ilmastosta.

HEIKKI TUOMENVIRTA Ryhmäpäällikkö

Elokuussa ilmestyvä IPCC:n uusi arviointiraportti sisältää massiivisen tietopaketin maapallon ilmaston muutoksista, nykyisestä tilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä.

ILMASTOKATSAUS 6/2021 | 3

-2,4 °C

Enontekiö, Saana, 16.6.

+33,6 °C

Parikkala, Koitsanlahti, 22.6.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

+33,2 °C Tampereen Härmälässä mitattiin 22.6. uusi Pirkanmaan maakunnan lämpöennätys

4 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

+20,2 °C Lappeenrannan Lepolassa mitattiin Suomen säähavaintohistorian ylin kesäkuun keskilämpötila

KU U KAU S I KATSAUS

Kesä sai erittäin helteisen alun

KUVA: ILARI LEHTONEN

Kesäkuu tarjosi runsaasti helteitä ja auringonpaistetta, ja kuukaudesta muodostui suuressa osassa Suomea ennätyksellisen lämmin. Juhannuksen alusviikolla kesäkuun 21.–23. päivinä esiintyi rajuja ukonilmoja.

Kesäkuu oli koko maassa huomattavasti tavanomaista lämpimämpi. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa kuukausi oli 2–4 °C pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi, ja näillä alueilla lämpimämpi kesäkuu toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Etelämpänä kuukausi oli pääsääntöisesti mittaushistorian kahden lämpimimmän kesäkuun joukossa siten, että Ahvenanmaalla, Satakunnassa ja Pohjanmaan eteläisissä maakunnissa viime vuoden kesäkuu oli vielä hieman lämpimämpi, kun taas muualla tämän vuoden kesäkuu oli muutamia paikkakuntia lukuun ottamatta kaikkein lämpimin. Eräillä alueilla kesäkuu oli peräti viitisen astetta normaalia lämpimämpi.

Myös koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa kesäkuun keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea, noin 3,9 °C jakson 1981–2010 keskiarvoa korkeampi, ja Lappeenrannan Lepolassa saavutettiin Suomen säähavaintohistorian ylin kesäkuun keskilämpötila, 20,2 °C. Aiempi ennätys, 19,8 °C, oli kirjattu niin ikään Lappeenrannassa kesäkuussa 1896.

Etelä- ja Keski-Suomessa oli kesäkuussa rannikoita lukuun ottamatta pääsääntöisesti 10–19 hellepäivää, ja monilla paikkakunnilla hellepäiviä oli ennätyksellisen paljon. Jossain päin Suomea lämpötila ylitti 25 °C:n hellerajan kaikkiaan 25 päivänä, mikä on suu-

rin kesäkuisten hellepäivien lukumäärä 1960-luvun alusta lukien. Kesäkuu oli myös tavanomaista aurinkoisempi. Esimerkiksi Helsingissä koettiin aurinkoisin kesäkuu yli 60 vuoteen.

Kesäkuun sademäärässä oli suuria alueellisia vaihteluita, mutta sateisimmat alueet löytyivät Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaan itä- ja pohjoisosista sekä Etelä-Lapista. Kuivinta oli Kaakkois-Suomessa ja lounaissaaristossa, missä kesäkuun sademäärä jäi alle puo­leen normaalista. Kuukauden suurin sademäärä, 131,7 mm, mitattiin Puolangan Kotilan havaintoasemalla ja pienin, 11,1 mm, Kotkan Rankissa.

JUHANNUSVIIKOLLA LÄMPÖ TOI UKKOSET Kesäkuun alussa Suomi kuului lähes kahden viikon ajan laajan korkeapaineen vaikutusalueeseen. Etenkin Lapissa oli hyvin lämmintä, ja Utsjoen Nuorgamissa mitattiin 3.6. alkukuun ylin lämpötila, 29,4 °C. Eräin paikoin ravakat ukkoskuurot toivat 6.–10.6. vaihtelua aurinkoiseen poutasäähän.

Lännestä virtasi viileämpää ilmaa 13.6., ja Lapissa oli suorastaan koleaa 15.6. Tällöin Lapin yli itään liikkui syvenevä matalapaine, joka aiheutti kovia tuulia etenkin maan keskiosissa.

Etelästä alkoi virrata uudestaan lämmintä ilmaa 17.6., ja tämä hellejakso jatkui kesäkuun loppuun asti. Tällä kertaa erityisen lämmintä oli maan eteläja itäosissa, kun taas Lappiin asti nämä helteet eivät yltäneet.

Kuumimmillaan sää oli 20.–23.6., jolloin monilla maan eteläpuoliskon paikkakunnilla lämpötila nousi neljänä päivänä peräkkäin yli 30 °C:een. Useilla paikkakunnilla mitattiin 22.6. uusia asemakohtaisia kesäkuun lämpöennätyksiä ja Tampereen Härmälässä myös uusi Pirkanmaan maakunnan lämpöennätys, 33,2 °C. Parikkalan Koitsanlahdessa mitattu 33,6 °C jäi puolestaan vain 0,2 °C Ähtärissä vuonna 1935 mitatusta koko Suomen kesäkuun lämpöennätyksestä. Myös yölämpötilat olivat 21.–22.6. yleisesti korkeimpia mitä näin aikaisin kesällä on koskaan mitattu.

Helteisen ilman länsireunalla kehittyi voimakkaita rajuilmoja kolmena peräkkäisenä päivänä 21.–23.6. Erityisesti 22. päivän Paula-rajuilma kaatoi paljon metsää Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuun pohjoisosissa. Seuraavana päivänä ankara rajuilma teki tuhojaan puolestaan maan etelä- ja itäosissa, varsinkin Savon maakunnissa. Kolmessa päivässä ukkoset tuottivat yhteensä yli 60 000 maasalamaa.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 6/2021 | 5

SÄÄKEHITYS KESÄKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

3.6. Kesäkuu alkoi aurinkoisen ja lämpimän korkeapainesään merkeissä. Suomen pohjoisimmalla sääasemalla Utsjoen Nuorgamissa mitattiin 3.6. peräti 29,4 °C, joka oli alkukuun hellejakson ylin lämpötila koko maassa. Helteinen säätyyppi jatkui lähes kahden viikon ajan. Erityisesti Lapissa kesäkuun alku oli poikkeuksellisen lämmin.

15.6. Kesäkuun myrskytilanne syntyi, kun syvenevä matalapaine liikkui nopeasti Lapin yli itään. Myrskytuulia todettiin Pohjanmaan rannikolla Vaasan eteläpuolella, ja etenkin laajoilla järvenselillä havaittiin maan keskivaiheilla sisämaassakin paikoin yli 20 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia. Saana-tunturilla mitattiin seuraavana yönä kuukauden alin lämpötila, -2,4 °C. 22.6. Juhannuksen alusviikolla etelästä virtasi kuumaa ilmaa maamme etelä- ja keskiosiin.

Parikkalassa mitattiin kuukauden ylin lämpötila, 33,6 °C, ja monilla paikkakunnilla lämpötila nousi neljänä päivänä peräkkäin yli 30 asteeseen, Heinolassa jopa viitenä peräkkäisenä päivänä. Kuuman ilman länsireunalla liikkui kolmena peräkkäisenä päivänä 21.–23.6. hyvin voimakkaita rajuilmoja.

26.6. Juhannukseksi kovimmat helteet väistyivät Venäjälle, mutta sää jatkui lämpimänä kesäkuun loppuun asti päivälämpötilojen vaihdellessa maamme etelä- ja keskiosissa 25 asteen molemmin puolin. Etelä-Suomen maankamaraan iski juhannuspäivänä noin 4000 salamaa.

6 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

K E SÄ KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA KESÄKUUSSA 2021 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Maailmanlaajuisesti kuukausi oli viidenneksi lämpimin kesäkuu vuodesta 1880 alkavien havaintojen aikana.

ARKTINEN MERIJÄÄ Verrattuna vuosien 1981–2010 keskiarvoon, merijää peitti arktisella alueella kesäkuussa tavanomaista pienemmän alueen.

EUROOPPA Euroopassa kesäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Useissa maissa kuukausi oli viiden lämpimimmän kesäkuun joukossa.

POHJOIS-AMERIKKA Kesäkuu oli ennätyksellisen lämmin, ja kuukauden viimeisellä viikolla koettiin mantereeen länsiosissa ennennäkemättömän voimakas helleaalto.

AASIA Aasiassa kesäkuu oli yhdessä vuoden 2010 kesäkuun kanssa mittaushistorian toiseksi lämpimin.

YHDYSVALLAT Yhdysvaltain manneralueet Alaskaa lukuun ottamatta käsittävällä alueella kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin.

POHJOISEN TYYNENMEREN ITÄOSAT Alueella oli kesäkuun loppuun mennessä vaikuttanut viisi nimettyä myrskyä, mikä on yhdessä seitsemän muun vuoden kanssa suurin määrä tässä vaiheessa vuotta.

POHJOIS-ATLANTTI Toukokuussa käynnistyneen hurrikaanikauden aikana oli kesäkuun loppuun mennessä kehittynyt neljä nimettyä myrskyä, eli yhtä monta kuin vuosina 2012, 2016 ja 2020.

HURRIKAANI ENRIQUE Hurrikaanikauden ensimmäinen hirmumyrsky alueella toi kovia tuulia ja rankkasateita osaan Länsi-Meksikoa aiheuttaen pahoja tulvia.

AFRIKKA Afrikassa oli mittaushistorian lämpimin kesäkuu.

ETELÄ-AMERIKKA Mantereen pohjoisosissa kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta mantereen eteläosissa lämpötilat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

TROOPPISET MYRSKYT Kesäkuussa nimettiin yhdeksän trooppista myrskyä. Vuosina 1997 ja 2018 nimettyjä myrskyjä oli kesäkuussa kymmenen, mikä on suurin määrä nimettyjä myrskyjä kesäkuussa.

UUSI-SEELANTI Uudessa-Seelannissa oli lämpimin kesäkuu maan vuodesta 1909 alkavien havaintojen aikakaudella.

ANTARKTINEN MERIJÄÄ Merijään laajuus kesäkuussa oli suurin sitten vuoden 2015, vajaan 1 %:n suurempi kuin vuosien 1981–2010 kesäkuun keskiarvo.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA KESÄKUUSSA 2021 JAKSON 1981–2010 Surface air temperature anomaly for June 2021 Surface air temperature anomaly for June 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Europe

Global Global Global

Europe Europe

111414 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2021-07-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2021-07-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202106 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -14

-14

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 6/2021 | 7

8 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

P O H JA N L A H D E N TU L E VAI SUUS

Pohjanlahden sininen tulevaisuus

KUVA: TAPANI HELLMAN

Itämeri on kansallisesti merkittävä luonnonvara, mutta aivan kuten metsämme, suomme, joet ja järvemme, myös hallinnassamme olevat merialueet ovat kärsineet ihmistoiminnan vaikutuksista jo vuosikymmeniä.

Vuosina 2015–2021 toteutetussa ”Pohjanlahti kestävän kehityksen alueena” (SmartSea) -hankkeessa tutkittiin, miten Pohjanlahtea voidaan jatkossa hyödyntää turvaten samaan aikaan sekä me­ren hyvä tila että biologinen monimuotoi­­­­suus. Paikallisen ihmistoiminnan lisäksi ilmaston­­muutos vaikuttaa merkittävästi Pohjanlahden olo­suhteisiin.

Pohjanlahti valittiin vuonna 2015 tutkimuskohteeksi, koska silloin arvioitiin, että tämä ”koskemattomin” Itämeren pohjoisin kolkka tulee olemaan teollisuudelle houkutteleva alue perustaa uusia merituulivoimapuistoja ja kalankasvattamoja. Pohjanlahti on myös alue, jossa ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioitiin olevan suurempia kuin muualla Itämerellä. Nämä molemmat oletukset ovat jo osoittautuneet tosiksi. Pohjanlahdelle on jo rakennettu ensimmäiset merituulivoimapuistot. Selkämeren Ruotsin puoleiselle Eystrasaltin alueelle suunnitellaan noin 300 tuulivoimalan puistoa, jonka energiantuotto vastaisi keskisuuren ydinvoimalan kapasiteettia. Muutama suuri kalankasvattamokin on jo perustettu, ja uusia lupia on käsittelyssä. Ilmastonmuutos on näyttäytynyt erityisesti ääri-ilmiöiden muodossa: kesinä 2018 ja 2021 meriveden lämpötila nousi ennätyslukemiin ja jäätalvi 2020 oli kaikkien aikojen leudoin.

SmartSea-hankkeessa tutkittiin, miten Pohjanlahtea voidaan jatkossa hyödyntää turvaten samaan aikaan sekä meren hyvä tila että biologinen monimuotoisuus.

SmartSea-hankkeen lähtökohtana oli Pohjanlahden fysikaalis-geologisten ominaisuuksien, biodiversiteetin ja kalakantojen havainnointi, luokittelu ja niiden muutosten määrittäminen.

Vedenalaisen luonnon biodiversiteetin arvottaminen ja sen yhteyksien arviointi meren tilaan tehtiin tilastollisten menetelmien avulla. Tulosten perusteella havaittiin, että monet niistä alueista, joilla on merkittäviä luontoarvoja, sijaitsevat nykyisten mertensuojelualueiden ulkopuolella. TutILMASTOKATSAUS 6/2021 | 9

FUTURE WE WANT

KUVA: KENRICK MILLS / UNSPLASH.COM

YL ÄTUN PO H JANLA N ISTE HDEN T U L EVA I SU U S

• Eutrophication state significantly improved • Rehevöitymistilanne onis merkittävästi helpottanut • Highest nature values havekohteet been identified and conserved • Tärkeimpien luontoarvojen on tunnistettu ja säästetty Biodiversity Strategy: 30 %vuoteen of marine2030 areas protected by 2030 • 30 •%EU merialueista on suojeltu mennessä

• Eutrophication has damaged the ecosystem • Rehevöityminen on vaurioittanut ekoand biodiversity systeemiä ja biodiversiteettiä • Recreational use ison limited • Virkistyskäyttö rajoittunutta • Aquaculture in the sea • Vesiviljely is einot olepossible mahdollista merellä

FUTURE WE FEAR Kuva 1. Pohjanlahden kaksi tulevaisuutta.

kimuksen perusteella voitiin myös määrittää ne alueet, jotka soveltuisivat parhaiten esimerkiksi merituulivoimapuistojen perustamisalueiksi. Näitä tuloksia on käytetty merkittävästi kansallisen merialuesuunnittelun valmistelussa.

Ilmastonmuutoksen vaikutusta Pohjanlahden tilaan arvioitiin uudella tarkan resoluution merimallilla. Tulosten perusteella meren pintalämpötila nousee 0–3 °C vuosikymmenessä, jääpeite tulee ohenemaan noin 5 cm vuosikymmenessä ja talven jääpeitteinen aika tulee lyhenemään noin kuusi päivää vuosikymmenessä. Äärimmäisen leudot talvet yleistyvät, mutta täysin jäätöntä talvea Perämerellä tuskin koetaan ennen vuotta 2060. Jään hupenemisen myötä aallokkoisuus lisääntyy talvisin. Paikallinen maankohoaminen kompensoi globaalin merenpinnan nousun.

POHJANLAHDEN TULEVAISUUS TARJOAA MAHDOLLISUUKSIA JA RISKEJÄ SmartSea-hankkeen lopputuotos on näkemys sinisen kasvun mahdollisuuksista, riskeistä ja ratkaisukeinoista Pohjanlahdella (kuva 1). SmartSea-hankkeen puitteissa järjestettiin useita se10 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

minaareja ja työpajoja, joissa näistä asioista keskusteltiin kaavoittajien, maanomistajien, kalastajien, kalankasvattajien, tuulivoimateollisuuden, merenkulun ja matkailuelinkeinoharjoittajien edustajien kanssa. SmartSea-hankkeessa ehdotettuja ratkaisukeinoja ovat muun muassa merituulienergian tuotannon keskittäminen ulkomerelle, merellisten toimintojen yhdistäminen, automaattisten ympäristön seuranta- ja mallinnusjärjestelmien kehittäminen ja ekosysteemilähestymistavan soveltaminen merialuesuunnittelussa. Lisäksi Euroopan Unionin biodiversiteettistrategian mukaisesti vähintään 30 % merialueista tulisi suojella vuoteen 2030 mennessä.

SmartSea-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Helsingin yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Turun yliopisto ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos. Hanke sai rahoitusta Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvostolta.

Lisätietoja: smartsea.fmi.fi Jari Haapala, tutkimusprofessori

KUVA: SMARTSEA-HANKE

• Ecosystem-based marine spatial planning been succesful • Ekosysteemipohjainen merisuunnittelu onhas onnistunutta

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: PIXABAY

Kesäkuun ennätyshelteet Suomessa olivat vielä mietoja verrattuna Lounais-Kanadan helteisiin. Lyttonin kylässä Brittiläisessä Kolumbiassa mitattiin 29.6. Kanadan uudeksi lämpöennätykseksi 49,6 °C. Ennätys koheni peräti yli neljällä asteella, sillä aiempi Kanadan lämpöennätys oli Yellow Grassissa 5.7.1937 mitattu 45,0 °C.

ILMASTOKATSAUS 6/2021 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila kesäkuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot kesäkuussa 2021 on esitetty 9 asemalta. Rauman mareografin puuttuva lämpötilatieto johtuu todennäköiseti irronneesta anturista.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen kesäkuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA KESÄKUUSSA

Arktisella alueella merijää peitti kesäkuussa noin 11,2 miljoonaa neliökilometriä, mikä oli 0,8 miljoonaa neliökilomertriä, eli noin 7 %, vuosien 1981–2010 kesäkuun keskiarvoa vähemmän. Jäällisen alueen laajuus oli kahdeksanneksi pienin vuonna 1979 alkavalla satelliittihavaintojen aikakaudella, ja se oli lähellä viime vuosien lukemia.

Osassa Pohjoista jäämerta oli kesäkuussa tavanomaista enemmän jäätä ja osassa vähemmän, joskin tavanomaista vähäjäisempiä alueita oli enemmän. Tavanomaista vähemmän jäätä oli etenkin Siperian pohjoisrannikon liepeillä itäisellä Laptevinmerellä, missä esiintyy usein laajoja jääkentän avaumia eli polinjoja. Lännempänä sijaitsevalla Karanmerellä jäätä oli sitä vastoin pääosin kesäkuun keskiarvoa enemmän.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella kesäkuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981–2010 keskiarvosta kesäkuussa 2021.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 6/2021 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Kesäkuussa lämpötila ylitti jossain päin Suomea helle­ rajan peräti 25 päivänä, ja kuukauden keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea suuressa osassa maan eteläja keskiosia. Myös koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa kesäkuun keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea, noin 3,9 °C jakson 1981–2010 keskiarvoa korkeampi.

ILMASTOKATSAUS 6/2021 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä KESÄ KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Kesäkuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.

Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. Joensuun sadehavainnot puuttuvat 22.6. asti.

16 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä K E SÄKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 6/2021 | 17

KESÄKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

PVM

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

1981– 2010

16,5

12,5

23,7

29.

9,2

1.

18,8

41

11,9

12.

0

0

JOMALA JOMALABY

16,9

13,3

25,6

22.

4,8

2.

14,7

53

5,5

11.

2

1

HELSINKI KAISANIEMI

19,3

14,6

29,8

21.

8,1

2.

39,5

57

17,6

6.

12

1

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

19,2

14,6

31,7

21.

4,9

2.

25,5

61

11,2

12.

13

3

JOKIOINEN ILMALA

18,6

14,0

32,1

22.

5,9

14.

34,9

63

9,5

12.

10

3

KOUVOLA ANJALA

19,4

14,7

32,2

23.

5,4

2.

33,9

59

14,5

23.

19

4

KANKAANPÄÄ NIINISALO

18,5

13,6

31,2

22.

7,0

16.

82,4

72

33,6

12.

12

3

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

18,6

13,7

32,8

22.

5,1

1.

45,8

67

20,4

12.

11

3

SAVONLINNA PUNKAHARJU

19,1

14,4

32,8

22.

3,7

1.

29,6

58

20,0

25.

14

2

SEINÄJOKI PELMAA

17,4

13,8

30,8

22.

4,8

1.

41,9

55

26,4

12.

9

3

KUOPIO MAANINKA

18,7

14,1

32,6

22.

3,3

1.

63,8

66

18,3

12.

11

3

LIEKSA LAMPELA

18,1

13,6

31,3

22.

1,4

1.

65,0

68

32,8

23.

12

2

SIIKAJOKI RUUKKI

16,3

13,1

29,7

21.

2,9

2.

44,6

50

13,9

22.

5

2

SUOMUSSALMI PESIÖ

16,2

12,3

29,7

22.

3,6

17.

64,7

61

16,5

19.

6

1

ROVANIEMI APUKKA

15,3

12,3

24,7

4.

0,9

17.

98,8

58

51,3

21.

0

2

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

15,2

11,6

27,2

4.

3,1

17.

66,5

56

18,3

15.

5

2

INARI SAARISELKÄ

13,2

9,7

25,6

4.

-0,6

17.

64,0

62

16,9

15.

1

1

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

9,5

7,5

21,5

3.

1,1

2.

31,8

42

16,7

12.

0

0

UTSJOKI KEVO

12,9

9,6

29,2

3.

0,9

6.

30,6

50

8,3

12.

4

1

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

30.6.

PAIKKAKUNTA

2021

1981–2010

UTÖ

-

308

MAARIANHAMINA

376,1

296

TURKU

384,0

276

HKI-VANTAA

391,3

266

KOTKA

404,9

285

JOKIOINEN

354,3

255

KOUVOLA

389,7

250

JYVÄSKYLÄ

347,4

247

SEINÄJOKI

309,2

273

KUOPIO

380,8*

258

OULU

382,2

296

ROVANIEMI

316,5

271

SODANKYLÄ

-

261

UTSJOKI

269,4

220

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

KESÄKUUN MAASALAMATIHEYS

K E SÄ KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 6/2021 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 9 –34 Ennuste on tehty 15.7.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

19.7.–25.7.

26.7.–1.8.

2.8.–8.8.

9.8.–15.8.

16.8.–22.8.

23.8.–29.8.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 6/2021

F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F J UNE 2021

June provided a heated start for summer Warm and mostly sunny weather persisted throughout June and eventually it became the warmest June on record in a large part of Finland. Violent thunderstorms raged on three consecutive days between 21 and 23 June.

The statistics of the Finnish Meteorological Institute show that the countrywide mean temperature in June was the warmest on record in Finland, approximately 3.9 °C above the average from 1981–2010. In parts of the southern half of Finland, the mean temperature was up to 5 °C above the average. Also in northern Finland, the month was 2–4 °C warmer than typically. In most of southern and central parts of Finland, it was the warmest June on record. However, in the west the month was only the second warmest while it was there a slightly warmer June just a year ago.

In Lepola, Lappeenranta, the mean temperature in June was 20.2 °C which is the warmest monthly mean temperature ever recorded in Finland in June.

The previous record, 19.8 °C, was set also in Lappeenranta in 1896.

The number of hot days with daily maximum temperature above 25 °C was record high in many places, varying in the southern half of the country mainly between 10–19 days, except in the coastal regions.

June was moreover a sunny month.

In Helsinki, for instance, the count of sunshine hours in June was the highest for more than 60 years.

From the beginning of June, sunny and warm weather prevailed until the 12th. The beginning of the month was particularly warm in Lapland and as high temperature as 29.4 °C was re-

corded on 3 June in Nuorgam, Utsjoki, the northernmost weather station in Finland.

After a few cooler days in mid-June, another heatwave began on the 17th.

The latter half of the month was extraordinarily warm in southern and eastern Finland, but in the north, it was Saana, Enon­­­tekiö, not nearly as warm as in early June.

16.6.

The warmth culminated after the 20th. On 22 June, temperature rose widely between 30 and 33 °C in the southern half of Finland and many staKoitsanlahti, Parikkala, 22.6. tion-specific monthly warm temperature records were broken. The warmest temperature, 33.6 °C, measured in Parikkala left only 0.2 °C short of the national warm temperature record for June set in Ähtäri in 1935.

Violent thunderstorms came along the heat between 21 and 23 June producing more than 60,000 cloud-toground flashes on the three days. The Highest and lowest temperatures most damage was caused by a convective storm named as Paula in North HIGHLIGHTS: JUNE 2021 Ostrobothnia and northern parts of • June 2021 joins June 2018 as the Kainuu on the 22nd. fourth warmest June on record Precipitation levels varied greatly globally.

• The month was the second warmest from place to place in June. NeverJune on record for Europe. theless, it was in general a dry month • The warm region over Europe both in the southeast and southwest. peaked in the north-east, and extended south-westward to North In Rankki, Kotka, it rained only 11.1 mm Africa and south-eastward as far as in June while the highest level of preIran and Pakistan. cipitation, 131.7 mm, was measured in • Heatwave conditions persisted over western North America, where many Kotila, Puolanka in Kainuu.

-2.4 °C

+33.6 °C

temperature records were broken.

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 6/2021 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi