12/2021 — Joulukuussa oli kaksi kovaa pakkasjaksoa — Uuden asian ymmärtäminen vaatii halun oppia —
S ISÄLTÖ
12/2021
Pääkirjoitus — 3 Joulukuussa oli kaksi kovaa pakkasjaksoa — 4 Sääkehitys joulukuussa — 6 Joulukuun säätapahtumia maailmalta — 7 Uuden asian ymmärtäminen vaatii halun oppia — 8 Keinovalopilarit kohoavat talviselle yötaivaalle — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä joulukuussa — 16 Joulukuun kuukausitilasto — 18 Joulukuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of December 2021 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. JOULUKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-12-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Achim Drebs Tiina Ervasti Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA Markku Kangas ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? Joulua juhlittiin koko maassa lumisissa maisemissa, ja pakkasiakin on tänä alkutalvena riittänyt. Kylminä ja lumisina talvina somekeskusteluissa tai lehtien kommenttipalstoilla törmää edelleen usein kysymykseen, ”entä se ilmastonmuutos?” Eikö ilmaston pitänyt lämmetä? Keskusteluissa monelta meneekin helposti sekaisin sää ja ilmasto. Suomen ilmastoon kuuluu sääolosuhteiden suuri vuosienvälinen vaihtelu. Lumiset ja kylmät talvet ovat edelleen Suomessa tavallisia, eikä niiden esiintyminen tarkoita sitä, että meneillään oleva ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt. Toisaalta myös talviset lauhat jaksot kuuluvat ilmastoomme ilman ilmaston lämpenemistäkin. Mitä pidemmälle lämpeneminen etenee, sitä harvinaisemmiksi kylmät ja lumiset talvet hiljalleen kuitenkin käyvät, Etelä-Suomessa nopeammin kuin Pohjois-Suomessa. Ehkä joku vielä muistaa talven 2019–2020 lumitilanteen? Tuolloin oikeaa lumipeitettä ei eteläiseen ja läntiseen Suomeen saatu koko talvena. Kyseessä oli havaintohistorian ensimmäinen talvi, jolloin näin kävi. Pohjois-Suomessa taas lunta oli ennätyksellisen paljon. Tuona talvena kysyttiin, johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa äärisäätilanteisiin ja ääri-ilmiöihin on yhteiskunnan sopeutumisen kannalta oleellista tietoa, jolle on kasvava tilaus. Tähän vastauksena ilmastotutkimukseen on kehittynyt nouseva tutkimushaara, niin kutsuttu attribuutiotutkimus. Attribuutiotutkimus pyrkii selvittämään, mikä on ollut ilmastonmuutoksen osuus jossakin tietyssä ääri-ilmiössä tai äärisäätilanteessa, kuten ankarassa kuivuudessa, rankkasadetilanteessa tai vaikkapa ennätyslauhassa tai -lumisessa talvessa. Myös me Ilmatieteen laitoksella pyrimme jatkossa kehittämään attribuutiopalvelua, jolla jaamme selkeää ja ymmärrettävää tietoa ilmastonmuutoksen osuudesta ääri-ilmiöihin Suomessa mahdollisimman pian tapahtuneen ilmiön jälkeen. Tutkitun ja ajantasaisen tiedon avulla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on mahdollista.
ANNA LUOMARANTA Ryhmäpäällikkö
Attribuutiotutkimus pyrkii selvittämään, mikä on ollut ilmastonmuutoksen osuus jossakin tietyssä ääri-ilmiössä tai äärisäätilanteessa
ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 3
-35,2 °C
Muonio kk, 6.12.
+11,0 °C
Jomala, Maarianhaminan lentoasema, 18.12.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
76 cm
Kuukauden suurin lumensyvyys, Inari, Kirakkajärvi, 27.12.
4 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
30 cm
Vaasassa satoi jouluaattona alle kolmessa tunnissa 30 cm lunta
KU U KAU S I KATSAUS
Joulukuussa oli kaksi kovaa pakkasjaksoa
KUVA: MARKKU SIRÉN
Joulukuun alussa oli koko maassa kovia pakkasia, ja toinen kylmä sääjakso osui joulun ympäristöön, kun taas joulukuun puolivälissä oli lauhaa. Kokonaisuutena joulukuu oli selvästi tavanomaista kylmempi ja vähäsateisempi. Joulukuun keskilämpötila oli 2–6 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa alempi. Eniten lämpötila poikkesi normaalista maan kaakkoisosissa ja vähiten Ahvenanmaalla sekä Kainuun pohjoisosissa, Koillismaalla ja osassa Lappia. Kuukausi jakautui kolmeen erilaiseen sääjaksoon. Joulukuun alussa jatkui jo marraskuun lopulla alkanut kylmä jakso, kun taas joulukuun keskimmäisellä kolmanneksella oli lauhaa. Joulukuun viimeinen kolmannes oli jälleen tavanomaista kylmempi. Kylmän pakkassään vallitessa sateet jäivät joulukuussa tavanomaista vähäisemmiksi. Maan etelä- ja keskiosissa satoi useimmilla seuduilla alle puolet normaalista, mutta osassa Itä-Suomea ja paikoin rannikoiden läheisyydessä sademäärä kohosi lähelle pitkän ajan keskiarvoa. Myös Pohjois-Suomessa joulukuun sademäärä oli enimmäkseen tavanomaista pienempi.
tyi lähelle 30 astetta ja myös maan eteläosassa oli yleisesti reilun 20 asteen pakkasia. Etelä- ja Lounais-Suomessa oli alkukuun pakkasjakson aikana lähes lumetonta, minkä johdosta maa routaantui nopeasti ja järvet saivat vahvan jääkannen. Joulukuun 10. päivän tienoilla sää lauhtui, ja lauha sääjakso jatkui reilun viikon ajan. Lauhtumisen yhteydessä Etelä-Suomessa esiintyi jäätäviä vesisateita 10.–11. joulukuuta. Lauha jakso huipentui 18.12., jolloin Skandien vuoriston yli puhaltanut föhntuuli nosti lämpötiloja Lounais-Suomessa. Maarianhaminan lentoasemalla mitattiin peräti 11,0 °C, joka jäi vain kolmen kymmenesosa-asteen päähän Kokemäellä ja Porissa vuonna 2015 mitatusta joulukuun lämpöennätyksestä.
KYLMÄN ALKUKUUN JÄLKEEN SÄÄ LAUHTUI
Joulukuun 19. päivänä pohjoisesta alkoi virrata kylmää ilmaa Suomeen, ja sää pysyi kylmänä lähes kuukauden loppuun asti. Lounais-Suomessa oli vielä jouluaatonaattona paikoin lumetonta, mutta aattoaamuun mennessä koko maa sai lumipeitteen. Lounaassa lunta oli kuitenkin vain ohuelti, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa noin 30–50 cm.
Joulukuun ensimmäinen kolmannes oli suuressa osassa maata kylmin vuosikymmeniin. Erityisesti itsenäisyyspäivän tienoilla oli kylmää, ja Muoniossa mitattiin 6.12. kuukauden alin lämpötila, -35,2 °C. Pohjanmaalla pakkanen kiris-
RANNIKOILLA ESIINTYI JOULUNA SAKEITA LUMISATEITA
Joulun aikana eräät rannikkopaikkakunnat kuitenkin suorastaan hukkuivat lumeen, sillä sulan meren päälle virrannut kylmä ilma aiheutti hyvin sakeita lumikuuroja, joita ajautui jouluaattona Perämereltä etenkin Kokkolan ja Vaasan väliselle rannikolle ja Selkämereltä Ahvenanmaalle. Vaasassa satoi vain alle kolmessa tunnissa 30 cm lunta, ja jouluaamuna lumensyvyys oli Klemettilän havaintoasemalla 55 cm. Ahvenanmaallakin lunta tuprutti jouluaattona parikymmentä senttiä. Joulupäivänä sakeimmat lumikuurot osuivat puolestaan Turun seudulle. Barentsinmereltä sakeita lumikuuroja ajautui myös Inarin kunnan koillisosiin, ja siellä lunta satoi joulun tienoilla nelisenkymmentä senttiä. Joulukuun suurin lumensyvyys, 76 cm, mitattiinkin Inarin Kirakkajärvellä 27.12. Kirakkajärvellä mitattiin myös kuukauden suurin sademäärä, 66,1 mm. Joulun kovimmat pakkaslukemat mitattiin Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalassa pakkanen kiristyi joulupäivänä paikoin 30 asteeseen ja Ilomantsin Mekrijärvellä mitattiin -33,2 °C. Ennen vuodenvaihdetta sää lauhtui ja pakkaset hellittivät koko maassa, mutta uudenvuodenyönä pakkanen alkoi uudestaan kiristyä Lapista alkaen. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 5
SÄÄKEHITYS JOULU KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
5.12. Joulukuun ensimmäisellä viikolla korkeapaine vahvistui Suomen ylle ja sää oli kylmää. Lapissa mitattiin yli 30 asteen pakkasia ja Etelä-Suomessakin pakkasta oli kireimmillään yleisesti reilut 20 astetta. Koillisvirtauksessa Vienanmereltä liikkui ajoittain pilvilauttoja, joiden alla pakkanen lauhtui vajaaseen 10 asteeseen.
11.12. Korkeapaineen vetäytyessä vähitellen Suomen yltä itään etelästä pääsi virtaamaan lauhempaa ja kosteaa ilmaa. Lauhtumisen yhteydessä Etelä-Suomessa esiintyi jäätäviä vesisateita, jotka haittasivat niin tiekuin lentoliikennettäkin. Myöhään illalla 10. joulukuuta Helsinki-Vantaan lentoasema oli jäätävän vesisateen takia parin tunnin ajan suljettuna. 18.12. Skandien vuoriston yli itäkaakkoon puhaltaneen lämpimän föhntuulen siivittämänä lämpötila kohosi Ahvenanmaalla peräti 11 asteeseen, mikä hätyytteli joulukuun kaikkien aikojen lämpöennätystä. Reilun viikon kestänyt lauha sääjakso päättyi kuitenkin seuraavana päivänä, kun pohjoisesta alkoi purkautua kylmää ilmaa. Kylmä sääjakso jatkui lähes kuukauden loppuun asti. 24.12. Jouluna Suomen itäpuolella oli matalapaineen keskus ja pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa. Erityisen kylmää ilmaa oli noin viiden kilometrin korkeudessa, mikä mahdollisti hyvin sakeiden lumikuurojen muodostumisen kylmän ilman virratessa sulan meren yläpuolelle. Jouluaattona lunta tuprutti etenkin Kokkolan ja Vaasan välisellä rannikkokaistaleella sekä Ahvenanmaalla ja joulupäivänä lounaisrannikolla. 6 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
J O U LU KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA JOULUKUUSSA 2021 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Joulukuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian viidenneksi korkein yhdessä vuoden 2016 kanssa.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktinen merijää peitti joulukuussa vain hieman pienemmän alueen kuin keskimäärin jaksolla 1991–2020, ja viime vuosina jääpeitealue on ollut monena joulukuuna vielä pienempi. RUOTSI Naimakassa lähellä Suomen rajaa mitattiin 6.12. -43,8 °C, joka oli kylmin joulukuun lämpötila Ruotsissa 35 vuoteen. AASIA Joulukuu oli Aasiassa mittaushistorian 17:nneksi lämpimin.
POHJOIS-AMERIKKA Yhdysvalloissa oli tavanomaista lämpimämpää, mutta Kanadassa oli tavanomaista kylmempää. Kokonaisuudessaan joulukuu oli Pohjois-Amerikassa kylmin sitten vuoden 2016.
EUROOPPA Länsi-Euroopassa rikottiin joulukuun lopulla paikoin ajankohdan lämpöennätyksiä.
TAIFUUNI RAI Taifuuni Rai rantautui Filippiinien eteläosiin 16. joulukuuta aiheuttaen alueella suurta tuhoa.
AFRIKKA Joulukuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.
AUSTRALIA Australiassa joulukuu oli maan 112-vuotisen tilastohistorian yhdeksänneksi lämpimin.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa on koettu lämpimämpi joulukuu vain vuosina 2013 ja 2015.
OSEANIA Oseanian alueella kokonaisuudessaan joulukuu oli tilastohistorian kahdeksanneksi lämpimin.
ANTARKTINEN MERIJÄÄ Antarktiksen alueella merijään laajuus oli joulukuussa noin 10 % tavanomaista pienempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA JOULUKUUSSA 2021 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly for December 2021 Surface air temperature anomaly for December 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Global Global
Europe Europe
111010 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C
Date created: 2022-01-03
Date created: 2021-01-03
Date created: 2022-01-03
LISÄTIETOA
-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202112 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-11 -10
-10
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 7
8 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
R E I LU I L MASTOSI I RT Y M Ä
Uuden asian ymmärtäminen vaatii halun oppia
KUVA: ILARI LEHTONEN
Suomen kaltaisessa laajassa maassa ilmastoratkaisujen vaikutukset vaihtelevat maan eri osien välillä. Eritaustaisten ihmisten kuuleminen on siksi tärkeää edistettäessä ilmastosiirtymän oikeudenmukaisuutta. Suomen Akatemian rahoituksella on käynnistetty useita uusia tutkimushankkeita ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tueksi. Monessa hankkeessa on mukana uudenlainen osallistava tutkimusote, jossa reilua ilmastosiirtymää edistetään yhdessä tekemällä. Muutos haastaa meidät ajattelemaan uudella tavalla ja pohtimaan päätöksiämme. Ilmatieteen laitos on mukana FACTOR-hankkeessa, jossa rakennetaan kansalaispaneeleja ja käydään keskustelua oikeudenmukaisista ilmastotoimista. Tänä vuonna rakennetaan valtakunnallinen kansalaispaneeli ilmasto-opas.fi -sivuston kehittämiseksi. Yhtenä tavoitteena on saada eri taustaisia ihmisiä eri puolilta Suomea arvioimaan sitä, minkälaista tietoa ilmasto-oppaassa on ja tulisi olla. Jokainen kansalainen arvioi ilmastotietoa oman taustansa, tietonsa ja kokemuksensa avulla. Voi olla, että ilmasto-oppaaseen saadaan aivan uusia sisältöjä, kun kansalaiset puntaroivat ilmastotietoa. Suomi on laaja maa, ja sen luonnonvarat, kuten metsät, pellot, suot ja vesistöt jakautuvat eri lailla eri puolille maata. Yhteisenä tavoitteenamme on ilmastonmuutoksen hillintä ja varautuminen muuttuvaan ilmastoon niin, että kaikilla olisi parempi maailma. Onko tämä mahdollista toteuttaa oikeudenmukaisesti?
Reilua ilmastosiirtymää edistetään yhdessä tekemällä. Ilmastoratkaisujen aikaansaamiseksi on tärkeää nostaa esiin hyvinvoinnin näkökulma, jonka merkitys on keskeinen. Metsät ja maaperä ovat arvokkaita luontopohjaisia ratkaisuja hiilidioksidin sitomiseksi pois ilmakehästä. Niiden erityinen arvo on siinä, että ne voivat samanaikaisesti tuottaa monia hyötyjä yhteiskunnalle, luonnolle ja ihmisen terveydelle, kuten ruokavaliolle ja vastustuskyvylle. Kuinka moni meistä onkaan hakenut voimaa lähimetsän tai pellon hiihtoladulta! Me kestämme paremmin muutosta, kun olemme vuorovaikutuksessa ympäristöömme. Resilienssimme eli muutoksensietokykymme vahvistuu, kun saamme monimuotoisuutta toimintoihimme ja yhteyden ympäristöömme. Uskaltaudun nostamaan tähän tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin eksistentiaaliset ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 9
ajatukset muutoksesta ja kasvatuksesta. Ilmastohaaste on niin kimurantti, että sen ratkaisemiseksi tarvitsemme erilaisia tapoja oppia ja toimia. Eksistentialismin yksi ydinajatuksista on se, että ihmisiä tulee herätellä itsetutkiskeluun ja tietoisuuteen omasta olemassaolosta. Filosofian äärimmäisyys sopii tähän pandemian kurittamaan aikaan, kun tilanne haastaa meitä jokaista omalla tavallaan. ”Vaikka ihminen koko elämänsä uppoutuisi pelkästään loogiseen päättelyyn ja käsitteelliseen pohdintaan, hän ei kuitenkaan koskaan muutu pelkäksi logiikaksi tai käsitteeksi, vaan hänen täytyy elää elämänsä ihmisenä.” Ilmastotyö on painottunut hillintätoimiin ja painottuu jatkossakin, koska tilanne on kriittinen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, riskienhallinta sekä uudet tavat toimia eli sopeutua muutokseen tuntuvat osasta etäisiltä. Yhteistyön ymmärtämisen ja yhdessä tekemisen perusta lähtee ihmisistä. Pysymme helposti omalla mukavuusalueellamme, mutta uskallammeko ja haluammeko tehdä asioita uudella tavalla? Miten vahvistamme tietoisuuttamme ja edistämme tarvittavia muutoksia yhteisin pelisäännöin? On innostavaa, kuinka uusissa tutkimushankkeissa yhteistyö kansalaisten, kaupunkien ja yritysten kanssa luo kumppanuuksia, synnyttää uudenlaisia toimintamalleja ja syventää yhteisymmärrystä siitä, miten voimme edistää ilmastoratkaisujen syntymistä ja niiden käyttöönottoa. Samalla uusi tutkimustieto jalkautuu osaksi yhteiskuntaa. Työskentelyfilosofiani on jo vuosia ollut ”Make it simple.” Yksinkertaistamalla voimme siis löytää jotain arvokasta. Mutta mikä onkaan haastavampaa kuin yksinkertaistus! Osallistamisen ja yhdessä tekemisen kautta on mahdollista löytää hyviä esimerkkejä, ideoita ja luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja muutokseen varautumiseen. Esimerkkejä on jo nyt paljon Ilmasto-oppaassa. Aika näyttää kuinka se toteutuu ja mitä kansalaiset haluavat jatkossa. Lisätietoja: FACTOR-hankkeen verkkosivuilla on julkaistu viisiosainen juttusarja, joka käsittelee ilmastoratkaisujen saattamista osaksi reilua ilmastosiirtymää. Saara Lilja Kirjoittaja on Emergenssi Oy:n toimitusjohtaja, joka työskenteli ryhmäpäällikkönä Ilmatieteen laitoksen Ilmastonmuutos ja yhteiskunta -tutkimusryhmässä vuosina 2020–2021. 10 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
KUVA: MARKKU SIRÉN
KEINOVA LOP ILA RI T
Keinovalopilarit kohoavat talviselle yötaivaalle Joulukuun pakkasjaksojen aikana tehtiin useita havaintoja kaupunkien keinovaloista kohti taivasta pimeään aikaan kurkottavista valopilareista. Kyseessä olivat keinovalopilarit, jotka kuuluvat haloilmiöihin. Haloilmiöt syntyvät ilmassa leijuvien jääkiteiden taittaessa tai heijastaessa valoa. Tyypillisesti haloja nähdään useiden kilometrien korkeudella olevissa yläpilvissä ja valonlähteenä toimii tällöin Aurinko tai Kuu. Kylminä pakkaspäivinä jääkiteitä leijuu kuitenkin runsaasti myös alailmakehässä, ja tällöin haloja voivat aiheuttaa myös kirkkaat keinovalot. Tyypillisesti keinovalopilareita havaitaan yli 20 asteen pakkasella. Keinovalopilarissa on kyse samasta ilmiöstä kuin auringonpilarissa, joka on toiseksi yleisin haloilmiö ja havaittavissa auringon nousun ja laskun aikoihin. Auringonpilarin voivat aiheuttaa niin yläpilvien jääkiteet kuin alailmakehässäkin leijuvat kiteet. Kylmänä pakkaspäivänä auringonpilarin näkeminen on hyvä indikaattori sille, että myös keinovalopilareita voi olla havaittavissa. Ilari Lehtonen
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: JANNE YLLÄSJÄRVI
Etelä- ja Lounais-Suomessa joulukuun vähäsateinen pakkassää suosi retkiluistelijoita alueen järvien saadessa alkukuun lähes lumettoman pakkasjakson aikana vahvan jääkannen. Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä oli joulukuun lopussa 38 cm teräsjäätä. Myös maa routaantui nopeasti, ja Lounais-Suomessa roudan syvyys oli alkukuusta paikoin lähellä ajankohdan maksimiarvoja.
ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila joulukuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot joulukuussa 2021 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen joulukuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA JOULUKUUSSA
Arktisella alueella merijään laajuus oli joulukuussa 12,4 miljoonaa neliökilometriä, joka oli noin 2 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Joulukuun jääpeite oli satelliittihavaintojen aikakaudella 12:nneksi pienin, mutta selvästi suurempi kuin edellisinä kuutena vuotena, joista jääpeitteen laajuus vuoden 2016 joulukuussa oli mittaushistorian pienin. Arktinen jääpeite jatkoi joulukuussa kasvamista Pohjoisen jäämeren kaikilla alueilla. Hudsoninlahdella ja Labradorinmerellä jäätä oli tavanomaista vähemmän, mikä johtui näiden merialueiden myöhäisestä jäätymisestä syksyllä ja sitä seuranneista tavanomaista lauhkeammista lämpötiloista Kanadan koillisosassa, joita jääpeitteen vähäisyys saattoi entisestään lauhduttaa. Muilla alueilla jääpeite oli pääsääntöisesti tavanomaista suurempi ja jäätä oli tavanomaista enemmän etenkin Atlantin puolella pohjoisella Barentsinmerellä ja Karanmerellä sekä Tyynenmeren puolella Tšuktšimerellä ja Beringin salmessa.
Arctic sea ice concentration for December 2021 Arctic sea ice concentration for December 2021
Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Sunday 01 December 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Sunday 01 December 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
100 100 8080 6060 %% 4040
Date created: 2022-01-03
Date created: 2022-01-03
2020 Average ice edge December 1991-2020 Average ice edge December 1991-2020
00
Anomaly Anomaly
100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75
-100 -100
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella joulukuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1991–2020 keskiarvosta joulukuussa 2021. keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Rannikoiden läheisyydessä saatiin joulun tienoilla paikoin runsaita lumisateita. Ahvenanmaalla satoi jouluaattona noin 20 cm lunta ja Vaasassa alle kolmessa tunnissa jopa 30 cm. Joulupäivänä lunta tuprutti Turussa lähes 20 cm. Myös Inarin kunnan koillisosiin Barentsinmereltä ajautuneet lumikuurot toivat joulun tienoilla noin 40 cm uutta lunta.
ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä J OU LU KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Joulukuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä J O U LU KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 17
JO ULUKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM
2021
1991– 2020
2021
PVM
2021
PVM
2021
1991– 2020
2021
PVM
2021
1991– 2020
-0,8
2,0
7,5
19.
-9,9
6.
29,1
57
5,2
29.
0
0
JOMALA JOMALABY
-2,4
0,4
9,8
18.
-18,0
6.
41,8
62
15,4
24.
0
0
KAARINA YLTÖINEN
-5,8
-1,3
7,4
18.
-21,3
26.
27,3
68
5,9
30.
0
0
HELSINKI KAISANIEMI
-5,3
-0,7
4,8
15.
-16,3
8.
22,4
58
4,5
14.
0
0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
-6,7
-1,9
4,7
15.
-20,9
8.
30,4
62
6,7
14.
1
0
JOKIOINEN ILMALA
-7,1
-2,6
4,8
18.
-22,4
8.
22,1
51
4,9
14.
0
3
KOUVOLA ANJALA
-8,0
-2,7
3,5
16.
-23,4
28.
30,9
64
12,2
14.
8
5
HEINOLA ASEMANTAUS
-8,2
-3,2
3,0
15.
-22,1
9.
27,3
50
13,4
14.
15
6
TAMPERE HÄRMÄLÄ
-7,0
-2,7
3,7
18.
-22,9
6.
17,5
46
3,9
14.
3
3
KANKAANPÄÄ NIINISALO
-7,5
-3,2
3,5
19.
-23,7
6.
24,7
56
5,0
30.
6
3
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
-9,2
-4,5
1,7
19.
-24,2
8.
19,7
50
6,0
30.
15
10
SAVONLINNA PUNKAHARJU
-9,4
-4,5
1,3
16.
-26,1
25.
30,6
52
9,8
14.
28
12
SEINÄJOKI PELMAA
-8,3
-3,4
2,8
16.
-29,1
6.
21,4
40
3,4
25.
14
3
KUOPIO MAANINKA
-9,7
-5,1
1,3
16.
-24,7
5.
15,9
51
7,7
30.
27
12
LIEKSA LAMPELA
-10,4
-6,2
1,2
16.
-30,7
5.
23,8
47
4,8
18.
26
12
SIIKAJOKI RUUKKI
-9,2
-5,2
3,1
18.
-26,4
5.
14,2
42
3,6
30.
17
10
SUOMUSSALMI PESIÖ
-10,1
-7,6
0,4
16.
-27,2
5.
34,5
57
4,6
30.
32
26
ROVANIEMI APUKKA
-11,7
-8,6
0,2
15.
-32,2
5.
38,7
42
11,3
30.
25
20
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
-13,0
-9,6
-1,3
15.
-33,5
5.
35,2
41
10,2
1.
31
33
INARI SAARISELKÄ
-11,9
-9,7
-2,7
15.
-29,2
5.
28,1
38
7,6
1.
44
36
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-12,9
-10,1
2,2
17.
-33,3
22.
33,8
49
8,1
17.
42
34
UTSJOKI KEVO
-14,5
-10,6
-1,5
13.
-33,2
8.
18,8
28
3,7
22.
25
30
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS 15.12.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2021
1991–2020
UTÖ
27,1
26
MAARIANHAMINA
42,3
TURKU
44,1
24
HELSINKI
37,6
23
JOKIOINEN
38,2
22
KOUVOLA
28,3
14
JYVÄSKYLÄ
7,7
10
SEINÄJOKI
17,9
17
KUOPIO
10,2
OULU
5,0
ROVANIEMI
0,0
SODANKYLÄ
0,0
1
UTSJOKI
0,0
0
18 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
31.12.
J O U LU KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 3– 8 Ennuste on tehty 17.1.2022 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
17.1.–23.1.
24.1.–30.1.
31.1.–6.2.
7.2.–13.2.
14.2.–20.2.
21.2.–27.2.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 12/2021
F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F D E C E M B ER 2021
Two cold spells took place in December The beginning of December was extraordinarily cold, and after a mild period in midDecember, weather turned cold again before Christmas. Eventually, December was 2–6 °C colder than usually. December also saw below-average precipitation levels. The statistics of the Finnish Meteorological Institute show that the mean temperature in December remained 2–6 °C below the long-term average from 1991–2020 with the largest cold anomaly being observed in the southeastern parts of Finland. There were two distinct cold periods within the month. The beginning of December was particularly cold until the 9th and another cold spell took place around Christmas. In mid-December, on the contrary, weather was considerably milder. On the 18th even as high temperature as 11.0 °C was measured at Mariehamn Airport in the Åland Islands leaving only 0.3 °C shy from the national warm temperature record for December. The lowest temperature of the month, -35.2 °C, was measured in Muonio in Lapland on 6 December. Also, in southern Finland mercury dropped occasionally below -20 °C during the cold period in early December. At Christmas, the coldest temperatures were observed in eastern Finland with the lowest reading on the Christmas Day, -33.2 °C, being recorded in Mekrijärvi, Ilomantsi. Precipitation levels in December remained clearly below the long-term average in most of Finland. Nevertheless, some coastal locations received heavy sea-effect snowfall around Christmas. On Christmas Eve, approximately 20 cm of snow fell in the Åland Islands and in the city of Vaasa 30 cm
of snow fell in less than three hours. In Klemettilä, Vaasa snow depth eventually reached 55 cm on the morning of 25 December. On Christmas Day, heavy snow showers continued to occur around Turku in the south-western coast of Finland. Also, the north-easternmost tip of the municipality of Inari in Lapland received approximately Muonio parish, 40 cm of snowfall within a few days 6.12. around Christmas due to snowbands from the Barents Sea. Consequently, the highest snow depth in December, 76 cm, was measured in Kirakkajärvi, Mariehamn Airport, Jomala, 18.12. Inari on the 27th. The weather station in Kirakkajärvi also measured the highest precipitation level in December with a monthly sum of 66.1 mm. During the cold period in early December, there were little snow in southern and south-western Finland. Accompanied with frosty weather, the lack of snow led to the formation of deep ground frost as well as thick ice Highest and lowest temperatures cover on lakes. For instance, on lake Pyhäjärvi in Säkylä, an ice thickness of 38 cm was measured in the end of DeHIGHLIGHTS: DECEMBER 2021 cember. • Globally, December 2021 was 0.3 °C warmer than the 1991-2020 average While weather was getting warmfor December. er on 10–11 December, a significant • Europe had its coldest December episode of freezing rain occurred in since 2012, although several countries experienced record-breaking southern Finland causing trouble for warmth at the end of the month. road and air traffic. Due to the freezing • The December 2021 Arctic sea ice rain event, operations at Helsinki-Vanextent was just 2% below the 19912020 average, ranking 12th lowest in taa Airport were halted for a couple of the 43-year satellite data record. hours late in the evening of the 10th.
-35.2 °C
+11.0 °C
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 12/2021 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi