4/2021 — Huhtikuu tarjosi vaihtelevaa kevätsäätä — Ilmastonmuutos ja rakennusten suunnittelu
S ISÄLTÖ
4/2021
Pääkirjoitus — 3 Huhtikuu tarjosi vaihtelevaa kevätsäätä — 4 Sääkehitys huhtikuussa — 6 Huhtikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Muuttuva ilmasto rakennusten suunnittelussa — 8 Ilmastokatsaus-lehden arkisto on päivitetty — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä huhtikuussa — 16 Huhtikuun kuukausitilasto — 18 Huhtikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of April 2021 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. HUHTIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu
ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-04-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Hada Ajosenpää Achim Drebs Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Petra Roiha
KANNEN KUVA Adobe Stock ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Turvallista tulevaisuutta rakentamassa Fossiilisten polttoaineiden rooli käynnissä olevan ilmastonmuutoksen tärkeimpänä ajurina tunnetaan hyvin. Pitkälti niiden käytön seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saavuttaa tänä vuonna tason, joka on 50 % korkeampi kuin esiteollisena aikana – ja toisaalta korkeampi kuin kertaakaan vähintään pariin miljoonaan vuoteen. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole ainoa fossiilisten päästöjen aiheuttama uhka. On nimittäin arvioitu, että päästöjen synnyttämät ilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti vastuussa jopa noin viidenneksestä kaikista vuotuisista kuolemantapauksista. Ilmastonmuutos ja heikko ilmanlaatu muodostavatkin ongelmavyyhdin, jota on ratkaistava paitsi kiireellisesti myös kokonaisvaltaisesti. Tämän vuoksi suomalaiset tutkimuslaitokset ovat yhdistäneet voimansa ja perustaneet ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskuksen (ACCC), jolle Suomen Akatemia myönsi viime vuoden lopussa Lippulaiva-statuksen. Lippulaivoissa maailman johtava huippututkimus valjastetaan tavoittelemaan laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteisen ACCC-osaamiskeskuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset paitsi Suomen tasolla myös kansainvälisesti. Se pyrkii luomaan korkeatasoisen tutkimustiedon avulla kustannustehokkaita keinoja saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet sekä parantaa ilmanlaatua maailmanlaajuisesti. Erityisesti fokuksessa ovat hiilensidonta maaekosysteemeihin, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä ilmakehän saastecocktailin syntyyn vaikuttavien epälineaaristen prosessien ymmärtäminen. ACCC-lippulaivan visio on turvallinen ilmasto ja puhdas ilma. Vision saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja kaikkien yhteiskunnan toimialojen panosta. Vaikuttavuuden maksimoimiseksi osaamiskeskuksen ytimessä on elinkeinoelämän ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa tehtävä kiinteä yhteistyö, jonka avulla kiritetään tehokasta ilmastopolitiikkaa sekä uusien, tutkimukseen pohjautuvien liiketoimintamahdollisuuksien syntyä. Pisimmällä tämä yhteistyö on maaperän hiilensidonnan tutkimuksessa, johon on tiiviisti linkittynyt mm. iso joukko maatalous- ja ruoka-alan toimijoita. Lippulaivan kyytiin mahtuu kuitenkin vielä runsaasti lisämatkustajia. Siis tervetuloa mukaan rakentamaan tutkimuksen avulla turvallisempaa tulevaisuutta!
HANNELE KORHONEN Toimialajohtaja
Fokuksessa ovat erityisesti hiilensidonta maaeko systeemeihin, ilmastonmuu tokseen sopeutuminen sekä ilmakehän saastecocktailin syntyyn vaikuttavien epälineaaristen prosessien ymmärtäminen.
ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 3
Rauma, Pyynpää, 18.4.
-25,9 °C
Enontekiö, Kilpisjärvi, 9.4.
+18,0 °C
Kaarina, Yltöinen, 17.4. Pori rautatieasema, 18.4. Rauma, Pyynpää, 18.4. Seinäjoki, Pelmaa, 19.4.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
64,7 mm Kuukauden suurin sademäärä, Puolanka, Paljakka.
4 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
106 cm
Kuukauden suurin lumensyvyys, Puolanka, Paljakka, 10.4.
KU U KAU S I KATSAUS
Huhtikuu tarjosi vaihtelevaa kevätsäätä Huhtikuun alkupuoli oli melko leuto ja epävakainen, kuukauden puolivälissä oli aurinkoisen lämmintä korkeapainesäätä, kunnes loppukuusta sää muuttui viileäksi. Kokonaisuutena huhtikuu oli hieman tavanomaista lämpimämpi. Huhtikuussa sää vaihteli keväälle tyypilliseen tapaan takatalvisen koleiden ja aurinkoisen lämpimien jaksojen välillä. Kuukauden keskilämpötila oli lopulta Pohjois-Suomessa sekä merialueiden välittömässä läheisyydessä 1–2 °C ja muualla 0–1 °C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Suurimmassa osassa maata huhtikuu oli myös keskimääräistä sateisempi kuukausi. Vain lounaissaaristossa, Kaakkois-Suomessa ja päälaen Lapissa huhtikuun sademäärä jäi pitkän ajan keskiarvoa pienemmäksi. Sitä vastoin Pohjois-Pohjanmaalla satoi noin 1,5–2-kertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Kuukauden suurin sademäärä mitattiin kuitenkin Puolangan Paljakan havaintoasemalla Kainuussa, missä satoi huhtikuussa 64,7 mm.
vänä sää muuttui epävakaiseksi sekä viileämmäksi. Länsi- ja Keski-Eurooppaan purkautui samalla hyvin koleaa ilmaa pohjoisesta, mutta meille kylmin ilmavirtaus ei ulottunut. Alkukuun sateet tulivat silti Etelä-Suomessakin osin lumena tai räntänä, mikä on tyypillistä vielä huhtikuun alussa. Epävakainen sää jatkui pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Pohjois-Suomessa maaliskuun lopulla jo selvästi painunut lumipeite vahvistui uudestaan, ja 10.4. mitattiin Puolangan Paljakan havaintoasemalla talven suurin lumensyvyys Suomessa, 106 cm. Epävakaisen säätyypin vallitessa yöt olivat enimmäkseen melko leutoja. Huhtikuun 9. päivän vastaisena yönä Luoteis-Lapissa pakkanen pääsi kuitenkin kiristymään 20 asteeseen ja Enontekiön Kilpisjärvellä mitattiin kuukauden alin lämpötila -25,9 °C.
KUVA: ADOBE STOCK
ALKUKUUSTA LUMIPEITE VAHVISTUI POHJOIS-SUOMESSA Huhtikuun alku oli melko leuto. Kuukauden ensimmäisinä päivinä sateet jäivät vähäisiksi, ja huhtikuun ensimmäiseen viikonloppuun osuneen pääsiäisen viettoa aloiteltiin monin paikoin melko kauniissa säässä. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä 4. huhtikuuta tuuli yltyi enteillen laajan matalapaineen lähestymistä luoteesta, ja toisena pääsiäispäi-
HUHTIKUUN PUOLIVÄLISSÄ OLI AURINKOISTA JA LÄMMINTÄ 12. huhtikuuta kaakosta virtasi lämmintä ilmaa Etelä-Suomeen ja Etelä-Karjalassa lämpötila nousi jo 17 asteeseen. Lämmin ilma väistyi Venäjälle kuitenkin jo seuraavaan päivään mennessä, mutta huhtikuun puolivälissä Pohjois-Eurooppaan muodostui laaja kor-
keapaineen alue, jonka myötä sää pysyi useita päiviä aurinkoisena ja lämpimänä. Ylimmillään lämpötila nousi 17.–19. päivinä Länsi-Suomessa 18 asteeseen. Ajankohdan tyypillisiin lämpötiloihin verrattuna erityisen lämmintä oli Lapissa, missä 12 ja 15 asteen välille kohonneet päivälämpötilat olivat vuodenaikaan nähden harvinaisen korkeita.
LOPPUKUUSTA KEVÄÄN ETENEMINEN PYSÄHTYI Huhtikuun 22.–23. päivinä Suomen ylle muodostui matalapaineen alue ja samalla sää myös viileni huomattavasti, joten matalapaineen mukanaan tuomat sateet tulivat Etelä-Suomessakin osaksi lumena. Selkämeren rannikolla kolea luoteistuuli yltyi 23. päivänä jopa myrskyksi. Kolea luoteen ja pohjoisen välinen ilmavirtaus jatkui koko loppukuun ajan. Huhtikuun loppua kohti päivät hieman lämpenivät, mutta yöt vastaavasti viilenivät, ja monin paikoin huhtikuun alimmat lämpötilat mitattiin vasta 28.–30. päivien vastaisina öinä. Lunta oli huhtikuun päättyessä aukeilla Lapin lisäksi lähinnä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosissa Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 5
SÄÄKEHITYS HUHT I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
5.4. Toisena pääsiäispäivänä laaja matalapaineen alue parkkeerasi Skandinavian pohjoisosiin tuoden epävakaista säätä myös Suomeen. Samalla Länsi-Eurooppaan purkautui pohjoisesta hyvin koleaa ilmaa, ja kylmässä pohjoisvirtauksessa tuli seuraavina päivinä lumikuuroja ympäri Keski-Eurooppaa.
12.4. Länsi-Euroopassa oli edelleen viileää ilmaa ja Itä-Euroopassa lämmintä ilmaa. Etelä-Suomessa oli kevään toistaiseksi lämpimin päivä, kun idän lämmintä ilmaa pääsi virtaamaan kaakosta maahamme. Kaakkoisrajalla lämpötila nousi jopa 17 asteeseen. Lämpö väistyi Suomen itäpuolelle jo seuraavaan päivään mennessä.
18.4. Huhtikuun puolivälissä Pohjois-Eurooppaan muodostui laaja korkeapaineen alue ja sää pysyi keväisen aurinkoisena sekä lämpimänä useiden päivien ajan. Länsi-Suomessa lämpötila nousi ylimmillään 18 asteeseen, ja Lapissa 12 ja 15 asteen välille kohonneet päivälämpötilat olivat vuodenaikaan nähden harvinaisen korkeita.
27.4. Huhtikuun viimeisen viikon ajan Suomessa vallitsi kolea pohjoisvirtaus. Lunta ja räntää satoi ajoittain Etelä-Suomea myöten. Selkeinä öinä lämpötila painui selvästi pakkaselle aivan rannikkoseutuja lukuun ottamatta.
6 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
H U H TI KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HUHTIKUUSSA 2021 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Huhtikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian yhdeksänneksi korkein.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli noin 6 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 huhtikuun keskiarvo. Huhtikuun merijään laajuus oli kuudenneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.
AASIA Aasiassa huhtikuu oli mittaushistorian 12:nneksi lämpimin.
EUROOPPA Euroopassa huhtikuu oli kylmin vuoden 2003 jälkeen.
TAIFUUNI SURIGAE Surigae oli erittäin voimakas taifuuni, jonka maksimituulennopeudet rikkoivat maailmanlaajuiset myrskytuulien ennätykset ajanjaksolla tammi-huhtikuu.
YHDYSVALLAT Myöhäinen lumimyräkkä 20.-27. huhtikuuta toi ennätysmäärän lunta Ohion laaksoon ja Yhdysvaltain koillisosiin. Myräkkä katkoi puita ja sähköjohtoja, sekä aiheutti ongelmia liikenteessä.
AFRIKKA Afrikassa huhtikuu oli mittaus historian neljänneksi lämpimin.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa huhtikuu oli mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin.
TROOPPINEN SYKLONI SEROJA Trooppinen sykloni toi rankkasateita ja voimakkaita tuulia Australian länsiosiin. Useimmilla paikkakunnilla mitattiin ennätyksellisiä vuorokausisateita. Serojan vaikutus ulottui myös Indonesian alueelle, missä se aiheutti historiallisia tulvia ja maanvyörymiä.
UUSI-SEELANTI Uudessa-Seelannissa huhtikuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli noin 3 % suurempi kuin vuosien 1981–2010 huhtikuun keskiarvo. Huhtikuun merijään laajuus oli 16:nneksi suurin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HUHTIKUUSSA 2021 JAKSON 1981–2010 Surface air temperature anomaly for April 2021 Surface air temperature anomaly for April 2021 Surface air temperature anomaly for April 2021 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Global Global
Europe Europe
111111 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C
Date created: 2021-05-03
Date created: 2021-05-03
Date created: 2021-05-03
LISÄTIETOA
-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202104 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-11 -11
-11
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 7
Ilmastonmuutos ja rakennusten suunnittelu
8 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
R A K E N TA MI N E N JA I L MASTO NM UUTOS
Rakennusten keskimääräisen lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeen laskentaa varten on kehitetty uusi säätietoaineisto, joka koostuu eri vuosilta valittujen kuukausien säähavainnoista. Vastaava aineisto on luotu myös tulevaisuuden ilmastolle.
KUVA: KIRSTI JYLHÄ
Asuintilojen ja käyttöveden lämmitys haukkaa peräti noin 80 % suomalaisten kotitalouksien kaikesta energiankäytöstä. Sääolojen vaihdellessa talvikaudesta toiseen myös lämmitysenergian kulutus välillä laskee, välillä nousee verrattuna edelliseen vuoteen. Selvästi eniten lämmitysenergian kulutusta lisää pakkassää, kun taas navakka tuuli ja kostea ilma vaikuttavat siihen vain vähän. Kevään koittaessa lämmityksen tarve vähenee ulkoilman lämpötilojen kohotessa ja auringonpaisteen voimistuessa, ja kesähelteellä voi sisätiloissa tuntua tukalaltakin. Toisaalta syksyn edetessä tuulet voimistuvat ja viistosti rakennusten ulkoseiniin osuvat vesisateet voivat jopa tunkeutua rakenteisiin. Näiden viistosateiden ohella myös esimerkiksi lämpötilan sahaaminen suojasään ja pakkasen välillä kuormittaa rakennuksia. Tavoite kohti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä edellyttää muiden toimien ohella siirtymistä lähes nollaenergiarakentamiseen. Uudisrakennusten energiatehokkuuden on siis oltava erittäin korkea, ja se pieni määrä energiaa, joka joudutaan ostamaan, tulee olla peräisin päästöttömistä tai vähäpäästöisistä lähteistä. Myös kor jausrakentamisessa pyritään parantamaan energiatehokkuutta tinkimättä nytkään viihtyisyydestä ja sisäilman laadusta. Se, että uudet
asuin-, liike- ja toimistorakennukset kuluttavat ostoenergiaa riittävän säästeliäästi, on osoitettava erityisillä laskelmilla. Huolellisia tarkasteluja tarvitaan myös selvitettäessä asuntojen liiallisen lämpenemisen riskiä sekä sateessa kostuneiden rakenteiden kuivumiskykyä ja homehtumisalttiutta. Näitä laskelmia varten käytetään säätietoja, jotka on tuotettu Ilmatieteen laitoksessa.
TESTIVUOSI MÄÄRITTELEE SÄÄTIEDOT RAKENNUSTEN SUUNNITTELUA VARTEN Voimassa olevien rakennusmääräysten mukaan tulee uudisrakennusten energiatehokkuutta ja ilmanvaihtoa suunniteltaessa käyttää ns. rakennusten energialaskennan testivuotta 2012 (TRY2012). Nimestään huolimatta TRY2012 ei sisällä vuoden 2012 säätietoja, vaan se muodostettiin vuosina 1980–2009 tehtyjen Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen pohjalta. Sittemmin Suomen ilmasto on jatkanut muuttumistaan. Niinpä hiljattain valitsimme uuden testivuoden TRY2020 rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeen laskentaa varten. Uuden testivuoden kunkin kalenterikuukauden säätiedot poimittiin sellaiselta jakson 1989–2018 vuodelta, jonka aikana kyseisen kuukauden sääKuva 1: Kuukausien keskilämpötilat rakennusten energialaskennan vyöhykkeellä I (Vantaa) uutena testivuotena TRY2020 sekä tulevaisuuden testivuotena 2080 kolmen eri kasvihuonekaasujen pitoisuusskenaarion (RCP2.6, RCP4.5, RCP8.5) toteutuessa. Vuoden keskilämpötila esitetään viimeisillä pylväillä ”1–12”.
ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 9
ARKISTO
olot olivat mahdollisimman keskimääräisiä. Käytännössä valinnassa painotettiin lämpötilaa ja kesällä auringonsäteilyä huomattavasti enemmän kuin ilman kosteutta ja tuulen nopeutta. Vaikka TRY2020 ei vielä korvaa aiemmin laadittuja TRY2012-säätietoja nykyisissä energiamääräyksissä, uusia tuloksia toivotaan käytettävän rakennusalalla mahdollisimman laajasti. Meneillään olevissa, eri tutkimuslaitosten yhteisissä jatkotutkimuksissa hyödynnetään myös TRY2020:n valintaa varten laadittuja 30-vuotisia säätietoja. Nämä sisältävät lämpötilan, ilman suhteellisen kosteuden, auringon kokonaissäteilyn, hajasäteilyn, kohtisuoran säteilyn, tuulen suunnan ja nopeuden sekä sademäärän aikasarjat vuosille 1989–2018 tunnin aika-askelein Helsinki-Vantaalla, Jokioisissa, Jyväskylässä ja Sodankylässä. Koska rakennukset on tarkoitettu kestämään vähintään 50 vuotta, niiden suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on varauduttava muuttuviin sääoloihin ja siten esim. yleistyviin vesisateisiin talvella ja lisääntyvään jäähdytystarpeeseen kesällä. Niinpä sekä energialaskennan testivuoden että koko 30-vuotisen ajanjakson
sääaikasarjat on muunnettu esittämään olosuhteita myös tulevaisuuden arvioidussa ilmastossa. Muunnokset perustuivat laajan ilmastomallijoukon tuloksiin ilmaston muuttumisesta eri puolella Suomea olettaen kolme vaihtoehtoista skenaariota kasvihuonekaasujen pitoisuuden kehityksestä tämän vuosisadan kuluessa (kuva 1).
VINKKEJÄ ALKAVAN KESÄN HELTEIDEN VARALLE Lämpötilat kohoavat hellelukemiin jossakin päin maatamme keskimäärin 35 päivänä vuodessa. Pisimmillään hellejaksot ovat viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana kestäneet kolme, jopa lähes neljä viikkoa. Ensimmäisiä keinoja vähentää kodin liiallista lämpenemistä pitkittyneen aurinkoisen hellejakson sattuessa ja siitä mahdollisesti aiheutuvia terveyshaittoja on pitää verhot suljettuina päiväsaikaan ja mahdollisuuksien mukaan ikkunat auki yöllä ja aamulla. Kirsti Jylhä
Ilmastokatsaus-lehden arkisto on päivitetty Ilmastokatsaus.fi -verkkosivulle on lisätty arkisto-osio, josta pääsee lukemaan Ilmastokatsaus-lehden vanhoja vuosikertoja. Tällä hetkellä arkistossa ovat luettavissa vuosikerrat 1999–2020. Arkistoon lisätään vielä vanhempia vuosikertoja digitoinnin edetessä. Ilmastokatsaus-lehteä on painettu vuoteen 2015 asti, ja painetuista lehdistä on saatavilla näköislehdet PDF-muodossa. Vuonna 2016 lehti siirtyi verkkoon, ja niinpä vuosien 2016–2018 sisällöt ovat verkkoartikkeleina. Vuodesta 2019 alkaen Ilmastokatsaus on ilmestynyt digilehtenä, jotka ovat ladattavissa PDF-muodossa. Palautetta arkistosivusta voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen ilmastokatsaus@fmi.fi Ilmastokatsaus-arkisto: http://www.ilmastokatsaus.fi/arkisto/ 10 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: ANNA LUOMARANTA
Huhtikuussa merivesi oli Suomen rannikoilla pari astetta tavanomaista lämpimämpää. Suomenlahdelta sisälahtien viimeiset jäät sulivat pääosin kuukauden puoliväliin mennessä, ja huhtikuun päättyessä jäätä oli enää Perämerellä. Talven laajin jäätilanne Itämerellä saavutettiin helmikuun 15. päivänä, jolloin jäätä esiintyi 127 000 neliökilometrin alueella.
ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila huhtikuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot huhtikuussa 2021 on esitetty 9 asemalta. Rauman mareografin puuttuva lämpötilatieto johtunee irronneesta anturista. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen huhtikuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HUHTIKUUSSA
Arktisella alueella merijää peitti huhtikuussa noin 13,7 miljoonaa neliökilometriä. Jäällisen alueen laajuus oli noin 7 % vuosien 1981–2010 huhtikuun keskiarvoa pienempi. Vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella merijään laajuus oli tämän vuoden huhtikuussa havaintohistorian kuudenneksi pienin yhdessä vuoden 2015 kanssa. Pienin ja toiseksi pienin huhtikuun merijään laajuus oli havaittu vuonna 2019 ja 2016. Huhtikuussa alkaa arktiksen merijään sulamiskausi, mutta edelleenkin suurin osa Pohjoisesta jäämerestä on yleensä merijään peitossa. Merkittäviä poikkeamia havaitaan tavallisesti vain subarktisella vyöhykkeellä sekä Koillis-Atlantilla. Merijäätä oli tämän vuoden huhtikuussa tavanomaista vähemmän Pohjois-Atlantilla Labradorinmereltä Barentsinmerelle. Merijäätä esiintyi erityisen vähän Barentsinmeren pohjoisosissa. Merijäätä oli keskimääräistä enemmän lähinnä Tanskansalmessa Grönlannin ja Islannin välissä, sekä aivan Barentsinmeren eteläosassa. Tyynellä valtamerellä merijään reuna-alueiden eteläpuolella, erityisesti Beringinmerellä, oli tavanomaista vähemmän merijäätä, kun taas pohjoispuolella sitä oli pääsääntöisesti tavanomaista enemmän.
Arctic sea ice concentration for April 2021 Arctic sea ice concentration for April 2021
Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Wednesday 01 April 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Wednesday 01 April 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
100 100 80 80 60 60 %% 40 40
Date created: 2021-05-03
Date created: 2021-05-03
20 20 Average ice edge April 1981-2010 Average ice edge April 1981-2010
Anomaly Anomaly
100 100 75 75 50 50 25 25 00 %% -25 -25 -50 -50 -75 -75
00
-100 -100
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella huhtikuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1981-2010 keskiarvosta huhtikuussa 2021. keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Terminen kevät alkoi suurimmassa osassa maata jo maaliskuussa, ja huhtikuun puolivälin lämpimillä säillä myös terminen kasvukausi pääsi käynnistymään maan eteläosassa. Terminen talvi jäi tavanomaista lyhyemmäksi ja Sodankylän Tähtelässä jopa ennätyksellisen lyhyeksi, vain 123 päivän mittaiseksi, mikä vastaa tyypillistä termisen talven kestoa Etelä-Suomen sisämaassa.
ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HU HT I KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Huhtikuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H U H TI KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 17
H UH TIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM
2021
1981– 2010
2021
PVM
2021
PVM
2021
1981– 2010
2021
PVM
2021
1981– 2010
4,1
2,7
12,8
17.
-0,1
5.
14,5
26
5,2
9.
0
0
JOMALA JOMALABY
3,8
3,7
15,2
18.
-5,2
30.
26,5
31
4,1
25.
0
0
HELSINKI KAISANIEMI
5,0
3,9
15,0
18.
-1,0
29.
27,7
32
6,5
22.
0
1
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
4,5
4,1
17,4
17.
-4,4
30.
52,1
32
10,3
9.
0
2
JOKIOINEN ILMALA
3,8
3,5
16,6
18.
-4,3
30.
44,2
30
13,5
9.
0
8
KOUVOLA ANJALA
4,3
3,6
17,1
17.
-4,1
30.
27,4
29
7,7
9.
0
5
KANKAANPÄÄ NIINISALO
3,3
2,9
17,0
18.
-5,0
8.
45,6
34
11,0
22.
0
19
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
2,8
2,2
15,4
18.
-6,6
9.
52,0
35
13,2
23.
7
19
SAVONLINNA PUNKAHARJU
3,0
2,3
14,3
18.
-6,0
8.
20,6
29
4,0
9.
0
16
SEINÄJOKI PELMAA
3,1
3,0
18,0
19.
-5,3
29.
32,9
28
12,2
22.
0
6
KUOPIO MAANINKA
2,6
1,9
14,2
18.
-5,3
9.
36,4
30
11,4
6.
19
23
LIEKSA LAMPELA
2,2
1,3
14,3
18.
-7,3
15.
30,6
28
6,7
22.
0
34
SIIKAJOKI RUUKKI
2,1
1,7
17,1
19.
-7,0
8.
53,0
22
14,1
23.
23
16
SUOMUSSALMI PESIÖ
0,9
-0,1
13,9
18.
-9,2
9.
39,5
30
7,6
4.
52
59
ROVANIEMI APUKKA
0,9
-0,5
14,2
19.
-12,0
9.
28,9
28
5,5
9.
39
45
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
0,8
-1,3
13,2
20.
-12,6
9.
27,4
29
5,9
5.
55
69
INARI SAARISELKÄ
-0,8
-1,9
11,2
20.
-15,8
9.
44,3
36
11,6
24.
65
76
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-2,9
-3,9
8,7
19.
-25,9
9.
40,3
27
8,0
14.
99
92
UTSJOKI KEVO
-0,6
-2,5
12,1
20.
-17,1
9.
15,8
25
4,4
4.
40
65
LUMENSYVYYS
AURINGONPAISTETUNNIT 15.04.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2021
1981–2010
UTÖ
272,9
211
MAARIANHAMINA
264,1
207
TURKU
234,1
204
HKI-VANTAA
202,0
196
KOTKA
224,8*
200
JOKIOINEN
199,3
193
KOUVOLA
188,7
193
JYVÄSKYLÄ
191,1
187
SEINÄJOKI
213,6
198
KUOPIO
173,6*
194
OULU
-
208
ROVANIEMI
208,3
203
SODANKYLÄ
201,8
199
UTSJOKI
202,2
185
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
18 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
30.04.
H U H TI KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 1 – 2 6 Ennuste on tehty 20.5.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
24.5.–30.5.
31.5.–6.6.
7.6.–13.6.
14.6.–20.6.
21.6.–27.6.
28.6.–4.7.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 4/2021
F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F A P RI L 2021
April saw variable spring weather April saw both warm and sunny as well as cold and snowy periods which is typical for spring. Overall, it was a slightly warmer April than usually. In most of Finland, also precipitation levels exceeded the long-term average. The statistics of the Finnish Meteorological Institute show that the mean temperature in April surpassed the long-term average in northern Finland and adjacent to sea areas by 1–2 °C and elsewhere by 0–1 °C. Also, precipitation levels in April were mainly above the average. The driest regions were found from the southwestern archipelago, Southeastern Finland, and northernmost Lapland. In North Ostrobothnia, on the contrary, precipitation levels exceeded the long-term average approximately by 1.5–2-fold. However, the highest level of precipitation in April, 64.7 mm, was recorded in Paljakka, Puolanka in the region of Kainuu. In the beginning of April, weather was rather mild and there were even some predominantly sunny days. During Easter, however, a large low-pressure area approached Finland from the northwest and on Easter Monday on 5 April weather turned unsettled. At the same time, an exceptionally cold airflow originating from Greenland and North Atlantic reached Western and Central Europe, but the coldest airflow did not extend to Finland. However, snow and sleet fell on many days even in Southern Finland which is nevertheless rather typical for early April. In Northern Finland, snow cover deepened again after a melting period in late March and the highest snow depth of the season, 106 cm, was measured in Paljakka, Puolanka on 10 April.
Due to the unsettled weather type, there were only a few clear and cold nights in early April but on the night Enontekiö, of the 9th temperature dropped below Kilpisjärvi, -20 °C in northwestern Lapland and 9.4. the lowest temperature of the month, -25.9 °C, was measured in Kilpisjärvi, Enontekiö. In mid-April, a large high-pressure area formed over Northern Europe Kaarina, Yltöinen, bringing sunny and warm weather for 17.4. several consecutive days. Between 17 Pori railway station, and 19 April, the highest temperatures 18.4. reached approximately 18 °C in several Rauma, Pyynpää, 18.4. locations in Western Finland. In Lapland, daytime maximum temperatures Seinäjoki, Pelmaa, 19.4. ranging between 12 and 15 °C were unusually high for the time of year. In Southeastern Finland, the warmest day in April was already the 12th when a southeasterly airflow brought warm air into Southern Finland and temperature reached 17 °C in South Karelia. Beginning from 23 April, a cold northerly or northwesterly airflow prevailed until the end of the month. Occasional snowfall occurred still even in TEMPERATURE HIGHLIGHTS Southern Finland on a few days around FOR APRIL 2021 GLOBALLY • The global average temperature for the 25th. Moreover, many locations exApril 2021 was about 0.2ºC higher perienced the coldest nights in April than the 1991-2020 average for not until between the 28th and 30th. April. • April 2021 was the coldest April In the end of April, snow cover persince 2003 over Europe as a whole. sisted in addition to Lapland mainly in • Temperatures were much above the northern parts of North Ostrobothaverage over parts of north-eastern Canada, north-western Russia and nia and Kainuu.
-25.9 °C
+18.0 °C
the Middle East.
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 4/2021 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi