Skip to main content

Ilmastokatsaus 2/2021

Page 1

2/2021 — Helmikuu alkoi pakkasjaksolla — Suomen lumiolosuhteet muutoksessa


S ISÄLTÖ

2/2021

Pääkirjoitus — 3 Helmikuu alkoi pakkasjaksolla — 4 Sääkehitys helmikuussa — 6 Helmikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Suomen lumiolosuhteet muutoksessa — 8 Alkuvuosi toi kunnon talven eteläänkin — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä helmikuussa — 16 Helmikuun kuukausitilasto — 18 Helmikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of February 2021 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. HELMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu

ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-02-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 2/2021

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Adobe Stock

TOIMITTAJAT Hada Ajosenpää Ilari Lehtonen Petra Roiha Anna Luomaranta Juha A. Karhu

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos


PÄÄ KI RJ OI T U S

Arktinen Sahara Helmikuussa 2021 Suomessa koettiin pitkästä aikaa eteläisintä Suomea myöten kunnon talvi. Oli kylmää, oli lunta. Mutta kauniille hangillemme laskeutui hiekkaa Saharasta saakka. Miten on mahdollista, että Saharan hiekkaa saapuu meille keskellä kylmää ja lumista helmikuuta? Yksinkertainen selitys asialle on korkea- ja matalapaineiden vaihtelu ja sijainti Euroopassa. Nämä näkyvät Ilmastokatsauksen sääkartoilla sivulla kuusi. Perinteinen korkeapaineiden ja matalapaineiden vaihtelu toi Suomeen ensin helmikuun alussa sekä kylmää ilmaa että lunta. Helmikuun loppupuolella lounainen hyvin lauha ilmavirtaus puhalsi Afrikasta aina Suomeen saakka, ja sen myötä meille saapui hienon hienoa hiekkaa hankien pinnalle. Hiekka oli helppo havaita, sillä kontrasti oli ilmeinen. Muina vuodenaikoina hiekka ei maasta yhtä upeasti erotu. Ihmetystä ja ihailua herättäneen Arktinen Sahara -episodin takia Ilmatieteen laitos käynnisti Saharan hiekan keräilykampanjan. Ajatuksena on tutkia miten tällainen hiekkapöly vaikuttaa jääkideprosessiin ja pilviin. Sillä jos hiekka muuttaa pilviprosessien ominaisuuksia, voi tämä mm. vaikuttaa maanpinnalle saapuvan auringon valon määrään. Tämä taasen on ilmastollisesti mielenkiintoinen tutkimuskysymys. Lupaammekin palata tuloksiin tulevissa Ilmastokatsaus-numeroissamme.

HILPPA GREGOW Tutkimusprofessori

Helmikuun loppupuolella lounainen hyvin lauha ilmavirtaus puhalsi aina Afrikasta Suomeen saakka, ja sen myötä meille saapui hienon hienoa hiekkaa hankien pinnalle.

ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 3


-39,7°C

Utsjoki, Kevojärvi, 20.2.

+9,8 °C

Jomala, Jomalaby ja Jomala, Maarianhaminan lentoasema, 25.2.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

72,8 mm Kuukauden suurin sademäärä, Vesanto kirkonkylä.

4 | ILMASTOKATSAUS 2/2021

90 cm

Kuukauden suurin lumensyvyys, Ristijärvi, Mustavaara, 25.2.


KU U KAU S I KATSAUS

Helmikuu alkoi pakkasjaksolla Helmikuun alussa oli koko maassa melkein kolmen viikon ajan poutaista pakkassäätä. Sitten maan keskiosiin satoi muutamassa päivässä kymmeniä senttejä lunta, ja helmikuun viimeisellä viikolla sää muuttui erittäin leudoksi. Alkukuun pitkän pakkasjakson seurauksena helmikuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata 1–4 astetta pitkän ajan keskiarvoa alempi. Ahvenanmaalla keskilämpötila oli kuitenkin hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja Luoteis-Lapissa oli jopa hieman tavanomaista leudompaa. Maan keskiosissa satoi helmikuussa tavanomaista enemmän. Suurin osa sateista tuli vain muutaman päivän sisällä kuukauden 20. päivän tienoilla. Lounais-Suomessa ja toisaalta suurimmassa osassa Lappia helmikuussa satoi normaalia vähemmän. Lounaissaaristossa satoi paikoin alle 10 mm.

KUVA: ILARI LEHTONEN

PAKKASTEN JÄLKEEN SÄÄ LAUHTUI KEVÄISEKSI Helmikuun alussa pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa Suomeen ja kuukauden alkupuolella oli paljon aurinkoisia pakkaspäiviä. Lapissa helmikuun ensimmäinen viikko oli kuitenkin hieman ajankohdan keskiarvoa leudompi. Helmikuun puolivälissä sää lauhtui vähäksi aikaa etenkin länsirannikolla, missä lämpötila kävi nollan vaiheilla. Pohjoisesta virtasi uusi annos kylmää ilmaa helmikuun 16.–17. päivinä ja 18. päivän aamu oli monin paikoin kuukauden kylmin. Pakkaslukemat vaihte-

livat tällöin Etelä- ja Länsi-Suomessa enimmäkseen 20 ja 30 asteen välillä sekä idässä ja pohjoisessa 30 asteen molemmin puolin. Tämän jälkeen lounaasta alkoi virrata lauhempaa ilmaa, mutta idässä ja pohjoisessa pakkanen jatkui vielä kireänä ja kuukauden alin lämpötila, -39,7 °C, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 20.2. Lounais-Suomessa lämpötila nousi samaan aikaan jo plussan puolelle. Ilmamassojen rajapinnassa liikkui useita sadealueita, jotka toivat maan keskiosiin ja Länsi-Lappiin hyvin runsaita lumisateita helmikuun 20. päivän tienoilla. Lunta satoi yleisesti 20–30 senttiä. Esimerkiksi Jyväskylässä lumensyvyys kasvoi helmikuun 19. ja 22. päivien välillä 49 cm:stä 78 cm:iin. Etelä-Suomessa satoi pääkaupunkiseudulta Lahden ja Tampereen seutujen kautta luoteeseen työntyvällä vyöhykkeellä jopa useita millimetrejä alijäähtynyttä vettä helmikuun 21. päivänä, mikä aiheutti erittäin vaikeat keliolosuhteet. Paikoin jäätävää sadetta saatiin lisää vielä 23. ja 24. päivinä. Lounaasta virtasi Suomeen entistä lauhempaa ilmaa helmikuun 25. päivänä, jolloin sää lauhtui myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Aluksi oli monin paikoin sumuista, mutta Ahvenanmaalla lämpötila nousi jo 25.2. melkein 10 asteeseen.

Helmikuun viimeisinä päivinä lännestä virtasi kuivempaa ilmaa ja sää muuttui aurinkoiseksi. Ilmassa oli vahvaa kevään tuntua etenkin Lounais-Suomessa, missä maa alkoi paljastua lumen alta. Helmikuun viimeinen päivä oli Etelä- ja Länsi-Suomessa harvinaisen lämmin, kun Ahvenanmaan lisäksi myös Varsinais-Suomessa ja läntisellä Uudellamaalla lämpötila nousi lähes 10 asteeseen. Hangossa mitattiin sekä Russarön että Tvärminnen asemalla uusi asemakohtainen helmikuun lämpöennätys. Keski- ja Pohjois-Suomessa oli helmikuun päättyessä 40–80 cm lunta. Lumipeite oli tavanomaista paksumpi maan keskivaiheilla länsipainotteisesti.

SAHARAN HIEKKAA KULKEUTUI TUULEN MUKANA ETELÄ-SUOMEEN Helmikuun lopun lauhan lounaisvirtauksen mukana korkealla ilmakehässä kulkeutui Etelä-Suomeen annos Saharasta peräisin olevaa hyvin hienojakoista hiekkapölyä. Pölypilvi oli Baltian ja Etelä-Suomen yllä 23.2., ja lumisateen mukana hiekkaa tuli alas myös maanpinnalle. Paikoin nähtiin hiekan värjäämää kellanruskehtavaa lumisadetta. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 5


SÄÄKEHITYS HELM I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

6.2. Helmikuun alkupuolella korkeapaineen alue kuroutui pohjoisnavalta Norjanmerelle ja Skandinaviaan. Suomessa vallitsi poutainen pakkassää. Kylmää ilmaa virtasi Keski-Eurooppaan asti. Ranskassa ollut matalapaine oli liikkeessä itään, ja helmikuun 7.–8. päivinä Benelux-maissa, Saksassa, Puolassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä pyrytti runsaasti lunta. 12.2. Skandinavian lounaisosissa oli korkeapaineen keskus, jonka pohjoispuolitse Suomeen virtasi luoteesta hieman lauhempaa ilmaa ja pakkanen lauhtui länsirannikolla. Keski-Euroopassa jatkui pakkassää. Mustanmeren pohjoispuolella oli matalapaine, joka aiheutti Moskovassa ennätykselliseksi luonnehditun lumipyryn.

20.2. Länsi-Eurooppaan virtasi Afrikasta hyvin lämmintä ilmaa, kun taas Suomen itäja koillispuolella oli edelleen hyvin kylmää ilmaa. Utsjoella pakkanen kiristyi lähes 40 asteeseen, mutta Lounais-Suomessa vallitsi jo suojasää. Suomen keskiosissa lauhan ja kylmän ilman rajapinnassa tuli runsaita lumisateita. Etelä-Suomessa satoi useampanakin päivänä myös alijäähtynyttä vettä. 25.2. Hyvin lauha lounaisvirtaus ulottui Suomeen asti. Ahvenanmaalla lämpötila nousi melkein 10 asteeseen, ja Kalmarissa mitattiin Ruotsin kaikkien aikojen helmikuun lämpöennätys, 17,0 °C. Keski-Euroopassa lämpötila nousi paikoin yli 20 asteeseen. Suomessa oli aluksi laajalti pilvistä ja sumuista, mutta helmikuun viimeisinä päivinä kuivempi länsivirtaus toi keväisen aurinkoiset ja lämpimät säät. 6 | ILMASTOKATSAUS 2/2021


H E L MI KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AA I LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HELMIKUUSSA 2021 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Helmikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian 16. korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli noin 6 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 helmikuun keskiarvo. Helmikuun merijään laajuus oli yhdessä vuoden 2019 kanssa seitsemänneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.

POHJOIS-AMERIKKA Pohjois-Amerikassa helmikuu oli kylmin helmikuu vuoden 1994 jälkeen ja koko mittaushistorian 20:nneksi kylmin.

AASIA Aasian pohjoisosissa helmikuun keskilämpötila oli monin paikoin tavanomaista alempi, mutta eteläosissa keskilämpötila oli paikoin tavanomaista korkeampi. BAHRAIN Bahrainissa helmikuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin yhdessä vuoden 1960 kanssa.

YHDYSVALLAT Yhdysvalloissa tämän vuoden helmikuu oli vuoden 1989 jälkeen kylmin helmikuu ja vuodesta 1895 alkavan mittaushistorian 19:nneksi kylmin. KARIBIA Karibialla helmikuu oli mittaushis­ torian yhdeksänneksi lämpimin yhdessä vuoden 2007 helmikuun kanssa.

ITÄ-AASIA Helmikuun loppupuolen lämpöaallon myötä Itä-Aasiassa saatiin monin paikoin uudet helmikuun lämpöennätykset.

AFRIKKA Afrikassa helmikuu oli mittaushistorian 17:nneksi lämpimin yhdessä vuoden 1978 helmikuun kanssa.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa helmikuu oli mittaushistorian 10:nneksi lämpimin yhdessä vuoden 2015 helmikuun kanssa.

TROOPPINEN SYKLONI FARAJI Faraji oli vuoden 2021 ensimmäinen kategorian 5 trooppinen sykloni eteläisellä pallonpuoliskolla.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli noin 8 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 helmikuun keskiarvo. Helmikuun merijään laajuus oli 11:nneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HELMIKUUSSA 2021 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA Surface air temperature anomaly for February 2021 Surface air temperature anomaly for February 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe

Global Global Global

Europe Europe

111212 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2021-03-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2021-03-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202102 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -12

-12

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 7


Suomen lumiolosuhteet muutoksessa

8 | ILMASTOKATSAUS 2/2021


LU M I P E I TE S U O M ESSA

Suomen lumisuudessa on tapahtunut muutoksia 54 vuoden pituisen tarkastelujakson aikana. Lumensyvyys on monin paikoin pienentynyt ja lumikausi on lyhentynyt sekä alku- että loppupäästä. Lumi on Suomessa olennainen osa talvea, ja se vaikuttaa yhteiskuntaan monella tavoin. Lumisuus vaikeuttaa esimerkiksi tieliikennettä talvisin, mutta on toisaalta talviulkoilun oleellinen elementti. Lumipeite on myös tärkeä osa maapallon ilmastojärjestelmää. Pitkän aikavälin muutokset lumisuudessa kertovat muutoksista ilmasto-oloissa. Lumiolosuhteet vaihtelevat Suomessa luontaisesti vuosittain melko paljon. Varsinkin eteläisessä Suomessa talvi voi olla hyvin vähäluminen tai lunta voi kertyä runsaastikin. Jaksolla 1961–2014 lumiolosuhteissa on kuitenkin havaittu myös selkeitä muutoksia.

Vuotuinen maksimilumensyvyys

Lumensyvyys (cm)

KUVA: ADOBE STOCK

LUMIPEITTEEN MUUTOKSET VAIHTELEVAT ALUEELLISESTI Tarkastelujakson tyypillisenä talvena lumensyvyys saavutti vuotuisen maksimiarvonsa yleen- Maksimilumen­ syvyyden muutos sä maaliskuussa, lounaisimmassa Suomessa jo Muutos helmikuun lopulla. Lumensyvyyden maksimiar(cm/vuosikymmen) vojen vaihteluväli on Suomen sisällä suuri (Kuva 1.). Suurimmat vuotuiset lumensyvyydet löytyvät yleensä Lapista ja osuivat tarkastelujaksolla keskimäärin haarukkaan 80–100 cm. Lounais-Suomessa vuotuinen maksimilumensyvyys jäi tyypillisesti välille 20–40 cm. Jaksolla 1961–2014 vuotuinen maksimilumensyvyys sekä kuukausien keskimääräiset lumensyvyydet pienentyivät monin paikoin. Eteläisessä ja läntisessä Suomessa lumipeitteen oheneminen näkyi selvästi helmi- ja maaliskuussa. Tuolloin lumensyvyys pieneni laajalti keskimäärin 2–4 cm vuosikymmentä kohti tai paikoin enemmänkin. Maan keskivaiheilla sekä Pohjois-Suomessa lumensyvyys pieneni voimakkaimmin huhti- ja toukokuussa. Vuotuinen maksimilumensyvyys pieneni selkeimmin maan etelä- ja länsiosassa (Kuva 1.). Kuva 1. Jakson 1961-2014 keskimääräinen vuotuiLapissa ei havaittu suuria muutoksia vuotuisessa nen maksimilumensyvyys (yllä) ja sen keskimäämaksimilumensyvyydessä. räinen muutos senttimetreinä vuosikymmentä Myös pysyvän lumikauden kestossa on Suo- kohti (alla). Mustat pisteet esittävät alueita, joilla men sisällä suurta vaihtelua. Tarkastelujaksolla muutos oli tilastollisesti merkitsevä. (Luomaranta 1961–2014 pysyvä lumipeite satoi Pohjois-Lappiin et al., 2019: https://doi.org/10.1002/joc.6007) ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 9


keskimäärin jo ennen lokakuun loppua, kun taas Lounais-Suomessa pysyvä lumikausi alkoi tyypillisesti vasta joulukuun lopulla. Vastaavasti lumi suli lounaisimmassa Suomessa jo ennen maaliskuun loppua ja Pohjois-Lapissa vasta toukokuun lopulla. Lumipeitteen ohenemisen lisäksi myös pysyvän lumikauden havaittiin lyhentyneen molemmista päistään. Pysyvän lumikauden alku myöhentyi voimakkaimmin Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Oulun seudulla. Näillä alueilla muutos kohti myöhempää alkamisajankohtaa oli paikoin yli 4,5 päivää vuosikymmenessä. Lapissa myöhentyminen oli vähäisintä. Lumikauden päättymisajankohta siirtyi aiemmaksi lähes kaikkialla Suomessa vähintään 1,5–3 päivää vuosikymmentä kohti. Läntisessä Suomessa muutos oli nopein, keskimäärin 3–4,5 päivää vuosikymmenessä tai paikoin enemmänkin.

LÄMPÖTILAN JA SATEISUUDEN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT LUMISUUTEEN Lumisuuden muutoksiin vaikuttavat lämpötilassa ja sateisuudessa tapahtuvat muutokset. Ilmaston lämmetessä talven sademäärät Suomessa kasvavat. Alueilla, missä on lämpenemisestä huolimatta edelleen riittävän kylmää, lisääntyneet talvisateet tulevat lumena. Muualla vesisateiden osuus talven sateista kasvaa. Suomen vuotuisen lumisademäärän muutoksessa on havaittavissa kahtiajako: lumisademäärä väheni tarkastelujaksolla varsinkin länsi- ja etelärannikolla, kun taas Pohjois- ja Itä-Suomessa lumisademäärä kasvoi. Samaan aikaan eteläisessä Suomessa vesisateet lisääntyivät tammi- ja helmikuussa, ja talvi- ja keväkuukausien keskilämpötila nousi. Nämä tekijät yhdessä vaikuttivat lumensyvyyden pienenemiseen eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Pohjois-Suomessa kasvanut lumisademäärä ei kuitenkaan näkynyt kasvaneina lumensyvyyksinä, koska myös siellä talviaikaisten vesisateiden havaittiin lisääntyneen, ja varsinkin kevätkuukausina lämpötilojen havaittiin nousseen. Vaikka lumensyvyydet Suomessa hiljalleen pienenevät, vuosienvälinen vaihtelu ei ole katoamassa. Runsaslumiset talvet ovat Etelä-Suomessakin mahdollisia myös tulevina vuosikymmeninä. Ilmaston lämpenemisen edetessä niitä kuitenkin esiintyy vähitellen yhä harvemmin.

KUVA: ILARI LEHTONEN

YL ÄTUN N TALVEN 2 ISTE 02 0- 2 02 1 SÄÄ

Alkuvuosi toi kunnon talven eteläänkin Talvella 2020–2021 joulukuu oli selvästi tavanomaista leudompi, tammikuu oli kutakuinkin tavanomaisen lämpöinen ja helmikuu oli lähes koko maassa normaalia kylmempi. Helmikuun kylmyys ei aivan riittänyt kompensoimaan joulukuun leutoutta ja koko talvi jäi hieman vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa lauhemmaksi. Eniten keskilämpötila poikkesi normaalista Luoteis-Lapissa, missä talvi oli reilut kaksi astetta keskimääräistä leudompi. Pitkään hyvin leutona jatkuneen syksyn ja alkutalven jälkeen tammi-helmikuun pyryt ja pakkaset kuitenkin toivat lopulta kunnon talven Etelä-Suomeenkin. Ero oli melkoinen verrattuna edelliseen ennätyksellisen leutoon talveen, jolloin Etelä- ja Länsi-Suomessa laajat alueet pysyivät käytännössä lumettomina lähes koko talven ajan. Viime vuosina talvet ovat muutenkin olleet leudonpuoleisia. Lapissa oli viimeksi kylmempi talvi kaksi vuotta sitten ja Länsi-Suomessa kolme vuotta sitten, mutta suuressa osassa maata edellinen kylmempi talvi oli 2012–2013. Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta 10 | ILMASTOKATSAUS 2/2021


KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ELLA KIVIMÄKI

Etelä-Suomessa satoi sunnuntaina 21.2. pääkaupunkiseudulta luoteeseen ulottuvalla kaistaleella jopa useita millimetrejä alijäähtynyttä vettä. Keliolosuhteet olivat jäätävän sateen liukastamien tienpintojen takia erittäin vaikeat muun muassa Helsingin, Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen seuduilla.

ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 11


ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila helmikuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot helmikuussa 2021 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen helmikuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 2/2021


A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HELMIKUUSSA

Arktisella alueella merijää peitti helmikuussa noin 14,2 miljoonaa neliökilometriä. Jäällisen alueen laajuus oli noin 7 % vuosien 1981–2010 helmikuiden keskiarvoa pienempi. Helmikuun merijään laajuus oli samaa luokkaa kuin mitä vuoden 2010 jälkeen on vuosittain havaittu. Tämän vuoden helmikuun merijään laajuus oli yhdeksänneksi pienin laajuus vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella. Pienin helmikuun merijään laajuus on havaittu vuonna 2018. Helmikuussa koko Pohjoinen jäämeri on yleensä merijään peitossa, ja poikkeamia havaitaan vain subarktisella vyöhykkeellä sekä Pohjois-Atlantilla. Merijäätä esiintyi tavanomaista enemmän eteläisellä Barentsinmerellä ja tavanomaista vähemmän Huippuvuorten pohjoispuolella, Beringinmeren eteläosissa ja Ohotanmeren pohjoisosissa. Pohjois-Amerikan sektorissa merijäätä oli monilla alueilla tavanomaista vähemmän, etenkin Kanadan rannikolla pohjois- ja itäosissa.

Arctic sea ice concentration for February 2021 Arctic sea ice concentration for February 2021

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Sunday 01 February 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Sunday 01 February 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2021-03-03

Date created: 2021-03-03

2020 Average ice edge February 1981-2010 Average ice edge February 1981-2010

00

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella helmikuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1981-2010 keskiarvosta helmikuussa 2021. keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 13


KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 2/2021


T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Talvella 2020–2021 joulukuu oli tavanomaista lauhempi, tammikuu lähes normaalin lämpöinen ja helmikuu normaalia kylmempi. Koko talven keskilämpötila oli vähän vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Viime vuosina talvet ovat olleet lauhoja ja suuressa osassa maata edellinen kylmempi talvi oli 2012–2013.

ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 15


L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HEL M I KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Helmikuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 2/2021


L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H E L M I KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 17


H E L MIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

PVM

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

1981– 2010

-2,7

-2,2

4,9

28.

-10,9

6.

6,4

31

1,9

4.

4

8

JOMALA JOMALABY

-3,2

-3,1

9,8

25.

-21,4

10.

17,5

35

5,9

20.

17

8

HELSINKI KAISANIEMI

-6,6

-4,7

8,1

28.

-19,5

18.

21,1

36

7,1

2.

29

21

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

-8,1

-5,7

7,8

28.

-26,8

18.

22,2

37

5,9

20.

44

20

JOKIOINEN ILMALA

-8,0

-6,3

8,4

28.

-26,2

18.

18,1

32

6,2

20.

29

24

KOUVOLA ANJALA

-8,9

-7,0

7,5

28.

-27,0

18.

43,8

40

12,1

20.

24

32

KANKAANPÄÄ NIINISALO

-8,5

-6,8

7,5

28.

-26,2

18.

25,5

37

7,0

20.

38

38

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

-10,4

-8,5

6,5

28.

-30,2

18.

48,0

32

12,4

19.

50

42

SAVONLINNA PUNKAHARJU

-11,7

-8,7

4,7

26.

-30,8

18.

39,6

33

8,8

20.

39

43

SEINÄJOKI PELMAA

-9,7

-7,2

5,7

28.

-26,4

17.

41,2

23

10,3

19.

31

25

KUOPIO MAANINKA

-12,1

-9,4

4,0

28.

-31,3

18.

47,0

33

10,7

20.

49

44

LIEKSA LAMPELA

-14,1

-10,3

1,8

26.

-32,8

18.

27,8

31

8,9

24.

44

52

SIIKAJOKI RUUKKI

-11,9

-9,0

5,3

25.

-26,7

17.

34,6

28

6,6

24.

29

36

SUOMUSSALMI PESIÖ

-14,5

-11,1

0,9

25.

-33,7

17.

31,5

37

7,0

23.

59

64

ROVANIEMI APUKKA

-13,8

-12,2

3,3

28.

-32,8

18.

25,0

31

4,6

23.

49

52

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-13,7

-12,7

3,0

28.

-31,6

18.

19,2

29

5,7

23.

55

67

INARI SAARISELKÄ

-13,1

-11,7

1,8

28.

-27,0

19.

30,8

34

4,4

23.

62

71

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-11,1

-12,5

5,4

28.

-30,6

18.

46,6

35

12,3

28.

50

85

UTSJOKI KEVO

-15,6

-12,8

4,9

28.

-37,5

20.

17,1

24

2,6

10.

43

60

LUMENSYVYYS

AURINGONPAISTETUNNIT 15.2.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2021

1981–2010

UTÖ

72,8

66

MAARIANHAMINA

77,1

74

TURKU

96,4

75

HKI-VANTAA

88,2

74

KOTKA

76,1

74

JOKIOINEN

94,8

73

KOUVOLA

67,0

70

JYVÄSKYLÄ

66,0

73

SEINÄJOKI

70,9

79

KUOPIO

58,7

65

OULU

80,2

69

ROVANIEMI

76,5

57

SODANKYLÄ

84,3

61

UTSJOKI

30,7

48

18 | ILMASTOKATSAUS 2/2021

28.2.


H E L M I KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

INARI, SAARISELKÄ KAUNISPÄÄ

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 19


KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 1 2 –1 7 Ennuste on tehty 18.3.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

22.3.–28.3.

29.3.–4.4.

5.4.–11.4.

12.4.–18.4.

19.4.–25.4.

26.4.–2.5.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 2/2021


F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F F E B R UARY 2021

February began with cold winter weather February began with a cold period that lasted almost three weeks. Then, abundant snowfall took place in the central parts of Finland and eventually weather turned exceptionally mild for the time of year during the last week of February. According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in February was 1–4 °C below the long-term average in most parts of Finland. However, in the Åland Islands the mean temperature was very close to the average and in northwestern Lapland it was even a slightly milder February than usually. Precipitation levels were above the average in the central parts of Finland whereas in southwestern Finland and in most of Lapland, precipitation levels remained below the average. Fairy weather prevailed predominantly in early February and most of precipitation was received within only a few days around the 20th. The highest level of precipitation in February, 72.8 mm, was measured in Vesanto and the lowest, 6.4 mm, at Utö island in Pargas. In the central parts of Finland and in western Lapland, snow depth increased by 20–30 cm around the 20th. For example, at Jyväskylä Airport the snow depth increased from 49 cm to 78 cm between 19 and 22 February. In the end of February, the snow depth varied between 40 and 80 cm in the central and northern parts of Finland. On the contrary, there were less than 10 cm of snow left in southwestern Finland after the warm spell during the last week of February. From the Åland Islands, all the snow had melted by the end of February. Northerly winds brought cold air into Finland in early February and there were a lot of cold and sunny days

during the first half of the month. In mid-February, there were some slightly milder days, but cold northerly air stream prevailed again after the 15th. Many places saw the coldest temperatures of the month in the morning of the 18th when thermometer readings dropped below -20 °C throughUtsjoki, Kevojärvi, out Finland and in the east and north 20.2. in many locations below -30 °C. Around the 20th, weather started gradually to turn milder, first in south- Jomala, Jomalaby western Finland. However, cold weath- and Jomala, Marieer continued to prevail in the east and hamn airport, 25.2. north and the coldest temperature of the month, -39.7 °C, was measured in Kevojärvi, Utsjoki on 20 February. Several millimetres of freezing rain fell locally in southern Finland on 21 February affecting the surroundings of the cities of Helsinki, Lahti, Hämeenlinna and Tampere. Freezing rain was observed also on the 23rd and 24th. In Highest and lowest temperatures addition, yellowish or brownish snowfall coloured by fine sand and dust HIGHLIGHTS: FEBRUARY 2021 originating from Sahara was observed • Globally, February 2021 was close to locally in southern Finland on the 23rd. the 1991-2020 average. Over much After the 24th, weather turned exof Russia and North America, it was much colder than the average, ceptionally mild. First, it was widely but over parts of the Arctic and in cloudy and foggy, but the last few days a band stretching eastward from of February were sunny. Temperature north-western Africa and southern Europe to China it was much warmer rose even close to 10 °C in the Åland Isthan the average. lands both on the 25th and 28th and on • Temperature for Europe as a whole the 28th also in the southwestern parts was close to the average, though parts of Europe saw considerable of mainland Finland.

-39.7 °C

+9.8 °C

variation in temperatures.

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 2/2021 | 21


Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Ilmastokatsaus 2/2021 by Ilmastokatsaus, Ilmatieteen laitos - Issuu