Ilmastokatsaus 7/2021

7/2021 — Heinäkuu jatkoi kuumaa ja kuivaa hellekesää — Kymmenen vuotta autonomisia Argomittauksia Itämerellä

S ISÄLTÖ

7/2021

Pääkirjoitus — 3 Heinäkuu jatkoi kuumaa ja kuivaa hellekesää — 4 Sääkehitys heinäkuussa — 6 Heinäkuun säätapahtumia maailmalta — 7 Kymmenen vuotta autonomisia Argo-mittauksia Itämerellä — 8 Hellevaroituksilla ehkäistään terveysriskejä — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä Heinäkuussa — 16 Heinäkuun kuukausitilasto — 18 Heinäkuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of July 2021 — 21 Oikaisu: Itämeren pintalämpötilakartat sivulla 12 olivat alun perin virheelliset. Myös sivun 18 kuukausitaulukossa oli virheitä hellepäivien lukumäärissä. Tähän digilehden versioon on korjattu oikeat tiedot. Lisäksi tietoa Kalajoen metsäpalon pinta-alasta sivulla 11 on täsmennetty lopullisten tietojen perusteella.

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

HEINÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-7-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Hada Ajosenpää Achim Drebs Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Petra Roiha

KANNEN KUVA Pixabay ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Jokainen molekyyli merkitsee Gutta cavat lapidem, non vii sed saepe cadendo Uuden IPCC-raportin viesti on karu: on tehtävä heti enemmän.

Nyt pienelläkin oivalluksella, joka käynnistää uudenlaisen toiminnan on merkitystä, oli kyse sitten päätöksenteosta, innovaatioista, kulutuskäyttäytymisestä, sijoittamisesta tai aktivismista. Vähättelyn aika on ohi – pieniäkin keskeneräisiä ajatuksia ja ideoita tarvitaan.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola sanoi IPCC:n raportin julkaisutilaisuudessa, että joka molekyylillä on merkitystä. Jokainen ilmakehään päätymätön hiilimolekyyli on tärkeä.

Merkitykselliset asiat syntyvät usein pienistä osasista.

Kirjoituksen alussa oleva latinankielinen lausahdus tarkoittaa ”pisara ei koverra voimalla vaan usein putoamalla”. Saavutamme vähitellen sen mitä sitkeästi tavoittelemme, kun toistamme ilmastokestävää käyttäytymistä uudestaan ja uudestaan. Nyt tarvitaan tietoon perustuvia tekoja, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä ja samalla osataan varautua jo käynnissä olevaan muutokseen.

IPCC:n raportin julkistamisen jälkeen on kysytty: miksi viesti muutoksesta ei ole mennyt päätöksentekoon, vaikka tiedeyhteisö on jo 30 vuotta tuntenut ilmiön. Ilmastokeskustelussa huomio on yleensä enemmän hillintätoimissa kuin sopeutumisessa, mutta nyt tarvitaan vahvaa yhteistyötä erityisesti tiedeyhteisön ja muiden sidosryhmien ymmärryksen vahvistamiseksi – itseasiassa, myös molekyylitasolla.

Hillinnässä huomio on juuri hiilimolekyyleissä ja keskustelumme liittyy siihen, kuinka saamme päästöt alas ja hiiltä sidottua. Sen sijaan sopeutumisessa usein vasta riskien toteutuminen saa meidät toimimaan. Olemme reaktiivisia, mutta emme proaktiivisia, kuten sopeutumisessa tulisi olla. Muuttuvassa ilmastossa toimimme, kun huomaamme veden kierron ongelmat. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on esimerkiksi kyse siitä, että kaupungissa tai pellolla on vettä joko liikaa, liian vähän aiheuttaen ongelmia ympäristölle ja ihmisillekin.

Kehitämme parhaillaan Suomen Akatemian FACTOR-hankkeessa Ilmasto-opas -verkkopalvelua, jonka tarkoituksena on tarjota uutta tietoa oikeudenmukaisten ilmastotoimien vahvistamiseksi. Nyt tarvitsemme tukeasi. Mitä oivalsit tänä kesänä, kun oli poikkeuksellisen helteistä? Minkälaista tietoa tarvitaan reilujen ilmastotoimien vahvistamiseksi? Kerro meille vastaamalla nimettömään Webropol-kyselyyn, joka avautuu tästä linkistä tai skannaamalla oikealla olevan QR-koodin. Hyödynnämme vastauksia Ilmasto-oppaan kehittämisessä.

SAARA LILJA Ryhmäpäällikkö, Ilmastonmuutos ja yhteiskunta -ryhmä

Nyt tarvitaan tietoon perustuvia tekoja, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä ja samalla osataan varautua jo käynnissä olevaan muutokseen.

ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 3

-1,2°C

Enontekiö, Saana, 20.7.

+34,0 °C

Heinola, Asemantaus, 15.7.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

30–80 % Heinäkuussa satoi suurimmassa osassa maata vain 30–80 % pitkän ajan keskiarvosta.

4 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

1–4 °C

Heinäkuu oli 1–4 astetta normaalia lämpimämpi.

KU U KAU S I KATSAUS

Heinäkuu jatkoi kuumaa ja kuivaa hellekesää

KUVA: PÄIVI TIITTANEN

Heinäkuu oli kesäkuun tapaan huomattavasti tavanomaista lämpimämpi, ja Kouvolan Anjalassa kesäkuussa alkanut hellejakso kesti ennätykselliset 31 päivää.

Kesäkuussa alkanut kuivuus voimistui heinäkuussa.

Heinäkuun keskilämpötila oli 1–4 °C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi siten, että vähiten lämpötila poikkesi normaalista Pohjois-Lapissa ja eniten Suomenlahden rannikolla. Aivan ennätysarvoihin kuukauden keskilämpötila ei yltänyt, vaan Etelä- ja Itä-Suomessa oli viimeksi lämpimämpi heinäkuu vuonna 2010 ja muualla maassa vuonna 2018.

Lappia lukuun ottamatta kesä- ja heinäkuu olivat yhdessä kuitenkin säähavaintohistorian lämpimimmät.

Heinäkuun sademäärä jäi suurimmassa osassa maata 30–80 %:iin pitkän ajan keskiarvosta, ja monin paikoin suurin osa sateista saatiin vasta kuukauden viimeisellä viikolla. Kun jo kesäkuu oli pääosin vähäsateinen, ja haihdunta oli helteiden takia voimakasta, muodostui kuivuus heinäkuussa ankaraksi. Tavanomaista runsaammin heinäkuussa satoi lähinnä vain osassa Koillis-Lappia, ja kuukauden suurin sademäärä, 101,2 mm, mitattiin Inarin Raja-Joosepissa.

Aurinko paistoi heinäkuussa koko maassa tavanomaista enemmän, rannikkoalueilla enimmillään lähes 400 tuntia. Pohjois-Suomessa vuoden 2018 ennätyksellisen lämmin heinäkuu oli myös selvästi tämänvuotista aurinkoisempi. Maan etelä- ja keskiosissa oli viimeksi monin paikoin aurinkoisempi heinäkuu vuonna 2006.

Heinäkuussa ukkosti jonkin verran keskimääräistä vähemmän. Merkittävimmät ukkospäivät olivat 11., 18., 27. ja 29. heinäkuuta. Maan keski- ja itäosissa voimakkaat ukkospuuskat aiheuttivat vahinkoja heinäkuun 18. päivänä.

KESÄKUUSSA ALKANUT HELLEJAKSO VENYI ENNÄTYSPITKÄKSI Heinäkuun alussa jatkui kesäkuun puolivälin jälkeen alkanut hellejakso. Kouvolan Anjalassa hellettä oli peräti 31 päivänä peräkkäin 18.6.–18.7., mikä on pisin yhtämittainen hellejakso yhdellä paikkakunnalla Suomen säähavaintojen historiassa.

Lapissa oli erityisen lämmintä heinäkuun 4.–7. päivinä. Utsjoen Kevolla mitattiin 5.7. havaintoaseman uudeksi lämpöennätykseksi peräti 33,6 °C. Myös Utsjoen Nuorgamissa saavutettiin samana päivänä uusi asemakohtainen lämpöennätys 32,5 °C. Etelä-Suomessa mitattiin yli 32 asteen lämpötiloja 10.7. ja Itä-Suomessa 11.7., mutta lämpimimmillään sää oli maan eteläosissa kuitenkin 14.–15. päivinä, jolloin päivän ylimmät lämpötilat vaihtelivat 30 ja 34 asteen välillä.

Hyvinkäällä mitattiin 14.7. ylimmäksi lämpötilaksi 33,9 °C ja Heinolassa 15.7.

34,0 °C, joka oli kuukauden ylin lämpö-

tila Suomessa. Tätä korkeampia lämpötiloja maassamme on mitattu vuoden 1941 jälkeen ainoastaan kesällä 2010.

Pitkään jatkunut heikkotuulinen hellesää sai myös vesistöt lämpenemään, minkä johdosta yöt olivat vesistöjen äärellä hyvin lämpimiä. Suomenlahdella merivesikin lämpeni heinäkuun puoliväliin mennessä yli 25-asteiseksi, ja Loviisan Orrengrundissa ilman lämpötila pysyi yli 20 asteessa yötä päivää 13 vuorokautta peräkkäin 4.–16.7., samoin kuin Kotkan Haapasaaressa 5.–17.7.

Helteet päättyivät lopulta kylmän rintaman liikkuessa Suomen yli itään 18.7., jonka jälkeen viileä lännen ja luoteen välinen ilmavirtaus vallitsi muutaman päivän ajan. Lapissa saatiin viilenemisen yhteydessä runsaita sateita, mutta etelässä kuivuus jatkui ankarana.

Maan keskiosissa esiintyi paikoin hallaa 21. ja 24. päivien vastaisina öinä. Suomenlahden rannikolla tuulten aiheuttama kumpuaminen puolestaan viilensi merivettä jopa 15 asteella.

Heinäkuun lopulla oli vielä muutama hellepäivä, ja 26.–28.7. lämpötila nousi jälleen yli 30 asteeseen, mutta kuukausi päättyi koko maassa epävakaisen ja melko viileän sään merkeissä. Samalla sateet toivat kaivattua helpotusta ankaraksi yltyneeseen kuivuuteen.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 5

SÄÄKEHITYS HEINÄ KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

5.7. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla laaja korkeapaineen alue ulottui Norjanmereltä Luoteis-Venäjälle. Suomessa aurinkoinen hellesää vallitsi koko maassa. Kaikkein ylimmät lämpötilat mitattiin Utsjoella, missä sekä Kevon että Nuorgamin havaintoasemalla kirjattiin uudet asemakohtaiset lämpöennätykset. Kevolla lämpöennätykseksi mitattiin 33,6 °C ja Nuorgamissa 32,5 °C. 14.7. Etelä-Suomessa sää oli lämpimimmillään heinäkuun 14.–15. päivinä, jolloin päivän ylimmät lämpötilat vaihtelivat 30 ja 34 asteen välillä. Helteinen sää vallitsi samaan aikaan kaikkialla Itä-Euroopassa, kun taas Länsi-Euroopassa oli viileämpää. Lämpimän ja viileän ilman rajapinnassa Saksassa ollut matalapaine aiheutti rankkasateita ja tulvia Saksan länsiosissa sekä Benelux-maissa.

18.7. Kesäkuun puolivälin jälkeen alkanut pitkä hellejakso päättyi kylmän rintaman liikkuessa ukkosten kera Suomen yli itään.

Paikoin noin 25 m/s puhaltaneet ukkospuuskat kaatoivat puita sähkölinjoille. Kouvolan Anjalassa oli 18.6.–18.7. 31 hellepäivää peräkkäin. Hellejakson jälkeen Suomessa vallitsi muutaman päivän ajan melko viileä lännen ja luoteen välinen ilmavirtaus.

27.7. Heinäkuun viimeisellä viikolla etelästä virtasi uudestaan helteistä ilmaa Suomeen ja lämpötilat nousivat jälleen 30 asteen vaiheille. Tämä hellejakso jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Britteinsaarilla ollut laaja matalapaineen alue liikkui kuukauden loppuun mennessä Suomen ylle, ja sen myötä sää muuttui epävakaiseksi sekä selvästi viileämmäksi.

6 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

H E I N Ä KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HEINÄKUUSSA 2021 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Heinäkuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ

POHJOIS-AMERIKKA Heinäkuun keskilämpötila oli mittaushistorian kuudenneksi korkein.

Arktisen merijään laajuus oli 15–20 % pienempi kuin jakson 1981-2010 heinäkuun keskiarvo. Lukema oli neljän pienimmän joukossa vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.

YHDYSVALLAT Läntisillä ja pohjoisilla tasangoilla oli tavanomaista lämpimämpää, alueen useissa osavaltioissa heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin.

Samaan aikaan keskimääräistä alhaisempia lämpötiloja esiintyi alueen itä- ja keskiosissa.

EUROOPPA Heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin yhdessä vuoden 2010 heinäkuun kanssa. Etelä-Euroopassa kuun lopun lämpöaalto nosti useilla alueilla lämpötilat yli + 40,0 celsiusasteeseen.

AASIA Heinäkuu oli havaintohistorian lämpimin ohittaen vuoden 2010 heinäkuussa tehdyn edellisen ennätyksen. Aasiassa yhdeksän kymmenestä lämpimimmästä heinäkuusta on esiintynyt vuoden 2005 jälkeen.

HURRIKAANI ELSA Elsa oli aikaisin viidentenä nimetty myrsky Atlantin valtamerellä.

AFRIKKA Heinäkuu oli mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA Keskimääräistä lämpimämmät olosuhteet vallitsivat mantereella yleisesti. Heinäkuu oli mittaushistorian kymmenenneksi lämpimin.

TROOPPISET HIRMUMYRSKYT Tammikuun ja heinäkuun aikaisten nimen saaneiden hirmumyrskyjen aktiivisuus oli tavanomaista korkeampi.

AUSTRALIA Australiassa heinäkuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Etelä-Australiassa, Länsi-Australiassa ja Pohjois-Territoriossa heinäkuu oli kolmen lämpimimmän heinäkuun joukossa.

UUSI-SEELANTI Heinäkuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Heinäkuussa merijään keskimääräinen laajuus oli 2,6 % keskimääräistä suurempi ja suurin vuoden 2015 heinäkuun jälkeen.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HEINÄKUUSSA 2021 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA Surface air temperature anomaly for July 2021 Surface air temperature anomaly for July 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Europe

Global Global Global

Europe Europe

119 9 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C

Date created: 2021-08-03

Date created: 2021-01-03

Date created: 2021-08-03

LISÄTIETOA

-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202107 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11 -9

-9

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 7

Kymmenen vuotta autonomisia Argo-mittauksia Itämerellä

8 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

A R G O - MI TTAU KS I A I TÄ MERELLÄ

KUVAT: PETRA ROIHA

Itämeri on muuttunut ja muuttuu edelleen ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöpaineiden vaikutuksesta. Ilmatieteen laitos on havainnoinut Itämeren tilaa Argo-poijuilla jo 10 vuotta. Autonomiset poijut mittaavat lähes reaaliajassa, niin syysmyrskyissä kuin kesän helteissä.

Argo-poijut ovat reilun metrin mittaisia, parinkymmenen kilon painoisia robotteja, jotka mittaavat vesipatsaan lämpötilaa ja suolaisuutta ympärivuotisesti. Tutkijat kommunikoivat niiden kanssa satelliitin välityksellä. Pinnassa ne pystyvät ottamaan vastaan komentoja ja lähettämään dataa. Poijut pystyvät säätelemään sukellussyvyyttään, mutta ne kulkeutuvat passiivisesti virtausten mukana eivätkä liiku muuten itsenäisesti.

Itämeren altailla ne pystyvät mittaamaan parikin vuotta ennen kuin ne haetaan akkujen vaihtoa ja antureiden huoltoa varten maihin.

Argo-poijut mittaavat Itämerellä ympäri vuoden ja ne pystyvät tekemään profiileja eli pystysuuntaisia mittauksia pinnasta pohjan läheisyyteen tarvittaessa jopa parin tunnin välein.

Tyypillisesti poijut kuitenkin mittaavat keskimäärin yhden profiilin viikossa, paitsi talviaikaan, jolloin pohjoisilla merialueilla poijut pysyttelevät pinnan alla viikkojakin, mikäli jäätilanne näyttää uhkaavalta. Kaikki poijut mittaavat ainakin lämpötilaa ja suolaisuutta eri syvyyksillä. Näiden lisäksi poijuihin voidaan asentaa myös esimerkiksi happi-, sameus- tai hiilidioksidiantureita, joilla saadaan lisätietoa meren kemiallisesta ja biologisesta tilasta.

Poijuja on käytetty valtamerillä meren tilan havainnoimiseen jo yli 20 vuotta ja niillä on saatu tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mereen varastoituneesta lämmöstä, merivirtojen voimakkuuksista ja hiilen määrän muutoksista.

Ilmatieteen laitos otti Argo-poijut käyttöön ensimmäisenä Itämerellä vuonna 2011. Tämän jälkeen poijut ovat mitanneet säännöllisesti Selkämerellä vuodesta 2012. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitos tekee Itämerellä jatkuvia mittauksia kolmella altaalla: Perämerellä, Selkämerellä ja Varsinaisella Itämerellä. Altaat eroavat fysikaalisilta ominaisuuksiltaan, mutta ovat yhteydessä toisiinsa Ahvenanmeren, Saaristomeren ja Merenkurkun kautta.

MITTAUKSILLA SAADAAN TIETOA AINUTLAATUISEN MERIALUEEN MUUTOKSISTA Itämeri on olosuhteiltaan ainutlaatuinen merialue maailmassa: meri jäätyy osin talvisin, merellä liikkuu paljon laivoja ja Itämeren valuma-alueen sadanta on runsasta ja suolaisen veden sisään virtaus on vähäistä ja tapahtuu pelkästään Tanskan salmien kautta, joten vesi on murtovettä eli sen suolaisuus on matala verrattuna valtameriin. Suolaista vettä tulee runsaammin Tanskan salmista vain suolapulsseille suotuisissa olosuhteissa. Lisäksi Itämeren eliöt ovat sopeutuneet murtoveteen Lämpötilan ja suolaisuuden muutoksia voidaan arvioida ympärivuotisista mittauksista.

Suolaisuus, lämpötila ja niiden pystysuuntaiset muutokset ja kerrostuneisuus vaikuttavat keskeisesti Itämeren eliöiden elinolosuhteisiin. Lämpötilan ja suolaisuuden aiheuttamat kerrostuneisuudet vaikuttavat esimerkiksi voimakkaasti pohjan happitilanteeseen ja siten muun muassa ravinteiden määrään vedessä. Monet lajit tarvitsevat selviytyäkseen tiettyä suolaisuutta ja lämpötilaa, ja fysikaalisten olosuhteiden muuttuessa myös lajien levinneisyys muuttuu.

Kuva 1: Argo-poijujen sijainnit Itämerellä keltaisilla pisteillä merkattuna.

ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 9

ARG O- MITTAUKSIA I TÄ M ER EL L Ä

ARGO-POIJUT MITTAUSVERKOSTOA TÄYDENTÄMÄSSÄ Argo-poijut ovat tällä hetkellä kaikkein kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin keino mitata pitkiä vesipatsaan lämpötila- ja suolaisuusprofiiliaikasarjoja avomerellä. Argo-poijut täydentävät olemassa olevaa mittausinfrastruktuuria ja yhdistelemällä dataa eri mittausmenetelmistä, kuten aaltopoijuista, mareografeista, tutkimusalusten CTD-mittauksista ja automaattisilta mittausasemilta voidaan ymmärtää paremmin meren tilan muutoksia ja erilaisten mittaluokkien ilmiöitä aina yksittäisen myrskyn vaikutuksista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin pidempiaikaisiin muutoksiin.

Petra Roiha, merentutkija, TkT

Hellevaroituksilla ehkäistään terveysriskejä

KUVA: ILMATIETEEN LAITOS

Kesällä 2021 on varoitettu usein tukalasta tai erittäin tukalasta helteestä. Hellevaroituksia, kuten muitakin säävaroituksia, annetaan vaikutusten vakavuuden mukaisesti kolmiportaisella asteikolla.

Hellevaroitusten ensimmäisellä vaaratasolla eli tukaalalla helteellä vuorokauden ylin lämpötila on vähintään (Tylin) 27 °C ja keskilämpötila (Tka) 20 °C, jolloin monet erilaisia kroonisia sairauksia potevat oireilevat tavallista enemmän. Toisella vaaratasolla eli erittäin tukalalla helteellä ((Tylin > 30 °C, Tka > 24 °C) myös perusterveiden toimintakyky alkaa selvästi heiketä. Kolmas vaarataso eli äärimmäisen tukala helle (Tylin > 35 °C, Tka > 28 °C) toteutuu nykyisessä ilmastossa hyvin pienellä todennäköisyydellä, mutta sen toteutuessa kielteiset terveysvaikutukset ovat merkittäviä.

Kaikkein haavoittuvimmilla kuumarasituksen vaikutukset voivat alkaa jo varoituskriteereitä alemmilla lämpötiloilla.

Reija Ruuhela

10 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: JEAN ILDERTON

Kalajoella syttyi 26. heinäkuuta metsäpalo, joka levisi seuraavina päivinä kuivassa ja vaikeakulkuisessa maastossa. Paloalaksi varmistui lopulta 227 hehtaaria, joten palo oli samaa suurusluokkaa viimekesäisen Muhoksen metsäpalon kanssa.

Laajempia metsäpaloja on Suomessa ollut viimeksi vuonna 1970. Ankara kuivuus rokotti heinäkuussa myös viljelykasvien satonäkymiä.

ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila heinäkuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot heinäkuussa 2021 on esitetty 9 asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen heinäkuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HEINÄKUUSSA

Arktisella alueella merijää peitti heinäkuussa noin 8,5 miljoonaa neliökilometriä, eli jäällisen alueen laajuus oli noin 15–20 % vuosien 1981–2010 heinäkuun keskiarvoa pienempi. Heinäkuun merijään laajuus oli neljän pienimmän joukossa satelliittihavaintojen aikakaudella.

Poikkeama oli selvästi pienempi kuin heinäkuussa 2020, jolloin havaittiin satelliittiaikakauden pienin Arktisen merijään laajuus.

Merijäätä oli tämän vuoden heinäkuussa pääosin tavanomaista vähemmän Kanadan koillisosassa, Grönlannin merellä ja Siperian rannikolla, kun taas Beaufortin- ja Tšuktšienmerillä sekä Huippuvuorien ja Frans Joosefin maan lähettyvillä merijäätä oli tavanomaista enemmän. Selvästi tavanomaista vähemmän merijäätä oli Laptevin- ja Itä-Siperian merillä, jotka olivat paljolti jäättömät. Karanmerellä taas havaittiin kesäkuun tapaan huomattavan paljon merijäätä, minkä seurauksena Siperian rannikkoalue ei vielä heinäkuun loppuun mennessä ollut täysin sulanut. Grönlanninmerellä merijäätä oli tavanomaista vähemmän ja alueen ilmasto oli myös lämmin.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella heinäkuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta heinäkuussa 2021.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Kouvolan Anjalassa oli 18.6.– 18.7. ennätykselliset 31 peräkkäistä hellepäivää. Aiempi peräkkäisten hellepäivien ennätys oli kesältä 2014, jolloin Hattulassa, Helsingissä ja Kouvolassa oli hellettä 26 päivänä peräkkäin. Myös muun muassa kesällä 2018 oli 25 peräkkäistä hellepäivää Helsingissä, Porvoossa ja Vantaalla ja kesällä 1914 24 peräkkäistä hellepäivää Turussa.

ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HEI N Ä KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Heinäkuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.

Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H E I N ÄKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 17

H E INÄKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

PVM

2021

1981– 2010

2021

PVM

2021

1981– 2010

20,7

16,7

28,4

14.

12,7

30.

66,5

49

21,8

30.

9

1

JOMALA JOMALABY

19,5

16,7

29,5

14.

7,2

24.

49,8

52

13,4

30.

12

3

HELSINKI KAISANIEMI

21,4

17,8

30,2

15.

12,0

21.

39,4

63

11,3

27.

19

4

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

20,9

17,7

32,1

14.

8,6

24.

37,9

66

12,6

30.

21

8

JOKIOINEN ILMALA

20,0

16,7

32,0

10.

6,4

24.

25,7

75

17,0

28.

20

7

KOUVOLA ANJALA

21,0

17,5

32,7

14.

7,1

24.

18,9

65

5,9

30.

22

8

KANKAANPÄÄ NIINISALO

19,5

16,4

30,9

27.

7,5

21.

36,5

86

10,3

31.

18

6

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

19,6

16,5

31,8

15.

4,3

24.

47,5

84

21,9

30.

19

7

SAVONLINNA PUNKAHARJU

20,2

17,4

32,4

11.

7,7

24.

45,8

65

21,3

8.

19

6

SEINÄJOKI PELMAA

19,3

16,3

30,8

28.

6,2

21.

51,0

75

15,6

29.

19

6

KUOPIO MAANINKA

20,2

17,0

31,6

11.

6,9

24.

22,6

77

13,1

29.

16

5

LIEKSA LAMPELA

19,1

16,5

31,6

11.

3,8

24.

40,9

83

11,6

18.

17

5

SIIKAJOKI RUUKKI

18,3

15,9

31,0

11.

3,7

24.

32,3

77

9,3

30.

16

4

SUOMUSSALMI PESIÖ

17,5

15,3

30,5

5.

5,3

24.

72,2

81

30,7

18.

14

5

ROVANIEMI APUKKA

17,4

15,1

30,1

6.

3,8

1.

27,6

73

6,8

18.

11

3

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

16,9

14,5

32,0

4.

4,7

21.

42,2

74

17,5

18.

11

3

INARI SAARISELKÄ

14,3

13,0

28,7

5.

3,9

25.

87,2

79

28,4

18.

5

1

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

12,7

11,2

26,9

6.

3,1

20.

15,0

73

4,3

31.

2

0

UTSJOKI KEVO

14,3

13,1

33,6

5.

3,5

27.

70,1

72

14,9

8.

5

3

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

31.7.

PAIKKAKUNTA

2021

1981–2010

UTÖ

394,0

321

MAARIANHAMINA

370,8

312

TURKU

371,1

287

HKI-VANTAA

-

291

KOTKA

400,6*

317

JOKIOINEN

348,0

266

KOUVOLA

361,3

280

JYVÄSKYLÄ

339,0

263

SEINÄJOKI

342,2

275

KUOPIO

352,6

271

OULU

393,7

283

ROVANIEMI

318,4

260

SODANKYLÄ

308,9*

245

UTSJOKI

263,9

209

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

HEINÄKUUN MAASALAMATIHEYS

H E I N Ä KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 34 –39 Ennuste on tehty 19.08.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

23.8.–29.8.

30.8.–5.9.

6.9.–12.9.

13.9.–19.9.

20.9.–26.9.

27.9.–3.10.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 7/2021

FM I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F J ULY 2021

July continued hot and dry summer The heatwave that began in June continued into July. In Anjala, Kouvola, there were eventually a record-breaking number of 31 hot days with maximum temperature above 25 °C in a row. The drought that began in June intensified in July.

The statistics of the Finnish Meteorological Institute show that the mean temperature in July was 1–4 °C above the long-term average. The warm anomaly was smallest in northern Lapland and largest along the coast of Gulf of Finland. Although July was not a record warm month, June and July together were the warmest on record except in Lapland.

The heatwave that began after midJune continued into July, and in Anjala, Kouvola temperature rose above 25 °C on 31 days in a row from 18 June to 18 July, making it the longest such a heat period in the recorded history of Finland.

The highest temperatures were observed in southern Finland on 14 and 15 July. A temperature of 33.9 °C was recorded in Hyvinkää on the 14th and 34.0 °C in Heinola on the 15th. After 1941, even higher temperatures have been observed in Finland only in 2010.

In Lapland, the heat peaked earlier, already between the 4th and 7th. On 5 July, the highest temperature in Lapland since 1914 and a new station-specific record of 33.6 °C was measured in Kevo, Utsjoki.

By mid-July, even sea water temperature rose above 25 °C in the Gulf of Finland and on some islands air temperature remained above 20 °C on 13 consecutive nights. However, after mid-July, surface sea water temperatures near the Finnish southern coast dropped by 10–15 °C due to upwelling.

Weather turned finally colder on 18 July when a cold front with thunderstorms moved across Finland from the west to east. After one colder week, temperatures above 30 °C were observed again between 26 and 28 July. Nevertheless, the month ended with unsettled and considerably cooler weather.

During the heat period, weather was predominantly sunny and dry. Thus, the drought that began already in June intensified in July. The level of precipitation remained in most of Finland clearly below the average, varying mainly between 30–80 % of the long-term average. Moreover, in many locations most of precipitation was received not until on the final days of the month.

The rainiest regions in July were in north-eastern Lapland and the highest level of precipitation, 101.2 mm, was measured in Raja-Jooseppi, Inari.

The count of sunshine hours in July was close to 400 hours in some coastal regions and clearly above the average throughout Finland. In northern Finland, it was last time a sunnier July in 2018 and elsewhere mainly in 2006.

The count of lightning strikes remained somewhat below the average in July. On 18 July, heavy wind gusts associated with thunderstorms caused some damage in the central and eastern parts of Finland.

-1.2Saana, °C

Enontekiö, 20.7.

+34,0 °C Asemantaus,

Heinola, 15.7.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: JULY 2021

• July 2021 was the 3rd warmest July on record globally and the 2nd warmest July on record for Europe.

• Europe saw much above average precipitation in the western parts of central Europe. Eastern Europe saw predominantly dry conditions. Dry conditions continued to affect parts of the US and much of southern Canada.

Ilari Lehtonen Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 7/2021 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi