8/2021 — Elokuun sateet täydensivät vesivarastoja — Viileästä lopusta huolimatta kesä oli hyvin lämmin —
S ISÄLTÖ
8/2021
Pääkirjoitus — 3 Elokuun sateet täydensivät vesivarastoja — 4 Sääkehitys elokuussa — 6 Elokuun säätapahtumia maailmalta — 7 Viileästä lopusta huolimatta kesä oli hyvin lämmin — 8 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä elokuussa — 16 Elokuun kuukausitilasto — 18 Elokuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of August 2021 — 21 Oikaisu: Kesän hellepäivätilastoista löytyi digilehden julkaisun jälkeen virheitä. Tähän digilehden versioon kesän säätä käsitte levään artikkeliin on sivulla 10 korjattu oikeat tiedot. Samalla päivitimme artikkelissa esitettyä arviota Paula-rajuilman aiheutta mista metsätuhoista uusimpien tietojen perusteella. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ELOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu
ILMASTOKATSAUS 23. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2021-8-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS Hilppa Gregow (päätoimittaja) Sami Ahonen Hada Ajosenpää Achim Drebs Juha Karhu Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Petra Roiha
KANNEN KUVA Pixabay/Luidmila Kot ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Syksyn tullen alkaa myrskykausi Syksy on jälleen saapunut. Syksyn tullen lämpötilaero ete län ja pohjoisen välillä alkaa kasvaa, mikä ruokkii matalapai netoimintaa. Syyskuusta alkaen myrskyjen todennäköisyys merialueillamme kasvaakin selvästi. Monia tuulinen ja märkä syyspuhuri ei houkuttele, mutta myrskytutkijalle myrskyt ovat aina mielenkiintoinen tilaisuus oppia jotain uutta. Matalapaineet ovat toki tuttu näky sääkartoillamme kaik kina vuodenaikoina. Ne voimistuvat kuitenkin myrskyksi asti useimmiten syksyisin ja talvisin. Noin 80 % kaikista meri alueidemme myrskyistä havaitaankin syys-helmikuun aika na. Myrskyt ovat yksi eniten vaaraa aiheuttavista sääilmiöis tä Suomessa, joten niihin kannattaa varautua, myös tänä syksynä. Ilmatieteen laitos on parhaillaan yhteistyössä Aal to-yliopiston ja Metsäkeskuksen kanssa kehittämässä uutta palvelua, jolla myrskytuhoja pystytään paremmin ennusta maan ja tunnistamaan. Toivottavasti prototyyppi uudesta palvelusta saataisiin käyttöön jo tulevan myrskykauden ai kana. Entäpä ilmastonmuutos ja myrskyt? Hiljattain ilmes tyneen IPCC:n AR6-raportin mukaan keskileveysasteiden myrskyjen voimakkuuden arvioidaan muuttuvan suhteelli sen vähän, eikä Suomi ole tässä suhteessa poikkeus. Ehkä monelle yllättävästi, voimakkaiden myrskyjen ei ole havaittu lisääntyneen Suomessa ilmastonmuutoksen myötä. Tulok sia leimaavat kuitenkin suuret epävarmuudet. Samaan joh topäätökseen päätyi myös syyskuussa ilmestynyt Climate Change in the Baltic Sea 2021 Fact Sheet -raportti. Tuuli-il maston muutokset ovat yksi vähiten tunnetuista ilmaston muutoksen mahdollisista vaikutuksista. Tutkittavaa siis riit tää myös tällä saralla. Yksi asia on kuitenkin hyvin todennäköinen: syys- ja tal vimyrskyt tulevat olemaan märempiä, ja niiden sade tulee olemaan entistä useammin vettä lumen sijaan tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa. Tuulista ja märkää säätä on siis varmasti tänäkin syksynä tiedossa!
MIKA RANTANEN Tutkija
Myrskyt ovat yksi eniten vaaraa aiheuttavista sääilmiöistä Suomessa, joten niihin kannattaa varautua, myös tänä syksynä.
ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 3
-3,6°C
Salla, Naruska, 27.8.
+25,7°C
Kouvola, Anjala, 13.8. Virolahti, Koivuniemi, 13.8.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
189,8 mm Kuukauden suurin sademäärä, Nurmijärvi, Röykkä.
4 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
71,4 mm
Kuukauden suurin vuorokausisademäärä, Kuhmo, Kalliojoki, 3.8.
KU U KAU S I KATSAUS
Elokuun sateet täydensivät vesivarastoja
KUVA: PIXABAY/VELLO LAANEMAA
Kuivan alkukesän vastapainoksi elokuussa satoi lähes koko maassa selvästi tavanomaista enemmän ja vedenpinnat kääntyivät nousuun monissa järvissä ja pohjavesimuodostumissa. Loppukuusta myös Uudenmaan joet tulvivat. Epävakainen ja viileähkö säätyyppi val litsi lähes koko elokuun ajan, eikä kuu kauden aikana ollut yhtään erityisen lämmintä sääjaksoa. Elokuun keskiläm pötila oli siitä huolimatta lähellä vertai lukauden 1981–2010 keskiarvoa, joskin osassa maata koettiin viilein elokuu sitten vuoden 2008. Läntisen Suomen lahden saaristossa edellistä viileämpää elokuuta saa hakea jopa 23 vuoden ta kaa aina vuodelta 1998 asti. Elokuussa satoi suurimmassa osas sa maata 100–160 mm, eli selvästi ta vanomaista enemmän. Alle 100 mm:n kuukauden sademäärä jäi lähinnä vain lounaissaaristossa, paikoin Kaak kois-Suomessa sekä Perämeren ran nikolla ja suurimmassa osassa Lappia. Pohjoisimmassa Lapissa elokuu oli jopa normaalia vähäsateisempi. Sitä vastoin sateisimmilla alueilla pohjoisella Uudel lamaalla sekä Koillismaalta Keski-Suo meen ulottuvalla vyöhykkeellä satoi eräin paikoin jopa yli 180 mm. Kuukau den suurin sademäärä, 189,8 mm, mi tattiin Nurmijärven Röykässä ja pienin, 38,3 mm, Enontekiön Kilpisjärvellä.
IDÄSSÄ SATOI RUNSAASTI HETI ALKUKUUSTA Elokuun 3. päivänä matalapaineen kes kus liikkui Venäjällä Suomen itärajaa
hipoen pohjoiseen. Kuhmon Kalliojoel la satoi tällöin peräti 71,4 mm, joka oli elokuun suurin vuorokausisademäärä. Muuallakin Itä-Suomessa vettä satoi rankasti. Luoteesta virtasi samalla vii leää ilmaa, ja seuraavat yöt olivat viilei tä. Etenkin elokuun 5. päivän vastainen yö oli kylmä. Elokuun 5.–7. päivinä korkeapaineen alue liikkui Suomen yli pohjoiseen ja samalla sää lämpeni. Pohjois-Suo messa elokuun 7. päivä oli kuukauden lämpimin, mutta hellerajaa ei aivan saavutettu, toisin kuin Ruotsin puolella Haaparannassa, missä mitattiin 25,7 °C. 7. päivästä alkaen sää muuttui ete lästä käsin epävakaiseksi. Seuraavina päivinä saatiin yleisesti sade- ja ukkos kuuroja, mutta etelän puolelta virtasi samalla melko lämmintä ilmaa. Elokuun 13. päivänä lämpötila nousi muutamal la Etelä-Suomen havaintoasemalla 25 asteen hellerajan yläpuolelle, ja se oli kuukauden ainoa hellepäivä. Elokuun 14.–21. päivinä laaja matala paineen alue pyöri Pohjolan yllä. Viikon aikana vettä satoi yleisesti 30–90 mm. Sateisen sään vallitessa päivälämpö tilat pysyttelivät enimmäkseen 20 as teen alapuolella, mutta yöt olivat mel ko lämpimiä. Elokuun 22.–23. päivinä pohjoisesta virtasi koleaa ilmaa. 24. elokuuta Suo men yllä oli korkeapaineen selänne ja
tuulet heikkenivät. 24. päivän vastainen yö oli monin paikoin kuukauden kylmin. Norjanmerellä muodostui samaan ai kaan matalapaine, jonka keskus liikkui seuraavana päivänä Merenkurkun yli ja edelleen Suomen länsirannikkoa pitkin etelään. Etelä- ja Länsi-Suomessa satoi jälleen 20–50 mm, Porvoon Harabac kassa peräti 52,7 mm vuorokaudessa. Tämän jälkeen Suomen ylle kurot tautui korkeapaineen alue, ja elokuun loppu oli enimmäkseen poutainen. Pohjois-Suomessa esiintyi yöpakkasia, mutta päivisin lämpötila kohosi laajalti maan etelä- ja keskiosissa 28.–31. päivi nä ylimmillään 20 asteen vaiheille. Lop pukuun yli lämpötila, 22,3 °C, mitattiin Raumalla 29.8.
JOET NOUSIVAT PAIKOIN TULVAKORKEUKSIIN Tyypillisesti vesistöjen pinnat laskevat kesän ajan, mutta elokuun runsaat sa teet käänsivät pinnat nousuun etenkin pienissä järvissä ja pohjavesimuodos tumissa. Esimerkiksi Espoon Pitkäjär ven pinta nousi elokuun aikana melkein metrin verran. Elokuun lopulla myös muun muassa Siuntionjoki, Vantaanjo ki, Mustijoki ja Porvoonjoki tulvivat. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 5
SÄÄKEHITYS ELOKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
3.8. Matalapaineen keskus liikkui Venäjällä Suomen itärajaa hipoen pohjoiseen. Rank kasateita saatiin Pohjois-Karjalasta Itä-Lap piin ulottuvalla alueella. Kainuun itäosissa ja Kuusamon seudulla vettä satoi vuorokau den aikana yli 50 mm, ja Kuhmon Kallio joella vuorokauden sademääräksi mitattiin peräti 71,4 mm.
10.8. Skandinaviassa oli matalapaineen alue, ja meillä vallitsi kuurosateiden sävyttä mä epävakainen sää. Päivän aikana paikan nettiin noin 4000 maasalaman iskua, mikä oli elokuun suurin päiväkohtainen salama määrä. Koko elokuun salamamäärä, noin 14 000 paikannettua maasalamaa, jäi noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta.
18.8. Elokuun kolmannella viikolla laaja ma talapaineen alue pysytteli Pohjolan yllä ja sää oli hyvin epävakaista. Noin viikon aika na meillä satoi yleisesti 30–90 mm, mutta Ruotsin itärannikolla sateet olivat paikoin huomattavasti runsaampia. Gävlen kaupun gissa Selkämeren länsirannikolla satoi 17.8. yhden vuorokauden aikana 161,6 mm, mikä aiheutti mittavia tulvia. 28.8. Elokuun viimeinen viikonloppu oli poutainen laajan korkeapaineen alueen kuroutuessa Luoteis-Venäjältä Skandinavian yli Britteinsaarille. Maamme etelä- ja kes kiosissa lämpötila nousi päivisin 20 asteen vaiheille. Toisaalta keski- ja pohjoisosissa maata esiintyi yöpakkasia.
6 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
E LO KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA ELOKUUSSA 2021
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Elokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson kuudenneksi korkein. ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli noin 20 % pienempi kuin jakson 19812010 elokuun keskiarvo. Lukema oli kymmenenneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella. EUROOPPA POHJOIS-AMERIKKA Euroopassa elokuu oli keskimääräistä lämpimämpi, Elokuun keskilämpötila oli mittaushistorian yhdeksänneksi mutta silti viilein vuoden 2008 elokuun jälkeen. Koko korkein ja kesän 2021 keskilämpötila oli toiseksi korkein.. naisuudessaan kesä 2021 oli kuitenkin mittaushistorian neljänneksi lämpimin.
YHDYSVALLAT Elokuu oli mittaushistorian 14:nneksi lämpimin. Kesä 2021 oli kuitenkin yh dessä kesän 1936 kanssa 127-vuotisen mittaushistorian lämpimin.
AASIA Elokuu oli yksi mittaushistorian lämpi mimmistä ja kesä kokonaisuudessaan oli ennätyksellisen lämmin.
HURRIKAANI GRACE Elokuun puolivälissä Karibianme rellä vaikuttanut Grace oli yksi voi makkaimmista itäiseen Meksikoon koskaan iskeneistä hurrikaaneista.
MEKSIKO Meksikossa saavutettiin uusi elokuun lämpöennätys. Edellinen ennätys oli tehty elokuussa 2020.
AFRIKKA Sekä elokuu että kesäkuu-elo kuun jakso kokonaisuudes saan olivat mittaushistorian kolmanneksi lämpimimmät.
HURRIKAANI IDA Ida oli vaarallinen kategorian 4 hurrikaani, kun se iski Louisianaan 29.8. – samana päivänä kuin 16 vuotta aiemmin hurrikaani Katrina iski alueelle. Ida aiheutti huomatta via vahinkoja Yhdysvaltojen etelä- ja koillisosissa. Sitä ennen se aiheutti tuhoa myös osissa Kuubaa.
AUSTRALIA Elokuu oli mittaushistorian kuu denneksi lämpimin ja koko talvi neljänneksi lämpimin.
ETELÄ-AMERIKKA Mantereella oli laajalti keskimääräistä lämpi mämpää ja elokuu olikin mittaushistorian kuu denneksi lämpimin. Kesäkuu-elokuun jakso oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin. TROOPPISET MYRSKYT Tammikuusta elokuuhun ulottuvalla jak solla trooppisia myrskyjä esiintyi tavallista vähemmän. Osasyynä tähän oli myrskyjen vähäisyys läntisellä Tyynellä Valtamerellä.
ANTARKTINEN MERIJÄÄ Elokuussa merijään laajuus oli mittaushistorian viidenneksi suurin ja noin 2,3 % keskimääräistä suurempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA ELOKUUSSA 2021 JAKSON 1981–2010 Surface air temperature anomaly for August 2021 Surface air temperature anomaly for August 2021 Surface air temperature anomaly for December 2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Global Global
Europe Europe
111212 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C
Date created: 2021-09-03
Date created: 2021-01-03
Date created: 2021-09-03
LISÄTIETOA
-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202108 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-11 -12
-12
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 7
Viileästä lopusta huolimatta kesä oli hyvin lämmin tsikko O
8 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
K E SÄN SÄÄ
Kesä oli sääoloiltaan kaksijakoinen: kesä-heinäkuussa oli aurinkoista ja erittäin lämmintä, elokuussa puolestaan sateista ja selvästi viileämpää.
KUVA: PIXABAY/FELIX MITTERMEIER
Viileähköstä loppukesästä huolimatta kesä-elo kuun keskilämpötilasta muodostui laajalti maan etelä- ja keskiosissa ennätyksellisen korkea, mikä korostaa kesä-heinäkuun poikkeuksellista läm pimyyttä. Sen sijaan kesän sademäärä kohosi elokuun runsaiden sateiden myötä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta tavanomaiseksi tai jopa keskimääräistä suuremmaksi, vaikka vielä heinä kuussa kärsittiin yleisesti ankarasta kuivuudesta. Kesän pienin sademäärä oli Enontekiön Kilpisjär vellä mitattu 85,4 mm, kun taas Taivalkoskella ja Ranualla satoi kesän aikana yli 300 mm. Aurinkoisten säiden myötä myös ultravioletti säteilyn kertymä oli sekä kesä- että heinäkuussa Etelä-Suomessa noin viidenneksen keskimääräis tä suurempi. Voimakkaan ultraviolettisäteilyn raja, eli UV-indeksin arvo 6, saavutettiin kesän aikana ennätyksellisesti peräti 27 päivänä. Pohjois-Suo messa ultraviolettisäteilyn kertymä oli lähempänä tavanomaista. Kuvasta 1 nähdään, että Helsingissä kesän kes kilämpötila ylitti aiemmat ennätysarvot selvällä erolla. Kaisaniemen havaintoasemalla kesä-elo kuun keskilämpötila oli 18,9 °C, kun edellisinä en nätyslämpiminä kesinä 2011 ja 2018 se oli 18,3 °C. Sen sijaan Sodankylässä kesä jäi hieman viileäm mäksi kuin vuosien 1972 ja 2018 kesät ja noin as teen verran viileämmäksi kuin vuoden 1937 kesä.
Sodankylän tavoin muuallakin napapiirin poh joispuolella oli viimeksi lämpimämpi kesä vuonna 2018, ja vuosien 1937 ja 1972 kesät olivat tämän vuotista lämpimämpiä kaikkialla Pohjois-Suo messa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakun tien eteläpuolella päättynyt kesä oli kuitenkin länsirannikkoa ja lounaissaaristoa sekä eräitä Itä-Suomen alueita lukuun ottamatta mittaushis torian lämpimin. Länsirannikolla oli lämpimin kesä vuonna 2002 ja Itä-Suomessa vuoden 1972 kesä jäi paikoin hieman tämänvuotista lämpimämmäk si. Kaukaa historiasta löytyy myös lämmin kesä 1896, joka on Lappeenrannassa kirjattu kaikkein lämpimimmäksi. Tarkasteltaessa koko maan keskilämpötilaa vuoden 1937 kesä jäi noin 0,2 °C:n erolla kaikkein lämpimimmäksi ja kesän 2021 keskilämpötila oli yhdessä vuoden 1972 kesän kanssa toiseksi kor kein. Kuitenkin, jos mukaan otetaan myös touko kuu, lämpimimmäksi nousee vuoden 2018 kesä. Kasvukauden lämpösummaa olikin elokuun lop puun mennessä kertynyt koko maassa vähem män kuin kesällä 2018. Toukokuun hellepäivät mukaan lukien, helle päiviä oli kesän aikana eniten Kouvolan Anjalan havaintoasemalla, jossa lämpötila nousi 25 asteen hellerajan yläpuolelle 43 päivänä. Anjalassa koet tiin myös ennätyksellinen 31 päivän yhtämittainen
Kuva 1. Kesän (kesä-elokuu) keskilämpötila Helsingissä vuodesta 1900 ja Sodankylässä vuodesta 1908 lähtien. Paksut vaakaviivat osoittavat keskimääräisen kesän keskilämpötilan vertailukaudella 1981–2010. ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 9
KESÄN SÄÄ
hellejakso 18.6.–18.7. Myös Hyvinkäällä laskettiin 41 ja Heinolassa 40 hellepäivää. Jopa Helsingin Kaisaniemessä meren äärellä oli 31 hellepäivää, mikä ylittää kahdella päivällä aseman aiemman ennätyksen vuodelta 1927. Pohjois-Suomessa eri tyisesti vuosien 1937, 1972, 2014 ja 2018 kesinä oli monilla paikkakunnilla paljon enemmän hellepäi viä kuin tänä vuonna. Menneenä kesänä lämpötila ylitti hellerajan jollain Suomen säähavaintoasemalla kaikkiaan 55 eri päivänä. Vielä heinäkuun lopulla hellepäivien määrässä oltiin vahvasti ennätysvauhdissa, mutta koska elokuussa oli vain yksi hellepäivä, jäi koko maan hellepäivien määrä vasta 2000-luvun vii denneksi suurimmaksi. 1900-luvun loppupuolel la oli enemmän hellepäiviä vuosina 1959 ja 1997 sekä kauempana historiassa ainakin kesällä 1937. Vaikka ilmasto on Suomessa lämmennyt ke sällä vähemmän kuin muina vuodenaikoina, ovat 2000-luvun alun kesät tähän mennessä olleet keskimäärin noin asteen verran lämpimämpiä kuin 1900-luvun kesät. Kesällä ilmastonmuutok sen ajatellaan nostavan niin lämpimiä kuin vii leitä lämpötiloja suunnilleen yhtä paljon, joten menneenä kesänä ilmastonmuutoksen voidaan olettaa lämmittäneen sekä keskikesän kuumim pia hellepäiviä että elokuun viileitä sadepäiviä karkeasti ottaen noin asteen verran. Siten ke sä-heinäkuun helteet olisivat olleet poikkeuksel lisia myös ilman ilmastonmuutoksen lämmittävää vaikutusta, joskaan eivät aivan yhtä tukalia. Toi saalta loppukesästä vallinneen viileämmän sää tyypin takia koko kesä tuskin olisi muodostunut ennätyksellisen lämpimäksi ilman ilmastonmuu toksen tarjoamaa vetoapua. Mielenkiintoisen ver tailukohdan tarjoaa kesä 1988, jolloin lämpimät ja viileät sääjaksot ajoittuivat lähes samalla tavalla kuin kesällä 2021, mutta keskilämpötila oli tänä kesänä kaikkina kuukausina noin asteen verran korkeampi kuin kesällä 1988. Arkikokemukseen kesän lämpimyydestä ja viileydestä vaikuttaa kui tenkin ennen kaikkea säätyyppien vaihtelu, eikä niinkään 30-asteisten hellepäivien muuttuminen 31-asteisiksi tai varsinkaan 15-asteisten sadepäi vien muuttuminen 16-asteisiksi.
JUHANNUSVIIKON UKKOSET OLIVAT RAJUJA Juhannuksen alusviikolla esiintyi rajuja ukonil moja kolmena peräkkäisenä päivänä 21.–23.6. Laaja-alaisinta tuhoa ukkospuuskat aiheuttivat Paulan päivänä 22.6., jolloin Pohjois-Pohjanmaal 10 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
la, Kainuun pohjoisosissa ja Koillismaalla kaatui viimeisimpien arvioiden mukaan metsää jopa 1,5–2 miljoona kuutiometriä. Myös Aatun päivän rajuilma 23.6. aiheutti etenkin Savon maakunnis sa paikoin suurta tuhoa. Paula-rajuilma oli mer kittävin kesäinen rajuilma Suomessa kesän 2010 ukkosmyräköiden jälkeen ja kohoaa rajuilmojen ”raskaaseen sarjaan”, johon voidaan viime vuo sikymmeniltä lukea myös rajuilmat Unto kesältä 2002, Sanna kesältä 1985, niin sanottu Puumalan rajuilma kesältä 1972, Maire kesältä 1961 sekä ke sän 2010 myräkät Asta, Veera, Lahja ja Sylvi. Juhannusviikon rajuilmoja lukuun ottamatta kesä ei ollut erityisen vilkas ukkoskesä. Kesän ai kana paikannettiin lähes 150 000 maasalamaa, joista yli 60 000 kolmen päivän aikana 21.–23.6. Salamamäärä oli kuitenkin hieman pitkän ajan keskiarvoa suurempi, ensimmäistä kertaa sitten kesän 2014, mutta se jäi silti alle puoleen sellais ten hellekesien kuin 1972 ja 1988 salamamääristä.
EUROOPASSA KÄRSITTIIN TULVISTA JA KUUMUUDESTA Samaan aikaan, kun Suomessa oli kuumaa ja kui vaa, läntisessä Keski-Euroopassa kärsittiin heinä kuun puolivälissä rankkasateista ja poikkeuksel lisen voimakkaista tulvista, joissa menehtyi 242 ihmistä. Pelkästään Belgiassa tulvien laskettiin aiheuttaneen lisäksi yli kymmenen miljardin eu ron aineelliset vahingot. Erityisen pahoin tulvivat Maasjoki ja Reinin sivujoki Ahr. Maasjoen varrella Belgiassa sijaitseva 200 000 asukkaan Liègen kaupunki määrättiin 15.7. evakuoitavaksi tulvan tieltä. Keski-Euroopan kesätulvat esiintyvät tyypilli sesti samaan aikaan, kun Suomessa ja Luoteis-Ve näjällä vallitsee sulkukorkeapaineen vaikutuksesta helteinen poutasää. Tällaisessa suursäätilanteessa koettiin myös Tonavan, Elben ja Vltavan ennätys tulvat kesällä 2002 sekä Oder- ja Morava-jokien tuhoisat suurtulvat kesällä 1997. Elokuussa puolestaan Välimeren ympäristössä kärvisteltiin ennätyshelteiden kourissa. Sisiliassa raportoitiin mitatun 11.8. Italian ilmatieteen lai toksen mittausverkoston ulkopuolisella havain toasemalla peräti 48,8 °C, joka ylittää Ateenassa heinäkuussa 1977 mitatun Euroopan lämpöennä tyksen 48,0 °C. Maailman ilmatieteen järjestö ei kuitenkaan ole toistaiseksi vahvistanut havaintoa.
Ilari Lehtonen
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: PIXABAY
Alkukesän kuivuus vaihtui elokuussa runsaisiin sateisiin ja muun muassa Vesannolla, Viitasaarella ja Hyvinkäällä saavutettiin uudet paikkakuntakohtaiset elokuun sade-ennätykset. Koko kesän sademäärä oli useimmilla paikkakunnilla lopulta melko tavanomainen.
ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila elokuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot elokuussa 2021 on esitetty yhdeksältä asemalta. Rauman mareografin puuttuva lämpötilatieto johtuu todennäköisesti irronneesta anturista.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen elokuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA ELOKUUSSA
Arktisen merijään laajuus oli elokuussa noin 6,3 miljoonaa neliökilometriä eli noin 17 % vuosien 1981–2010 elokuun keskiarvoa pienempi. Jääpeitteen laajuus oli satelliittiaikakau den havainnoista kymmenenneksi pienin, mutta selvästi suurempi kuin elokuussa vuosina 2012, 2019 ja 2020, joista ensimmäisenä laajuus oli ennätyksellisen pieni. Etenkin luoteisella Grönlanninmerellä ja Pohjoisen jäämeren Siperian puoleisilla alueil la jäätä oli tavanomaista vähemmän. Kuitenkin Severnaja Zemljan saarien länsipuolella merijäätä esiintyi edeltävien kuukausien tapaan tavallista enemmän, minkä seurauksena Koillisväylä ei sulanut täysin. Myös Alaskan koillispuolella oli hieman tavallista enemmän merijäätä.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella elokuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta elokuussa 2021.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Kesällä 2021 helleraja ylittyi vähintään yhdellä Suomen säähavaintoasemalla yhteensä 55 päivänä. Kuluvalla vuosituhannella enemmän hellepäiviä on ollut kesinä 2002, 2006, 2010 ja 2018. Kesän keskilämpötila oli kuitenkin suurimmassa osassa Etelä- Suomea ennätyksellisen korkea viileänpuoleisesta elokuusta huolimatta.
ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä ELOKU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Elokuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä E LOKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 17
ELO KUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL
2021
1981– 2010
2021
PVM
2021
PVM
2021
1981– 2010
2021
PVM
2021
1981– 2010
16,4
16,6
21,7
13.
10,4
24.
67,9
59
12,4
16.
0
0
JOMALA JOMALABY
15,5
15,8
24,2
12.
6,5
6.
84,9
76
26,0
17.
0
2
HELSINKI KAISANIEMI
15,9
16,3
23,3
13.
8,9
5.
145,8
80
28,4
25.
0
2
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
15,4
15,8
25,2
13.
5,2
5.
165,6
79
39,9
25.
1
4
JOKIOINEN ILMALA
14,7
15,0
24,3
13.
4,6
5.
164,7
80
31,8
13.
0
4
KOUVOLA ANJALA
15,3
15,5
25,7
13.
6,1
6.
143,0
78
25,2
25.
1
5
KANKAANPÄÄ NIINISALO
14,3
14,5
23,1
13.
4,5
24.
153,1
74
20,8
18.
0
3
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
14,0
14,1
24,2
13.
4,3
25.
149,9
78
26,4
25.
0
3
SAVONLINNA PUNKAHARJU
15,1
15,3
23,2
13.
5,9
31.
77,0
80
19,0
2.
0
3
SEINÄJOKI PELMAA
14,2
14,3
24,8
13.
1,9
24.
127,9
67
15,9
24.
0
4
KUOPIO MAANINKA
14,5
14,5
23,0
12.
3,7
28.
133,1
75
19,7
23.
0
2
LIEKSA LAMPELA
13,9
13,8
22,4
1.
0,7
31.
98,3
80
23,0
3.
0
2
SIIKAJOKI RUUKKI
13,3
13,5
23,0
7.
0,0
28.
127,2
72
22,8
1.
0
2
SUOMUSSALMI PESIÖ
12,3
12,4
22,5
12.
0,3
28.
146,2
76
56,4
3.
0
1
ROVANIEMI APUKKA
12,4
12,3
23,4
7.
-2,0
27.
54,8
70
15,1
14.
0
1
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
11,8
11,7
23,6
7.
-1,6
24.
87,0
66
23,4
1.
0
1
INARI SAARISELKÄ
10,5
10,5
22,0
7.
-1,9
29.
81,4
77
18,1
1.
0
0
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
9,6
9,6
19,9
7.
0,8
2.
38,3
47
12,3
19.
0
0
UTSJOKI KEVO
11,1
10,7
24,7
7.
2,0
29.
45,0
57
10,0
1.
0
1
AURINGONPAISTETUNNIT
KASVUKAUDEN SEURANTA
KUUKAUSISUMMA
31.8.
PAIKKAKUNTA
2021
1981–2010
UTÖ
260,2*
259
MAARIANHAMINA
225,9*
235
TURKU
201,6
230
HKI-VANTAA
-
219
KOTKA
190,9*
243
JOKIOINEN
163,0*
208
KOUVOLA
164,1
207
JYVÄSKYLÄ
-
199
SEINÄJOKI
170,9
211
KUOPIO
185,8
203
OULU
205,0
212
ROVANIEMI
158,1
182
SODANKYLÄ
143,7
171
UTSJOKI
128,4
133
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
18 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
ELOKUUN MAASALAMATIHEYS
E LO KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko 4–8 m/s kohtalainen
HAVAINTOASEMA
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
14–21 m/s kova
VALASSAARET
21– m/s myrsky
1.
KRISTIINANKAUPUNKI
KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 38– 4 3 Ennuste on tehty 16.9.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
20.9.–26.9.
27.9.–3.10.
4.10.–10.10.
11.10.–17.10.
18.10.–24.10.
25.10.–31.10.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 8/2021
F M I ’ S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F AU G UST 2021
Water levels started to increase in August After an intense early summer drought, precipitation levels in August clearly exceeded the long-term average values in most of Finland. Consequently, groundwater levels start ed to increase in many places, as well as water levels in multiple lakes. August was characterized by unsettled weather. Moreover, there were not a sin gle warm spell during the month, but the mean temperature was still close to the average from the normal period 1981–2010. Nonetheless, it was in many places the coldest August since 2008. In the islands along the coast of western Gulf of Finland, it was even the coldest August since 1998. Precipitation levels in August var ied in most of Finland between 100 and 160 mm but in some locations, it rained more than 180 mm. The highest level of precipitation, 189.8 mm, was measured in Röykkä, Nurmijärvi. Only in the southwestern archipelago, locally in south-eastern Finland and along the coast of the Bothnian Bay, as well as in most of Lapland, it rained less than 100 mm. In the northernmost Lapland, pre cipitation levels remained even below the average and the lowest level of pre cipitation, 38.3 mm, was measured in Kil pisjärvi, Enontekiö. The count of lightning strikes in Au gust, approximately 14,000 cloud-toground flashes, was half of the longterm average. The 3rd of August was noticeably rainy in eastern Finland as a low pressure center moved towards the north near the Finnish-Russian border. In Kalliojoki, Kuhmo it rained 71.4 mm during the day and also many other locations received more than 50 mm of rainfall. After a few days with fairy weather, unsettled weather spread into Finland from the
south on the 7th. The next few days were characterized by occasional showers of rain and thunder. The third week of Au gust was particularly rainy as a large low pressure center remained above north ern Europe. Widely in southern and western Finland, it rained 20–50 mm again on the 25th and after that some rivers flooded in southern Finland. Dur Salla, Naruska, 27.8. ing the last days of August, a high-pres sure area finally stretched over Finland. Due to abundant rainfall in August, Kouvola, Anjala and water levels started to increase espe Virolahti, Koivuniemi, 13.8. cially in many small groundwater forma tions and lakes during the month. For example, in lake Pitkäjärvi in Espoo, the water level rose almost by one meter in August. In northern Finland, the 7th was the warmest day in August with tempera tures remaining just below 25 °C. In the south, the warmest temperatures were observed on 12 and 13 August. The high Highest and lowest temperatures est temperature of the month was 25.7 °C, measured in Anjala, Kouvola and Koivuniemi, Virolahti on the 13th. Also, the last few days of August were rela HIGHLIGHTS: AUGUST 2021 tively warm and the highest temperature • Globally, August 2021 was, with in late August, 22.3 °C, was measured in August 2017, the joint third warmest on record. Rauma on the 29th. • For Europe, August 2021 was near The lowest temperature in August, the 1991-2020 average, but with -3.6 °C, was measured in Naruska, Sal contrasting conditions across the continent. The warmest summer for la in Lapland on the 27th. However, in Europe by small margin. many places the night of 24 August was the coldest within the month.
-3.6 °C
+25.7 °C
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 8/2021 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi