Issuu

9/2020 — Syyskuu päättyi lämpöaaltoon — Aila-myrsky runnoi länsirannikkoa

S ISÄLTÖ

9/2020

Pääkirjoitus — 3 Harvinainen lämpöaalto päätti syyskuun — 4 Sääkehitys syyskuussa — 6 Syyskuun säätapahtumia maailmalta — 7 Aila-myrsky riepotteli syyskuussa — 8 Arktinen merijää vuonna 2020 — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä syyskuussa — 16 Syyskuun kuukausitilasto — 18 Syyskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of September 2020 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. SYYSKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu

ILMASTOKATSAUS 22. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2020-09-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

ILMASTOKATSAUS 9/2020

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA ilkka Laurila

TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hadassa Ajosenpää Ilari Lehtonen

ULKOASU Marko Myllyaho

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ennusteita syksylle ja tulevaisuudelle Samaan aikaan, kun huomio kiinnittyy USA:n presidentinvaaleihin ja EU:n talouden tulevaisuuteen, koronaan ja ilmastonmuutokseen, pohjoisen pallonpuoliskon talvi tekee tuloaan. USA:n presidentinvaalien lopputulosta ja vaikutuksia tuskin pystyy ennustamaan, mutta lähitulevaisuuden ilmastollisia olosuhteita ja vaikutuksia voi ennustaa varsin hyvin. Toki silloinkin kyseessä on vain ennuste – ei lupaus, ei arvaus – vaan mallilaskelmiin pohjautuva pitkä ennuste. Sanovatpa presidenttikandidaatit USA:ssa ilmastosta mitä tahansa, ilmastonmuutoksen torjuntaa on jatkettava. Tämä on tärkeää, sillä esimerkiksi Pohjois-Amerikan vähäsateisilla alueilla kuivuuden ennustetaan jatkuvan vielä syys- ja talvikuukausinakin. Tilanne on periaatteessa ”helpompi” nykyilmastossa ja muuttuu haastavammaksi tulevaisuudessa. Toisin sanoen metsäpalot ovat ”helpompia” nyt ja muuttuvat vaikeammin hallittaviksi tulevaisuudessa. Metsäpalojen paljouden takia on viime aikoina alettu puhua myös tulen aikakaudesta. Tulella ei kuitenkaan pidä leikkiä ja sanontaa voisi soveltaa myös näin: ilmastonmuutoksella ei pidä leikkiä, se on kuin leikkisi tulella. Alueellisesti asiat eivät kuitenkaan tapahdu samaan aikaan, mikä on myös tärkeää ymmärtää. Esimerkiksi Euroopassa kuivuus ei lähikuukausina ole ongelma. Sen sijaan meille eurooppalaisille ennustetaan melko lauhaa syksyä ja talvea, pilviä ja sateita. Lokakuun loppu voi suuressa osassa Eurooppaa olla selvästi tavanomaista tuulisempi ja sateisempi. Marraskuu olisi sateisin Baltian alueella, ja auringonpaisteesta voisi vain haaveilla. Joulukuun ennustetaan olevan hyvin lauha Norjassa ja tammikuun hyvin lauha Suomessa. Siinä missä maailmalla jännityksellä seurataan Yhdysvaltain presidentinvaaleja ja varaudutaan koronatilanteen pitkittymiseen, kannattaisi Suomessa ennusteiden perusteella valmistautua tavallisessa arjessa myös pimeneviin päiviin ja laskeviin lämpötiloihin. Jos kiinnostuit lähiviikoista tarkemmin, kurkkaathan myös Ilmastokatsauksen viikkoennusteet sivulla 20. Niistä näkee viikkolämpötiloja aina itsenäisyyspäivän tienoille asti. Lukuiloa pimeneviin syysiltoihin Ilmastokatsauksen parissa!

HILPPA GREGOW Yksikönpäällikkö

Toki silloinkin kyseessä on ennuste – ei lupaus, ei arvaus – vaan mallilaskelmiin pohjautuva pitkä ennuste.

ILMASTOKATSAUS 9/2020

-7,1°C

Kittilä, Lompolonvuoma, 27.9.

+23,5 °C

Kokemäki, Tulkkila, 27.9.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

144,1 mm Kuukauden suurin sademäärä, Merikarvia, Tuorila.

ILMASTOKATSAUS 9/2020

29,4 m/s Aila-myrskyn kovin keskituulen nopeus mitattiin Rauman Kylmäpihlajassa.

KU U KAU S I KATSAUS

Harvinainen lämpöaalto päätti syyskuun

KUVA: ADOBE STOCK

Poikkeuksellisen lämpimän loppukuun takia syyskuusta muodostui selvästi tavanomaista lämpimämpi. Sadetta syyskuussa saatiin eniten maan keskivaiheilla. Syyskuun puolivälissä Suomea runteli voimakas Aila-myrsky. Syyskuun keskilämpötila oli Etelä- ja Lounais-Suomessa monin paikoin reilut kaksi astetta ja muuallakin 1–2 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Etelä- ja Länsi-Suomessa vielä lämpimämpi syyskuu toistuu tilastojen mukaan kerran noin 10–30 vuodessa, joskin viime vuosina on koettu useita vähintään lähes yhtä lämpimiä syyskuita. Jo syyskuun alkupuoli oli hieman tavanomaista lämpimämpi, mutta erityisen lämmin sääjakso alkoi syyskuun 20. päivän jälkeen. Etelä- ja Länsi-Suomessa ei ole viimeisten 60 vuoden aikana koettu yhtä lämmintä syyskuun loppua, ja esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä syyskuun viimeinen kolmannes oli lämpimämpi viimeksi vuonna 1866. Syyskuussa satoi tavanomaista enemmän maan keskiosissa, kun taas Etelä-Suomessa ja toisaalta etenkin Lapissa oli monin paikoin tavanomaista vähäsateisempaa. Kainuussa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalan pohjoisosissa ja länsirannikolla Porin tienoilta Oulun seudulle asti syyskuussa satoi yleisesti noin 100–140 mm. Syyskuun suurin sademäärä oli Merikarvian Tuorilassa mitattu 144,1 mm. Sateisin päivä oli 16.9., jolloin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa satoi laajalla alueella vuorokauden aikana 40–65 mm, eniten Kajaanin Petäisenniskassa, peräti 65,6 mm.

Auringonpaistetuntien määrä vaihteli syyskuussa etelärannikon reilusta 150 tunnista Pohjois-Lapin vajaaseen 100 tuntiin ja oli koko maassa lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

AILA-MYRSKY RUNTELI ETENKIN LÄNSI-SUOMEA Syyskuun toisella viikolla Keski-Eurooppaan muodostui laaja korkeapaineen alue, jonka pohjoispuolella matalapaineiden liikkeitä ohjaileva yläilmakehän suihkuvirtaus puhalsi Pohjois-Atlantilta Fennoskandian yli Venäjälle. Tähän virtauskenttään muodostui nopeasti syvenevä matalapaine, joka liikkui Suomen yli itään 16.–17.9. Matalapaine toi ensin rankkasateita Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, ja matalapaineen jälkipuolella pohjoistuuli voimistui 16. päivän iltana myrskyksi Perämereltä alkaen. Selkämeren rannikolla voimakkaimmat tuulet koettiin Ailan päivän aamuna 17. syyskuuta. Rauman Kylmäpihlajassa mitattiin keskituulen nopeudeksi 38 metriä korkeassa mastossa peräti 29,4 m/s. Kymmenen metrin korkeudella maanpinnasta kovimmat keskituulen nopeudet olivat länsirannikolla arviolta noin 25 m/s. Länsi-Suomen sisämaassa sekä Itä-Suomen järvillä esiintyi yli

20 m/s puhaltaneita tuulen puuskia ja maa-alueiden kovin puuska, 26,8 m/s, mitattiin Vaasan lentoasemalla. Aila-myrskyn aiheuttamat puustovahingot painottuivat Pohjanmaan rannikolle ja Satakuntaan.

LOPPUKUUSTA VALLITSI LÄMMIN KAAKKOISVIRTAUS Syyskuun 20. päivän jälkeen Suomeen alkoi virrata lämmintä ilmaa ensin etelän ja lounaan väliltä, mutta 23.9. jälkeen virtaus kääntyi kaakkoiseksi. Kaikkein lämpimintä oli viikonloppuna 26.–27.9., jolloin Lounais-Suomessa lämpötila kohosi 23 asteen vaiheille. Lähes yhtä lämmintä on näin myöhään syksyllä ollut 30.9.2011 ja 26.9.1949. Sen sijaan Pohjois-Lapissa 27.9. vastainen yö oli kuukauden kylmin. Niinpä kuukauden ylin lämpötila, 23,5 °C, mitattiin Kokemäen Tulkkilassa samana päivänä, kun Kittilän Lompolonvuomassa mitattiin kuukauden alin lämpötila, -7,1 °C. Etenkin Länsi-Suomessa esiintyi myös melko reippaita ukkosia niinkin myöhään syksyllä kuin 24.–25.9. Vakka-Suomessa ja Satakunnan rannikolla ukkoskuurojen yhteydessä satoi 25.9. iltayöstä parissa tunnissa 30–50 mm. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 9/2020

SÄÄKEHITYS SYYS KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

3.9. Syyskuun alussa Suomen yllä ollut korkeapaineen alue oli väistymässä Venäjälle ja lännestä lähestyi laaja matalapaine, jonka myötä sää oli seuraavina päivinä epävakaista. Etelästä virtasi melko lämmintä ilmaa, ja lämpötila nousi päivisin ylimmillään 20 asteen vaiheille, mutta kaikista lämpimin ilma ei Venäjältä päässyt virtaamaan meille.

11.9. Atlantilta ulottui korkeapaineen alue Keski-Eurooppaan ja Islannin lähellä oli matalan keskus. Seuraavina päivinä korkeapaine vahvistui Keski-Euroopassa ja P ohjois-Euroopassa jatkui läntinen ilmavirtaus virtauskentän muodostuessa hyvin zonaaliseksi. Keski-Euroopassa sää alkoi lämmetä ja 15. päivänä lämpötila kohosi siellä yleisesti 30 ja 35 asteen välille. 16.9. Aila-myrskyn aiheuttanut nopeasti syventynyt matalan keskus liikkui S uomen yli itään. Pohjoismyrsky alkoi matalan jälkipuolella illalla Perämerellä ja v oimistui seuraavana päivänä Länsi-Suomessa. E nnen myrskytuulia matalapaine toi rankkasateita Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen sekä nosti Keski-Euroopasta erittäin lämmintä ilmaa Etelä-Ruotsiin ja Baltiaan. 27.9. Venäjällä oli laaja korkeapaine ja kaakosta virtasi meille useiden p äivien ajan vuodenaikaan nähden erittäin lämmintä ilmaa. Sen sijaan Pohjois-Lappiin ja Britteinsaarille oli virrannut J äämereltä viileää ilmaa. Pohjois-Lapissa yö oli kuukauden kylmin ja myös Skotlannissa sekä Irlannissa oli yöllä monin paikoin pakkasta. Keski-Euroopassa oli laajan matalapaineen alueella niin ikään melko viileää. 6

ILMASTOKATSAUS 9/2020

SYYS KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA SYYSKUUSSA 2020 ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli lähes 40 prosenttia pienempi kuin vuosien 1981–2010 syyskuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva syyskuun merijään laajuus oli toiseksi pienin vuonna 1979 alkaneella mittausjaksolla. Arktisen merijään laajuus oli vuotuisessa minimissään 15. syyskuuta 2020 ja oli tällöin 42-vuotisen mittaushistorian toiseksi pienin.

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Syyskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian korkein. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.

YHDYSVALLAT Yhdysvalloissa syyskuun keskilämpötila oli lähimpänä tavanomaista vuoden 2008 jälkeen. Oregonissa ja Kaliforniassa syyskuu tosin oli ennätyksellisen lämmin.

HURRIKAANI SALLY Hurrikaani Sally rantautui Alabaman rannikolle 15. syyskuuta 2. kategorian hurrikaanina. Sally toi mukanaan myrskyvuoksen aiheuttamia tulvia, laajoja tuulivahinkoja ja jopa 762 millimetrin (30 tuuman) kokonaissademääriä.

EUROOPPA Euroopassa syyskuu oli mittaushistorian lämpimin. AASIA Aasiassa syyskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Vain vuoden 2016 syyskuu oli lämpimämpi. BAHRAIN Bahrainin syyskuu oli mittaushistorian lämpimin.

AUSTRALIA Australiassa syyskuu oli 1 11-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin. E rityisesti Queenslandin, Etelä-Australian, Länsi- Australian ja Pohjoisterritorion alueilla vuoden 2020 syyskuu oli mittaushistorian lämpimimpien joukossa.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa syyskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Vain vuoden 2015 syyskuu oli lämpimämpi.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli syyskuussa 2 % tavanomaista suurempi.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA SYYSKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA Surface anomaly for 2020 Surfaceairairtemperature temperature anomaly for September September 2020 MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe

Global Global

Europe

6 6 4 4 2 2 0 0 °C°C Date created: 2020-10-03

Date created: 2020-10-03

LISÄTIETOA

-2 -2 -4 -4 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202009 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-11

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 9/2020

ila-myrsky A riepotteli syyskuussa

ILMASTOKATSAUS 9/2020

A I L A-M Y RSKY

Aila-myrsky teki tuhojaan etenkin Länsi-Suomessa. Myrsky tutkijan ja meteorologin silmin Aila oli klassisesti syntynyt myrsky, joka pystyttiin ennustamaan varsin hyvin.

KUVA: MAURI MAHLAMÄKI

Syyskuun puolivälissä Pohjois-Atlantilla erottuivat klassisesti kehittyvän syysmyrskyn merkit. Klassinen myrskyn kehitys menee yksinkertaisimmillaan näin: ”Yläilmakehässä oleva virtaukseen syntynyt häiriö liikkuu alueelle, jolla lämpötila muuttuu voimakkaasti pohjois-eteläsuunnassa. Syntyy matalapaine, joka suotuisissa olosuhteissa kehittyy myrskyksi.” Tällaisia suotuisia alueita ovat yläilmakehän suihkuvirtauksen oikeanpuoleinen kiihdytysalue ja suihkuvirtauksen vasemmanpuoleinen jarruuntumisalue. Sääennustemallit osaavat ennakoida klassisen kehityksen yleensä hyvin. Suomessa meteorologit varoittivat lännestä saapuvasta myrskystä ensimmäisen kerran jo 14.9.2020. Myrskytutkijat ja meteorologit seurasivat sääennusteita ja varoituksia ja alkoivat kirjoittaa tieteellisiä lyhytartikkeleita myrkystä, jolla vielä tuolloin ei ollut nimeä (artikkelit Gregow et al. & Láng et al. julkaistaan seuraavassa Ilmastokatsauksen Research Letters –julkaisussa). Ennuste kun on aina ennuste ja vasta jälkeenpäin voimme tietää, saako myrsky nimen vai ei. Myrskyt todennetaan sekä havainnoista että syntyneistä vaikutuksista. Myrskystä ennakoitiin tavanomaista voimakkaampaa. Jo 14.9.2020 kaikille merialueille annettiin myrskyvaroitus 21 m s-1 ja Selkämerelle varoitus pohjoismyrskystä 23 m s-1. Myös maa-alueilla varoitettiin vaarallisen voimakkaista tuulenpuus-

kista. Aallokosta ja meriveden korkeudesta varoitettiin. Seuraavana päivänä varoitustasoa nostettiin vastaamaan Selkämerellä 27 m s-1 ja muilla merialueilla 21–25 m s-1 tuulen voimakkuutta ja maa-alueilla tuulivaroituksen kylkeen lisättiin rankkasadevaroituksia. Punaisen vaaratason, eli korkeimman luokan varoitus, oli annettu Vaasan seudulle, ja 16.9. varoitukset seuraavan päivän myrskystä olivat koko maassa kattavat.

AILA PYSTYTTIIN ENNUSTAMAAN Aila-myrsky oli varsin hyvin ennustettu, vaikka yksikään yksittäinen säämalli ei ennakoinut kehitystä täydellisesti. Kuvassa 1 näkyvät ECMWF:n (Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen) ennusteet keskituulesta (ylärivi) ja tuulenpuuskista (alarivi). Meteorologit tekevät ennusteet mallien yhdistelmällä, ja näin ennusteissa onnistuttiin hyvin etenkin vaarallisimman tilanteen alueilla, eli läntisillä merialueilla ja maan länsiosassa. Itäiseen Suomeen myrskyn arvioitiin saapuvan hieman myöhemmin ja vähän heikompana. Aila-myrsky rikkoi aiemmat meriasemilla havaitut syyskuun myrskytuuliennätykset. Aila-myrskyn aikana mitattu suurin 10 minuutin keskituulen nopeus meriasemilta oli 29,4 m s-1 Rauman Kylmäpihlajan mittausasemalla. Aiemmat myrskyKuva 1. ECMWF:n säämallin ennuste Aila-myrskyn keskituulesta (ylärivi) ja puuskista (alarivi) 17.9. kello 15:00. Ylhäällä vasemmalla mallin deterministinen ennuste, keskellä ylhäällä parviennusteen mediaani (fraktiili50) ja oikealla parviennusteen korkein arvo eli fraktiili100. Alhaalla vasemmalla WGust eli maksimipuuskanopeus (m/s) ECMWF mallin deterministinen ennuste, keskellä alhaalla parviennusteen mediaani (fraktiili50) ja oikealla alhaalla suurin parviennusteessa esiintyvä puuskaennuste (fraktiili100).

ILMASTOKATSAUS 9/2020

PO H J OIN EN MERIJÄÄ

jen syyskuiset tuuliennätykset havaintoasemilla ovat olleet Mielikki-myrskyn 27,6 m s-1 vuodelta 2003 ja 7.9.1977 Nyhamnin Lemlandin 28 m s-1. Mauri-myrsky, jonka aikana 22.9.1982 mitattiin maa-alueilla keskituulen osalta myrskylukemia 22–23 m s-1, painii omassa sarjassaan, sillä se oli osin hurrikaaniperäinen myrsky. On kuitenkin huomioitava, että 1980-luvun alussa säähavaintoasemia oli huomattavasti nykypäivää vähemmän ja tuulihavaintoja saatiin vain hetkellisinä arvoina noin 3-6 tunnin välein. Täten Mauri-myrskyn todelliset kovimmat tuulet ovat todennäköisesti olleet havaittuja korkeampia. Myrskyjen puuskahavaintoja voidaan verrata vasta 1990-luvulta lähtien. Puuskahavaintojen aikasarjassa Aila-myrskyn lukemat olivat hyvin korkeat syyskuun myrskyksi, eli jopa 35,3 m s-1 (Pietarsaari Kallan). Aila-myrskyssä myös sademäärät olivat suuria. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa satoi 24 tunnin aikana kuudella mittauspisteellä yli 40 mm vettä (katso kuva 2 verkkoartikkelissa). Uutisointi Aila-myrskystä oli mittavaa. Seurasimme myrskyn aikana, miten siitä varoitettiin ja

miten varoituksia viestittiin eteenpäin monikanavaisesti. Muun muassa vakuutusyhtiöt antoivat suojautumis- ja toimintaohjeita ennen myrskyä vahinkojen pienentämiseksi. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) taas viesti kansalaisille, miten varautua myrskyyn. Vahinkoja kuitenkin syntyi, sillä myrskytuhoilta ei kokonaan voinut välttyä voimakkaimmilla vaikutusalueilla. Aila-myrskyn aiheuttamia vahinkoja alkoi ilmaantua 16.–17.9. välisenä yönä. Myrsky vaikutti lähes 200 kunnan alueella, eniten maamme länsi- ja eteläosassa. Aila-myrskyn aikana sähkökatkoja ei syntynyt niin merkittävästi kuin aiemmissa myrskyissä, mikä johtui osin voimakkaimpien tuulien osumisesta maan länsiosaan, eli alueille missä maakaapelointiaste on korkea. Pelastustehtävien osalta Aila oli yksi 2000-luvun voimakkaimmista myrskyistä ja hälytyksiä kertyi yhteensä lähes 3000. Kokonaisuudessaan Aila-myrskyn vaikutukset olivat siis etenkin ajankohtaan nähden hyvin merkittävät. Hilppa Gregow, Mika Rantanen, Ilona Láng, Eerik Saarikalle, Terhi Laurila

KUVA: NSIDC (NATIONAL ICE AND SNOW DATA CENTER, USA)

Pohjoinen merijää hupenee

Kuva 1. Merijään laajuuden muutos Pohjoisella Jäämerellä. Vuodesta 1979 alkaen merijään laajuus on pienentynyt 13 % vuosikymmenessä: 0,84 miljoonaa neliökilometriä vuosikymmenessä vastaa noin 2.5 kertaisesti Suomen pinta-alaa vuosikymmenessä.

Vuoden 2020 syyskuussa pohjoisen merijään laajuus oli mittaushistorian toiseksi pienin, eli 3,9 miljoonaa neliökilometriä. Vain syyskuussa 2012 jään laajuus oli pienempi. Syyskuun keskimääräinen jääpeite kuvaa hyvin ilmastonmuutosta Arktisella alueella. Havaintojen mukaan talvella jään kasvaminen on heikentynyt ja kesällä sulaminen on voimistunut. Vuoden 2020 jääpeite jäi vähäiseksi, sillä talvella ilmakehän virtaukset voimistivat jään kulkeutumista Siperian rannikkoalueelta keskiselle Jäämerelle. Euroopan puoleisilla merialueilla jään paksuus jäi tavallista ohuemmaksi ja suli kesällä nopeammin. Kesä oli myös poikkeuksellisen lämmin Arktikassa. Jari Haapala

ILMASTOKATSAUS 9/2020

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ILKKA LAURILA

Aila-myrsky oli v oimakkain syyskuussa Suomeen iskenyt myrsky vuosikausiin. Perä meren rannikolla k ovimmat tuulet koettiin 16.–17.9. välisenä yönä ja Selkämeren rannikolla varhain 17. p äivän aamuna. Eniten myrsky aiheutti tuhoa Satakunnassa. Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen myrskyn aiheuttanut matalapaine toi puolestaan 40–65 mm sadetta.

ILMASTOKATSAUS 9/2020

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila syyskuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot syyskuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen syyskuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12

ILMASTOKATSAUS 9/2020

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA SYYSKUUSSA

Arktinen merijää peitti syyskuussa 3,9 miljoonaa neliökilometriä, joka on toiseksi pienin syyskuussa satelliiteilla mitattu merijään laajuus. Satelliittimittaukset alkoivat vuonna 1979. Merijään laajuus oli 2,7 miljoonaa neliökilometriä eli noin 40 % vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Pienin syyskuun merijään laajuus mitattiin vuonna 2012, jolloin merijään laajuus oli noin 3,4 miljoonaa neliökilometriä. Syyskuussa Pohjoisella jäämerellä oli lähes jäätöntä kaistaleella, joka ulottuu Huippuvuorten pohjoispuolelta Tšuktšienmerelle asti. Lisäksi merijäätä oli paljon tavanomaista vähemmän etenkin Karan- ja Laptevinmerellä, missä oli syyskuussa paljon keskimääräistä lämpimämpää. Siperian rannikkoalue (nk. Koillisväylä) on nyt ollut jäätön tai lähes jäätön jo kolme kuukautta. Ainoastaan jäämeren keskiosissa merijään konsentraatio oli syyskuussa tavanomainen.

Arctic Arcticsea-ice sea-iceconcentration concentrationforforSeptember September2020 2020

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Tuesday 01 September 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Tuesday 01 September 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2020-10-03

2020 Average iceice edge September 1981-2010 Average edge September 1981-2010

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) poikkeama arktisella alueella Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden syyskuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1981-2010 keskiarvosta syyskuussa 2020. keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 9/2020

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

ILMASTOKATSAUS 9/2020

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Syyskuun loppu oli poikkeuksellisen lämmin ja viikonloppuna 26.–27.9. Lounais-Suomessa mitatut noin 23 asteen lämpötilat olivat korkeimpia näin myöhään syksyllä Suomessa mitattuja lämpötiloja. Helsingissä syyskuun viimeinen kolmannes oli viimeksi lämpimämpi vuonna 1866.

ILMASTOKATSAUS 9/2020

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä SYYSKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU*

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Syyskuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. *HUOM! Joensuun havaintoasemalta puuttuvat sadehavainnot 7.9. lähtien. 16

ILMASTOKATSAUS 9/2020

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä SYYSKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 9/2020

SYYSKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

PVM

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

1981– 2010

14,2

12,6

19,2

9,5

17.

46,2

17,4

25.

JOMALA JOMALABY

13,3

11,4

20,6

27.

3,1

18.

32,9

12,0

HELSINKI KAISANIEMI

13,8

11,5

20,1

24.

6,1

18.

55,2

12,6

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

13,0

10,7

21,2

24.

3,3

20.

82,1

26,1

12.

JOKIOINEN ILMALA

12,3

9,9

21,4

27.

1,8

20.

29,5

7,8

KOUVOLA ANJALA

12,3

10,2

21,6

27.

2,8

20.

59,2

18,3

12.

KANKAANPÄÄ NIINISALO

11,6

9,3

21,8

27.

1,5

18.

76,7

18,2

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

10,7

8,8

20,1

27.

-1,3

20.

74,5

19,3

SAVONLINNA PUNKAHARJU

11,6

10,2

20,1

24.

3,5

20.

67,5

14,7

12.

SEINÄJOKI PELMAA

11,3

9,3

20,3

1,6

18.

95,3

19,4

12.

KUOPIO MAANINKA

11,0

9,4

19,1

1,3

121,6

35,3

LIEKSA LAMPELA

10,3

8,8

20,3

0,2

20.

108,4

30,6

16.

SIIKAJOKI RUUKKI

10,2

8,4

19,4

-1,6

20.

94,9

47,0

16.

SUOMUSSALMI PESIÖ

8,6

7,3

18,1

-1,1

18.

117,4

63,7

16.

ROVANIEMI APUKKA

8,5

7,0

17,9

-2,5

23.

59,7

11,5

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

7,7

6,2

18,5

-2,5

20.

44,6

14,8

INARI SAARISELKÄ

6,7

5,3

16,8

-3,9

20.

42,1

8,4

25.

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

6,2

5,0

15,3

-3,6

27.

80,4

29,7

21.

UTSJOKI KEVO

7,1

5,7

18,7

-5,1

27.

18,8

6,4

24.

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

30.9.

PAIKKAKUNTA

2020

1981–2010

UTÖ

164,2*

179

MAARIANHAMINA

170,2

163

TURKU

159,1

155

HKI-VANTAA

155,0

143

KOTKA

160,2

156

JOKIOINEN

150,1*

137

KOUVOLA

141,0

129

JYVÄSKYLÄ

134,5

120

SEINÄJOKI

134,0*

140

KUOPIO

116

OULU

151,0

133

ROVANIEMI

129,2

112

SODANKYLÄ

109,5

105

UTSJOKI

87,8

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

ILMASTOKATSAUS 9/2020

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

SYYSKUUN MAASALAMATIHEYS

SYYS KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 9/2020

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 4 3– 4 8 Ennuste on tehty 19.10.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

19.10.–25.10.

26.10.–1.11.

2.11.–8.11.

9.11.–15.11.

16.11.–22.11.

23.11.–29.11.

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

ILMASTOKATSAUS 9/2020

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F S E P TE M B ER 2020

September ended with a heatwave The two most noteworthy weather phenomena in September were an intense windstorm on the 17th, which caused damage especially in western Finland, and a heatwave during the last week of September setting an exceptionally warm end for the month. The statistics of the Finnish Meteorological Institute show that the mean temperature in September exceeded the longterm average by more than 2 °C in many locations in southern and south-western Finland and by 1–2 °C elsewhere in the country. According to the statistics, an even warmer September occurs in southern and western Finland approximately once every 10–30 years. Temperatures were slightly above the average already during the first half of September, but it was not particularly warm until after the 20th. The last third of the month was then the warmest in record for the past 60 years in southern and western Finland. For example, in Kaisaniemi, Helsinki, one needs to go back to 1866 to find a September with a warmer end. The highest temperatures were observed during the weekend of 26–27 September when thermometer readings reached approximately 23 °C in southwestern Finland. The highest temperature of the month, 23.5 °C, was measured in Tulkkila, Kokemäki on the 27th. It was almost equally warm as late in autumn on 30 September 2011 and 26 September 1949. Interestingly, also the lowest temperature of the month, -7.1 °C, was measured on the 27th in Lompolonvuoma, Kittilä in Lapland. Precipitation levels in September varied so that in the central parts of the country, it was rainier than typically, but many locations in southern Fin-

land as well as in Lapland received less precipitation than usually. The highest level of precipitation in September was 144.1 mm, measured in Tuorila, Merikarvia and the highest daily level of precipitation was 65.6 mm, measured in Petäisenniska, Kajaani on the 16th. A low pressure with rather rapKittilä, Lompolonid cyclo genesis moved over Finland vuoma, 27.9. from west to east on 16–17 September and caused an unusually powerful windstorm, especially considering the time of year. The strongest northerly Kokemäki, Tulkkila, 27.9. winds occurred in the Bothnian Bay

-7.1 °C

+23.5 °C

before midnight and along the coast of the Bothnian Sea in the morning of the 17th. In a tower at 38 meters height, a 10-minute sustained wind speed of 29.4 m/s was measured at the Kylmäpihlaja lighthouse in Rauma. The highest gust wind speed, 35.3 m/s, was measured at Kallan lighthouse in Jakobstad. At 10 meters height, the estimated maximum sustained wind speeds were close to 25 m/s along the Finnish western coast. In inland areas, gust wind speeds above 20 m/s were observed widely in western Finland and also on lakes in eastern Finland. The maximum gust speed measured in inland stations was 26.8 m/s at Vaasa Airport. According to preliminary estimates, the windstorm, named as Aila, damaged 0.3–0.7 million cubic meters of timber. Ilari Lehtonen

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: SEPTEMBER 2020

• Globally and in Europe, September 2020 was the warmest September on record, with the global average 0.05°C warmer than the previous warmest September in 2019 • Temperatures were above average in many regions: the coast of northern Siberia, in the middle East, in parts of South America and Australia. Cooler than average conditions marked the eastern equatorial Pacific Ocean, consistent with the ongoing La Niña event. Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 9/2020

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi