Ilmastokatsaus 11/2020

11/2020 — Marraskuussa lämpöennätykset rikkoutuivat — Keskileveysasteiden matalapaine voi kehittyä myrskyksi

S ISÄLTÖ

11/2020

Pääkirjoitus — 3 Marraskuu alkoi lämpöennätysten murskajaisilla — 4 Sääkehitys marraskuussa — 6 Marraskuun säätapahtumia maailmalta — 7 ­Miten keskileveysasteiden matalapaine voimistuu myrskyksi? — 8 Syksy oli paikoin ennätyksellisen lämmin ja sateinen — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä marraskuussa — 16 Marraskuun kuukausitilasto — 18 Marraskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of November 2020 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

MARRASKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu

ILMASTOKATSAUS 22. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2020-11-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Adobe Stock

TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hada Ajosenpää Ilari Lehtonen

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Säävuosi 2020 on lopuillaan Vuosi tarjosi mielenkiintoisia sää- ja ilmastotapahtumia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Päällimmäisenä ja merkittävimpänä asiana on varmaankin se, että kalenterivuosi 2020 tulee olemaan Suomessa mittaushistorian lämpimin. Se kertoo yhtäältä siitä, että läpi vuoden suursäätila on suosinut lämpimiä ilmavirtauksia, ja toisaalta ilmastonmuutoksen etenemisestä myös Suomessa.

Alkuvuosi oli voimakkaan polaaripyörteen vuoksi poikkeuksellisen lauha, ja lumesta saatiin etelärannikolla vain haaveilla. Toisaalta lauhat ilmavirtaukset toivat mukanaan kosteutta, ja hanget kehittyivät Lapissa jopa ennätyskorkeiksi.

Myöhemmin keväällä säätyyppi muuttui onneksi hieman viileämmäksi, mikä esti pahimman tulvatilanteen toteutumisen Lapissa. Kesäkuukausista kesäkuu oli lähes ennätyksellisen lämmin, kun taas heinä- ja elokuu jäivät lähemmäksi tavanomaisia. Syksyllä lämpimät ilmavirtaukset jatkuivat, ja marraskuussa mitattiin uusia kuukausiennätyksiä, jopa kahteen kertaan. Niistä lisää tässä Ilmastokatsauksessa. Jo syksyllä oli nähtävissä, että kalenterivuodesta muodostuu suurella todennäköisyydellä ennätyksellisen lämmin.

Vuosi antoi paljon tutkimusaiheita, joita tutkijat ovat jalostaneet pitkin vuotta tutkimusartikkeleiksi. Kulunut vuosi on ollut hyvin myrskyinen, ja esimerkiksi Aila-myrsky syyskuussa sai paljon mediahuomiota. Aila oli ennätyksellisen voimakas ajankohtaan nähden ja erittäin hyvin ennustettu.

Ailan kehityksestä, ennustettavuudesta ja voimakkuudesta julkaistaan pian tutkimustietoa. Tutkimusraportti myrskyisyyden kehityksestä Suomessa on jo luettavissa, ja myrskyjen fysikaalisesta kehityksestä kerrotaan tässä Ilmastokatsauksessa.

Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos eteni myös vuonna 2020. Globaalisti vuosi tulee olemaan mittaushistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin. Loppuvuonna kehittynyt La Niña -ilmiö Tyynellä valtamerellä on laskenut tropiikin pintalämpötiloja, mutta Arktinen alue taas on ollut ennätyksellisen lämmin. Koronakriisin tuoma noin 7 % pudotus ihmiskunnan hiilidioksidipäästöissä ei näy vielä lämpötiloissa.

Säävuodesta 2020 julkaistaan erillinen ilmastovuosikatsaus tammikuussa, kun koko vuoden säätiedot ovat kasassa. Ilmastovuosikatsaus tulee sisältämään kaikki tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat säätapahtumat ja -tilastot vuodelta 2020. Rauhallista joulua ja mielenkiintoista säävuotta 2021!

MIKA RANTANEN Tutkija

Päällimmäisenä ja merkittävimpänä asiana on varmaankin se, että kalenterivuosi 2020 tulee olemaan Suomessa mittaushistorian lämpimin

ILMASTOKATSAUS 11/2020 | 3

-21,6 °C Kittilä, Pokka, 27.11.

+16,6 °C

Jomala, Maarianhaminan lentoasema, 6.11.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

146,1 mm Kuukauden suurin sademäärä, Puolanka, Paljakka, 146,1 mm.

4 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

27,9 m/s Kuukauden suurin keskituulen nopeus merialueilla, Kaskinen, Sälgrund, 2.11.

KU U KAU S I KATSAUS

Marraskuu alkoi lämpöennätysten murskajaisilla

KUVA: ADOBE STOCK

Marraskuun lämpöennätys rikkoutui kahdesti kuukauden alussa ja paikoin koko kuukausi oli ennätyksellisen lämmin. Syys- ja lokakuun tavoin myös marraskuussa satoi runsaasti etenkin Pohjanlahden rannikolla ja Kainuussa.

Marraskuu oli koko maassa noin 4–6 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Etenkin maan eteläosissa marraskuun keskilämpötila oli monilla havaintoasemilla ennätyksellisen korkea, mutta myös Lapissa Pellon kirkonkylällä ja Utsjoen Nuorgamissa kirjattiin mittaushistorian ylimmät marraskuun keskilämpötilat.

Tällä vuosituhannella erittäin lauha marraskuu on koettu myös vuosina 2000, 2005, 2011 ja 2015 sekä Pohjois-Suomessa lisäksi vuonna 2018.

Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa kaksi lämpimintä marraskuuta ovat vuosien 2005 ja 2020 marraskuut, joista vuoden 2005 marraskuu oli maan keski- ja pohjoisosissa enimmäkseen hieman tämänvuotista lämpimämpi.

Aiempina vuosikymmeninä suunnilleen yhtä lauha marraskuu kuin tänä vuonna on koettu vuosina 1877 ja 1938 sekä Pohjois-Suomessa myös vuonna 1967.

Kökarin Bogskärissä marraskuun keskilämpötila oli 7,8 °C, mikä on kaikkien aikojen ylin Suomen säähavaintoasemilla mitattu marraskuun keskilämpötila. Aiempi ennätys oli Utössä Paraisilla marraskuussa 2000 mitattu 7,6 °C:n keskilämpötila. Tänä vuonna marraskuun keskilämpötila sivusi Utössä tätä ennätystä. Myös Suomen pitkäikäisimmällä säähavaintoasemalla Helsingin Kaisaniemessä marraskuun

keskilämpötila, 5,6 °C, sivusi aiempaa ennätystä vuodelta 2015.

Vuonna 2015 Kemiössä mitattu marraskuun aiempi lämpöennätys 14,3 °C rikkoutui kuukauden alussa kahdesti.

Suomeen saapui 2.11. lännestä voimakas syysmyrsky, jonka myötä Keski-Euroopasta virtasi meille erittäin leutoa ilmaa, ja seuraavana yönä Porin lentoasemalla mitattiin peräti 14,7 °C. Topin päivän myrskyn kovimmat tuulet osuivat länsirannikolle. Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Peräpohjolaan myrsky toi myös hyvin runsaita sateita. Tornion Torpissa satoi vuorokauden aikana peräti 51,7 mm vettä, mikä lähentelee 21.11.1971 Isojoen Sarviluomassa mitattua marraskuun vuorokausisateen Suomen ennätystä 52,8 mm.

Lämpöennätys rikkoutui uudestaan 6.11., jolloin ennätyksen syntyyn vaikutti Skandien vuoriston yli itään puhaltanut kuiva ja lämmin laskuvirtaus, föhn-tuuli. Marraskuun sää näytti kaunista puoltaan päivän ollessa Etelä- ja Länsi-Suomessa aurinkoinen ja vuodenaikaan nähden erittäin lämmin. Ylin lämpötila, 16,6 °C, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla, ja Länsi-Suomessa lämpötila nousi myös mantereella ylimmillään 12 ja 14 asteen välille.

Vuodenaikaan nähden ennätyksellisen lämmintä oli vielä marraskuun puolivälin jälkeen 18.–19.11. Illalla 18.11. Ham-

marlandin Märketissä mitattiin 12,6 °C, joka on kaikkien aikojen ylin Suomessa marraskuun puolivälin jälkeen mitattu lämpötila. Muun muassa Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun lentoasemilla mitattiin puolestaan 19.11. paikkakuntien havaintohistorioiden myöhäisimmät 10 asteen ylitykset syksyllä.

POHJANMAALLA SAAVUTETTIIN PAIKOIN SADE-ENNÄTYKSIÄ Marraskuu oli tavanomaista sateisempi etenkin Perämeren ympäristössä, mutta laajalti myös muualla maan länsiosissa sekä Kainuussa ja Koillismaalla. Sateisimmilla alueilla satoi yli kaksi kertaa normaalia enemmän ja Kalajoella sekä Utajärvellä saavutettiin uudet paikkakuntakohtaiset marraskuun sade-ennätykset. Sitä vastoin Kaakkois-Suomessa ja päälaen Lapissa marraskuussa satoi tavanomaista vähemmän.

Leudon sään takia lunta oli marraskuussa tavanomaista suppeammalla alueella ja Lapissakin oli laajoilla alueilla pitkään lumetonta. Kilpisjärvellä satoi kuitenkin runsaasti lunta alkukuusta ja 10.11. Kilpisjärvellä oli jo 50 cm lunta.

Nämä lumet kuitenkin sulivat vielä suurimmalta osin.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 11/2020 | 5

SÄÄKEHITYS MARR ASKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

2.11. Marraskuu alkoi tuulisena, sateisena ja erittäin lauhana. Topin päivän myrskyn kovimmat tuulet osuivat länsirannikolle. ­Kaskisten Sälgrundissa mitattiin 35,8 m/s puhaltanut puuska ja keskituulen nopeudeksi kovimmillaan 27,9 m/s. Samalla etelästä virtasi erittäin lauhaa ilmaa ja Porissa mitattiin seuraavana yönä uudeksi marraskuun lämpöennätykseksi 14,7 °C. 6.11. Marraskuun lämpöennätys rikkoutui jälleen, kun Ahvenanmaalla lämpötila nousi Skandien yli puhaltaneen kuivan ja lämpimän laskuvirtauksen siivittämänä aurinkoisessa säässä yli 15 asteeseen. Ylin lämpötila, 16,6 °C, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla. Mantereen puolella lämpimintä oli Turun seudulla, missä lämpötila nousi ­ylimmillään noin 14 asteeseen.

19.11. Liisan päivänä satoi ja myrskysi ­syvän matalapaineen liikkuessa Suomen yli ­nopeasti itään. Etelästä virtasi ensin vuodenaikaan nähden erittäin lämmintä ilmaa, kun taas matalan jälkipuolella pohjoisesta purkautui kylmää ilmaa. Hammarlandin Märketissä edellisenä iltana mitattu 12,6 °C on kaikkien aikojen ylin Suomessa marraskuun loppupuoliskolla mitattu lämpötila.

28.11. Marraskuun lopulla Suomen ylle vahvistui korkeapaineen selänne. Sää oli heikkotuulista ja enimmäkseen pilvistä, mutta poutaista. Rannikoilla lämpötila pysytteli nollan vaiheilla tai vähän plussan puolella, kun taas muualla oli heikkoa pakkasta.

6 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

MA R R AS KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MARRASKUUSSA 2020 ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli yli 15 prosenttia pienempi kuin vuosien 1981–2010 marraskuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva marraskuun merijään laajuus oli toiseksi pienin vuonna 1979 alkaneella mittausjaksolla.

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Marraskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein.

Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.

EUROOPPA Euroopassa marraskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Vain marraskuu 2015 on ollut lämpimämpi.

YHDYSVALLAT Yhdysvalloissa marraskuun keskilämpötila oli neljänneksi lämpimin vuodesta 1895 alkavan mittaushistorian aikana. Monissa osavaltioissa ympäri Yhdysvaltoja kuukausi oli viiden lämpimimmän marraskuun joukossa. Kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi kaikissa osavaltioissa.

AASIA Aasiassa marraskuu oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin ja tasoissa vuoden 2001 kanssa..

ATLANTIN HURRIKAANIKAUSI Atlantilla esiintyi vuoden 2020 ­hurrikaanikauden aikana 30 nimettyä myrskyä, mikä ylitti vuoden 2005 ennätyksen 28 myrskystä.

AFRIKKA Marraskuun keskilämpötila oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin ja tasoissa vuoden 2015 kanssa.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa marraskuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Vain vuosien 2019 ja 2009 marraskuut olivat lämpimämpiä.

TROOPPINEN SYKLONI GATI Gati oli voimakkain Somaliaan rantautunut trooppinen sykloni.

Gatin voimakkuus vastasi kategorian 2 hurrikaania Saffir-Simpsonin asteikolla.

AUSTRALIA Australiassa marraskuu oli 111-vuotisen mittaushistorian lämpimin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli marraskuussa hieman tavanomaista suurempi.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MARRASKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOS Surface air temperature anomaly for November 2020 Surface air temperature anomaly for November 2020 TA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Europe

Global Global

Europe

16

16

6 6 4 4 2 2 0 0 °C°C Date created: 2020-12-03

Date created: 2020-12-03

LISÄTIETOA

-2 -2 -4 -4 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202011 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-16

-16

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 11/2020 | 7

­ iten keskileveysasteiden M matalapaine voimistuu myrskyksi?

8 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

K E S K I L E V E YSASTE I DE N M ATA L A PAI NEET

Keskileveysasteiden matalapaineet voivat voimistua tietyissä olosuhteissa myrskyiksi asti. Miten tämä oikein tapahtuu ja mistä sääilmiö saa voimansa?

KUVA: ADOBE STOCK

Päivittäinen säämme Suomessa on hyvin vaihtelevaa. Yhtenä päivänä sataa ja toisena paistaa.

Suurin osa sään päivittäisestä vaihtelusta johtuu liikkuvista matalapaineen alueista, joita meteorologiassa kutsutaan keskileveysasteiden matalapaineiksi. Nämä matalapaineet tuovat yleensä sateita ja tuulia, mutta toisinaan ne voivat voimistua myrskyiksi asti aiheuttaen vahinkoa yhteiskunnalle myrskytuulien, tulvien tai esimerkiksi lumisateiden vuoksi. Keskileveysasteiden matalapaineet syntyvät pääosin pohjois-eteläsuuntaisten lämpötilaerojen vaikutuksesta. Lämpötilaerot pohjoisten leveysasteiden ja eteläisten leveysasteiden välillä ovat suurimmillaan talvikaudella.

Tällöin myös matalapaineita esiintyy eniten, ja ne ovat voimakkaimmillaan.

Voimakkaat keskileveysasteiden matalapaineet ovat yksi eniten vaaraa aiheuttavista sääilmiöistä Suomessa. Niiden ennustaminen ja niihin varautuminen on siten tärkeää monelle yhteiskunnan osa-alueelle, kuten sähkö- ja vakuutusyhtiöille, metsänomistajille tai energiasektorille. Sen lisäksi että keskileveysasteiden matalapaineet ovat merkittäviä yhteiskunnan kannalta, niillä on suuri rooli myös koko maapallon ilmastojärjestelmän ja energiatalouden kannalta. Matalapaineet esimerkiksi kuljettavat lämpöä matalilta leveysasteilta kohti pohjoista, ja tasaavat näin ollen voimakasta lämpötilaeroa napa-alueiden ja tropiikin välillä. On laskettu, että matalapaineet ovat jopa tehokkaampia lämmön kuljettajia kuin valtamerien suuret merivirrat. Ilman näitä liikkuvia matalapaineita napa-alueilla olisi niin kylmää, ettei siellä voisi elää, ja toisaalta tropiikki olisi nykyistäkin kuumempi.

ILMAKEHÄN PROSESSIT SÄÄTELEVÄT ILMIÖN VOIMAKKUUTTA Mikä vaikuttaa keskileveysasteiden matalapaineiden voimakkuuteen? Nämä tekijät, eli ilmakehän prosessit, voidaan fysikaalisesti jakaa karkeasti kahteen eri luokkaan: kuiviin, ilmakehän ns. adia-

Sen lisäksi että keski­ leveysasteiden matalapaineet ovat merkittäviä yhteiskunnan kannalta, niillä on suuri rooli myös koko maapallon ilmastojärjestelmän ja energia­ talouden kannalta. baattiseen dynamiikkaan liittyviin prosesseihin, ja kosteisiin, ilmakehän ns. diabaattiseen dynamiikkaan liittyviin prosesseihin. Näistä ensimmäinen, adiabaattinen dynamiikka kuvaa myrskyn ja siihen liittyvän yläilmakehän aaltohäiriön virtauskenttää ja sen voimakkuutta. Myrsky voimistuu nopeasti, jos yläilmakehässä myrskyn yläpuolelle virtaa lisää pyörteisyyttä, tai jos alailmakehässä lämpötilaerot ovat voimakkaita. Näitä virtauksiin ja lämpötilaeroihin liittyviä mekanismeja kutsutaan meteorologiassa adiabaattisiksi prosesseiksi. Nimi adiabaattinen tarkoittaa sitä, että ilmapaketteihin ei siirry lisää lämpöä muuten kuin mekaanisen työn eli tässä tapauksessa ilmakehän nousuliikkeen kautta.

Toinen myrskyjen kehitykseen vaikuttava tekijä ovat diabaattiset prosessit. Diabaattisia lämmitysmuotoja ilmakehässä ovat esimerkiksi auringonsäteily, lämmön vuo merestä tai pilvissä tapahtuva piilevän lämmön vapautuminen. Näistä viimeisin, eli piilevän lämmön vapautuminen on myrskyjen kannalta tärkein. Myrskyissä esiintyy nousevaa ilmaliikettä, jolloin ilman sisältämä vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi. Myöhemmin vielä pilvipisarat jäätyvät jääkiteiksi ja ne satavat alas.

Jos maan pinnalla on tarpeeksi lämmintä, sade tulee vetenä. Sekä tiivistymisessä että jäätymisesILMASTOKATSAUS 11/2020 | 9

sä vapautuu suuret määrät sidottua eli latenttia lämpöä, mikä voimistaa myrskyä. Diabaattiset eli ilmakehän kosteaan dynamiikkaan liittyvät prosessit ovatkin tärkeässä roolissa meren yllä ja kesäkaudella syntyvissä myrskyissä, jolloin kosteutta on paljon saatavilla. Trooppiset hirmumyrskyt saavat energiansa pelkästään diabaattisista prosesseista, eli piilevän lämmön vapautumisesta.

Koska ilmakehässä kaikki prosessit tapahtuvat samanaikaisesti, on vaikea arvioida, miten suuri osuus jonkun yksittäisen myrskyn kehityksessä on adiabaattisen dynamiikan aikaansaamaa ja toisaalta, mikä osuus on diabaattisella dynamiikalla. Tähän tarpeeseen väitöskirjassani kehitettiin diagnostinen menetelmä, jolla myrskyjen adiabaattiseen ja diabaattiseen dynamiikkaan liittyviä prosesseja voidaan erotella toisistaan. Näin voitiin saada määrällisiä arvioita siitä, miten paljon eri ilmakehän prosessit vaikuttavat myrskyn kehitykseen. Tätä menetelmää sovellettiin sekä nykyilmastossa että nykyistä lämpimämmässä ilmastossa esiintyviin myrskyihin.

ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA KESKILEVEYSASTEIDEN MATALAPAINEISIIN Väitöstutkimuksessani selvisi, että lämpimämmässä ilmastossa myrskyt ovat entistä enemmän diabaattisten prosessien voimistamia. Tämä onkin johdonmukainen tulos, sillä lämpimään ilmaan mahtuu enemmän kosteutta ja siksi piilevän lämmön vapautuminen myrskyjen sadepilvissä on voimakkaampaa. Mallikoe, jolla tulos saatiin, oli tosin melko yksinkertaistettu eikä vastannut täysin todellista maailmaa. Siksi aihe vaatii vielä lisää tutkimusta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa keskileveysasteiden matalapaineisiin monin tavoin. Käynnissä oleva napa-alueiden voimakas lämpeneminen pienentää pohjois-eteläsuuntaista lämpötilaeroa. Tämä ilmiö vaikuttaa heikentävästi myrskyjen adiabaattiseen dynamiikkaan, koska myrskyille käytettävissä olevat lämpötilaerot pienentyvät. Toisaalta lämpimämpään ilmakehään mahtuu enemmän kosteutta. Tällä on puolestaan matalapaineita voimistava vaikutus, mikä tulee esille diabaattisten prosessien voimistumisena. Koska molemmat prosessit tapahtuvat samaan aikaan ilmakehässä, ei ole ihme että ilmastomallien ennusteet matalapaineiden reittien muutoksista ovat vielä melko epävarmoja.

KUVA: ADOBE STOCK

SYKSY 2 02 0

Syksy oli paikoin ennätyksellisen lämmin ja sateinen Koska kaikki syksyn kuukaudet olivat paljon tavanomaista lämpimämpiä, muodostui syksystä (syys-marraskuu) lähes koko maassa poikkeuksellisen lämmin. Maan etelä- ja keskiosissa syksy oli useilla paikkakunnilla jopa säähavaintohistorian lämpimin. Paikkakunnista, joilta säähavaintoja on yli 100 vuoden ajalta, uusi syksyn keskilämpötilaennätys saavutettiin Vesannolla, Ähtärissä, Heinolassa, Utössä, Maarianhaminassa ja Helsingissä. Sen sijaan esimerkiksi Hangon Russarössä, Vaasassa, Lappeenrannassa ja Mikkelissä vuoden 1938 syksy jäi kaikkein lämpimimmäksi. Kuluvan vuoden syksy oli Suomessa suunnilleen yhtä lämmin kuin vuosien 1938 ja 2011 syksyt.

Pohjanmaalla, Pohjois-Savon pohjoisosassa, Kainuussa, Koillismaalla ja Peräpohjolassa syksy oli enimmäkseen myös ennätyksellisen sateinen. Näillä alueilla syyskuukausien aikana satoi yleisesti 250–350 mm, ja Puolangan Paljakan havaintoasemalla peräti 408,3 mm.

Muualla syksyn sademäärä oli enimmäkseen lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Päälaen Lapissa syksy oli kuitenkin jopa harvinaisen vähäsateinen.

Ilari Lehtonen

Mika Rantanen 10 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ADOBE STOCK

Erittäin leudon syksyn ­takia merivesi oli Suomen ­rannikkoalueilla marras­ kuussa 2–3 astetta tavanomaista lämpimämpää. ­Marraskuun ­lopulla Perä­ meren ulapalla p ­ intavedet olivat suunnilleen yhtä ­l­ämpimiä kuin ­tyypillisesti Suomenlahdella siihen ­aikaan vuodesta. Perämeren pohjoisosien sisälahdissa oli marraskuun lopulla jäänmuodostus kuitenkin alkanut.

ILMASTOKATSAUS 11/2020 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila marraskuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot marraskuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen marraskuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen ja oranssi vaakaviiva kuvaavat korkean (keltainen) ja erittäin korkean (oranssi) vedenkorkeuden varoitusrajoja.

12 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MARRASKUUSSA

Arktinen merijää peitti marraskuussa 9,0 miljoonaa neliökilometriä, joka on toiseksi ­pienin marraskuussa satelliiteilla mitattu merijään laajuus. Satelliittimittaukset alkoivat ­vuonna 1979. Merijään laajuus oli 1,6 miljoonaa neliökilometriä eli noin 15 % vertailukauden ­(1981–2010) keskiarvoa pienempi.

Jääpeite laajentui lokakuun jälkeen ja peitti marraskuussa suurimman osan Laptevinmerestä ja Itä-Siperian merestä. Barentsinmeri, Karanmeren länsiosa ja Tšuktšienmeri ­pysyivät edelleen pääosin jäättöminä. Suurimmat poikkeamat keskimääräisestä jään ­laajuudesta esiintyvätkin näillä merialueilla, erityisesti Karanmerellä. Laptevinmerellä merijään laajuus oli tavanomaista pienempi, mutta kuitenkin vähemmän poikkeava kuin kesän ja alkusyksyn aikana, jolloin jäätä oli ollut erityisen vähän. Merijään laajuus oli myös alle keskimääräisen Kanadan saariston itäosissa ja Baffininlahdella. Ainoa alue jolla merijään laajuus oli marraskuussa hieman yli keskiarvon oli Hudsoninlahden länsiosa.

Arctic sea-ice concentration for November 2020 Arctic sea-ice concentration for November 2020

Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Sunday 01 November 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction

ecmf VT: Sunday 01 November 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction

100 100 8080 6060 %% 4040

Date created: 2020-12-03

Date created: 2020-12-03

2020 Average ice edge November 1981-2010 Average ice edge November 1981-2010

00

Anomaly Anomaly

100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75

-100 -100

(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella marraskuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1981-2010 keskiarvosta marraskuussa 2020. keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 11/2020 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Marraskuun ­l­ämpöennätys rikkoutui kuukauden ­alussa kahdesti ja l­opulta ­ennätys koheni yli ­kahdella ­asteella, kun uudeksi ­ennätykseksi ­mitattiin 6.11. ­Maarianhaminan lento­­ asemalla 16,6 °C. Monin paikoin myös marraskuun, niin kuin koko s ­ yksynkin, keskilämpö­tila oli ennätyksellisen ­korkea. ­Perämeren ympäristössä sekä marraskuu että koko syksy olivat monin paikoin myös ennätyksellisen sateisia.

ILMASTOKATSAUS 11/2020 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä M A R R ASKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Marraskuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.

Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä M A R R AS KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 11/2020 | 17

MARRASKUUN KUU KAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15.PÄIVÄNÄ MM CM

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

PVM

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

1981– 2010

7,6

3,9

12,8

3.

1,0

27.

53,6

63

18,1

21.

0

0

JOMALA JOMALABY

6,3

2,6

15,7

6.

-1,9

21.

65,2

71

15,9

21.

0

0

HELSINKI KAISANIEMI

5,6

1,6

12,9

3.

-1,9

21.

59,3

70

11,8

21.

0

2

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

4,4

0,4

13,1

3.

-5,7

21.

80,3

73

19,4

21.

0

1

JOKIOINEN ILMALA

4,0

-0,2

13,2

3.

-5,2

21.

84,5

57

15,8

17.

0

1

KOUVOLA ANJALA

3,9

-0,3

12,2

3.

-4,4

25.

64,6

66

17,3

17.

0

2

KANKAANPÄÄ NIINISALO

3,4

-1,0

13,5

3.

-6,0

21.

80,8

59

26,4

18.

0

3

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

2,6

-2,0

10,9

3.

-8,7

21.

69,0

54

15,3

17.

0

4

SAVONLINNA PUNKAHARJU

2,3

-1,4

11,1

3.

-3,8

11.

39,9

53

7,1

19.

2

4

SEINÄJOKI PELMAA

3,2

-1,1

12,9

3.

-7,4

21.

60,2

45

16,8

2.

0

3

KUOPIO MAANINKA

2,4

-2,2

10,3

3.

-6,6

21.

67,2

50

13,4

17.

0

4

LIEKSA LAMPELA

1,4

-3,3

9,7

3.

-7,1

11.

33,6

47

5,6

18.

0

5

SIIKAJOKI RUUKKI

1,8

-2,7

10,1

3.

-9,9

28.

86,8

44

17,1

18.

0

6

SUOMUSSALMI PESIÖ

-0,2

-4,9

8,4

7.

-13,4

25.

108,5

57

21,0

2.

0

11

ROVANIEMI APUKKA

-0,3

-5,8

8,0

3.

-14,8

27.

62,8

45

22,0

2.

0

8

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-1,1

-7,1

6,6

3.

-12,2

25.

43,2

39

14,0

2.

0

14

INARI SAARISELKÄ

-2,2

-7,4

5,7

3.

-17,6

27.

25,9

43

7,7

2.

2

22

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-1,7

-7,6

4,4

6.

-11,8

26.

52,0

34

18,5

6.

30

21

UTSJOKI KEVO

-1,8

-8,3

5,0

18.

-14,4

25.

16,0

28

6,0

7.

8

18

LUMENSYVYYS

AURINGONPAISTETUNNIT 15.11.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2020

1981–2010

UTÖ

37,7*

39

MAARIANHAMINA

47,8

41

TURKU

39,7

38

HKI-VANTAA

36,6

37

KOTKA

-

33

JOKIOINEN

30,8

33

KOUVOLA

25,8

27

JYVÄSKYLÄ

27,3*

25

SEINÄJOKI

34,9*

35

KUOPIO

19,7*

22

OULU

26,7

28

ROVANIEMI

13,6

18

SODANKYLÄ

21,3*

20

UTSJOKI

2,8

10

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

30.11.

MA R R AS KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

ILMASTOKATSAUS 11/2020 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 52 – 4 Ennuste on tehty 21.12.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

21.12.–27.12.

28.12.–3.1.

4.1.–10.1.

11.1.–17.1.

18.1.–24.1.

25.1.–31.1.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 11/2020

F M I ’S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F N OV E M B ER 2020

Warm temperature records were broken in November The monthly warm temperature record for November was broken twice in the beginning of the month. Moreover, the mean temperature in November was the warmest in record in many locations. Some places also received record high levels of precipitation.

According to the statistics of the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in November was approximately 4–6 °C above the long-term average throughout Finland. Particularly in the southern parts of Finland, many locations measured the highest monthly mean temperature for November in record. At Bogskär islets in Kökar, the mean temperature was 7.8 °C, which is the highest ever recorded mean temperature at any Finnish weather station in November.

The years with extremely mild November include also 1877, 1938, 2000, 2005, 2011 and 2015, in Northern Finland also 1967 and 2018. Considering the country-wide average, the two warmest November months were in 2005 and 2020, the former being mainly slightly warmer in the central and northern parts of Finland.

In the beginning of the month, the warm temperature record for November was broken twice. On the 2nd, a strong cyclone approached Finland from the west bringing stormy southerly winds and heavy rain but also extremely mild air for the time of year. During the following stormy night, temperature reached record high level of 14.7 °C at Pori Airport. In Torppi, Tornio it rained 51.7 mm on the 2nd and the strongest winds hit the Finnish western coast. In Sälgrund, Kaskinen the highest 10-minute sustained wind speed reached 27.9 m/s with a maximum gust of 35.8 m/s.

The warm temperature record was broken again on the 6th when a föhn wind, dry and warm down-slope wind occurring in the leeside of the Scandinavian mountains, boosted the temperature increase. The highest temperature, 16.6 °C, was measured at Mariehamn Airport on the Åland Islands.

Kittilä, Pokka, Previously, the highest temperature 27.11. ever recorded in Finland in November was 14.3 °C measured in Kimito in 2015 so the record was broken by a wide margin of more than 2 °C. Jomala, Mariehamn Airport, 6.11.

Record high temperatures for the time of year were observed again during 18–19 November. A temperature of 12.6 °C, the highest temperature ever recorded in Finland during the latter half of November, was measured at Märket lighthouse on the 18th.

Precipitation levels were above the average mainly in the western parts of Finland and in the regions of Kainuu and Highest and lowest temperatures Koillismaa. Around the Bothnian Bay precipitation levels exceeded the longterm average by twofold and some locaHIGHLIGHTS: NOVEMBER 2020 • Globally, last month was the warmtions in Northern Ostrobothnia received est November on record, by a clear record high levels of precipitation. The margin. same areas received markedly high lev• For Europe, November tied for second warmest on record. els of precipitation already in September • In the Arctic, Second lowest sea ice and October. extent for November since satellite There was predominantly clearly less measurements began in 1979. Meanwhile, in the Antarctic levels sea ice snow than typically in November. Howextent was close to average, but ever, in Kilpisjärvi a snow depth of 50 cm with large regional variability. was measured on 10 November.

-21.6 °C

+16.6 °C

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 11/2020 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi