3/2020 — Leuto sää jatkui maaliskuussa — Lentokonehavaintojen määrä putosi pandemian myötä —
S ISÄLTÖ
3/2020
Pääkirjoitus — 3 Leuto sää jatkui maaliskuussa — 4 Sääkehitys maaliskuussa — 6 Maaliskuun säätapahtumia maailmalta — 7 Lentokoneista saadaan havaintoja myös säämalleille — 8 Maaliskuussa luodattiin useammin — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä maaliskuussa — 16 Maaliskuun kuukausitilasto — 18 Maaliskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of March 2020 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. MAALISKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
ILMASTOKATSAUS 22. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2020-03-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Ilari Lehtonen
TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hadassa Hovestadt Ilari Lehtonen Petra Roiha
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Tulevaisuus on toivoa täynnä Hyppäsimme syksystä kevääseen, ja maaliskuu jatkui totuttuun tapaan leutona. Erittäin lauhat sääolosuhteet ovat vallinneet Suomessa joulukuun alusta lähtien. Tällä on ollut erilaisia havaittavia vaikutuksia, jotka puhuvat myös ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi Itämeri oli talvella lähes jäätön. Itämeren jääoloja on tarkkailtu jo 1700-luvulta saakka eikä tästä havaintohistoriasta löydy toista talvea, jolloin jääalueen laajuus olisi jäänyt näin pieneksi. Maailmalla maaliskuuta kuvasivat huoli ja epätoivo. Viruspandemia kehittyi ja levisi vauhdilla ja sosiaaliset eristystoimet tiukkenivat viikko viikolta. Mutta päättäjiltä löytyi myös tahtoa ja toimintaa, jotta tilanne saataisiin haltuun. Samaa toivon ilmastonmuutoksen hillinnän osalta. Pitää löytää tahtoa ja toimintaa, jolla ilmastonmuutoksen eteneminen estetään. Käytetään poikkeusolojen oppi hyödyksi, ja rakennetaan uusi tulevaisuus kestävälle pohjalle. Etelä-Suomessa maaliskuu herätti luonnon ja toi osalle meistä toivoa ja voimaa. Pohjois-Suomi sen sijaan vietti maaliskuuta paksujen hankien keskellä. Monen olisi tehnyt mieli suunnata Lappiin nauttimaan talvikeleistä, mutta niin hiihtokeskukset kuin pääministerikin vetosivat jättämään hiihtoreissut nyt väliin. Kevätseuranta-palvelussa kansalaiset jakavat havaintojaan kevään etenemisestä. Ensihavainnot västäräkeistä on tehty ja moni on jo nähnyt krookusten ja sinivuokkojen kukkivan. Lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa raita ehti aloittaa kukintansa maaliskuun lopussa. Yhteiskuntamme on edelleen poikkeuksellisessa tilassa, joka vaikuttaa meistä jokaisen elämään. Ihmiset hakevatkin energiaa luonnosta ja ulkoilusta: moni voimaantuu auringonpaisteesta, lintujen laulusta ja kevään ensimerkkien tarkkailusta. Keväinen luonto onkin ehkä toiminut monen suomalaisen toisena olohuoneena. Toisaalta auringonvalolla on kääntöpuolensa, sillä osalla se synkentää mielen. Toivonkin, että kaikki osaavat ajatella yli kevään kesään asti – se on pian ja silloin helpottaa. Tulevaisuus on toivoa täynnä, uskotaan niin!
HILPPA GREGOW Päätoimittaja
Käytetään poikkeusolojen oppi hyödyksi, ja rakennetaan uusi tulevaisuus kestävälle pohjalle.
ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 3
-31,8 °C
Sodankylä, Lokka, Sodankylä, Vuotso, 1.3.
+12,6 °C
Mäntsälä, Hirvihaara, 26.3.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
37 000 km +3,2 °C 2
Talven laajin jäätilanne Itämerellä saavutettiin maaliskuun 5. päivänä
4 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
Kökarin Bogskärissä mitattiin kaikkien aikojen ylin maaliskuun keski lämpötila Suomessa
KU U KAU S I KATSAUS
Leuto sää jatkui maaliskuussa
KUVA: LAURI LAAKSO
Maaliskuu ei tuonut suurta muutosta koko talven vallinneeseen erittäin lauhaan säätyyppiin. Maaliskuun alkupuoli oli epävakainen, mutta kuukauden lopulla oli useita aurinkoisia ja keväisen lämpimiä päiviä. Joulukuusta asti vallinnut erittäin lauha säätyyppi jatkui yhä maaliskuussa. Kuukauden alussa Pohjois-Suomessa oli kuitenkin muutamia kylmiä ja aurinkoisia pakkaspäiviä, kun taas etelässä alkukuu oli epävakainen ja erityisen lauha. Maaliskuun loppupuoli oli poutaisempi ja aurinkoisempi sekä edelleen enimmäkseen lauhojen lounaisvirtausten hallitsema. Kuitenkin 14. päivänä, 20.–21. päivinä sekä 29.–31. päivinä luoteesta virtasi kylmää ilmaa koko maahan. Lounais-Suomessa maaliskuun viimeisen päivän vastainen yö oli paikoin jopa koko talven kylmin. Maaliskuun lämpimin sääjakso osui 24.–28. päiviin, jolloin ylimmät lämpö tilat kohosivat Etelä-Suomessa aurin koisessa säässä yli 10 asteeseen. Kuukauden ylin lämpötila, 12,6 °C, mitattiin 26.3. Mäntsälän Hirvihaarassa ja alin lämpötila, -31,8 °C, puolestaan 1.3. Sodankylän Lokassa ja Vuotsossa. Maaliskuun keskilämpötila oli lopulta Pohjois-Suomessa noin 1–3 astetta ja Etelä-Suomessa noin 3–4 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Meri alueilla saavutettiin muutamalla havaintoasemalla jopa mittaushistorian korkein maaliskuun keskilämpötila ja myös etelärannikolla kuukausi oli poikkeuksellisen lauha. Suunnilleen yhtä lauha maaliskuu on Etelä-Suomessa aiemmin koettu vuosina 1989, 1990,
2014 ja 2015 ja vuoden 2007 maaliskuu oli yleisesti vielä lauhempi.
skärin asemalla Pohjoisella Itämerellä puolestaan saavutettiin kaikkien aikojen ylin maaliskuun keskilämpötila Suomessa, 3,2 °C.
AVOIN MERI LÄMMITTI RANNIKOITA Erittäin leudon talven takia ei Itämerellä muodostunut koko talvena kunnollista jääpeitettä kuin P erämeren pohjukkaan. Talven jäätilanne oli laajimmillaan maaliskuun 5. päivänä, jolloin jäätä esiintyi Itämerellä noin 37 000 km2 alueella. Itämeren jääoloja on seurattu 1700-luvulta lähtien, eikä jäällisen alueen talven suurin laajuus ole tänä aikana koskaan aiemmin jäänyt yhtä suppeaksi. Selkämeren ulapalla merivesi pysyi läpi talven yli 2-asteisena ja Pohjoisella Itämerellä yli 4-asteisena. Lämmin meri vaikutti oleellisesti maaliskuun poikkeukselliseen leutouteen rannikoilla. Viidellä pitkäikäisellä havaintoasemalla, Inkoon Bågaskärissä, Hangon Russarössä, Paraisten Utössä, Lemlandin Nyhamnissa ja Mustasaarten Valassaarilla maaliskuu oli jopa ennätyksellisen lauha. Lisäksi Kotkan Rankissa maaliskuun keskilämpötila sivusi aiempaa ennätystä vuodelta 2007. Kaikilla näillä havaintoasemilla kaikki alkuvuoden kuukaudet ovat olleet ennätyksellisen leutoja. Vasta reilut parikymmentä vuotta säännöllisesti toimineella Kökarin Bog
ALKUKUU OLI MELKO SATEINEN Maaliskuu oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi, Lounais-Suomessa ja Pohjois-Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen sateinen. Kuukauden suurin sademäärä, 81,1 mm, mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä. Etenkin Etelä-Suomessa maaliskuun sateet keskittyivät kuukauden alkupuoliskolle. Keskimääräistä vähemmän maaliskuussa satoi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Tornionjokilaaksossa. Pohjois-Suomessa lumipeite vahvistui edelleen etenkin maaliskuun alku puolella ja 18.3. mitattiin Puolangan Paljakassa lumensyvyydeksi 134 cm. Käsivarren Lapin ulkopuolella S uomessa on viimeksi mitattu suurempia lumen syvyyksiä 20 vuotta sitten kevättalvella 2000. Maaliskuun kovimmat tuulet havait tiin 28.3., jolloin luoteistuuli yltyi Luoteis-Lapin tuntureilla hirmumyrs kyksi. Merialueiden kovin myrsky koettiin Perämerellä kuukauden 31. päivänä. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 5
SÄÄKEHITYS MAAL I SKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
2.3. Pohjois-Suomessa maaliskuu alkoi melko kylmän sään merkeissä, kun taas Etelä-Suomeen oli virrannut etelästä lauhaa ja kosteaa ilmaa. Epävakainen ja Etelä-Suomessa hyvin lauha sää jatkui maaliskuun ensimmäisen viikon ajan.
12.3. Pohjois-Euroopassa oli matalapaineen alue, jonka myötä sää oli epävakaista sekä lauhaa. Seuraavina päivinä matalapaine siirtyi Suomen itäpuolelle ja korkeapaineen selänne liikkui maamme yli itään. Tällöin luoteesta virtasi ensin kylmää ilmaa 13.–14. päivinä, mutta jo 15.3. lounaasta alkoi uudestaan virrata lauhaa ilmaa maahamme.
20.3. Luoteesta virtasi meille vaihteeksi viileää ja kuivaa ilmaa. Vielä edellisenä päivänä lämpötila oli kylmän rintaman edellä noussut Etelä- ja Keski-Suomessa 5–9 asteen välille. Seuraavina päivinä Norjan länsipuolella ollut korkeapaine vahvistui sekä liikkui ensin itään ja sitten kaakkoon, jolloin ilmavirtaus kääntyi meillä lounaiseksi.
25.3. Lounaasta virtasi voimalla lämmintä ilmaa. Merialueilla tuuli voimistui paikoin jopa myrskyksi. Etelä-Suomen sisämaassa lämpötila kohosi muutamana päivänä jo yli 10 asteeseen kunnes lämpöjakso päättyi sään voimakkaaseen kylmenemiseen luoteesta alkaen 28.–29.3. Maaliskuun viimeiset päivät olivat koko maassa melko kylmiä.
6 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
M AA L I S KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MAALISKUUSSA 2020 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Maaliskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.
POHJOIS-AMERIKKA Yhdysvalloissa maaliskuu oli mittaushistorian k ymmenenneksi lämpimin. Floridassa koettiin mittaushistorian lämpimin maaliskuu.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli viitisen prosenttia pienempi kuin vuosien 1981– 2010 maaliskuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva maaliskuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson 11. pienin.
EUROOPPA Euroopassa maaliskuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.
AASIA Koko Aasian alueella maaliskuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Monissa osissa Aasiaa maaliskuun keskilämpötila oli yli 2,5 °C tavanomaista korkeampi.
KARIBIAN ALUE Karibian alueella maaliskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa, ja sen m aista Argentiinassa, maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin.
AUSTRALIA Australiassa maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila ei kuitenkaan missään osassa maata ollut ennätyksellisen lämmin tai kylmä.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli maaliskuussa lähellä vuosien 1981–2010 maaliskuiden keskiarvoa. Kuukausi päätti näin 41 kuukauden mittaisen putken, jolloin merijään keskimääräinen laajuus on ollut pitkän ajan keskiarvoa pienempi. Satelliittihavaintoihin perustuva mittausjakso alkaa vuodesta 1979.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MAALISKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202003 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 7
Lentokoneista saadaan havaintoja myös säämalleille
8 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
L E N TO KO N E H AVAI NNOT
COVID-19-pandemia iski myös lentoliikenteeseen. Lentomäärien supistuminen näkyy sään ennustamisessa, sillä koneiden säähavainnot hyödyttävät lentäjän lisäksi myös meteorologia. COVID-19-pandemia on vähentänyt lentoja jopa yli 90 prosentilla. Supistuneen lentoliikenteen myötä vähentyneillä päästöillä on positiivinen vaikutus ilmastonmuutoksen kannalta, mutta sään ennustaminen puolestaan vaikeutuu. Kaupallisten lentoyhtiöiden tuottamat säähavainnot ovat tärkeä tietolähde säämalleille. Laajamittaisesti lentokoneiden tuottamia havaintoja on alettu hyödyntää meteorologiassa 1980-luvulta lähtien. Silloin käynnistyi kansainvälinen AMDAR-ohjelma (Aeronautical Meteorological Data Relay), jossa on maailmanlaajuisesti mukana useita kaupallisia lentoyhtiöitä. Finnair on ollut mukana tuottamassa säähavaintoja vuodesta 2010 lähtien. AMDAR-havainto-ohjelmaa koordinoi WMO, ja AMDAR onkin osa WMO:n globaalia havaintojärjestelmää. AMDAR-ohjelma tuottaa päivittäin noin 800 000 lämpötila- ja tuulihavaintoa.
LENTOKONEET HAVAINNOIVAT K UIN LUOTAIN Säähavaintolaitteet ovat olleet osa lentokoneita jo ensimmäisistä Wrightin veljesten rakentamista koneista lähtien. Sääolosuhteiden tunteminen on tärkeää lennon aikana: lämpötilaa seuraamalla voidaan ottaa tarvittaessa jäänpoisto käyttöön, ja säätutka auttaa lentäjiä kiertämään vaaralliset pilvialueet. Lentokoneen automatiikka käyttää mi-
LENTOKONEHAVAINTOJEN MÄÄRÄ
KUVA: ADOBE STOCK
Kaikki havainnot
tattuja säätietoja esimerkiksi oikean lentokorkeuden ja suunnan määrittämiseen. Lentokoneen omien säähavaintolaitteiden välittämiä lämpötila- ja tuulitietoja pääsevät hyödyntämään myös meteorologit. Havaintoja saadaan kaikkialta, missä lennetään: lentokenttien lähettyvillä syntyy radioluotausta vastaavia korkeussuuntaisia havaintoja koneiden noustessa ja laskeutuessa, kun koneet lähettävät tuuli- ja lämpötilahavaintonsa maahan. Tiheään asutuilla alueilla, kuten Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, näitä korkeussuuntaisia havaintoprofiileja saadaan hyvinkin tiheästi. Ulkolämpötila saadaan suoraan koneen instrumenteista, ja lentokoneen nopeutta ja korkeutta määrittävän pitot-järjestelmän avulla voidaan määrittää tuulen suunta ja nopeus. Matkalentokorkeudelta, noin 10–12 km korkeudesta, taas saadaan arvokkaita havaintoja alueilta, joilta muita havaintoja on vähän. Ilman lentokoneita esimerkiksi merialueilla oltaisiin ainoastaan satelliittihavaintojen varassa. Mannertenvälinen reittiliikenne tuottaa tärkeitä havaintoja Atlantin yltä, halki Aasian mantereen ja jopa läheltä pohjoisnapaa. Lentokonehavainnot muistuttavat ilmakehän radioluotausta. Osa mittauksista ei ole suoria, vaan havainnot joudutaan johtamaan muista mittauksista, esimerkiksi tuuli Pitot-järjestelmän määrittämästä ilmanopeudesta. Epäsuoran mittaustavan sekä koneen suuren nopeuden vuoksi lentokone-
Sääennustemallien käyttämät havainnot Kuva 1. Maailmanlaajuisesti tehtyjen lentokonehavaintojen määrä keväällä 2020. COVID-19-pandemian seurauksena vähentynyt lentoliikenne näkyy pudotuksena lentokonehavaintojen määrässä.
MAALISKUU
HUHTIKUU ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 9
havaintojen laatu ei yllä aivan radioluotauksen tasolle. Laatu on kuitenkin hyvin riittävä säämalleille sekä päivystävien meteorologien käyttöön. Lentokonehavainnot ovatkin globaaleille säämalleille satelliittihavaintojen jälkeen tärkein havaintolaji. Säämallien lisäksi havaintoja käyttävät sääpäivystykset, erityisesti lentosäätä ennustavat meteorologit. Lentokonehavaintojen toivotaan tulevaisuudessa tuottavan tietoa myös ilmakehän kosteudesta ja turbulenssista. Turbulenssi on yksi vaarallisimmista sääilmiöistä ilmailulle, ja sen ennustaminen on haastavaa havaintojen puutteesta johtuen. Lisäksi osa lentoyhtiöistä osallistuu ilmakehän kasvihuonekaasujen mittaukseen IAGOS-ohjelmassa kantamalla lastiruumassaan mittauskonttia.
PANDEMIA ROMAUTTI LENTOKONE HAVAINTOJEN MÄÄRÄN Lentokonehavaintojen määrä on kasvanut tasaisesti vuosien ajan, kunnes COVID-19-pandemian seurauksena havaintojen määrä romahti maaliskuussa 2020. Maailman lentoliikenne on vähentynyt COVID-rajoitusten myötä merkittävästi, ja esimerkiksi Finnair on perunut lennoistaan jopa 90 %. Osa lentoyhtiöistä on keskeyttänyt toimintansa kokonaan. Lentojen vähenemisen myötä kaupallisten lentoyhtiöiden tuottamat säähavainnot ovat vähentyneet vastaavassa suhteessa (kuva 1). Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) testasi vuonna 2019 lentokonehavaintojen vaikutusta sääennustemalliin. Ennustemalli ajettiin ensin niin, että lähtötilanteessa ei käytetty lentokonehavaintoja. Tulosta verrattiin samaan tilanteeseen, jossa lähtökohtana käytettiin myös lentokonehavaintoja. Lämpötila- ja tuuliennusteet huononivat, kun lähtötilanne ei sisältänyt lentokonehavaintoja. Suurimmat eroavaisuudet tuloksissa olivat n. 11–12 km korkeudessa, eli lentokoneiden matkalentokorkeudessa. Suurimmat vaikutukset lämpötila- ja tuuliennusteisiin olivat nähtävissä pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa saadaan normaalisti eniten lentokonehavaintoja juuri matkalentokorkeudelta. Lentokonehavaintojen puuttuminen saattaa siis vaikuttaa sääennusteisiin heikentävästi. Sään ennustamisessa hyödynnetään myös muita havaintoja, joiden tuotantoon COVID-19-pandemia ei vaikuta samalla tavoin. Lentokonehavaintojen puuttumista paikataan tihennetyillä radioluotauksilla ja ECMWF:ssä kokeillaan uudenlaisia satelliittituotteita. Elina Riskilä 10 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
KUVA: NANNI AKKOLA
LUOTAUKSET
Maaliskuussa luodattiin useammin Sääluotaukset tuottavat sääennustemalleille ja meteorologeille havaintoja yläilmakehästä. Luotauksissa mitataan lämpötilaa, ilmanpainetta, ilmankosteutta ja tuulta pystysuunnassa eri korkeuksilta. Sääluotauksia tehdään päivittäin kahdella asemalla: Jokioisissa ja Sodankylässä. Luotauksessa kaasulla täytetty pallo nostaa mukanaan radioluotaimen mittaamaan edellä mainitut säähavainnot. Matkallaan radioluotain lähettää tiedot ilmakehän olosuhteista takaisin maanpinnalle. Mittauksia saadaan maanpinnalta jopa 30 kilometrin korkeuteen asti. Kun pallo nousee riittävän korkealle, se puhkeaa kaasun laajetessa ja radioluotain putoaa maata kohden. Pudotessaan radioluotain mittaa samoja suureita kuin ylöspäin noustessaan. Maaliskuussa sääluotausten määrää Suomessa tihennettiin, kun koronaviruspandemia vähensi lentokoneista saatavia AMDAR-luotauksia. Toistaiseksi Jokioisten ja Sodankylän luotausasemat tuottavat molemmat päivittäin neljä luotausta (00, 06, 12 ja 18 UTC). Lisäluotaukset varmistavat, että sääennustamisen tueksi saadaan riittävästi laadukkaita havaintoja ilmakehän eri kerroksista. Tiina Ervasti ja Timo Laine
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: ILARI LEHTONEN
Pohjois-Suomessa vietettiin kevättalvista maaliskuuta paksujen hankien keskellä, kun taas Etelä-Suomessa luonto heräsi ja kevät käynnistyi kunnolla kuukauden aikana. EteläSuomen lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa raita ehti aloittaa kukintansa jo maaliskuun lopulla.
ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty m areografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa korkean vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA
Arktinen merijää peitti maaliskuussa 14,6 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 0,9 miljoonaa neliökilometriä eli viitisen prosenttia vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Muutos helmikuun 2020 merijään laajuuteen (14,5 miljoonaa neliökilometriä) on hyvin pieni, mikä johtuu maaliskuun alussa saavutetusta merijään laajuuden vuosimaksimista. Tämän vuoden maaliskuun merijään laajuus oli suurempi kuin viitenä edellisvuonna ja lähes yhtä suuri kuin maaliskuussa vuonna 2014. Merijään laajuus poikkesi hieman keskimääräisestä Pohjoisen jäämeren reuna-alueilla. Atlantin puolella (Labradorinmerellä, Grönlanninmerellä, Venäjän luoteisrannikolla ja Itämerellä) merijäätä oli keskimääräistä vähemmän. Poikkeuksena tästä on Huippuvuorten länsi- ja itäpuolet, joissa keskimääräistä kylmemmän sään takia merijäätä oli keskimääräistä enemmän. Tyynen valtameren puolella (Beringinmerellä ja Ohotanmerellä) merijään reuna oli keskimääräistä pohjoisempana.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella maaliskuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta maaliskuussa 2020.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Kökarin Bogskärissä mitattiin kaikkien aikojen ylin maaliskuun keskilämpötila Suomessa, 3,2 °C. Viidellä pitkäikäisellä merialueiden havaintoasemalla, Inkoon Bågaskärissä, Hangon Russarössä, Paraisten Utössä, Lemlandin Nyhamnissa ja Mustasaarten Valassaarilla kaikki alkuvuoden kuukaudet ovat olleet ennätyksellisen leutoja.
ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä M AA L I SKU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Maaliskuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä M AA L I S KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 17
MAALISKUUN KUU KAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM
2020
1981– 2010
2020
PVM
2020
PVM
2020
1981– 2010
2020
PVM
2020
1981– 2010
3,1
-0,6
6,8
26.
-2,3
14.
46,0
33
11,6
4.
0
8
JOMALA JOMALABY
2,3
-0,6
9,2
25.
-8,3
31.
40,8
38
8,8
4.
0
9
HELSINKI KAISANIEMI
2,4
-1,3
9,5
28.
-5,4
31.
49,3
38
10,8
4.
0
23
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
1,7
-1,9
10,9
28.
-8,1
31.
58,1
37
11,0
1.
0
21
JOKIOINEN ILMALA
1,1
-2,4
10,8
26.
-10,4
31.
50,3
32
10,3
15.
2
28
KOUVOLA ANJALA
1,2
-2,6
11,3
26.
-10,8
31.
48,7
43
10,2
11.
0
36
KANKAANPÄÄ NIINISALO
0,2
-2,8
11,0
27.
-9,7
22.
52,6
38
16,4
15.
1
44
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
-0,8
-3,8
10,0
27.
-13,5
22.
29,2
36
7,5
1.
0
46
SAVONLINNA PUNKAHARJU
0,1
-3,6
10,7
27.
-12,2
15.
45,6
34
9,1
4.
0
46
SEINÄJOKI PELMAA
0,0
-3,1
9,5
27.
-13,0
2.
33,4
26
9,6
15.
4
27
KUOPIO MAANINKA
-1,0
-4,1
8,5
25.
-12,5
22.
27,4
35
4,3
10.
2
49
LIEKSA LAMPELA
-1,6
-4,9
9,3
27.
-17,8
1.
26,1
31
6,8
1.
0
60
SIIKAJOKI RUUKKI
-1,6
-4,5
8,8
27.
-19,0
3.
23,2
29
8,9
15.
0
42
SUOMUSSALMI PESIÖ
-4,3
-6,0
7,3
27.
-21,9
1.
46,4
40
9,6
15.
96
73
ROVANIEMI APUKKA
-5,0
-7,0
6,5
25.
-31,5
1.
34,1
32
6,4
31.
86
58
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
-5,6
-7,5
6,2
26.
-30,7
1.
35,8
30
7,3
31.
114
75
INARI SAARISELKÄ
-6,6
-7,3
6,0
24.
-25,8
14.
36,8
36
10,1
12.
116
79
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-6,7
-9,3
4,1
9.
-30,3
2.
81,1
31
28,5
16.
106
96
UTSJOKI KEVO
-6,4
-8,2
5,3
25.
-25,2
2.
38,7
21
10,5
12.
102
65
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS 15.3.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2020
1981–2010
UTÖ
152,2
138
MAARIANHAMINA
159,1
130
TURKU
147,2
134
HKI-VANTAA
147,2
131
KOTKA
-
134
JOKIOINEN
140,2
130
KOUVOLA
123,6
126
JYVÄSKYLÄ
-
126
SEINÄJOKI
135,6
131
KUOPIO
158,7
121
OULU
152,9
137
ROVANIEMI
148,2
132
SODANKYLÄ
-
128
UTSJOKI
101,2
123
18 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
31.3.
M AA L I S KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10 min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 1 7– 2 2 Ennuste on tehty 16.4.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
20.4.–26.4.
27.4.–3.5.
4.5.–10.5.
11.5.–17.5.
18.5.–24.5.
25.5.–31.5.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 3/2020
F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F M A RCH 2020
Mild weather continued in March March was the fourth month in a row with temperatures considerably above average over most parts of Finland. The first half of the month saw mainly unsettled weather but there were many warm and sunny days in late March. The mean temperature in March was 1–3 °C above the long-term average in Northern Finland and 3–4 °C above the average in Southern Finland, according to the statistics from the Finnish Meteorological Institute. At the southern coast, March was exceptionally mild and approximately as mild as in 1989, 1990, 2014 and 2015. The mildest March in record was in 2007. A few long-term maritime stations even set a new March record for the mildest monthly mean temperature. In the same stations, also January and February were record mild. At Bogskär islets in Kökar, the mean temperature in March, 3.2 °C, was higher than at any Finnish weather station ever before. At coastal regions, temperatures were clearly affected by the ice-free and exceptionally warm sea. In the middle of the Bothnian Sea, sea water temperature remained above 2 °C and at the northern Baltic Sea above 4 °C throughout the winter. The maximum ice extent in the Baltic Sea during the winter 2019–2020 was approximately 37,000 km2 on 5 March. It was the smallest annual maximum ice extent in the Baltic Sea since the beginning of the statistics in the 18th century. The warmest period in March took place between the 24th and 28th when highest daily maximum temperatures climbed above 10 °C in Southern Finland. The highest temperature of the month, 12.6 °C, was measured in Hirvi-
haara, Mäntsälä on the 26th. The lowest temperature, -31.8 °C, was measured on the 1st in the villages of Lokka and Vuotso in Sodankylä. Precipitation levels were mostly above the average in March. Locally in Southwest Finland and in northern Lapland, the precipitation levels were even ex- Sodankylä, Lokka, ceptionally high. The highest amount Sodankylä, Vuotso, 1.3. of precipitation in March, 81.1 mm, was recorded in Kilpisjärvi, Enontekiö in the northwesternmost edge of Lapland. The regions with below average precipitaMäntsälä, Hirvihaara, tion levels in March included Central 26.3. and Northern Ostrobothnia and Torne River Valley. Rather unsettled weather prevailed in the first half of March, particularly in Southern Finland. The other half of the month was mainly characterized by fair weather and sunny days. In Northern Finland, snow depth still increased slightly in March. In Paljakka, Puolanka a snow depth of 134 cm was Highest and lowest temperatures measured on 18 March. It was the highest snow depth in Finland outside the HIGHLIGHTS: MARCH 2020 Käsivarsi region of Lapland since 2000. • Globally, temperatures were close In contrast, Southern and Western Finto the second and third warmest Marches (2017 and 2019). land were mainly snowless in March. • In Europe temperatures were close The highest wind speeds in March to average over its westernmost were observed on the 28th when northparts, but well above average around Baltic sea and in the east. westerly winds blew in hurricane force • Temperatures were above average on the highest fell tops in northwestern in, e.g., large parts of Russia and Lapland. In the sea areas, the strongAsia, eastern and southern USA, Mexico. Below average temperatures est gale took place on 31 March in the were seen in parts of Canada, GreenBothnian Bay.
-31.8 °C
+12.6 °C
land, Svalbard and East Antarctica.
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 3/2020 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi