10/2020 — Lokakuu oli sateinen ja leuto — Droonit mittaavat ilmakehää yläilmoista
S ISÄLTÖ
10/2020
Pääkirjoitus — 3 Lokakuu oli sateinen ja erittäin leuto — 4 Sääkehitys lokakuussa — 6 Lokakuun säätapahtumia maailmalta — 7 Ilmakehä ja sää droonien mittaamana — 8 Pienhiukkasia ilmassa — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä lokakuussa — 16 Lokakuun kuukausitilasto — 18 Lokakuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of October 2020 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. LOKAKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
ILMASTOKATSAUS 22. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2020-10-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Antti Kokko
TOIMITTAJAT Hada Ajosenpää Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Positiivista muutosta ilmastoalalla Kirjoitan tätä pääkirjoitusta muutoksen keskeltä. Olemme kaikki olleet suuren muutoksen keskellä tahtomattamme koronaviruspandemian takia – ja tämä yhdistää meitä. Samalla ilmastoalalla on tapahtumassa suuri positiivinen ja työllistävä muutos. Olisi paljon mitä voisi tehdä ja tarvittaisiin paljon tekijöitä. Rekrytoinnista pitäisi tehdä helppoa ja sujuvaa näin etäoloissakin. Uusia osaajia ja osaamista pitäisi löytää. Arjen rytmi ja rutiinit muuttuvat nyt vauhdilla useiden muutosten ajamana. Se näkyy ja kuuluu. Esimerkiksi meillä Sään ja Ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen parissa työskentelevillä päälliköillä ja proffilla on nykyään joka maanantaina ”rennot Teams-kahvit”. Tarkoituksena on ollut käynnistää viikko mukavasti hyvää huomenta etäyhteyden avulla toivottamalla, ihan lyhyesti vaan. Varmasti moni tekee näin. Tällä viikolla aloitimme kuitenkin ”rennot kahvit” toteamalla heti, että töitä ja mahdollisuuksia ilmastoalalla on nyt niin paljon, että tekijät loppuvat kesken. Jatkoin sitten soittokierrosta ja samaa kuulin muualtakin. Jäin pohtimaan, miten tätä voisi lähteä ratkomaan. Ilmastoalalla olisi tosiaan paljon mahdollisuuksia monille toimijoille kantaa kortensa kekoon niin hillinnän kuin sopeutumisen puolellakin. Muun muassa juuri käynnistyneissä Suomen Akatemian Lippulaiva-tutkimusohjelmissa ilmastonmuutoksen parissa työskennellään mittavien tutkimuslaitos-yritysekosysteemien avulla. Tavoitteenamme on luoda uusia työpaikkoja ja vauhdittaa taloudellisesti kannattavasti hillintää ja sopeutumista sekä luoda turvallisuutta ja hyvinvointia meille kaikille. Olemme positiivisen muutoksen keskellä ilmastoalalla. Meillä on kaikki kortit käsissämme. Luotan vahvasti siihen, että muutos on hyvä.
HILPPA GREGOW Yksikönpäällikkö
Ilmastoalalla on tapahtumassa positiivinen ja työllistävä muutos
ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 3
-20,5 °C
Enontekiö lentoasema, 31.10.
+18,7 °C
Kouvola, Anjala, 5.10.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
153,9 mm 39 cm Kuukauden suurin sademäärä, Tornio, Torppi.
4 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
Kuukauden suurin lumensyvyys, Pelkosenniemi kk, 23.10.
KU U KAU S I KATSAUS
Lokakuu oli sateinen ja erittäin leuto
KUVA: ARI VENÄLÄINEN
Lokakuun alkupuoli oli paikoin jopa ennätyksellisen lämmin ja kuukauden puoliväliin osuneen viileämmän sääjakson jälkeen loppukuusta oli uudestaan erittäin lauhaa. Monin paikoin lokakuussa myös satoi runsaasti. Lokakuu oli koko maassa noin 2–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Yhtä lämmin lokakuu toistuu tilastojen mukaan keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa, eli lokakuun osalta voidaan puhua harvinaisen lämpimästä kuukaudesta. Erityisen lämmintä oli lokakuun ensimmäisten kahden viikon ajan ja etenkin Etelä-Suomessa uudestaan lokakuun viimeisellä viikolla. Kuukauden puoliväliin osui selvästi viileämpi sääjakso, jonka takia lokakuun keskilämpötila ei hätyytellyt ennätyksiä. Pohjois-Suomessa sää viileni uudestaan aivan lokakuun lopussa ja kuukauden viimeisenä päivänä mitattiin Enontekiön lentoasemalla lokakuun alin lämpötila, -20,5 °C. Lokakuun ylimmät lämpötilat mitattiin kuukauden 1.–5. päivinä, jolloin lämpötila nousi maan etelä- ja keskiosissa yleisesti 15 ja 18 asteen välille, eli lähelle ajankohdan ennätysarvoja. Uusi lokakuun paikkakuntakohtainen lämpöennätys kirjattiin kolmella pitkään toimineella havaintoasemalla: Mustasaaren Valassaarilla 15,5 °C (4.10.), Virolahden Koivuniemessä 17,3 °C (1.10. ja 5.10.) ja Utin lentoasemalla 18,0 °C (5.10.). Koko kuukauden ylin lämpötila oli 5.10. Kouvolan Anjalassa mitattu 18,7 °C. Lokakuun lopun lauhan sääjakson aikana lämpötila nousi ylimmillään
Etelä-Suomessa noin 12 asteeseen ja loppukuun ylin lämpötila oli Kemiössä 29.10. mitattu 12,6 °C.
LAPISSA SATOI PAIKOIN RUNSAASTI LUNTA Lähestyvän talven ensimmäiset runsaat lumisateet osuivat osaan Lappia 17.–18.10. Lokakuun 19. päivän aamuna lunta oli maassa monin paikoin etelämpänäkin, muun muassa Satakunnassa yleisesti muutamia senttejä ja Pohjois-Karjalassa enimmillään 10–15 cm. Pelkosenniemen kirkonkylällä lunta oli jo 19. päivän aamuna 37 cm, ja kun 21.–22. päivinä satoi vielä lisää lunta, mitattiin Pelkosenniemellä 23.10. kuukauden suurin lumensyvyys, 39 cm. Lokakuun viimeisen viikon lauha sää sulatti lumet muualta paitsi Pohjois-Lapista. Kuukauden päättyessä lunta oli eniten Enontekiön Kaaresuvannossa, missä lumensyvyys oli 30 cm.
LOKAKUU OLI ENIMMÄKSEEN TAVANOMAISTA SATEISEMPI Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen maakunnassa lokakuun sademäärä oli enimmäkseen lähellä pitkän ajan keskiarvoa, ja Pohjois-Lapissa satoi
lokakuussa normaalia vähemmän. Sen sijaan muualla kuukauden sademäärä oli tavanomaista suurempi. Eniten lokakuussa satoi Pohjanlahden rannikon läheisyydessä ja Peräpohjolassa sekä toisaalta Koillismaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Lokakuun suurin sademäärä oli Tornion Torpissa mitattu 153,9 mm. Myös Vaasassa satoi lokakuussa yli 140 mm. Sateisimmilla alueilla lokakuun sademäärä oli lähellä kuukauden paikallisia ennätysarvoja. Lokakuun 17.–18. päivien runsaan lumisateen lisäksi erityisen runsaita sateita saatiin lokakuun 21.–22. ja 25.–27. päivinä. Kuukauden suurin vuorokausisademäärä oli Kemijärven lentokentällä 17.10. mitattu 33,0 mm. 25. päivänä satoi Närpiön Ylimarkussa 30,8 mm ja 26. päivänä Ylivieskan Vähäkankaalla 32,8 mm. Aurinko paistoi lokakuussa Eteläja Länsi-Suomessa noin 50–90 tuntia sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa noin 20–50 tuntia. Auringonpaistetuntien määrä oli tavanomaista pienempi. Merialueilla lokakuun ainoa myrskypäivä oli 5.10., jolloin Bogskärin majakalla mitattiin keskituulen nopeudeksi tasan 21,0 m/s. Lisäksi myrskytuulia havaittiin muutamana päivänä Lapin tuntureilla. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 5
SÄÄKEHITYS LOKAKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
1.10. Lokakuun alkaessa Suomen itäpuolella oli laaja korkeapaineen alue ja jo syyskuun lopulla vallinnut lämmin kaakkoisvirtaus jatkui meillä useiden päivien ajan. Etelä-Suomessa oli aluksi aurinkoista, mutta Lapissa pilvistä. Kaakkoisvirtauksessa Suomeen kulkeutui myös Kazakstanin aroilta peräisin olevaa hiekkapölyä.
11.10. Venäjällä oli edelleen vahva korkeapaine, mutta lännen matalapaineiden alue oli siirtynyt itään Skandinavian ylle ja sää oli epävakaista. Vuodenaikaan nähden hyvin lämmin sää jatkui lähes lokakuun puoliväliin asti ja viileää ilmaa pääsi virtaamaan pohjoisesta Suomeen vasta lokakuun 13. päivästä alkaen.
18.10. Huippuvuorten lounaispuolella syveni kylmässä pohjoisvirtauksessa 16.10. matalapaine, joka liikkui seuraavien parin päivän aikana kaakkoon ja toi osaan Lappia runsaita lumisateita. Myös Pohjois-Karjalaan lunta kertyi enimmillään 10–15 senttiä ja monin paikoin Länsi-Suomeen muutamia senttejä.
28.10. Lokakuun viimeisellä viikolla Venäjällä oli vahva korkeapaine ja Pohjois-Atlantilla syvä matalapaine, joiden välistä Suomeen virtasi etelästä hyvin leutoa ilmaa. Etelä- Suomessa lämpötila pysytteli yötä päivää jopa 10–12 asteen vaiheilla. Pohjois-Suomeen virtasi kuitenkin aivan lokakuun lopussa luoteesta hetkellisesti kylmää ilmaa.
6 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
LO KA KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA LOKAKUUSSA 2020 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Lokakuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli neljänneksi korkein vuodesta 1880 lähtien.
YHDYSVALLAT Etenkin Keskilännessä lokakuu oli tavanomaista kylmempi ja monessa osavaltiossa se oli mittaushistorian kymmenen kylmimmän lokakuun joukossa. Sitä vastoin Tyynenmeren rannikolla ja maan kaakkoisosissa oli tavanomaista lämpimämpää.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisella alueella merijään laajuus oli lokakuussa pienempi kuin kertaakaan aiemmin vuonna 1979 alkaneiden satelliittihavaintojen aikakaudella. Merijään laajuus oli yli 35 % pienempi kuin keskimäärin jaksolla 1981–2010 ja jo 20:ntena lokakuuna peräkkäin jakson keskiarvoa pienempi.
POHJOIS-AMERIKKA Lumi peitti lokakuussa Pohjois- Amerikassa ennätyksellisen laajaa aluetta.
EUROOPPA Euroopassa koettiin mittaushistorian lämpimin lokakuu.
AASIA Aasiassa lokakuu oli mittaushistorian kymmenenneksi lämpimin.
ATLANTIN HURRIKAANIKAUSI Lokakuun loppuun mennessä Atlantilla on ollut 28 nimettyä myrskyä, mikä sivuaa vuodelta 2005 peräisin olevaa yhden hurrikaanikauden ennätystä.
HURRIKAANI ZETA Hurrikaani Zeta oli jo viides nimetty myrsky, joka rantautui Louisianaan vuonna 2020. Koskaan aiemmin ei yhden hurrikaanikauden aikana ole samaan Yhdysvaltain osavaltioon iskenyt yhtä montaa nimettyä myrskyä.
AFRIKKA Lokakuun keskilämpötila oli mittaushistorian neljänneksi korkein, yhdessä vuoden 2003 lokakuun kanssa.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa on ollut lämpimämpi lokakuu vain vuonna 2014.
AUSTRALIA Australiassa lokakuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Sateisinta oli Etelä-Australian osavaltiossa, missä satoi yli kaksi kertaa normaalia enemmän.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli 12:nneksi suurin vuodesta 1979 lähtien, eli hiukan keskimääräistä suurempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA LOKAKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA Surface air temperature anomaly for October 2020 Surface air temperature anomaly for October 2020 MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Global
Europe
1313 6 6 4 4 2 2 0 0 °C°C
Date created: 2020-11-03
Date created: 2020-11-03
LISÄTIETOA
-2 -2 -4 -4 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202010 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-13
-13
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 7
Ilmakehä ja sää droonien mittaamana
8 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
DR O O N I M I TTAUKSET
KUVA: JOUNI JUTILA
Kauko-ohjattavat miehittämättömät lentolaitteet eli droonit ja lennokit tarjoavat uusia monipuolisia mahdollisuuksia ilma tieteellisten havaintojen tekemiseen. Ilmatieteen laitoksella drooneja hyödynnetään sään, hPa ilmakehän, maan ja meren pintojen havainnointiin. Tutkimushankkeissa drooneilla haettua mittaustietoa on käytetty jo varsin pitkään. Operatiiviset drooniluotaukset tuovat uusia havaintoja mm. ilmakehän meteorologisten olosuhteiden seuraamiseen. Teknisen kehityksen myötä tiededroonien rinnalle ovat nousseet myös jatkuvatoimiset, autonomomiset droonimittausjärjestelmät, jotka tuottavat tietoa ilmakehästä säännöllisin väliajoin. Tällainen operatiivinen säädroonijärjestelmä luotaa ilmakehän lämpötilaa ja kastepisteprofiilia maanpinnalta 500 metrin korkeuteen asti Jokioisten observatoriossa. Droonin mittaustietoa hyödynnetään sääpäivystystyössä. Kuvassa 1 on esimerkki luotausdroonin mittaamasta lämpötilan ja kastepisteen jakaumasta. Esimerkissä ilmakehän rajakerroksen paksuus kasvaa 260 metristä 500 metriin aamupäivällä klo 10.15– 11.15 välillä. Tämä tulee esiin siten, että maanpinnan lähellä oleva kosteampi ilmakerros sekoittuu auringon lämmityksestä aiheutuneiden termiikkien °C ansiosta yhä korkeammalle ilmakehässä. Kastepistehavainnoista nähdään, että perättäisissä mitKuva 1: Droonin tekemiä lämpötilan ja kastepisteen tauksissa kuivan ja kostean ilman rajapinta on yhä luotausmittauksia 18.8.2020 klo 05.15, 06.15, 07.15, korkeammalla, klo 10.15 260 m, klo 10.45 370 m ja 07.45 ja 08.15 UTC. Kellonajat ovat paikallisessa klo 11.15 jo 500 m. Lisäksi lämpötilan kohoaminen Suomen ajassa 08.15, 09.15, 10.15, 10.45 ja 11.15. ilmakehän alimmassa 200 m paksussa kerroksessa on hyvin selvästi näkyvissä mittauksista. Oleelliset säämuutokset on esitetty väreillä vihreä, keltainen ja punainen. Erityisesti keltaisella ja punaisella merkityt sääolosuhteet on otettava SÄÄPALVELUT TUKEVAT DROONITOIMINTAA huomioon droonitoiminnassa. Oleellisia säämuuttujia ovat tuulisuus maanpinnalta 1000 metrin Droonitekniikkaa hyödynnetään myös muualla korkeuteen asti, ilman lämpötila ja suhteellinen yhteiskunnassa yhä enenevissä määrin. Suomen kosteus, sademäärä, jäätävät sääilmiöt, huonoa alueella tapahtuvan doonitoiminnan tueksi on näkyvyyttä aiheuttavat sääilmiöt, matala pilvikorIlmatieteen laitoksessa kehitetty droonisääpal- keus sekä nopeat ilmanpaineen muutokset. velu. Lähitulevaisuudessa internettiin avattaKuvassa 2 on esimerkki droonisääennusteesta vassa dronisääpalvelusta säätietoja voi katsella Vihdin Nummelaan, joka on haettu älypuhelimeen valitsemalleen paikkakunnalle kuvan 2 muodos- 9.11.2020 klo 10.48 UTC-aikaa eli koordinoitua sa. Droonisääpalvelun avulla voi nopeasti tarkis- yleisaikaa, jota vastaa klo 12.48 Suomen aikaa. taa miehittämättömän lentotoiminnan kannalta Ennusteessa esitetään kellonajat UTC-ajassa viholeelliset sääennusteet missä päin tahansa Suo- reällä, keltaisella tai punaisella sen mukaan, onko mea lähitunteina ja myös 36 tuntia eteenpäin. kyseiselle kellonajalle ennustettu droonitoimintaa ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 9
PIE N HIUKKASET
haittaavaa säätä. Esimerkiksi klo 11–12 UTC on esitetty punaisella värillä, koska 750 metrin korkeudessa tuulen voimakkuus on yli 15 m/s. Tämä ei kuitenkaan haittaa matalalla tehtäviä droonilentoja. Myös aikavälillä klo 20–02 UTC on nähtävissä punaista väriä, mikä johtuu näkyvyyttä heikentävästä udusta.
TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
Kuva 2: Kuvassa esimerkkinä osa 9.11. klo 10.48 UTC (12.48 Suomen aikaa) haetusta droonisääennusteesta Vihdin Nummelaan.
Tulevaisuudessa drooneja hyödynnetään yhteiskunnassa erilaisiin sovelluskohteisiin entistä enemmän. Sääantureilla varustetuista monitoimidrooneista (mm. pakettikuljetus, valokuvaus ja monet muut tehtävät) toivomme kerättävän automaattisesti säätietoja säämallien lähtötiedoiksi samaa tapaan kuin liikennelentokoneista jo nykyään kerätään esimerkiksi AMDAR ja S-MODE-järjestelmien kautta (katso lisätietoja Ilmastokatsaus 3/2020).
Anne Hirsikko ja Jarkko Hirvonen
KUVA: ILMATIETEEN LAITOS
Pienhiukkasia ilmassa
Kuva: Suomeen lokakuun alussa kaukokulkeutuneet pienhiukkaset näkyvät 1.10.2020 satelliittikuvassa harmaana ”savuverhona” Baltian yllä lähestymässä Suomea.
10 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
Aivan kuin taivas olisi ollut pilvessä, mutta pilviä ei ollut. Suomeen saapui kaukokulkeutumana pienhiukkasia lokakuun alussa, mikä näkyi utuisena ja punertavana taivaana. Havaintojen perusteella kyseessä oli sekoitus hiekkamyrskypölyä ja metsäpalosavuja. Kulkeumalaskelmat osoittivat pienhiukkasten lähteen olevan Kaspianmeren ja Mustanmeren välissä. Aavikkohiekkaa kulkeutuu Suomeen vuosittain, joten ilmiö ei ole harvinainen, mutta erikoista tässä oli savun ja pölyn kulkeutumissuunta. Jo pitkään jatkuneet itävirtaukset kuljettivat pölyä ja savua korkealla ilmakehässä syntysijoiltaan luoteeseen kohti Suomea. Suomessa vallinnut korkeapaine ja siihen liittyvät alaspäin suuntautuvat pystyvirtaukset toivat savun ja pölyn kohti maanpintaa ja paikoin myös maanpinnalle muuttaen ilmanlaadun välttäväksi tai jopa huonoksi maan eteläosassa. Sini Tenhunen
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: MARIKA MARNELA
Arktisen alueen m erijää lisääntyi lokakuussa hitaasti. Lokakuun päättyessä merijäätä oli vuodenaikaan nähden ennätyksellisen suppealla alueella ja Siperian pohjois puolella niin Karanmeri, Laptevinmeri, Itä-Siperian meri kuin Tšuktšimeri lainehtivat yhä avoimina.
ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila lokakuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot lokakuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen lokakuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA LOKAKUUSSA
Arktinen merijää peitti lokakuussa 5,4 miljoonaa neliökilometriä. Jääpeite on kasvanut syyskuun vuotuisesta minimilaajuudesta 1,5 miljoonaa neliökilometriä, mutta kasvu on ollut tavanomaista hitaampaa. Vuoden 2020 merijään laajuus olikin lokakuiden pienin 1979 alkavan mittaushistorian aikana, eli yli 3 miljoonaa neliökilometriä (36 %) vuosien 1981–2010 keskimääräistä lokakuun laajuutta pienempi. Lokakuussa jäätön alue ulottui Huippuvuorten pohjoispuolelta Tšuktšienmerelle asti. Laptevinmeren ja Itä-Siperian meren pohjoispuolella oli paljon tavanomaista lämpimämpää, mikä on kutistanut myös merijäätä. Alueen niukka jäätilanne voi vaikuttaa koko arktisen alueen merijään laajuuteen tulevana talvena ja kesänä, sillä Laptevinmeri on merijään kokonaislaajuuden kannalta tärkeä. Lokakuu oli neljäs peräkkäinen kuukausi, jolloin Koillisväylä on ollut jäätön tai lähes jäätön. Vain jäämeren keskiosissa ja osassa Kanadan saaristoa jäätilanne oli tavanomainen. Arctic sea-ice concentration for October 2020 Arctic sea-ice concentration for October 2020 Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 October 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 October 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
100 100
Anomaly Anomaly
100 100
7575 8080 6060 %% 4040 Date created: 2020-11-03
Date created: 2020-11-03
2020 Average ice edge October 1981-2010 Average ice edge October 1981-2010
0 0
5050 2525 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75 -100 -100
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella lokakuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1981-2010 keskiarvosta lokakuussa 2020. keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Mustasaaren Valassaarilla, Virolahden Koivuniemessä ja Utin lentokentällä Kouvolassa saavutettiin lokakuun alussa uudet a semakohtaiset lokakuun lämpöennätykset. Pellon kirkonkylällä puolestaan mitattiin aseman 51-vuotisen havainto historian suurin lokakuun sademäärä, 110,6 mm.
ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä LOKA KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Lokakuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä LO KAKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 17
LO KAKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM
2020
1981– 2010
2020
PVM
2020
PVM
2020
1981– 2010
2020
PVM
2020
1981– 2010
10,5
8,2
16,1
5.
2,2
19.
79,2
65
12,1
22.
0
0
JOMALA JOMALABY
9,0
6,9
16,3
5.
-3,0
24.
104,5
70
17,7
6.
0
0
HELSINKI KAISANIEMI
9,3
6,6
17,3
5.
-0,1
20.
64,2
76
13,8
22.
0
0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
8,2
5,6
17,9
5.
-3,6
17.
76,3
82
16,1
22.
0
0
JOKIOINEN ILMALA
7,4
4,9
17,2
5.
-2,7
17.
71,9
66
15,7
22.
0
0
KOUVOLA ANJALA
7,9
5,1
18,7
5.
-2,4
17.
83,6
73
17,2
22.
0
0
KANKAANPÄÄ NIINISALO
6,9
4,3
16,8
5.
-4,1
20.
74,1
71
11,6
26.
0
1
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
6,0
3,6
16,9
5.
-6,7
25.
66,3
66
11,7
21.
0
1
SAVONLINNA PUNKAHARJU
6,8
4,7
15,9
2.
-2,5
25.
80,6
61
14,2
27.
0
0
SEINÄJOKI PELMAA
6,6
4,3
17,6
4.
-4,6
25.
96,0
57
15,9
26.
0
0
KUOPIO MAANINKA
6,3
3,9
14,5
2.
-2,8
31.
92,0
55
16,4
22.
0
0
LIEKSA LAMPELA
5,8
3,3
16,4
1.
-2,3
21.
91,4
56
15,4
27.
0
0
SIIKAJOKI RUUKKI
5,2
3,2
15,0
2.
-5,1
31.
91,8
52
15,8
26.
0
1
SUOMUSSALMI PESIÖ
3,9
1,6
12,8
2.
-8,6
31.
114,2
63
18,2
22.
0
1
ROVANIEMI APUKKA
3,4
0,9
12,8
2.
-10,4
31.
88,2
50
15,4
17.
0
2
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
2,6
0,1
11,9
2.
-10,7
31.
74,9
46
12,9
17.
0
2
INARI SAARISELKÄ
1,5
-0,9
11,5
1.
-11,5
31.
52,1
59
12,6
10.
0
3
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
0,7
-0,7
10,7
1.
-9,6
20.
29,9
41
5,2
16.
0
4
UTSJOKI KEVO
1,5
-0,5
12,6
1.
-12,4
21.
27,6
39
7,8
23.
0
2
LUMENSYVYYS
AURINGONPAISTETUNNIT 15.10.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2020
1981–2010
UTÖ
88,0
95
MAARIANHAMINA
83,3
91
TURKU
71,3
89
HKI-VANTAA
69,4
84
KOTKA
81,0
87
JOKIOINEN
61,0
78
KOUVOLA
61,5
66
JYVÄSKYLÄ
43,4
59
SEINÄJOKI
58,7
78
KUOPIO
-
57
OULU
54,2*
69
ROVANIEMI
29,6
60
SODANKYLÄ
23,3*
57
UTSJOKI
37,8
50
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
18 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
31.10.
LO KA KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 4 8–1 Ennuste on tehty 23.11.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
23.11.–29.11.
30.11.–6.12.
7.12.–13.12.
14.12.–20.12.
21.12.–27.12.
28.12.–3.1.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 10/2020
F M I ’S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F O C TO B ER 2020
October saw mild and rainy weather The first fortnight of October was even record warm at some locations. Then, weather turned colder but the last week of October was again very mild, especially in Southern Finland. Precipitation levels were mainly above the average in October. In October, the mean temperature was 2–3 °C above the long-term average throughout Finland. According to the statistics, such warm October occurs on average approximately once every 10–20 years. It was particularly warm from the beginning of the month until the 12th and again after the 25th. In mid-October temperatures remained below the average approximately for one week. In Northern Finland, weather turned again colder just in the end of the month. Eventually, the lowest temperature of the month, -20.5 °C, was measured at Enontekiö Airport on the 31st. The highest temperatures of the month were measured between 1 and 5 October when daily maximum temperatures varied in the southern and central parts of Finland mainly between 15 and 18 °C. These temperatures were close to the highest ever recorded temperatures in this time of year. The absolutely highest temperature of the month, 18.7 °C, was measured in Anjala, Kouvola on the 5th. During the latter half of October, the highest temperature recorded was 12.6 °C in Kimito on the 29th. Precipitation levels were mainly close to the long-term average in Southern Finland and in the administrative region of Central Finland. In the northernmost Lapland, precipitation levels remained even below the average but in the rest of Finland, it rained more than usually in October.
The highest level of precipitation in October, 153.9 mm, was measured in Torppi, Tornio. Also, in Vaasa, more than 140 mm of precipitation was recorded. The highest daily level of precipitation in October, 33.0 mm, was measured at Kemijärvi Airfield on the 17th. The count of sunshine hours remained below the average in October varying mainly between 50–90 hours in Southern and Western Finland and 20–50 hours in Eastern and Northern Finland. The highest wind speed at maritime stations in October was 21.0 m/s measured on the 5th at Bogskär lighthouse in the outer southwest archipelago. However, at fell tops in Lapland, even higher wind speeds were recorded on a few days. The first abundant snowfall of the approaching winter took place in Lapland on 17–18 October. In the morning of the 19th, even as high snow depth as 37 cm was measured in Pelkosenniemi and many regions also in the central parts of Finland had a few centimeters of snow on the ground. It snowed again during 21–22 October and the highest snow depth of the month, 39 cm, was measured in Pelkosenniemi in the morning of the 23rd. By the end of October, however, all snow had melted except from Northern Lapland. Ilari Lehtonen
-20.5 °C Enontekiö Airport,
31.10.
+18.7 °C Kouvola, Anjala, 5.10.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: OCTOBER 2020
• Europe saw its warmest October on record, with much above average temperatures in the East, but below average in the southwest. • Globally it was the third warmest October, but only marginally different from the next three warmest Octobers. The six warmest Octobers occurred in the last six years.
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 10/2020 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi