Ilmastokatsaus 6/2020

6/2020 — Kesäkuu oli ennätyslämmin Länsi-Suomessa — Sääpalvelu alkoi 1800-luvulla

S ISÄLTÖ

6/2020

Pääkirjoitus — 3 Kesäkuu oli ennätyslämmin Länsi-Suomessa — 4 Sääkehitys kesäkuussa — 6 Kesäkuun säätapahtumia maailmalta — 7 Sääpalvelua jo 1800-luvulla — 8 Kesämyrsky Päivö aiheutti tuulituhoja Itä-Suomessa — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä kesäkuussa — 16 Kesäkuun kuukausitilasto — 18 Kesäkuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of June 2020 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. KESÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesäkuu

ILMASTOKATSAUS 22. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2020-06-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Ilari Lehtonen

TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Ilari Lehtonen Tiina Ervasti

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Metsäpalot taas otsikoissa Kesäkuussa harvinaislaatuinen lämpöaalto vallitsi Suomessa. Toisaalta lämpö helli, mutta toisaalta se painosti meitä suomalaisia, riippuen näkökulmasta. Pitkä lämmin ja poutainen jakso aiheutti kuivuutta ja sai metsäpalovaroitukset ilmestymään varoituskartoille. Kesäkuun lopulla koettiinkin Suomen oloissa harvinaisen suuri, pinta-alaltaan noin 250 hehtaarin metsäpalo Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksella. Vaikka 250 hehtaaria on vähän verrattuna esimerkiksi Venäjällä 2010 kesällä palaneeseen noin 300 000 hehtaariin tai Ruotsissa 2018 kesällä palaneeseen 25 000 hehtaariin, on se kuitenkin merkittävä paloala Suomen oloissa. Palo oli myös kyseisen metsän omistajien kannalta varmasti merkittävä. Suomessa hyvän tieverkoston, lukuisten vesistöjen, tehokkaan pelastuspalvelun ja aktiivisen vapaapalokuntatoiminnan johdosta metsäpalot, joita joka vuosi esiintyy meilläkin kymmenittäin, eivät ole päässeet yltymään kovin suuriksi. Tästä huolimatta on arveltu, että suurpalo on mahdollinen myös meillä, ja tulevaisuudessa koetaan yhä enemmän niille suotuisia olosuhteita. Tämä todetaan Ilmatieteen laitoksen raportissa vuodelta 2016: ”Laaja-alaisia metsäpaloja mahdollistavat säätilanteet Suomen ilmastossa”, joka on luettavissa Heldasta. Ehdottomasti suurin osa metsäpaloista syttyy ihmisen toimesta, ja luonnon omia pyromaaneja ovatkin oikeastaan vain salamat. Tiedetään myös hyvin, että metsäpalot ovat kautta aikain olleet metsän luonnollinen tapa uudistua: esimerkiksi moni eliölaji on täysin riippuvainen palaneesta metsästä ja metsäpalot ovat lajien monimuotoisuuden kannalta tärkeä tapahtuma. Toisaalta käänteisesti ajateltuna metsäpalo aina tuhoaa kyseisen metsän eliölajeja ja uhkaa myös ihmishenkiä. Kolikolla on siis jälleen kerran kaksi puolta. Ukkosen esiintymistä voidaan ennustaa, mutta meidän ihmisten toimia huonommin. Koska koronavirusepidemian myötä retkeily ja sitä myötä nuotioiden teko on kokenut suuren nosteen, tulevaisuudessa tulee siis kiinnittää entistä parempaa huomiota tehokkaaseen ja mahdollisimman täsmälliseen varoittamiseen. Muistakaamme retkeillessä myös seurata Ilmatieteen laitoksen voimassa olevia varoituksia ja olla tekemättä avotulta metsäpalovaroituksen ollessa voimassa.

ANTTI MÄKELÄ Ryhmäpäällikkö

On arveltu, että suurpalo on mahdollinen myös meillä, ja tulevaisuudessa koetaan yhä enemmän niille suotuisia olosuhteita.

ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 3

-2,6 °C

Lappeenranta, Konnunsuo, 2.6.

+33,5 °C

Kankaanpää, Niinisalon lentokenttä, 25.6.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

150,2 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Kangasniemi kirkonkylä

4 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

21

Kesäkuussa helleraja ylittyi Suomessa 21 päivänä

KU U KAU S I KATSAUS

Kesäkuu oli ennätyslämmin Länsi-Suomessa

KUVA: HADASSA HOVESTADT

Kesäkuussa riitti aurinkoisia hellepäiviä ja Länsi-Suomessa kuukausi oli ennätyksellisen lämmin. Kuivuus päättyi monin paikoin kesäkuun viimeisen päivän rankkasateisiin. Samalla Päivö-myrsky teki tuhojaan Itä-Suomessa. Kesäkuu oli ennätyksellisen lämmin Länsi-Suomessa. Satakunnassa, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa kesäkuun keskilämpötila oli jopa 4–5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Myös muun muassa Kajaanissa saavutettiin 1800-luvun puoliväliin asti yltävän havaintohistorian korkein kesäkuun keskilämpötila. Pohjois-Suomessa lämpimin kesäkuu oli vuonna 1953 ja Itä-Suomessa enimmäkseen vuonna 1999. Etelä-Suomessa oli monin paikoin hieman tämänvuotista lämpimämpi kesäkuu vuosina 1936 ja 1999, paikoin myös vuosina 1876, 1889, 1896 ja 1917. Lähimpänä tavanomaista kesäkuun keskilämpötila oli Pohjois-Lapissa sekä paikoin itärajan tuntumassa. Kuitenkin näilläkin alueilla kesäkuu oli pari astetta normaalia lämpimämpi. Kesäkuu oli myös hyvin aurinkoinen. Suurimmassa osassa maata aurinko paistoi kesäkuussa 350–400 tuntia ja kuukausi oli yksi havaintohistorian aurinkoisimmista. Lämpötila ylitti 25 asteen hellerajan jossain päin maata joka päivä 10.6. ja 29.6. välillä ja Länsi-Suomessa lisäksi 1.6. Kesäkuussa 1999 oli niin ikään 21 hellepäivää, mikä on suurin kesäkuisten hellepäivien lukumäärä Suomessa viimeisten 60 vuoden aikana. Helteet painottuivat Länsi-Suomeen, missä

hellepäiviä oli enimmäkseen 10–15. Itä-Suomessa ja osassa Lappia oli 5–10 hellepäivää. Eniten hellepäiviä oli Turun Artukaisissa, yhteensä 17. Vuoden 1999 kesäkuussa oli yhtä monta hellepäivää Ylämään Ylijärvellä. Juhannuksen jälkeisellä viikolla mitattiin maan etelä- ja keskiosissa useana päivänä yli 30 asteen lämpötiloja. Kankaanpäässä mitattiin 25.6. peräti 33,5 °C, mikä on kaikkien aikojen toiseksi ylin kesäkuun lämpötila Suomessa. Myös juhannus oli suuressa osassa maata poutainen ja lämmin, joskin hellettä oli vain Etelä- ja Länsi-Suomessa. Lapissa oli juhannusyönä laajalti hallaa. Aivan kesäkuun alussa koillisesta virtasi viileää ilmaa Itä- ja Kaakkois-Suomeen ja kuukauden alin lämpötila, -2,6 °C, mitattiin 2.6. vastaisena yönä Lappeenrannan Konnunsuolla. Aurinkoisen hellesään vallitessa sateet jäivät monin paikoin hyvin vähäisiksi. Kesäkuun viimeisenä päivänä Päivö­ -myrskyn yhteydessä vettä tuli sitten senkin edestä. Itä-Uudeltamaalta aina Kainuuseen asti ulottuvalla kapealla vyöhykkeellä satoi vuorokauden aikana yli 50 mm. Pielaveden Venetmäessä satoi peräti 90,8 mm ja Kangasniemen kirkonkylässä 89,1 mm vuorokaudessa. Savonlinnan Punkaharjulla puolestaan satoi 73,3 mm jo 9.6. Lopulta osassa maata kesäkuun sademäärä oli

selvästi normaalia suurempi, mutta etenkin Länsi-Suomessa kuukausi oli kuiva. Ukkosia esiintyi kesäkuussa noin kolmanneksen keskimääräistä vähemmän. Eniten salamoi Itä-Suomessa 18.6.

KOVAT TUULET TEKIVÄT TUHOJA Kovat tuulet aiheuttivat kesäkuussa tuhoja Länsi-Suomessa 6.–7.6., Kainuussa 25.6. ja Itä-Suomessa 30.6. Länsi-Suomen tuulituhot aiheutti Skandinavian yli pohjoiseen liikkunut syvä matalapaine. Maa-alueilla tuulen nopeus oli puuskissa melko yleisesti yli 20 m/s. Vaasan Klemettilässä mitattiin jopa 26,7 m/s ja Kemi-Tornion lentoasemalla 25,1 m/s puhaltanut puuska. Paikoin merellä ja Lapin tuntureilla myrskysi. Myräkkä katkaisi sähköt useilta tuhansilta kotitalouksilta. Kainuussa tuhoja aiheuttivat 25.6. voimakkaat ukkospuuskat. Kajaanin lentoasemalla mittareihin osui 27,4 m/s puhaltanut puuska. Ensimmäisten arvioiden perusteella metsää kaatui noin 100 000 kuutiometriä. Mittavimmat tuulituhot aiheutti kuitenkin kesäkuun viimeisen päivän Päivö-myrsky, josta kerrotaan tarkemmin erillisessä artikkelissa sivulla 10. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 5

SÄÄKEHITYS KESÄKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

6.6. Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna syvä matalapaine liikkui Pohjanmereltä Skandinavian yli pohjoiseen aiheuttaen kovia tuulia Länsi-Suomessa. Merellä tuuli yltyi paikoin myrskyksi ja puuskissa tuulen nopeus oli 7. päivän vastaisena yönä etenkin Pohjanmaan rannikolla maa-alueillakin yleisesti yli 20 m/s, paikoin jopa yli 25 m/s.

14.6. Kesäkuun toisella viikolla PohjoisEurooppaan muodostui laaja korkeapaineen alue, jonka myötä sää oli aurinkoista ja päivisin jopa helteisen lämmintä. Korkeapainevoittoinen, lämmin ja aurinkoinen sekä pääosin poutainen sää jatkui lähes kesäkuun loppuun asti.

25.6. Juhannuksen jälkeisellä viikolla korkeapaineen keskus sijaitsi Itämeren ympäristössä. Lappia lukuun ottamatta lämpötila nousi useana päivänä 30 asteen vaiheille tai ylikin. Niinisalon lentokentällä Kankaanpäässä mitattiin peräti 33,5 °C. ­­ Lämpimimmän ilman alueen pohjois­ reunalla Kainuussa kehittyi voimakkaita ukkos­kuuroja. 30.6. Helteet väistyivät ja säätyyppi muuttui epävakaiseksi aivan kesäkuun lopulla laajan matalapaineiden alueen lähestyessä Suomea Atlantilta. Suomen yli itäkoilliseen liikkuneeseen rintamavyöhykkeeseen muodostui nopeasti syventynyt osakeskus, joka aiheutti hyvin kovia tuulia Itä-Suomessa ja voimakkaita rankkasateita etelärannikolta Koillismaalle asti yltävällä kaistaleella. 6 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

K E SÄ KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA KESÄKUUSSA 2020 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Kesäkuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi korkein yhdessä vuoden 2015 kesäkuun kanssa. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin kymmenyksen pienempi kuin vuosien 1981–2010 kesäkuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva kesäkuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson kolmanneksi pienin.

YHDYSVALLAT Laajat metsäpalot riehuivat Alaskan tundralla. Arizonassa koettiin viidenneksi suurin maastopalo osavaltion historiassa. TROOPPINEN MYRSKY CRISTOBAL 1. – 11. kesäkuuta 2020 Max. keskituulennopeus 26 m/s (95 km/h) Cristobal oli kolmas Atlantin merialueella havaittu trooppinen myrsky tänä vuonna. Koskaan aiemmin ei Atlantilla ole havaittu kolmea trooppista myrskyä näin aikaisessa vaiheessa vuotta.

EUROOPPA Koko Skandinavian alueella kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi. Suomessa monella havaintoasemalla koettiin mittaushistorian lämpimin kesäkuu. Norjassa kesäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

AASIA Aasiassa mitattiin mahdollisesti mittaushistorian korkein napapiirin pohjoispuolinen lämpötila, kun lämpötila kohosi 20. kesäkuuta jopa 38,0 asteeseen venäläisessä Verhojansk kaupungissa. Havainto on vielä Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) tarkistuksessa.

KARIBIAN ALUE Karibian alueella kesäkuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa kesäkuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

AFRIKKA Afrikassa kesäkuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli noin 13 miljoonaa neliökilometriä, mikä on hieman pienempi kuin keskimääräinen merijään laajuus kesäkuussa.

AUSTRALIA Suuressa osassa Australiaa kesäkuun olosuhteet olivat tavanomaista kuivemmat. Australiassa kuukauden sademäärä oli kolmanneksi pienin maan 121-vuotisessa mittaushistoriassa. UUSI-SEELANTI Uudessa-Seelannissa kesäkuu oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA KESÄKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202006 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 7

Sääpalvelua jo 1800-luvulla

8 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

H I STO RI I KKI

KUVASSA MAGNEETTISIA HAVAINTOLAITTEITA ILMATIETEEN LAITOKSEN KAISANIEMEN OBSERVATORIOSALISTA NOIN VUODELTA 1890.

Havainnot aloitettiin Helsingin yliopiston magneettisessa ja meteorologisessa observatoriossa Kaisaniemessä jokseenkin tasan 176 vuotta sitten 1.7.1844. Observatorio oli Ilmatieteen laitoksen edeltäjä. Alussa havainnontekijöinä oli kaksitoista ylioppilasta, jotka työskentelivät mittalaitteiden parissa 24/7 -vuorotyössä. Havaintoja kertyi vuodessa yli puoli miljoonaa. Helsingin observatorion kaltaisia laitoksia oli perustettu samoihin aikoihin parikymmentä Euroopan eri maihin. Lähin oli Pietarissa Venäjällä. Vuosikymmenien kuluessa magneettis-meteorologisten observatorioiden tehtävät Euroopassa muuttuivat meteorologian suuntaan ja sääpalveluihin, esimerkiksi sääennusteiden ja -karttojen tuotantoon. Ne tarjosivat hyödyllistä tietoa yhteiskunnalle ja sen eri aloille, kuten maanviljelylle ja merenkululle. Kun sähkölennätin keksittiin 1800-luvun puolivälissä, säätietoja voitiin välittää sähkökaapelien kautta eri maiden välillä. Näin saatiin nopeasti yleiskuva käynnissä olevasta säätilasta ja mahdollisista myrskyistä. Yhteistyötä ilmatieteen alalla koordinoi kansainvälinen Meteorologinen organisaatio (IMO), joka perustettiin vuonna 1872. Se oli nykyisen YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) edeltäjä. Suomessa kehitys kulki ilmatieteiden suuntaan samoin kuin muuallakin Euroopassa. Yliopiston magneettis-meteorologinen observatorio siirrettiin Suomen Tiedeseuran hallintaan Meteorologisen päälaitoksen nimellä vuonna 1881. Laitoksen johtajaksi nimitettiin Nils Karl Nordenskiöld (1837–1889) vuonna 1880. Nordenskiöldin tavoitteena oli luoda meteorologisesta laitoksesta ensi sijassa palvelulaitos, joten varsinainen tieteellinen tutkimus meteorologian ja magnetismin aloilla jäi taka-alalle. Ensimmäinen vaihe Meteorologisen päälaitoksen sääpalvelujen kehittämisessä oli vuonna 1881 aloitettu säätietojen kuukausittainen ruotsinkielinen julkaisu Månadsöfversigt af väderleksförhål­ landen i Finland. Nordenskiöld oli saanut Suomen lennätinpiiriltä luvan koota tiedot sääsähkeistä kymmeneltä kotimaiselta ja kuudelta venäläiseltä asemalta sääkatsausta varten. Kuukausikatsauksessa oli varsin kattavat tiedot päiväkohtaisista lämpötiloista ja ilmanpaineesta maaseutu- ja

Kuva 1: Näkymä Ilmatieteen laitoksen pihalle Kaisaniemessä 1900-luvun alussa. Kuvassa on useita sademittarien keräysastioita.

Kuva 2: Meteorologisen päälaitoksen toimittama sääkartta ja havaintotietoja sanomalehtiä varten vuodelta 1886. r­ annikkoasemilta. Osa tiedoista julkaistiin pääkaupunkiseudun sanomalehdissä. Päivittäisiä säätiedotuksia karttoineen pidettiin yleisölle näkyvillä ilmoituskaapeissa muun muassa Rautatieasemalla. Tämä perinne jatkui 1950-luvulle saakka. Sanomalehtiin painettuihin säätietojen ja kuukausikatsaukseen tulevien ilmatieteellisten aineistojen muokkaus vei paljon aikaa, eikä­ ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 9

henkilökuntaa ollut siihen riittävästi. Näistä syistä kuukausikatsausten julkaisu lopetettiin muutaman vuoden kuluttua. Uudelleen ne otettiin käyttöön vasta vuonna 1906, jonka jälkeen niiden julkaisu on jatkunut aina nykypäiviin saakka. Kyseessä oli säännöllisesti ilmestynyt julkaisu Kuukausi­ katsaus sään laatuun Suomessa, jonka sisältö oli koostettu Nordenskiöldin esikuvan mukaan. Siinä oli kahdentoista aseman lämpötila, tuulet, pilvisyystiedot, lumensyvyys ja sademäärä. Lisäksi oli yleiskatsaus sään kulusta kuukauden aikana. Vuonna 1885 Meteorologisessa päälaitoksessa alettiin laatia sääkarttoja, jotka perustuivat useiden kymmenien sääasemien tietoihin. Havaintotulokset tulivat sähkeinä Skandinaviasta ja Venäjältä. Sääkartat julkaistiin päivittäin sanomalehdissä. Ilmatieteen laitoksen sääpalvelut laajenivat 1800-luvun lopulla, kun valtakunnallisesti kattava sade- ja lumimittausverkosto perustettiin. Tarve tähän tuli 1800-luvun lopun suurtulvien aiheuttamista tuhoista, koska haluttiin saada luotettavaa tietoa sademääristä tulvien ennakointiin. Meteorologinen päälaitos siirrettiin vuonna 1919 Tiedeseuralta valtion laitokseksi maatalous­ ministeriön alaisuuteen Ilmatieteellisenä keskuslaitoksena. Silloin laitoksella oli eri puolilla Suomea noin 90 sääasemaa ja yli 150 sade- ja lumiasemaa tuottamassa säähavaintoja yhteiskunnan hyödyksi. Laitoksella ei tehty varsinaista tieteellistä tutkimustyötä ilmatieteiden alalla 1800-luvulla, sillä yleinen meteorologinen tietämys oli nykyaikaisessa mielessä vielä varsin kehittymätöntä. Laitoksen tärkeimpiin tehtäviin kuului koota sääasemien havainnot taulukkojulkaisuiksi eli vuosikirjoiksi, joita käytettiin lähinnä ilmastollisten muutosten seurantaan. Merkittävä osa näistä vanhoista tiedoista on nykyisin Ilmatieteen laitoksen ilmastotietokannassa. Helsingin Kaisaniemessä tehdyt meteorologiset havainnot muodostavat pisimmän havaintosarjan maassamme. Kokonaiskuva Suomen lämpötilan kehityksestä on saatavilla 1850-luvulta lähtien, kun käytössä on ollut useiden sääasemien havaintotietoja ympäri maata. Lisätietoja: Nevanlinna, Heikki, 2014. Jaakko Keränen Suomen ­ sääprofessori (https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/144225). Seppinen, Ilkka, 1988. Ilmatieteen laitos 1838– 1988. Heikki Nevanlinna, tutkimuspäällikkö (eläkkeellä) 10 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

KUVA: ILMATIETEEN LAITOS

PÄIVÖ- MY RSKY

Kesämyrsky Päivö aiheutti tuulituhoja Itä-Suomessa Helteinen kesäkuu päättyi koviin tuuliin ja rankkasateisiin, kun Suomeen etelästä saapuneeseen rintamavyöhykkeeseen muodostui Baltian yllä nopeasti syvenevä aaltohäiriö, joka Päivön päivänä 30. kesäkuuta liikkui Itä-Suomen yli pohjoiseen. Päivö-myrsky aiheutti paljon tuulituhoja Etelä-Karjalasta Kainuuseen ulottuvalla alueella ja katkaisi sähköt jopa noin 100 000 taloudelta sekä kaatoi metsää noin 400 000 kuutiometriä. Tuulen nopeus oli puuskissa yleisesti yli 20 m/s ja myrskyn pahiten runtelemilla alueilla Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa jopa yli 25 m/s. Myrskyyn liittyi myös hyvin runsaita sateita. Itä-Uudeltamaalta Kainuuseen asti ulottuvalla melko kapealla vyöhykkeellä vettä satoi vuorokauden aikana noin 50–90 mm. Nopeasti syvenevät säähäiriöt ovat usein hankalia ennustettavia säämalleille. Ensimmäisiä viitteitä runsaista sademääristä ja merellä vähän kovemmista tuulista säämallit antoivat kolme vuorokautta ennen myrskyä. Tilanne muuttui nopeasti Päivön päivän aamuna, jolloin Itä-Suomeen annettiin korkeimman vaaratason punainen tuulivaroitus (kuva).

Mika Rantanen ja Ilari Lehtonen

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: MATTI KÄMÄRÄINEN

Päivö-myrskyn voimakkain tuulen puuska, 27,4 m/s, mitattiin Kallaveteen työntyvällä niemellä Kuopion Ritoniemessä, missä myös keskituulen nopeudeksi mitattiin 21,4 m/s. Sisämaan järviasemilla myrskyrajan 21 m/s ylittävät keskituulen nopeudet ovat hyvin harvinaisia. Pielaveden Venetmäessä puolestaan ropisi Päivön päivänä sadetta peräti 90,8 mm vuoro­kaudessa.

ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila kesäkuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot kesäkuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen kesäkuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA KESÄKUUSSA

Arktinen merijää peitti kesäkuussa 10,3 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 1,4 miljoonaa neliökilometriä eli noin kymmenyksen vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Merijään laajuus kesäkuussa oli analyysituotteesta riippuen havaintohistorian kolmanneksi, neljänneksi tai viidenneksi pienin. Pienin kesäkuun laajuus on mitattu vuonna 2010. Merijään laajuus oli kesäkuussa selvästi alle keskiarvon useilla Pohjoisen jäämeren reuna-­ alueilla, etenkin itäisellä Barentsinmerellä ja Karanmerellä Novaja Zemljan läheisyydessä, sekä pohjoisella Laptevinmerellä, jossa merialue oli lähes jäätön. Siperian arktisella alueella lämpötilat ovatkin olleet erityisen koholla kesäkuussa. Myös Itä-Siperian merellä ja Tšuktšimerellä, sekä Kanadan arktisella alueella merijäätä oli keskimääräistä vähemmän. ­Ainoastaan muutamilla alueilla merijäätä on ollut kesäkuussa keskimääräistä enemmän.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella kesäkuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta kesäkuussa 2020.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Niinisalon lentokentällä Kankaanpäässä 25.6. mitattu 33,5 °C on kaikkien aikojen toiseksi ylin kesäkuun lämpötila Suomessa ja uusi Satakunnan maa­ kunnan lämpöennätys. Kesäkuun lämpöennätys Suomessa on Ähtärissä 24.6.1935 mitattu 33,8 °C ja Satakunnan aiempi lämpöennätys oli Porissa 13.7.2010 mitattu 33,4 °C.

ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä KESÄ KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Kesäkuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä K E SÄKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 17

KESÄKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

PVM

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

1981– 2010

16,3

12,5

25,6

28.

9,2

8.

26,8

41

14,1

16.

2

0

JOMALA JOMALABY

17,0

13,3

29,1

28.

4,2

4.

35,1

53

14,9

16.

7

1

HELSINKI KAISANIEMI

17,9

14,6

28,0

27.

7,6

2.

74,5

57

26,4

30.

5

1

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

18,4

14,6

30,9

25.

5,6

2.

77,4

61

37,2

30.

11

3

JOKIOINEN ILMALA

18,1

14,0

30,6

25.

4,9

3.

32,2

63

16,2

30.

12

4

KOUVOLA ANJALA

18,0

14,7

31,7

25.

2,1

2.

102,9

59

49,4

30.

11

4

KANKAANPÄÄ NIINISALO

18,6

13,6

32,0

25.

6,5

3.

65,1

72

29,0

30.

16

3

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

17,9

13,7

31,8

25.

1,7

4.

57,3

67

37,2

30.

10

3

SAVONLINNA PUNKAHARJU

16,8

14,4

29,2

25.

3,9

2.

130,6

58

73,3

9.

8

2

SEINÄJOKI PELMAA

18,0

13,8

32,6

25.

4,2

10.

20,5

55

12,0

6.

16

3

KUOPIO MAANINKA

18,0

14,1

30,4

25.

3,7

4.

76,1

66

63,3

30.

9

3

LIEKSA LAMPELA

16,5

13,6

28,6

25.

2,5

2.

37,0

68

7,8

26.

6

2

SIIKAJOKI RUUKKI

16,9

13,1

29,6

25.

2,0

10.

36,6

50

24,9

30.

3

2

SUOMUSSALMI PESIÖ

16,0

12,3

26,6

14.

4,0

28.

87,7

61

41,8

30.

5

1

ROVANIEMI APUKKA

15,7

12,3

27,1

22.

3,7

28.

47,6

58

16,1

30.

4

2

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

15,4

11,6

27,9

14.

3,8

20.

63,9

56

20,6

7.

6

2

INARI SAARISELKÄ

12,3

9,7

25,1

13.

0,7

20.

72,8

62

19,8

29.

1

1

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

9,4

7,5

23,3

21.

1,0

17.

11,2

42

7,2

30.

0

0

UTSJOKI KEVO

11,0

9,6

26,0

21.

0,9

10.

50,3

50

16,2

29.

3

1

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

30.6.

PAIKKAKUNTA

2020

1981–2010

UTÖ

390,3*

308

MAARIANHAMINA

388,9

296

TURKU

368,0

276

HKI-VANTAA

365,3

266

KOTKA

369,2

285

JOKIOINEN

363,6

255

KOUVOLA

361,2

250

JYVÄSKYLÄ

371,3*

247

SEINÄJOKI

359,5

273

KUOPIO

387,2

258

OULU

414,0

296

ROVANIEMI

369,2

271

SODANKYLÄ

377,0*

261

UTSJOKI

300,8

220

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

KESÄKUUN MAASALAMATIHEYS

K E SÄ KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 30 –35 Ennuste on tehty 16.7.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

20.7.–26.7.

27.7.–2.8.

3.8.–9.8.

10.8.–16.8.

17.8.–23.8.

24.8.–30.8.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F J UNE 2020

Record warm June in Western Finland There were plenty of warm and sunny days in June. In Western Finland, it was eventually the warmest June in record. On the last day of June, windstorm Päivö caused damage in Eastern Finland and brought exceptionally heavy precipitation in many places. The mean temperature in June was record high in Western Finland. In the regions of Satakunta, Pirkanmaa, Southern Ostrobothnia and Central Finland, the deviation from the long-term average temperature was as large as 4–5 °C. Temperatures were closest to the average in northernmost Lapland and along the Finnish-Russian border in Karelia. Even in these regions, it was a couple of degrees Celsius warmer June than usually. In Northern Finland, the warmest June in record was in 1953 and in Eastern Finland mostly in 1999. In Southern Finland, June was in many locations slightly warmer in 1936 and 1999 than in this year, in some places also in 1876, 1889, 1896 and 1917. June was moreover one of the sunniest in record. In most of Finland, the monthly count of sunshine hours varied between 350 and 400 hours. The number of hot days with daily maximum temperature above 25 °C was mainly 10–15 in Western Finland and 5–10 in Eastern Finland and in parts of Lapland. The highest number of hot days was 17, recorded in Artukai­ nen, Turku. During the week after Midsummer, temperature reached 30 °C on several days in the southern and central parts of Finland. On the 25th, even as high temperature as 33.5 °C was measured at Niinisalo Airfield in Kankaanpää. It was the second highest temperature ever recorded in June in Finland and

a new regional warm-temperature record for the region of Satakunta. Many regions suffered from drought in June. Particularly in Western Finland, precipitation levels remained below the average. On the other hand, parts of Finland received excessive rainfall on the last day of June. On that day, a rapidly deepening low that passed over Eastern Finland generated 50 to 90 mm of rain in a narrow area stretching from Eastern Uusimaa to Kainuu. In Venetmäki, Pielavesi, it rained even 90.8 mm within a day. In addition, the cyclone, named as windstorm Päivö, caused gale-force winds with gust speeds between 20 and 27 m/s. In Ritoniemi, Kuopio, even a 10-minute sustained wind speed of 21.4 m/s was measured with a maximum gust speed of 27.4 m/s. The windstorm left approximately 100 000 households without electricity. High winds with gust speeds widely over 20 m/s caused damage and left thousands of households without electricity also in Western Finland on 6 and 7 June. In inland stations, a maximum gust of 26.7 m/s was measured in Klemettilä, Vaasa. Moreover, in the region of Kai­ nuu downbursts associated with thunderstorms blow down approximately 100 000 cubic metres of timber on 25 June. In this occasion, a maximum gust of 27.4 m/s was measured at Kajaani Airport. Ilari Lehtonen

-2.6 °C Lappeenranta,

Konnunsuo, 2.6.

+33.5 °C Kankaanpää,

Niinisalo Airfield, 25.6.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: JUNE 2020

• Globally, temperatures last month were 0.53°C warmer than the average June from 1981-2010, almost tied as the warmest June in this record and with the Siberian Arctic experiencing the most above-average conditions. • In Europe, temperatures were far above average in the north but below average in the south, overall tying as the second warmest European June for in our record. Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi