12/2020 — Leutojen joulukuiden sarja sai jatkoa — Jääkauden voittajat
S ISÄLTÖ
12/2020
Pääkirjoitus — 3 Leutojen joulukuiden sarja sai jatkoa — 4 Sääkehitys joulukuussa — 6 Joulukuun säätapahtumia maailmalta — 7 Jääkauden voittajat — 8 Ilmastollinen vertailukausi vaihtuu pian — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä joulukuussa — 16 Joulukuun kuukausitilasto — 18 Joulukuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of December 2020 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. JOULUKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
ILMASTOKATSAUS 22. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2020-12-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Joona Kotilainen
TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hada Ajosenpää Ilari Lehtonen
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Mistä löytyy tietoa säävuodesta 2020? Joulukuun Ilmastokatsaus kertoo tuttuun tapaan kuukauden huomattavista säätapahtumista, poimii esille mielenkiintoiset mittarilukemat sekä esittää havaintotilastoja graafeina ja taulukkoina. Vuoden 2020 muut kuukausikatsaukset löytyvät Ilmastokatsaus.fi -verkkosivustolta digilehtinä. Niistä saa kattavan kuvan Suomessa ennätyksellisen lämpimän vuoden 2020 säätapahtumista, mutta yksittäisten katsausten läpikäynti vaatii lukijalta aikaa ja viitseliäisyyttä. Nopeasti yleiskuvaa kaipaavalle lukijalle ilmestyy helmikuun alussa uusi julkaisu, joka vetää yhteen koko säävuoden 2020. Ilmastovuosikatsaus 2020 näyttää vuosikeskilämpötilan ja -sadesumman vaihtelut Suomen kartalla sekä esittää kuukausien välisiä vaihteluita. Se esittelee myös vuoden merkittävimmät ilmiöt Suomen säässä ja merialueilla. Mukana ei ole pelkästään kuukausikatsauksista poimittuja tietoja, vaan laadimme vuodesta tiivistelmän ja uusia analyysejä. Erityisesti merialueiltamme vuosikatsaus kokoaa yhteenvedon, jossa on tietoa muun muassa merellisistä lämpöaalloista, jääpeitteestä, merenpinnan korkeudesta ja aallokosta. Yksittäisen vuoden sää vaihtelee, mutta pitkät aikasarjat kertovat käynnissä olevasta ilmastonmuutoksesta. Katsaus kuvaa miten muutos näkyy Suomen, arktisen alueen ja koko maapallon kattavissa ilmastoaineistoissa. Useat ilmastokeskukset julkaisevat tammikuussa englanninkielisiä vuosikatsauksia tarkastellen koko maapalloa. Tässä on lista omista suosikeistani: COPERNICUS-palvelu ehti ensimmäisenä kertoa vuoden 2020 olleen lämpimin mitattu Euroopassa. Maailman ilmatieteen järjestön ilmastojärjestelmän vuosikatsaukset ovat monipuolisia ja sisältävät muun muassa kuvauksen huimasti kasvavasta valtamerten lämpösisällöstä. Hiilidioksidin ja metaanin osalta perusteelliset yhteenvedot laatii Global Carbon Project. Näihin voi tutustua Ilmastovuosikatsaustamme odotellessa!
HEIKKI TUOMENVIRTA Ryhmäpäällikkö
Helmikuun alussa ilmestyy uusi julkaisu, joka vetää yhteen koko säävuoden 2020
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 3
-41,1 °C
Utsjoki, Kevojärvi, 27.12.
+8,5 °C
Kökar, Bogskär, 6.12.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
102,7 mm Kuukauden suurin sademäärä, Jomala, Jomalaby
4 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
8 min
Joulukuu oli pilvinen kuukausi. Esimerkiksi Seinäjoen Pelmaalla aurinko paistoi vain 8 minuuttia.
KU U KAU S I KATSAUS
Leutojen joulukuiden sarja sai jatkoa Ennätyksellisen lämmin säävuosi jatkui hyvin leutona loppuun saakka, kun joulukuu oli kahdeksantena vuonna peräkkäin tavanomaista lauhempi. Joulu oli etelä- ja länsirannikon läheisyydessä laajalti lumeton.
KUVA: ILARI LEHTONEN
Joulukuun keskilämpötila oli kahdeksantena vuonna peräkkäin selvästi vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Suurimmassa osassa maata keskilämpötilan poikkeama normaalista oli 3–6 astetta, mutta Tornionlaaksossa enimmillään peräti 7–8 astetta. Ahvenanmaalla ja osassa Tornionlaaksoa yhtä leuto joulukuu toistuu tilastojen mukaan harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Joulukuun sademäärä vaihteli normaaliarvojen molemmin puolin. Ahvenanmaalla ja Länsi-Lapissa sekä Satakunnasta kohti Kainuuta ulottuvalla vyöhykkeellä satoi monin paikoin noin puolitoistakertaisesti tavanomaiseen verrattuna, kun taas Pohjois-Lapissa, Vaasan seudulla ja osassa Itä-Suomea sekä paikoin Etelä-Suomessa satoi normaalia vähemmän. Kuukauden suurin sademäärä oli Jomalan Jomalabyssä mitattu 102,7 mm ja pienin Inarin Nellimissä mitattu 16,3 mm. Joulukuun suurin vuorokausisademäärä oli Tornion Torpissa 27.12. mitattu 21,6 mm.
LAUHA JA PILVINEN SÄÄ VALLITSI LÄHES KOKO KUUKAUDEN Joulukuun alkupuolen ajan Suomen itäpuolella Venäjällä oli vahva korkeapaine, joka pysytteli melkein paikoil-
laan. Meillä vallitsi etelän tai kaakon puoleinen ilmavirtaus ja enimmäkseen pilvinen sää. Lähinnä Kaakkois-Suomessa aurinko pääsi välillä näyttäytymään. Runsaan pilvisyyden takia pakkanen oli heikkoa, vaikka kaakosta virtasi välillä mantereisen viileää ilmaa. Lauhimmillaan sää oli heti kuukauden alussa sekä itsenäisyyspäivän tienoilla, jolloin etelästä pääsi virtaamaan leutoa ja kosteaa ilmaa. Itsenäisyyspäivänä 6.12. mitattiin Kökarin Bogskärissä myös kuukauden ylin lämpötila, 8,5 °C. Joulunalusviikolla Venäjän korkeapaine siirtyi vähän etelämmäs ja lounaasta pääsi virtaamaan Suomeen hyvin lauhaa ilmaa. Joulukuun 20. päivän tienoilla lämpötila nousi etelä- ja lounaisrannikolla 7 asteen vaiheille ja Lappia myöten oli suojasäätä. Yhtenäisen lumipeitteen raja vetäytyi suunnilleen linjalle Joensuu – Kajaani – Oulu. Maan keskiosiin satoi kuitenkin uusi lumipeite joulukuun 23. päivänä, mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa joulu oli Vaasan tienoille asti rannikoiden läheisyydessä laajalti lumeton. Eteläisimmillään valkeaa joulua vietettiin Uudenmaan pohjoisosissa. Joulunpyhinä sää viileni hieman koko maassa ja Koillis-Lappiin virtasi koillisesta hyvinkin kylmää ilmaa. Tapaninpäivänä pakkanen kiristyi siellä nopeasti 30–40 asteen välille, ja 27.12.
Utsjoen Kevojärvellä mitattiin kuukauden alin lämpötila, -41,1 °C. Viimeksi joulukuussa oli mitattu alempi lämpötila vuonna 1995 ja alle -40 asteen lämpötila vuonna 2002. Kylmä sääjakso jäi hyvin lyhyeksi eteläisen ilmavirtauksen voimistuttua joulun jälkeen, ja joulukuun viimeisinä päivinä sää oli jälleen koko maassa melko lauhaa. Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudenmaan rannikolla oli lumetonta edelleen vuoden päättyessä. Muuallakin lumipeite oli vuodenaikaan nähden tavanomaista ohuempi. Maan keskiosissa lunta oli vuodenvaihteessa enimmäkseen 5–20 cm ja eniten lunta oli joulukuun päättyessä Enontekiön Kaaresuvannossa, missä lumensyvyys oli 50 cm. Joulukuu oli kaiken kaikkiaan hyvin pilvinen kuukausi. Maan etelä- ja keskiosissa aurinko paistoi joulukuussa useimmilla paikoilla vain 1–10 tuntia. Ainoastaan Kaakkois-Suomessa aurinko paistoi paikoin tätä enemmän. Seinäjoen Pelmaalla aurinko paistoi koko kuukauden aikana vain noin 8 minuuttia. Sotkamossa ja Oulussa aurinko pilkahti alle minuutin ajan, ja Lapissa aurinko ei paistanut joulukuussa lainkaan, Pohjois-Lapissa toki kaamoksen takia. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 5
SÄÄKEHITYS JOULU KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
6.12. Joulukuun alussa Venäjällä oli vahva korkeapaine ja meillä vallitsi enimmäkseen etelän tai kaakon puoleinen ilmavirtaus. Itsenäisyyspäivänä etelästä virtasi lauhaa ilmaa, mutta seuraavina päivinä kaakosta alkoi virrata viileämpää mantereista ilmaa. Länsi-Euroopassa oli alkukuusta ajoittain melko viileää.
13.12. Venäjän vahva korkeapaine pysytteli joulukuun alkupuolen ajan lähes paikoillaan, ja Atlantin matalapaineet jäivät pääosin kauas Suomen länsipuolelle. Kaakkoisessa virtauksessa meillä vallitsi pääosin pilvipoutainen sää ja pakkanen oli heikkoa.
20.12. Joulunalusviikolla Atlantin matalapaineet pääsivät paremmin vaikuttamaan Suomen säähän ja ilmavirtaus kääntyi lounaiseksi. Lounaisvirtaus toi koko maahan hyvin lauhaa ilmaa. Lämpötila nousi Lappia myöten plussan puolelle ja etelärannikolla lämpötila pysyi useana päivänä 5–7 asteen vaiheilla.
26.12. Joulunpyhinä Suomeen kuroutui pohjoisesta korkeapaineen selänne ja samalla sää viileni. Maan etelä- ja keskiosissa oli pilvisen sään vallitessa vain heikkoa pakkasta, mutta Koillis-Lappiin virtasi idästä hyvin kylmää ilmaa ja siellä pakkanen kiristyi 30–40 asteen välille. Kylmä sääjakso jäi kuitenkin hyvin lyhytkestoiseksi.
6 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
J O U LU KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA JOULUKUUSSA 2020 ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli vajaat 10 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 joulukuun keskiarvo. Joulukuun merijään laajuus oli kolmanneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Joulukuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli NOAA:n analyysin mukaan vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kahdek sanneksi korkein.
EUROOPPA Joulukuu oli Euroopassa mittaushistorian neljänneksi lämpimin. YHDYSVALLAT Joulukuun keskilämpötila oli kaikissa osavaltioissa pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Etenkin maan länsi-, pohjois- ja koillisosissa oli tavanomaista lämpimämpää.
AASIA Aasiassa joulukuun keskilämpötila on viimeksi ollut yhtä lähellä pitkän ajan keskiarvoa vuonna 2012. SYKLONI YASA Sykloni Yasa rantautui 17. joulukuuta Fidžille voimakkaimman kategorian 5 hirmumyrskynä Saffirin-Simpsonin asteikolla. Rankkasateet ja kovat tuulet aiheuttivat suurta vahinkoa infrastruktuurille ja maanviljelylle. Alustavien arvioiden mukaan menetykset olivat satojen miljoonien dollarien arvoisia. AFRIKKA Afrikassa joulukuu oli e nnätyksellisen lämmin.
ETELÄ-AMERIKKA Joulukuu oli yhdessä vuoden 2016 joulukuun kanssa mittaus historian neljänneksi lämpimin joulukuu.
AUSTRALIA Australiassa joulukuu oli neljänneksi sateisin vuoteen 1900 ulottuvan mittaushistorian aikana.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli joulukuussa lähellä tavanomaista.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA JOULUKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA Surface air temperature anomaly for December 2020 Surface air temperature anomaly for December 2020 Surface air temperature anomaly for December 2020 MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Global Global
Europe Europe
111111 66 6 44 4 22 2 0 0°C 0°C°C
Date created: 2021-01-03
Date created: 2021-01-03
Date created: 2021-01-03
LISÄTIETOA
-2-2 -2 -4-4 -4 -6 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202012 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-11 -11
-11
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 7
ääkauden J voittajat
8 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
JÄÄKAUD ET
Ihmisiä sinnitteli Euroopassa viime jääkaudella jopa sen kylmimmässä vaiheessa. Nyt ihmisen toiminnasta johtuva ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus näyttää lykkäävän seuraavan jääkauden alkua.
KUVA: HADA AJOSENPÄÄ
Mannerliikunnot muokkaavat maapallon ilmastoa muokatessaan maapallon maa-meri jakaumaa, merivirtoja, maan pinnanmuotoja ja ilmakehän koostumusta. Mannerliikuntoja pidetään perimmäisenä syynä sille, että satojen miljoonien vuosien aikaskaalassa esiintyy jääkausiaikoja. Jääkausiaikoina maapallon ilmasto vaihtelee kylmien jääkausien ja lauhojen välikausien välillä johtuen vaihteluista Maan kiertoradassa ja pyörimisakselissa, mitkä määräävät Auringosta maahan tulevan säteilyn jakautumisen eri vuodenajoille ja leveyspiireille. Tähtitieteellisen jääkausiteorian mukaan pohjoisille leveysasteille kesäisin saapuvan auringonsäteilyn määrä selittää jääkausien kehityskulkua. Kun pohjoiset alueet saavat kesällä niin vähän säteilyä, ettei talven aikana satanut lumi ehdi kesän aikana sulaa, voi jäätiköiden kertyminen alkaa, mikä kymmenien tuhansien vuosien kuluessa johtaa mannerjäätiköiden syntyyn. Kuva 1 esittää kesäkuussa leveyspiirille 60°N saapuvan auringonsäteilyn määrää ajanjaksolla, joka ulottuu 150 000 vuoden päästä menneisyydessä aina 100 000 vuoden päähän tulevaisuudessa. Viime jääkausi, Veiksel, alkoi noin 115 000 vuotta sitten, kun pohjoiset alueet saivat varsin niukasti säteilyä. Veiksel-jääkauden kylmimmässä vaiheessa noin 20 000 vuotta sitten maapallon ilmasto oli eri arvioiden mukaan 4–9 astetta nykyistä kylmempi ja laajat mannerjäätiköt peittivät Euroopan ja Pohjois-Amerikan pohjoisosia. Vas-
taavasti, kun pohjoiset leveysasteet saivat varsin runsaasti säteilyä noin 11 500 vuotta sitten, maapallon ilmasto lämpeni niin paljon, että Veiksel-jääkausi päättyi ja alkoi nykyinen lauha välikausi, Holoseeni-interglasiaali. Pelkät vaihtelut pohjoisten leveysasteiden saaman auringonsäteilyn määrässä eivät riitä selittämään jääkausien alkuja ja päättymisiä, vaan niiden aiheuttamia muutoksia on voimistanut ilmastojärjestelmä. Ilmaston viiletessä, kun lunta ja jäätä alkaa kertyä, ne heijastavat maahan tulevaa säteilyä aiempaa enemmän takaisin avaruuteen ja ilmasto jäähtyy entisestään. Tämä ilmiö on albedon eli kokonaisheijastavuuden takaisinkytkentä, joka toimii vastakkaiseen suuntaan ilmaston lämmetessä: lämpimämmässä ilmastossa lumi ja jää sulavat ja niiden alta paljastuvat tummemmat pinnat imevät tulevaa auringonsäteilyä aiempaa enemmän voimistaen lämpenemistä. Muita tärkeitä ilmastojärjestelmän takaisinkytkentöjä jääkausien kehityksessä ovat muutokset hiilen ja veden kierrossa sekä maa-alueiden kasvillisuudessa. Tutkimusten mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vaihteli viime jääkauden aikana 180 ja 300 ppm:n (miljoonasosaa) välillä. Viime jääkauden kylmimmän ilmaston arvioidaankin johtuneen pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköistä, ilmakehän alentuneesta hiilidioksidipitoisuudesta (alimmillaan 180 ppm), pienentyneestä kasvillisuuden alasta ja ilmakehän kohonneesta hiukkaspitoisuudesta.
Kuva 1. Kesäkuussa leveyspiirille 60°N saapuvan auringonsäteilyn määrän vaihtelu 150 000 vuoden takaa menneisyydestä 100 000 vuoden päähän tulevaisuuteen ulottuvalla ajanjaksolla.
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 9
VER TA ILUKAUSI
JÄÄKAUSIEN TUTKIMINEN TIETOKONEMALLINNUKSIN
SEURAAVAA JÄÄKAUTTA EI TULE AINAKAAN 50 000 VUOTEEN
Ilmaston muuttumista 100 000 vuoden aikaskaalassa mallinnetaan tietokonemalleilla, jotka jäljittelevät maapallon ilmastojärjestelmää (ilmakehä, maa-alueet, meret, kasvillisuus ja jäätiköt) syöttötietoinaan ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden vaihteluiden lisäksi maan kiertoradan ja pyörimisakselin vaihteluista johtuvat Auringosta Maahan tulevan säteilyn jakautumisen vaihtelut. Näillä karkean erottelukyvyn ilmastojärjestelmämalleilla on pystytty onnistuneesti simuloimaan viime jääkauden alku, kulku ja päättyminen.
Seuraavan jääkauden alkamisen määräävistä tekijöistä tärkeimmät ovat pohjoisten leveysasteiden kesäisin saaman auringonsäteilyn määrä ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus. Lähivuosituhansina Maan kiertoradan soikeus on pieni, mikä vaimentaa kiertoradan ja pyörimisakselin muutosten vaikutusta auringonsäteilyn jakautumisen muutoksiin (kuva 1) ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden rooli seuraavan jääkauden ajoittumisen määrääjänä kasvaa. Tietokonelaskelmien perusteella nykyinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (yli 400 ppm) lykkääkin seuraavan jääkauden alkua ainakin 50 000 vuoden päähän. Tietokonemallinnuksissa ja verrattaessa nykyistä maan kiertoradan ja pyörimisakselin vaiheita menneisyydessä esiintyneisiin, on todettu, että jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi alle 240 ppm, olisi maapallon ilmasto paraikaa viilenemässä. Täten, jos ihminen keksii tehokkaan keinon poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, ei ole suositeltavaa laskea pitoisuutta alle esiteollisen ajan tason 280 ppm.
JÄÄKAUDEN AJAN ASUTUS EUROOPASSA Euroopassa jääkaudella eläneistä ihmisistä on tehty paljon arkeologisia löydöksiä. Ihmisten jääkauden aikaista kokonaismäärää ei kuitenkaan ole osattu määrittää. Jääkauden ilmastoon perustuen on laskettu, että viime jääkauden kylmimpänäkin aikana – noin 20 000 vuotta sitten mannerjään ulottuessa Pohjois-Euroopasta aina Britteinsaarille ja Saksaan – Euroopassa olisi teoriassa voinut elää jopa 130 000 ihmistä.
Ilmastollinen vertailukausi vaihtuu pian Vuoden 2020 päättyessä päättyi myös 30-vuotiskausi 1991–2020, joka tullaan ympäri maailmaa ottamaan käyttöön Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) uudeksi viralliseksi vertailukaudeksi, jolla kuvataan vallitsevan ilmaston olosuhteita. Suomessa Ilmatieteen laitos ottaa uuden vertailukauden käyt-
10 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
Natalia Korhonen
töön arviolta loppuvuodesta 2021, ja uusi vertailukausi tulee korvaamaan kauden 1981–2010. Peräti kuusi Suomen kymmenestä lämpimimmästä vuodesta 1900-luvun alusta lukien sijoittuu viimeisten kymmenen vuoden ajalle. Näin ollen lämpötilan vertailuarvot tulevat nousemaan uuden vertailukauden käyttöönoton yhteydessä. Vertailukauden päivittäminen onkin ilmaston lämmetessä tärkeää, jotta vertailukausi kuvaisi mahdollisimman hyvin nykyisen ilmaston olosuhteita. Yleisenä käytäntönä ovat 30 vuoden mittaiset vertailukaudet, joita tuotetaan nykyään kymmenen vuoden välein. Ilari Lehtonen
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: HEIKKI KETOLA
Vuosi 2020 oli Suomessa noin 2,5 °C pitkän ajan keskiarvoa eli vuosien 1981–2010 keskiarvoa lämpimämpi. Lappia lukuun ottamatta vuosi oli säähavainto historian lämpimin. Suomen kymmenestä lämpimimmästä vuodesta kuusi on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana.
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila joulukuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot joulukuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen joulukuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA JOULUKUUSSA
Arktisella alueella merijää peitti joulukuussa noin 11,7 miljoonaa neliökilometriä, ja jäällisen alueen laajuus oli vajaat 10 % vuosien 1981–2010 joulukuun keskiarvoa pienempi. Vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella merijään laajuus on kahtena vuonna ollut joulukuussa vielä pienempi. Barentsinmeren pohjoisosassa ja lounaisella Karanmerellä jäätä oli kuitenkin ennätyksellisen vähän. Marraskuuhun verrattuna Laptevinmeri ja Itä-Siperian meri jäätyivät joulukuussa umpeen. Myös Hudsoninlahdella ja Tšuktšimerellä jään määrä lisääntyi merkittävästi. Sen sijaan Barentsinmeri, Karanmeren länsiosat ja Beringinmeri pysyivät pääosin jäättöminä. Viimeksimainituilla merialueilla jäätilanne myös poikkesi eniten tavanomaisesta. Jäätä oli tavanomaista vähemmän myös Tšuktšimerellä, Kanadan arktisen saariston kaakkoisosissa ja Baffininlahdella. Huippuvuorten lounaispuolella sekä Hudsoninlahden eteläosissa jäätä oli hieman keskimääräistä enemmän.
Arctic sea-ice concentration for December 2020 Arctic sea-ice concentration for December 2020
Average concentration Average concentration ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Tuesday 01 December 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Tuesday 01 December 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
100 100 8080 6060 %% 4040
Date created: 2021-01-03
Date created: 2021-01-03
2020 Average ice edge December 1981-2010 Average ice edge December 1981-2010
00
Anomaly Anomaly
100 100 75 75 50 50 25 25 0 0%% -25 -25 -50 -50 -75 -75
-100 -100
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella joulukuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen jakson 1981-2010 keskiarvosta joulukuussa 2020. keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Vaikka joulukuu oli selvästi tavanomaista leudompi, Utsjoen Kevojärvellä 27.12. mitattu -41,1 °C oli alin joulukuun lämpötila Suomessa 25 vuoteen ja ensimmäinen -40 asteen alitus joulukuussa sitten vuoden 2002. 2000-luvulla -40 asteen raja on alittunut noin joka toisena talvena, useimmiten tammitai helmikuussa.
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä J OU LU KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Joulukuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä J O U LU KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 17
JO ULUKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15.PÄIVÄNÄ MM CM
2020
1981– 2010
2020
PVM
2020
PVM
2020
1981– 2010
2020
PVM
2020
1981– 2010
4,1
1,2
7,6
5.
-1,1
13.
67,5
55
10,6
15.
0
2
JOMALA JOMALABY
3,6
-0,4
8,0
6.
-3,1
26.
102,7
59
13,1
4.
0
5
HELSINKI KAISANIEMI
1,9
-2,0
6,8
20.
-3,1
11.
56,7
58
9,7
15.
0
8
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
0,9
-3,2
6,6
20.
-7,9
10.
60,9
58
6,9
15.
0
6
JOKIOINEN ILMALA
0,3
-3,9
6,2
21.
-6,5
10.
48,0
47
7,3
30.
0
8
KOUVOLA ANJALA
0,4
-4,3
5,5
20.
-5,3
10.
57,9
60
9,4
30.
0
11
KANKAANPÄÄ NIINISALO
0,0
-4,6
5,7
20.
-5,3
14.
67,3
53
14,3
11.
0
12
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
-1,1
-6,2
4,9
21.
-6,9
11.
53,1
47
7,3
16.
2
15
SAVONLINNA PUNKAHARJU
-1,8
-6,0
3,9
20.
-10,1
11.
33,3
52
7,3
16.
5
16
SEINÄJOKI PELMAA
0,0
-5,0
6,3
21.
-7,5
2.
30,3
39
4,8
30.
0
11
KUOPIO MAANINKA
-1,6
-6,8
4,3
21.
-10,8
18.
50,5
47
9,3
21.
3
15
LIEKSA LAMPELA
-3,0
-8,0
3,8
21.
-16,1
18.
48,0
45
11,1
31.
3
18
SIIKAJOKI RUUKKI
-1,6
-7,0
5,2
21.
-12,8
18.
43,9
37
6,0
29.
6
14
SUOMUSSALMI PESIÖ
-4,4
-9,3
2,7
21.
-19,8
18.
55,1
49
9,6
16.
18
27
ROVANIEMI APUKKA
-4,0
-10,7
3,3
21.
-26,3
18.
48,1
37
9,0
6.
14
19
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
-5,2
-11,7
1,8
21.
-26,1
18.
39,9
34
9,5
6.
25
30
INARI SAARISELKÄ
-6,7
-10,9
0,9
3.
-30,6
26.
24,2
37
4,6
6.
18
38
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-6,5
-11,7
1,9
21.
-18,9
27.
33,4
44
8,8
27.
20
41
UTSJOKI KEVO
-8,8
-12,3
2,5
3.
-39,0
27.
24,8
25
4,5
20.
15
32
LUMENSYVYYS
AURINGONPAISTETUNNIT 15.12.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2020
1981–2010
UTÖ
5,7*
26
MAARIANHAMINA
2,6
26
TURKU
5,1
27
HKI-VANTAA
9,4
26
KOTKA
16,7
22
JOKIOINEN
7,6*
25
KOUVOLA
7,8
16
JYVÄSKYLÄ
1,5*
14
SEINÄJOKI
0,1
18
KUOPIO
2,4
12
OULU
0,0
8
ROVANIEMI
0,0
3
SODANKYLÄ
0,0*
1
UTSJOKI
0,0
0
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
18 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
31.12.
J O U LU KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 4 – 9 Ennuste on tehty 21.1.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
25.1.–31.1.
1.2.–7.2.
8.2.–14.2.
15.2.–21.2.
22.2.–28.2.
1.3.–7.3.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 12/2020
F M I ’S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F D E C E M B ER 2020
Mild December ended the record warm year Except in Lapland, 2020 was the warmest year in record in Finland. The record warm year ended with a considerably mild month as the mean temperature in December was 3–6 °C above the long-term average in most of Finland. It was already the eighth year in a row with mean temperature in December considerably above the long-term average from 1981–2010. In the Åland Islands and locally in Torne Valley, the month was exceptionally mild and in Torne Valley, the mean temperature was locally even 7–8 °C above the average. A large high pressure situated in Russia dominated the weather during the first half of December. This period saw mainly cloudy and somewhat mild weather, temperatures mainly being not much below 0 °C even at the coldest. The warmest temperature in December, 8.5 °C, was measured on the 6th on Bogskär islets in Kökar. It was also considerably mild around the 20th when southwesterly flow pushed very mild air into Finland. At this time, temperature varied near the Finnish southern coast between 5–7 °C and even in Lapland up in the north temperature rose above 0 °C. Snowfall on the 23rd brought white Christmas in many places but near the southern and western coasts Christmas was snow free. On Christmas Day, weather turned a bit colder and extremely cold air flowed in north-eastern Lapland on the 26th. In Kevojärvi, Utsjoki, temperature dropped even to -41.1 °C on the 27th. It was the coldest temperature recorded in Finland in December since 1995. However, weather turned again rather mild during the last a few days of the year. Precipitation levels varied in December on both sides of the long-term aver-
age. In the Åland Islands and in western Lapland, as well as in the area stretching from Satakunta towards Kainuu, the precipitation levels were in many locations approximately 1.5-fold compared to the average. On the other hand, in northern Lapland, around Vaasa, in part of eastern Finland and in some locations in the Utsjoki, Kevojärvi, south precipitation levels remained be27.12. low the average. The highest level of precipitation in December was 102.7 mm, measured in Jomalaby, Jomala in the Åland Islands Kökar, Bogskär, 6.12. and the lowest was 16.3 mm, measured in Nellim, Inari in northern Lapland. The highest daily level of precipitation recorded in December was 21.6 mm in Torppi, Tornio on the 27th. Snow depth remained below the average throughout Finland and southwestern Finland was snow free still in the end of the year. The deepest snow cover in the end of December was measured Highest and lowest temperatures in Kaaresuvanto, Enontekiö where snow depth reached 50 cm. HIGHLIGHTS: DECEMBER 2020 December was a cloudy month. The • Globally, December 2020 was the count of sunshine hours varied mainly sixth warmest on record, with the between 1–10 hours in the southern half six warmest Decembers occurring in the last six years. Temperatures were of Finland. Only in the south-eastern cormost above average over large parts ner of the country the sun shone approxof Canada, Greenland and Scandinaimately 10–15 hours. In Pelmaa, Seinäjoki, via. Meanwhile temperatures were most below average over a vast area the sun shone only 8 minutes and in Sotcovering much of the central Asia. kamo and Oulu less than 1 minute during • Arctic sea ice extent tied for third the whole month. In Lapland, the sun was lowest December in record. • Heavy precipitation over parts of not seen in December.
-41.1 °C
+8.5 °C
Europe led to localised flooding.
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi