Ilmastokatsaus 4/2020

4/2020 — Huhtikuussa vallitsi luoteinen ilmavirtaus — Moderni tutkimusmatka Arktikselle —

S ISÄLTÖ

4/2020

Pääkirjoitus — 3 Huhtikuussa vallitsi luoteinen ilmavirtaus — 4 Sääkehitys huhtikuussa — 6 Huhtikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Ainutlaatuiset havainnot paljastavat uutta ­ Arktiksesta — 8 Moderni tutkimusmatka Arktikselle — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä huhtikuussa — 16 Huhtikuun kuukausitilasto — 18 Huhtikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of April 2020 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

HUHTIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

ILMASTOKATSAUS 22. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2020-04-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA llari Lehtonen

TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Arktinen alue isojen kysymysten äärellä ”Se mitä tapahtuu Arktiksella, ei jää Arktikselle” on sanonta, jota kuulee usein. Napaseudut ovat lämmenneet muita maapallon alueita enemmän, ja siksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta meidän on keskitettävä erityistä huomiota näille alueille.

Arktinen alue ja sen väestö ovat isojen kysymysten äärellä. Tällä hetkellä arktisella alueella Siperiassa on suorastaan äärimmäisen lämmintä. Lämpötilojen odotetaan nousevan 20-25 astetta tavanomaista korkeammalle. Tällaisella lämmöllä voi olla monenlaisia seurauksia alueen asukkaille, heidän elinkeinolleen, sekä rakennuksille, mikäli alla oleva maa ei enää kanna. Jos lisäksi kuumuus aiheuttaa kuivuutta, siitä voi olla seurauksena mittavia maasto- ja metsäpaloja.

Kansainvälisen yhteistyön merkitys on suuri Arktisen sopeutumisen edistämisessä ja arktisilla alueilla tehtävässä tutkimuksessa. Myös Suomi kuuluu arktiseen alueeseen, jolle on monta määritelmää. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) Arktisen Ilmastokeskuksen toimintaa perustettaessa päätettiin, että palveluiden näkökulmasta myös eteläinen Suomi lukeutuu mukaan arktiseen alueeseen, sillä talvisin meremme ainakin toisinaan vielä jäätyvät.

Arktisilla alueilla tehdään tärkeitä havaintoja. Mutta havaintoverkko on verrattain harva. Tähän ovat syynä harva asutus ja haasteelliset sääolosuhteet. Pysyviä havaintoasemia on lähinnä mantereilla, mutta pohjoinen napaseutu on suurelta osin merialuetta. Arktiselta merijäältä on erityisen vaikeaa tehdä havaintoja, sillä merijää on dynaaminen alusta, joka liikkuu ja elää jatkuvasti. Lisäksi pohjoisella napaseudulla päivänvaloa on talviaikana hyvin vähän saatavilla, sääolosuhteet voivat olla hurjat ja merijäillä liikkuu myös jääkarhuja.

Tässä numerossa kerromme arktisen alueen tutkimuksesta, sillä tänä talvikautena arktisella merijäällä on onnistuttu keräämään valtava määrä ainutlaatuisia havaintoja ns.

MOSAiC-hankkeessa. Artikkeli alkaa sivulta 8. Kuuden viikon ennusteet sivulla 20 näyttävät, että Suomessa enää tämä viikko on viileä, mutta sen jälkeisillä viikoilla lähennellään jo tavanomaisia lämpötiloja.

HILPPA GREGOW Päätoimittaja

Tällä hetkellä arktisella alueella Siperiassa on suorastaan äärimmäisen lämmintä.

ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 3

-27,2 °C Sodankylä, Vuotso, 5.4.

+17,5 °C Hattula, Lepaa, 7.4.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

61,2 mm 138 cm Kuukauden suurin sademäärä, Inari, Saariselkä

4 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

Kuukauden suurin lumensyvyys, Inari, Saariselkä, 18.4.

KU U KAU S I KATSAUS

Huhtikuussa vallitsi luoteinen ilmavirtaus

KUVA: ILARI LEHTONEN

Huhtikuussa vallitseva tuulen suunta oli luoteesta. Rannikoiden läheisyydessä kuukausi oli kuitenkin tavanomaista leudompi, mutta muualla oli viileämpää.

Lapissa saavutettiin huhtikuussa talven suurimmat lumensyvyydet.

Läpi talven itsepintaisesti vallinneiden lauhojen länsi- ja lounaisvirtausten jälkeen huhtikuussa vallitseva tuulen suunta kääntyi luoteen puolelle. Etelä-Suomessa hyvin aikaisin käynnistyneen kevään etenemistä viileät luoteistuulet hillitsivät jonkin verran. Lapissa kevään tulo on puolestaan myöhästymässä paksun lumipeitteen takia.

Huhtikuun keskilämpötila oli Etelä-­ Suomen sisämaassa lopulta hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta suuressa osassa maata kuukaudesta muodostui hieman tavanomaista viileämpi. Osittain jäässä ollutta Perämeren pohjoisosaa lukuun ottamatta merialueilla ja rannikoilla huhtikuu oli kuitenkin selvästi tavanomaista leudompi. Tämä johtui siitä, että erittäin lauhan talven jäljiltä merivesi oli yhä huhtikuussa pari astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpää. Kylmä meri ja jäiden sulaminen eivät siten viilentäneet rannikoita, toisin kuin yleensä alkukeväällä.

Sadeoloiltaan huhtikuu oli varsin tavanomainen. Suurimmassa osassa maata kuukauden sademäärä vaihteli 20 ja 40 mm:n välillä ollen enimmäkseen melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Huhtikuun suurin sademäärä, 61,2 mm, mitattiin Inarin Saariselällä ja suurin vuorokausisademäärä, 31,9 mm, Vihdin Hiiskulassa 15.4. Huhtikuun pienin sade-

määrä oli puolestaan Enontekiön Näkkälässä mitattu 8,9 mm.

muutamana yönä 25 asteen vaiheille.

Huhtikuu myös päättyi viileänä, kun kuukauden viimeinen viikko oli kolea koko maassa.

KEVÄTMYRSKYLLÄ ALKANUT HUHTIKUU PÄÄTTYI VIILEÄNÄ Huhtikuun alussa 2.–3.4. välisenä yönä syvä matalapaine kulki Suomen keskiosien yli itään. Matalan keskuksen alimmaksi ilmanpaineeksi mitattiin Kaskisissa 964,4 hPa. Matalapaineen myrskytuulet puolestaan riepottelivat ankarimmin Hankoniemeä. Raaseporin Jussarössä keskituulen nopeus oli kovimmillaan 25,7 m/s ja kovin mitattu puuska 34,4 m/s. Myrskyn aiheuttamat tuhot jäivät kuitenkin melko vähäisiksi.

Toinen syvä matalapaine toi lumipyryn Pohjois-Suomeen pääsiäisen pyhinä 12.–13.4. Vielä pääsiäisen jälkeisellä viikolla lumisateita esiintyi viileässä luoteisvirtauksessa ajoittain Etelä-Suomea myöten.

Huhtikuussa oli kaksi lyhyttä lämpimän sään jaksoa. Keski-Euroopasta virtasi meille hyvin lämmintä ilmaa 7.4. ja Hattulan Lepaalla mitattiin tällöin kuukauden ylin lämpötila 17,5 °C. Uudemman kerran lämpötila kohosi 15 asteen vaiheille maan lounaisosassa 21.–23.4.

Huhtikuun kylmimmät lämpötilat mitattiin kuukauden ensimmäisellä viikolla Lapissa, missä pakkanen kiristyi

LAPISSA TALVEN LUMIPEITE OLI PAKSUIMMILLAAN Lapissa talven suurimmat lumensyvyydet mitattiin huhtikuun puolivälissä.

Kuukauden ja koko talven suurin lumensyvyys Suomessa, 138 cm, mitattiin Inarin Saariselällä 18.4. Sodankylän Tähtelässä puolestaan mitattiin 15.4. aseman historian suurin lumensyvyys, 127 cm. Lumensyvyysmittaukset Tähtelässä alkoivat vuonna 1911.

Kuriositeettina mainittakoon, että myös Helsingin Kaisaniemessä talven suurin lumensyvyys, vaivaiset 3 cm, mitattiin vasta 16.4.

Huhtikuun päättyessä lumiraja kulki suunnilleen linjalla Lieksa – Iisalmi – Oulu. Kemijoen ja Ivalojoen vesistöalueilla lumen vesiarvo oli huhtikuun lopulla suurempi kuin koskaan aiemmin vastaavaan aikaan vuodesta Suomen Ympäristökeskuksen vuodesta 1962 lähtien tilastoimien havaintojen mukaan. Kittilän Pokan lumilinjalla suurin punnitus oli 20.4. peräti 374 kg/m2.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 5

SÄÄKEHITYS HUHT I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

3.4. Huhtikuun alussa syvä myrskymatala liikkui Suomen yli itään. Sen jälkeen luoteesta virtasi viileää ilmaa ja etenkin Lapissa oli muutamia kylmiä öitä. Biskajanlahdella oli korkeapaine, joka liikkui seuraavina päivinä itään ja sää lämpeni nopeasti 6.–7.4., kun lounaasta pääsi ohimenevästi virtaamaan hyvin lämmintä ilmaa maahamme.

12.4. Pääsiäistä vietettiin melko viileässä, mutta aluksi poutaisessa säässä, kunnes pääsiäissunnuntaina lännestä saapui syvä matalapaine, joka toi lumipyryn PohjoisSuomeen ja vesisateita etelään. Matalapaineen jälkipuolella tuulet kääntyivät jälleen luoteeseen ja seuraavalla viikolla luoteis­ virtauksessa tuli koko maassa ajoittain lumi- ja räntäsateita.

21.4. Huhtikuun puolivälin jälkeen Norjanmerelle oli vahvistunut korkeapaine, jonka vaikutuksesta sää oli poutaista ja enimmäkseen aurinkoista. Etelä- ja Länsi-Suomessa oli muutamana päivänä varsin lämmintäkin, vaikka ilmavirtaus pysyi meillä luoteen puolella. Lappiin alkoi jo virrata uudestaan viileää ilmaa Jäämereltä.

28.4. Huhtikuun viimeisellä viikolla Jää­ mereltä ulottui korkeapaineen alue kohti Islantia. Pohjois-Euroopassa vallitsi pohjoisen ja luoteen välinen ilmavirtaus ja kolea sää. Iltapäivisin kehittyi lumiraekuuroja, kun taas yöt olivat usein kirkkaita ja kylmiä.

6 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

H U H TI KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HUHTIKUUSSA 2020 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Huhtikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.

YHDYSVALLAT 12.–13. huhtikuuta havaittiin ainakin 140 tornadoa Teksasista Marylandiin ulottuvalla alueella. Yli miljoona taloutta oli ilman sähköä. Tornadot aiheuttivat 32 kuolonuhria, mikä on suurin uhrien määrä sitten vuoden 2014 huhtikuun, jolloin tornadoja esiintyi runsaasti.

HAVAIJI Osissa Havaijin saaria huhtikuu oli mittaushistorian lämpimin.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin 7 prosenttia pienempi kuin vuosien 1981–2010 huhtikuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva huhtikuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson neljänneksi pienin.

EUROOPPA Monissa Euroopan maissa huhtikuu oli keskilämpötilaltaan kymmenen lämpimimmän huhtikuun joukossa.

Euroopassa huhtikuu oli mittaushistorian 11. lämpimin.

AASIA Koko Aasian alueella huhtikuu oli mittaus­ historian kolmanneksi lämpimin. Monissa osissa Aasiaa huhtikuun keskilämpötila oli yli 2,5 °C tavanomaista korkeampi.

KARIBIAN ALUE Karibian alueella huhtikuu oli mittaushistorian lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa huhtikuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

AFRIKKA Afrikassa huhtikuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

AUSTRALIA Koko Australian alueella huhtikuu oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli 3 prosenttia pienempi kuin vuosien 1981–2010 huhtikuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva mittausjakso alkaa vuodesta 1979.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HUHTIKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202004 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 7

Ainutlaatuiset havainnot paljastavat uutta Arktiksesta

8 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

M I TTAU S KA MPA N JA P O H J O I S E L L A JÄÄ MERELLÄ

MOSAiC-hanke kerää ainutlaatuista havaintoaineistoa Jäämeren tilasta ja prosesseista. Vuoden ajan tutkijat ajelehtivat arktisen jääpeitteen mukana olosuhteita mitaten ja havainnoiden.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arktinen alue on lämmennyt, merijään määrä on vähentynyt ja kesäisin yhä laajemmat merialueet ovat jäättömiä.

Muutama vuosikymmen sitten merijää oli paksu ja vankka kansi, joka eristi tehokkaasti meren ja ilmakehän vuorovaikutusta. Arktisen jääpeitteen ohentuessa ja pienentyessä tämä vuorovaikutus on voimistunut. Pohjoisen jäämeren muutokset eivät rajoitu vain fysikaaliseen ympäristön muutokseen, vaan muun muassa kalakantojen ja merinisäkkäiden levinneisyysalueet ovat muuttuneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.

Merijään peittävyys, % 13.5.2020 80°N

85°N

100 80

KUVA: ALFRED-WEGENER-INSTITUT/ESTHER HORVATH (CC-BY 4.0)

MOSAIC ETSII VASTAUKSIA AVOIMIIN KYSYMYKSIIN Globaalit ilmastomallit, joiden avulla arvioidaan tulevaisuuden ilmaston kehityskulkua, ovat vielä puutteellisia kuvaamaan arktista ilmastosysteemiä. Syyt tähän löytyvät mittauksien vähäisestä määrästä ja ilmastoprosessien puutteellisesta tietämyksestä. Avoimia kysymyksiä siis riittää, ja vastauksia saadakseen ja tiedonpuutetta paikatakseen kansainvälinen tiedeyhteisö on perustanut yhteishankkeen nimeltä MOSAiC (Multidisciplinary drifting Observatory for the Study of Arctic Climate). Hankkeessa saksalainen Polarstern-tutkimusalus on toiminut jään mukana ajelehtivana mittausasemana viime syksystä alkaen.

Viime kesä oli Arktiksella keskimääräistä lämpimämpi. Heikkojen jääolojen takia MOSAiC-hankkeen jääleiri jouduttiin perustamaan pohjoisemmaksi, ­ 85° pohjoista leveyttä, kuin alun perin kaavailtiin. Tarpeeksi vahva jäälautta etsittiin tutkasatelliittikuvasta.

Lokakuun alussa vuonna 2019 Polarstern ankkuroitiin kiinni jäälauttaan ja hidas ajelehtiminen kohti Framinsalmea alkoi. Tutkimustyö aloitettiin havaintolaitteiden asentamisella jäälle ja parin viikon kuluttua aluksen ympärille olikin rakentunut tutkimusmajojen verkosto, joka oli kytketty sähkö- ja tietoliikennekaapeleilla Polarsterniin.

Keskusaseman ympärille, noin 5–50 kilometrin

%

60 40 20

Aloituspaikka Polarsternin reitti Tämänhetkinen sijainti

Lähde: meereisportal.de seaiceportal.de

0 Sensori: AMSR2

Kuva 1. Merijään peittävyys Jäämerellä 13. toukokuuta 2020. Tutkimusalus Polarsternin reitti on esitetty punaisella. Aloituspaikka on merkitty kuvaan tähdellä ja nykyinen sijainti kolmiolla. etäisyydelle, asennettiin yli sata automaattista poijua mittamaan ilmakehän, merijään ja meren ominaisuuksia.

HAASTEISTA HUOLIMATTA ENSIMMÄISIÄ TULOKSIA ON JO SAATU Ilmatieteen laitoksen MOSAiC-hankkeessa tekemä tutkimus keskittyy ilmakehän rajakerrokseen, lumen ja jään säteily- ja termodynaamisiin ominaisuuksiin sekä merijään dynamiikan prosesseihin. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Ilmatieteen laitos asensi jään liikettä havainnoivan tutkajärjestelmän Polarsternille sekä jään puristavuutta, liikettä ja termodynamiikkaa mittaavia poijuja jääkentälle.

Säännöllinen havaintotoiminta aloitettiin 24. lokakuuta 2019. Lumi- ja jääryhmän tehtävänä ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 9

oli ottaa kairausnäytteitä ja määrittää niistä jään rakenne ja ominaisuudet, mitata lumen fysikaalisia ominaisuuksia ja kartoittaa lumen ja jään paksuuden alueellista vaihtelevuutta. Lisäksi tutkijat ylläpitävät jäälle asennettuja kaukokartoitus­ instrumentteja ja automaattisia mittalaitteita ja suorittavat vedenalaisia mittauksia ROV-laitteella, eli sukellusrobotilla. Töitä tehtiin lukujärjestyksenomaisesti: esimerkiksi kairauksia tehtiin vain maanantaisin, jotta näytteistä saataisiin kerättyä mahdollisimman systemaattinen aikasarja.

Yksi MOSAiC-hankkeen havainto on, että merijää liikkuu nopeammin ja deformoituu voimakkaammin kuin aikaisemmin. Deformoitumisella tarkoitetaan muutoksia jään rakenteessa sen rakoillessa ja siirtyessä. Mittauskampanjan alussa jääkenttä oli melko yhtenäinen, mutta marraskuun puolesta välistä näihin päiviin asti jääkenttä on jatkuvasti avautunut, puristunut kasaan ja leikkaantunut.

MOSAiC-kenttäkampanja on haastanut tutkijoita. Jääkentän deformaatiot ovat välillä katkaisseet virransyötön havaintokojuihin ja kenttämittaukset on jouduttu väliaikaisesti keskeyttämään. Suurimmat haasteet ovat kuitenkin liittyneet logistiikkaan. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen legin tutkijoiden vaihdot tehtiin venäläisen Kapitan Dranitsy -jäänmurtajan avulla. Jääolot joulu-, tammija helmikuussa olivat kuitenkin niin ankarat, että murtajalta kesti useita viikkoja arvioitua kauemmin saavuttaa MOSAiC-jääleiri. Kolmannen legin tutkijoiden oli tarkoitus lähteä jääleiriltä huhtikuun alussa. Vaihto oli suunniteltu tehtäväksi lentokoneella Huippuvuorilta käsin, mutta koronaviruspandemian takia lentoja ei voitu tehdä. Ratkaisu tähän pulmaan on, että Polarstern jättää jääleirin 15. toukokuuta ja tapaa Huippuvuorilla toisen saksalaisen tutkimuslaivan, joka tuo Bremerhavenista seuraavat tutkijat ja miehistön jäsenet.

Kaikista haasteista huolimatta MOSAiC on jo kerännyt ainutlaatuisen havaintoaineiston, josta riittää tiedeyhteisölle analysoitavaa seuraavaksi vuosikymmeneksi. MOSAiC-hankkeen tuloksia on esitelty tieteellisissä kokouksissa ja ensimmäinen tieteellinen julkaisukin on jo valmiina. Euroopassa valmistaudutaan vastaanottamaan kesää, ja samaan aikaan Polarstern miehistöineen ja ympäröivine tutkimusverkostoineen jatkaa kulkuaan Pohjoisella jäämerellä.

Jari Haapala Kirjoittaja osallistui MOSAiC-kampanjan ensimmäiselle legille lumi- ja jääryhmän johtajana 10 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

KUVA: PIXABAY

MOSAIC- HA N KE

Moderni tutkimusmatka Arktikselle MOSAiC-hanke (Multidisciplinary drifting Observatory for the Study of Arctic Climate) on suurin arktiselle alueelle suuntautunut tutkimusmatka. Polarstern-tutkimusalus ajelehtii Pohjoisen jäämeren jääpeitteen matkassa vuoden ajan, lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020 saakka. Hankkeessa esimerkiksi Pohjoisnavan talviolosuhteita päästään mittaamaan korkealaatuisin mittauslaittein ensimmäistä kertaa.

Arktis, sen jääpeite sekä lämpötilat ja merivirrat kaukana pohjoisessa vaikuttavat säähän ja ilmastoon myös lauhkealla vyöhykkeellä ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Arktisten olosuhteiden ymmärtäminen auttaa määrittämään ilmaston tulevaa muutosta entistä tarkemmin.

Hankkeessa sadat tutkijat yli 70 organisaatiosta ja 20 eri maasta osallistuvat tutkimusaineiston keräämiseen ja analysointiin. Hanketta johtaa Alfred Wegener Institute, Helmholtz Center for Polar and Marine Research (AWI).

Lisätietoja: Seuraa tutkimusmatkaa verkossa >> Katso lisätietoja MOSAiC-hankkeen ­keräämistä havaintoineistoista >>

Tiina Ervasti, Jari Haapala

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: HADASSA HOVESTADT

Talven suurimmat lumen­ syvyydet mitattiin Lapissa huhtikuun puolivälissä.

Sodankylän Tähtelässä mitattiin 15.4. aseman uusi lumensyvyysennätys 127 cm. Tähtelässä on tehty lumensyvyyshavaintoja vuodesta 1911 ja aiempi ennätys 119 cm oli vuoden 2000 huhtikuun alusta.

ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila huhtikuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot huhtikuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen huhtikuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty ­ mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HUHTIKUUSSA

Arktinen merijää peitti huhtikuussa 13,5 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 1,2 miljoonaa neliökilometriä eli n. seitsemän prosenttia vertailukauden (1981–2010) keski­arvoa pienempi. Merijään laajuus huhtikuussa oli havaintohistorian kolmanneksi pienin. Pienempi huhtikuun laajuus on mitattu ainoastaan vuonna 2016 (toiseksi pienin) ja 2019 (pienin).

Merijään laajuuden alueellinen jakauma oli hyvin samanlainen kuin maaliskuussa 2020.

Merijään laajuus poikkesi hieman keskimääräisestä Pohjoisen jäämeren reuna-alueilla.

Atlan­tin länsi- ja itäpuolella (Labradorinmerellä, Grönlanninmerellä, Venäjän luoteisrannikolla ja Itämerellä) merijäätä oli keskimääräistä vähemmän. Poikkeuksena tästä on Huippu­vuorten länsi- ja itäpuolet, joissa keskimääräistä kylmemmän sään takia merijäätä oli keskimääräistä enemmän. Tyynen valtameren puolella (Beringinmerellä ja Ohotan­ merellä) merijään reuna oli keskimääräistä pohjoisempana.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella huhtikuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta huhtikuussa 2020.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Huhtikuun alussa 2.–3.4.

Suomen yli itään kulkenut myrskymatalapaine oli toiseksi syvin huhtikuussa Suomeen iskenyt matalapaine viimeisten 60 vuoden aikana. Matalan keskuksen alin ilmanpaine, 964,4 hPa, mitattiin Kaskisten Sälgrundissa.

Syvempi matalapaine iski Pohjois-Lappiin 5.4.2007, jolloin Inarin Kirakkajärvellä mitattiin alimmaksi ilmanpaineeksi 961,9 hPa.

ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HU HT I KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Huhtikuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.

Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H U H TI KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 17

H UH TIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

PVM

2020

1981– 2010

2020

PVM

2020

1981– 2010

4,8

2,7

10,6

21.

0,4

14.

14,3

26

3,3

14.

0

0

JOMALA JOMALABY

4,8

3,7

14,5

21.

-5,5

5.

18,9

31

5,3

14.

-

0

HELSINKI KAISANIEMI

5,1

3,9

15,7

21.

-0,8

5.

39,0

32

14,7

15.

2

1

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

4,5

4,1

15,9

21.

-3,1

11.

37,1

32

13,4

15.

2

2

JOKIOINEN ILMALA

3,8

3,5

16,1

7.

-4,1

26.

47,7

30

11,0

15.

0

8

KOUVOLA ANJALA

3,7

3,6

15,2

7.

-3,8

25.

27,9

29

11,3

12.

0

5

KANKAANPÄÄ NIINISALO

3,2

2,9

15,5

21.

-5,0

30.

39,7

34

11,8

15.

4

19

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

1,7

2,2

15,0

7.

-8,2

30.

25,4

35

9,4

12.

0

19

SAVONLINNA PUNKAHARJU

2,1

2,3

14,4

7.

-8,3

2.

19,7

29

5,7

12.

0

16

SEINÄJOKI PELMAA

2,4

3,0

14,3

21.

-9,6

5.

39,8

28

17,2

2.

5

6

KUOPIO MAANINKA

1,2

1,9

13,0

7.

-10,8

2.

24,1

30

13,5

12.

2

23

LIEKSA LAMPELA

0,9

1,3

11,4

7.

-10,3

6.

16,3

28

5,2

2.

0

34

SIIKAJOKI RUUKKI

0,5

1,7

10,5

21.

-14,7

4.

13,7

22

5,6

12.

0

16

SUOMUSSALMI PESIÖ

-1,3

-0,1

8,8

8.

-18,8

5.

36,5

30

9,0

13.

100

59

ROVANIEMI APUKKA

-1,1

-0,5

9,1

20.

-25,0

4.

13,5

28

8,7

12.

79

45

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-1,8

-1,3

8,1

8.

-24,2

4.

28,1

29

13,6

12.

127

69

INARI SAARISELKÄ

-3,3

-1,9

6,4

8.

-22,9

5.

61,2

36

20,7

17.

121

76

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-4,0

-3,9

5,3

19.

-22,4

4.

23,2

27

6,2

12.

124

92

UTSJOKI KEVO

-2,4

-2,5

5,6

8.

-24,1

4.

17,9

25

3,5

17.

96

65

AURINGONPAISTETUNNIT

LUMENSYVYYS 15.4.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2020

1981–2010

UTÖ

290,9

211

MAARIANHAMINA

277,8

207

TURKU

241,0

204

HKI-VANTAA

213,9

196

KOTKA

199,1

200

JOKIOINEN

194,5

193

KOUVOLA

176,8

193

JYVÄSKYLÄ

152,2

187

SEINÄJOKI

-

198

KUOPIO

-

194

OULU

177,1

208

ROVANIEMI

154,2

203

SODANKYLÄ

157,4

199

UTSJOKI

147,6

185

18 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

30.4.

H U H TI KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 1 – 2 6 Ennuste on tehty 18.5.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

18.5.–24.5.

25.5.–31.5.

1.6.–7.6.

8.6.–14.6.

15.6.–21.6.

22.6.–28.6.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 4/2020

F MI ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F A P RI L 2020

Northwesterly flow prevailed in April After an exceptionally mild winter with persistent southwesterly and westerly winds, the prevailing wind direction in April was from the northwest. Overall, the month ­ saw rather typical spring weather.

According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in April was in a large part of Finland slightly below the long-term average and in Southern Finland it was mainly very close to the average. Coastal and maritime areas, excluding the ice-covered northern part of the Bothnian Bay, were a clear exception with a substantially above-average mean temperature.

This was because near the coasts sea water temperatures were still in April even 2–3 °C above the average.

The highest temperature in April, 17.5 °C, was measured in Lepaa, Hattula on the 7th. In addition, between the 21st and 23rd daytime temperature reached 15 °C in the southwestern parts of Finland. Otherwise, there were hardly any considerably warm days in April.

The lowest temperatures in April were measured in Lapland during the first week of the month when temperature dropped around -25 °C on a few nights. Moreover, the last week of April was cold in the whole of Finland.

Precipitation levels varied in April mainly between 20 and 40 mm and were mostly close to the long-term average. The highest level of precipitation, 61.2 mm, was measured in Saariselkä, Inari and the lowest, 8.9 mm, in Näkkälä, Enontekiö. The highest daily amount of precipitation received was 31.9 mm in Hiiskula, Vihti on 15 April.

Snow cover reached its annual peak depth in Lapland around mid-April. The highest snow depth, 138 cm, was measured in Saariselkä, Inari on 18 April. In Tähtelä, Sodankylä, the snow depth on 15 April, 127 cm, set a new station-specific record since the beginning of snow depth observations at the station in 1911.

According to the statistics from the Sodankylä, Vuotso, 5.4.

Finnish Environment Institute, snow water equivalent in late April was record high beginning from 1962 in the drainage basins of Kemijoki river and Hattula, Lepaa, 7.4.

Ivalo river in Lapland. In Pokka, Kittilä, a snow load even of 374 kg/m2 was weighed on 20 April.

On the other hand, at Kaisaniemi Park in Helsinki, the highest snow depth of the winter was only 3 cm, measured also as late as on 16 April. There were only a total of 9 snow-covered days at the station during the whole winter. The previous record for the lowest Highest and lowest temperatures number of snow-covered days at Kaisaniemi Park was 45 days, observed during the winter of 2016–2017.

On the night between 2 and 3 April, HIGHLIGHTS: APRIL 2020 a noteworthy deep low for the time • Globally, temperatures were on a par with the previous warmest April on of year, with the lowest central presrecord (April 2016) sure of 964.4 hPa measured in Kaski• In Europe, temperatures were well nen, travelled across Finland. The low above average in a number of western countries, but below average in caused stormy winds which hit the the northeast hardest the Hanko Peninsula. Never• Drier than average across large parts theless, the windstorm caused only of continental Europe, but wetter than average over Iberian Peninsula relatively minor damage.

-27.2 °C

+17.5 °C

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 4/2020 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi