7/2020 — Heinäkuussa satoi runsaasti — Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset puhuttavat
S ISÄLTÖ
7/2020
Pääkirjoitus — 3 Heinäkuussa satoi runsaasti — 4 Sääkehitys heinäkuussa — 6 Heinäkuun säätapahtumia maailmalta — 7 Ilmastonmuutoksen kustannus voi olla myös mahdollisuus — 8 Ideoi kanssamme uutta osiota — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä heinäkuussa — 16 Heinäkuun kuukausitilasto — 18 Heinäkuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of July 2020 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. HEINÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinäkuu
ILMASTOKATSAUS 22. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2020-07-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Harri Haukka
TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hadassa Hovestadt Ilari Lehtonen
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Green Deal ja EU:n kestävä kasvu Ilmastonmuutos oli vielä hetki sitten tulevaisuudessa häämöttävä abstrakti asia. Jotain, joka koskettaa lastenlapsiamme. Mutta ei enää – maailma on muuttunut, planeettamme kantokyky on koetuksella ja tarvitsemme uudet avaimet kestävään kasvuun. Euroopan komissiossa on vuosikymmenen ajan rakennettu Green Deal -suunnitelmaa siitä, miten globaali talous saataisiin huomioimaan planeettamme kantokykyä. Suunnitelmassa on keskitytty avainkysymyksiin kuten: Miten yhteiskunnan sosiaaliset ja taloudelliset kestävyyskysymykset voidaan sovittaa yhteen ympäristökysymysten kanssa? Miten rakennamme ratkaisuja, jotka eivät tuhoa ilmakehää, elintilaa ja luonnon monimuotoisuutta samalla, kun tuotamme hyvinvointia, energiaa ja raaka-aineita? EU:n kestävän kasvun ohjelma Green Deal tarjoaa mahdollisuuksia kehittää tutkimuksen, päätöksentekijöiden, yritysten ja kansalaisten vuorovaikutusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi. Ydinasiat ovat päästöjen leikkaaminen ja ilmastokestävät toimintatavat. Uusien ratkaisujen tulisi olla vastuullisia ja taloutta elvyttäviä keinoja, jotka vahvistavat ihmisten turvallisuutta ja terveyttä ja huomioivat myös luonnon ympäristön haavoittuvuuden. Green Deal näkyi heinäkuun mediavirrassa, kun kuulimme ilahduttavia innovaatiouutisia. Suomessakin kehitetään puhtaita energiaratkaisuja, kuten Power-to-X -tekniikkaa ja vedyn hyödyntämistä, Lappeenrannan yliopistossa ja yritysyhteistyönä esimerkiksi Wärtsilän ja Vantaan energian kanssa. Uusien innovaatioiden lisäksi energiajärjestelmiämme on arvioitava uudelleen, koska ne tuottavat 75 % EU:n kasvuhuonekaasupäästöistä. Yritysten tarinat uuden suunnan löytämisestä ovat kiehtovia. Myös Applen ilmastotiekartassa, vastuullisuustyön osana näkyvät luontopohjaiset ratkaisut. Alueellista ilmastokestävyyttä edistetään hyvällä suunnittelulla, esimerkiksi rannikoiden kasvillisuutta suojelemalla ja ennallistamalla voidaan tuoda alueen ihmisille ilmastohyötyjä. Kotimaanmatkailijat ovat lomakaudella elvyttäneet aluetaloutta ja luontokohteiden arvostus on kasvanut. Tästä vastuullisesta ihmisten ja luonnon yhteensovittamisesta on kyse Green Dealissakin. Maapallon kantokykyä vahvistava kestävyyshaaste on suuri, ja siksi kaikki teot ovat tärkeitä.
SAARA LILJAROTHSTEN Ryhmäpäällikkö
Ilmastokestävyys on vastuun ottamista.
ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 3
-0,9 °C Enontekiö, Saana, 2.7.
+27,7 °C Liperi, Joensuun lentoasema, 18.7.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
193,1 mm 974,7 hPa Kuukauden suurin sademäärä, Isojoki, Kärjenkoski
4 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
Kuukauden alin ilmanpaine, Kuusamo, Ruka Talvijärvi, 1.7.
KU U KAU S I KATSAUS
Heinäkuussa satoi runsaasti Heinäkuussa vallitsi pitkään epävakainen ja viileä säätyyppi ja kuukaudesta muodostui lähes koko maassa sekä tavanomaista sateisempi että viileämpi. Heinäkuun lämpimin sääjakso osui kuukauden kolmannelle viikolle. Heinäkuun keskilämpötila jäi suurimmassa osassa maata 1–2 astetta pitkän ajan keskiarvoa viileämmäksi. Itä- ja Koillis-Lapissa kuukausi oli kuitenkin jopa hieman tavanomaista lämpimämpi. Erityisen viileää oli heinäkuun alkupuolella sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa lisäksi kuukauden 23.–24. päivinä. Sadetta saatiin käytännössä koko maassa vähintään heinäkuun keskimääräisen kuukausisademäärän verran, mutta useimmilla seuduilla vielä reilusti enemmän.
KUVA: SATU KEKKI
ALKUKUUSTA OLI PITKÄÄN VIILEÄÄ JA EPÄVAKAISTA Aurinkoisen ja lämpimän kesäkuun jälkeen säätyypissä tapahtui täyskäännös kesä-heinäkuun vaihteessa. Kesäkuun viimeisen päivän iltana Itä-Suomessa Päivö-myrskyn aiheuttanut matalapaine syveni edelleen heinäkuun 1. päivän vastaisena yönä ja Rukan Talvijärvellä Kuusamossa havaittiin 1.7. aamulla alin heinäkuun ilmanpaine Suomessa ainakin 60 vuoteen, 974,7 hPa. Toinen vuodenaikaan nähden erityisen syvä matalapaine liikkui Merenkurkun ja Perämeren yli koilliseen 6.–7. päivinä. Tämä matalapaine aiheutti 6.7. maa-alueilla navakoita ja merellä kovia tuulia.
Matalapaineiden hallitsema viileä ja epävakainen sää jatkui heinäkuun kahden ensimmäisen viikon ajan. Tänä aikana päivälämpötilat jäivät enimmäkseen 20 asteen alapuolelle, usein vain noin 15 asteeseen. Heinäkuun puolivälissä Suomen ylle kuroutui korkeapaineen selänne ja sää poutaantui sekä muuttui lämpimämmäksi. Päivisin lämpötila kohosi koko maassa lähelle 25 asteen hellerajaa tai hieman sen yläpuolelle. Kuukauden ylin lämpötila, 27,7 °C, mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 18.7. Lämmin sääjakso päättyi jo 21.7., kun kylmä rintama liikkui Suomen yli itään. Seuraavana päivänä rintamavyöhykkeeseen syveni matalan keskus, joka kulki Pohjois-Karjalasta Perämerelle ja jäi täyttymään Pohjanlahden ylle. Pohjois-Karjalasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä satoi hyvin rankasti, monin paikoin yli 50 mm vuorokauden aikana. Selkämeren rannikolle kiertyi hyvin runsaita sateita vielä 23.–24.7. Tällöin päivälämpötila jäi sateessa vain noin 10 asteeseen ja Tampere-Pirkkalan lentoasemalla 24. päivän ylimmäksi lämpötilaksi mitattu 12,2 °C oli aseman alhaisin vuorokauden ylin lämpötila heinäkuussa 1960-luvulta lukien. Epävakainen ja ajoittain viileä sää jatkui heinäkuun viimeisellä viikolla.
Lappiin virtasi kuitenkin melko lämmintä ilmaa idästä ja siellä koko heinäkuun jälkipuolisko oli tavallista lämpimämpi.
RUNSAITA SATEITA SAATIIN YMPÄRI MAATA Heinäkuun sademäärä vaihteli enimmäkseen 75 ja 150 mm:n välillä. Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla satoi monin paikoin vielä tätäkin enemmän. Kuukauden suurin sademäärä, 193,1 mm, mitattiin kuitenkin Isojoen Kärjenkosken havaintoasemalla Etelä-Pohjanmaalla. Heinäkuun suurin vuorokausisademäärä oli puolestaan Joensuun Pyhäselässä 22.7. mitattu 59,2 mm. Sateisimmilla alueilla heinäkuun sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Vähiten heinäkuussa satoi lounaissaaristossa ja Itä-Lapissa, paikoin vain noin 50 mm. Myös Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja osassa Savoa heinäkuun sademäärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Heinäkuussa ukkosti useana päivänä, mutta salamamäärät olivat pieniä. Yhteensä heinäkuussa paikannettiin vajaat 17 000 maasalamaa, mikä on alle kolmanneksen normaalista. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 5
SÄÄKEHITYS HEINÄ KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
5.7. Heinäkuun alkupuolella laaja matalapaineiden alue hallitsi Pohjois-Euroopan säätä. Atlantilta saapuneet matalapaineet toivat mukanaan melko viileää ilmaa ja päivälämpötilat jäivät alle 20 asteeseen. Etelä-Norjassa 5. päivänä ollut syvä matalan keskus liikkui seuraavana päivänä Merenkurkun yli Perämerelle. Tuuli oli tällöin merellä kovaa ja mantereella navakkaa. 11.7. Suomenlahden yli koilliseen liikkunut matalapaine aiheutti kovia tuulia Virossa, missä sähköt katkesivat tuhansilta koti talouksilta. Suomen rannikolla tuulet olivat paljon heikompia ja meille matalapaine toi lähinnä runsaita vesisateita. Etelä- ja Itä-Suomessa vettä satoi vuorokauden aikana monin paikoin 20–50 mm.
19.7. Heinäkuun puolivälissä Suomen ylle kuroutui korkeapaineen selänne ja sää muuttui poutaiseksi sekä aurinkoiseksi. Samalla sää lämpeni ja muutaman päivän ajan ylimmät lämpötilat olivat ympäri maata 25 asteen vaiheilla. Muun muassa Kouvolassa ja Lahdessa oli heinäkuussa viisi hellepäivää.
29.7. Heinäkuun loppu oli jälleen melko epävakainen. Etelä-Suomessa oli parina päivänä myös hyvin koleaa. Lämpimimmät ilmat löytyivät Lapista, jonne virtasi idästä lämmintä ilmaa Barentsinmerellä olleen korkeapaineen eteläpuolitse.
6 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
H E I N Ä KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AA I LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HEINÄKUUSSA 2020 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Heinäkuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein yhdessä vuoden 2016 heinäkuun kanssa. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880. POHJOIS-AMERIKKA Pohjois-Amerikassa heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli yli 20 prosenttia pienempi kuin vuosien 1981–2010 heinäkuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva heinäkuun merijään laajuus oli pienin vuonna 1979 alkaneella mittausjaksolla.
HURRIKAANI ISAIAS Isaias oli hurrikaanikauden toinen hurrikaani Atlantin meri alueella. Isaias toi mukanaan rankkoja sateita ja voimakkaita tuulia osaan Karibiaa ja Yhdysvaltojen kaakkoisosaa.
YHDYSVALLAT Yhdysvalloissa heinäkuu oli mittaushistorian 11. lämpimin.
ESPANJA Espanjassa koettiin mittaushistorian kolmanneksi lämpimin heinäkuu. AASIA Aasiassa heinäkuu oli mittaus historian kolmanneksi lämpimin.
BAHRAIN Bahrainissa heinäkuun 2020 keskilämpötila oli mittaushistorian lämpimin yltäen samoihin lukemiin kuin vuonna 2017.
HURRIKAANI HANNA Hanna oli vuoden 2020 hurrikaani kauden ensimmäinen Atlantin merialueella havaittu hurrikaani. Hanna rantautui eteläiseen Texasiin 25. heinäkuuta. Edellinen heinäkuinen hurrikaani Texasissa koettiin vuonna 2008.
HONGKONG Hong Kongissa heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin.
BANGLADESH Voimakkaat sateet aiheuttivat tuhoja osissa Bangladeshia heinäkuussa. Rankkasateet vaikuttivat 4,7 miljoonan ihmisen elämään ja aiheuttivat yli 90 kuolonuhria.
AUSTRALIA Australiassa kärsittiin heinäkuussa kuivista olosuhteista. Läntisessä Australiassa sademäärän poikkeama tavanomaisesta oli suurin ja sademäärä oli jopa 88 % tavanomaista pienempi. Eteläisessä Australiassa heinäkuu taas oli kuivin vuoden 1997 jälkeen.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa heinäkuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli heinäkuussa noin 2 % tavanomaista pienempi, mikä on mittaus historian yhdeksänneksi pienin heinäkuun lukema.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HEINÄKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA Surface air temperature anomaly for July 2020 Surface air temperature anomaly for July 2020 MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Europe
Global Global
Europe
12
12
6 6 4 4 2 2 0 0 °C°C Date created: 2020-08-03
Date created: 2020-08-03
LISÄTIETOA
-2 -2 -4 -4 -6 -6 (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF) (Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202007 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
-12
-12
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 7
Ilmastonmuutoksen kustannus voi olla myös mahdollisuus
8 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
I L MASTO N M U U TO KS E N Y H TE I S KU N N A L L I S E T VA I KUT UKSET
KUVA: ADOBE STOCK
Ilmaston muuttuessa yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin kohdistuu merkittävä muutospaine. Muutos on kallis, mutta sisältää myös mahdollisuuksia. Toimettomuus on kallein vaihtoehto. Yhteiskuntatieteissä on totuttu yhdistämään ympäristö- ja ilmastoasenteet elintasoon. Oletuksen mukaan hyvinvoivat ja turvallisuuden tunnetta kokevat yksilöt voivat keskittyä perustarpeiden sijaan esimerkiksi itseilmaisuun, sananvapauteen ja ympäristönsuojeluun. Nämä arvot sekoittuvat yksilöiden identiteetteihin ja leviävät samanmielisten ihmisten keskuudessa. Kyselytutkimusten tuloksia tarkastellessa syntyy helposti käsitys siitä, että ilmastonmuutoksen torjumisessa on kyse lähinnä hyvinvoivien ja korkeakoulutettujen naisten epäitsekkäästä pyristelystä suojella luontoa. Ilmastonmuutoksen seurauksia arvioivia artikkeleita selatessa tämä tuntuu kuitenkin nurinkuriselta. Globaalit ennusteet sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä ja keskilämpötilan noususta esittävät ongelman ja sen vakavuuden täysin eri valossa. Kun havaintoihin ja ennustuksiin yhdistetään kustannuslaskelmat, on helppo ymmärtää, ettei ilmastopoliittisissa mielipiteissä tulisi lainkaan olla kyse ainoastaan epäitsekkäästä maailman parantamisesta vaan yhteiskunnan materialististen riskien lieventämisestä ja niihin sopeutumisesta. Yhteiskunta ja talous ovat historiassa rakentuneet paikallisen ilmaston ehdoilla. Nykyään yhteyttä on kuitenkin hankala hahmottaa, sillä suuri osa kuluttamistamme hyödykkeistä tulee kaukaa, jopa toiselta puolelta maailmaa. Vaikka ympäristö on itseisarvoltaan mittaamaton, sen resurssien määrällinen tarkastelu on ympäristöhaittojen vähentämisen kannalta välttämätöntä. Tässä rakenteellisessa palapelissä eri tieteenalojen tuottama tieto ja konkreettiset luvut ovat olennaisia. Ympäristöhaittojen esittäminen määrällisesti helpottaa ongelmien kommunikointia päättäjille, yrityksille, sijoittajille ja kotitalouksille. Raha puhuu selkeää kieltä ja olisi ongelmallista jättää tulevaisuuden taloudelliset tappiot huomioimatta kestävässä päätöksenteossa. Arviot osoittavat, että ilmastonmuutoksen hillintä tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin muutokseen sopeutuminen. Esimerkiksi Marshall Burke kollegoineen arvioivat vuoden 2018 tutkimuksessaan, että ilmaston lämpenemisen
Ilmastonmuutos saattaa vuoteen 2100 m ennessä vähentää maailman bruttokansantuotetta asukasta kohden jopa 23 % ilman hillintä- ja sopeutumistoimia hillitseminen puoleentoista asteeseen kahden asteen sijaan voisi säästää globaalisti jopa 20 biljoonaa dollaria (n. 23,6 mrd. €) vuosisadan loppuun mennessä. Ricken ja kanssatutkijoiden tutkimuksen mukaan yksi ilmakehään vapautuva hiilidioksiditonni aiheuttaa noin 177–805 dollarin (n. 209–950 €) sosiaaliset kustannukset. Vakavimmat ilmastonmuutoksen haitat kohdistuvat moniin köyhiin maihin niiden maantieteellisen sijainnin, köyhyyden, alhaisen työllisyyden, heikon hallinnon ja sopeutumista auttavan infrastruktuurin puutteen takia. Yhdistelmä lisää tulevaisuudessa muuttoliikkeitä ja vaikeutta alueiden humanitaarisia kriisejä. Eriarvoisuus kasvaa myös maiden sisällä, mikä taas luo painetta hyvinvointijärjestelmille.
ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA SUOMEEN SUORAAN JA VÄLILLISESTI Suomessa suorien taloudellisten ilmastohaittojen arvioidaan Sitran raportissa (2018) konkretisoituvan tulevaisuudessa yleistyvinä metsien ja viljasatojen tuhoina sekä infrastruktuurin huoltotarpeen ja kansanterveydellisten haittojen lisääntymisenä. Toisaalta Suomessa lämpeneminen vähentää ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 9
IL MASTON MUUTOKSEN YHT EI SKU N N A L L I SE T VA I KU TU KS E T
lämmityksen tarvetta ja pidentää kasvukausia. Pitkällä aikavälillä haitat kuitenkin peittoavat hyödyt ilman riittävää hillintää ja sopeutumista. Kokemusten näkökulmasta ilmastonmuutos ei kuitenkaan vielä herkästi hetkauta Suomen arkea, vaikka tilastollisesti tarkasteltuna se on täällä vaikuttanut muun muassa Etelä-Suomen vähälumisuuteen, eliölajien leviämiseen ja Barentsinmereltä tulevien kylmien puhurien lauhtumiseen. Suomelle merkittävimmät taloudelliset riskit liittyvät todennäköisesti maailmantalouden kehitykseen. Burke ym. (2015) arvioivat tutkimuksessaan, että ilmastonmuutos saattaa vuoteen 2100 mennessä vähentää maailman bruttokansantuotetta asukasta kohden jopa 23 prosenttia ilman hillintä- ja sopeutumistoimia. Suomen talous on vientivetoinen ja epävakaat maailman markkinat voivat aiheuttaa ongelmia niin kysynnän kuin teollisuuden raaka-aineiden saatavuuden kautta. Pelkkiin uhkakuviin keskittyminen ei riitä. Sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutosten ymmärrystä tarvitaan, jotta nykyiset tavat järjestää yhteiskunta voidaan korjata entistä kestävämmiksi ja taata samalla kansalaisten hyvinvointi. Hillintätoimenpiteet sekä niihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö voivat suoraan vaikuttaa maan geopoliittiseen turvallisuustilanteeseen esimerkiksi maatalouden
tuottavuuden ja hajautetun energiantuotannon kautta. Samalla ne lisäävät Suomen uskottavuutta ja näin ollen myös viehättävyyttä sijoittajien näkökulmasta. Siirtymä hiilineutraaliin talouteen luo työpaikkoja ja mahdollisuuksia kehittää uusia korkean tuotantoasteen tuotteita ja palveluita. Kestävä metsänhoito palvelee niin yksilöitä, yhteiskuntaa kuin ekosysteemejäkin. Nämä ovat esimerkkejä lukuisista keinoista parantaa hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä. Suomella on erinomaiset valmiudet ja siksi myös vastuu toimia ilmaston puolesta. Suomi sijoittui seitsemänneksi 180 valtion ympäristöpolitiikan kestävyyttä mittaavalla EPI-indeksillä. Indeksiä ylläpitävät Yalen yliopiston tutkijat kuitenkin huomauttavat, ettei edes kärkipään maista yksikään toimi kyllin kestävästi. Esimerkiksi Suomella vuoden 2018 asukaskohtainen hiilijalanjälki oli 8,8 tonnia, mikä peittosi EU-maiden (noin 6,8 tonnia) ja vielä selkeämmin maailman keskiarvon (noin 5 tonnia). Taakse jäi myös niukasti Puola. Toisin sanoen meillä on sekä hyvät edellytykset panostaa kestäviin valintoihin ja paljon parannettavaa. Tämä tulee ymmärtää kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Sami Ahonen
Ideoi kanssamme uutta osiota
KUVA: ADOBE STOCK
Ilmastosta ja sen muutoksesta johtuvia taloudellisia vaikutuksia halutaan seurata myös Ilmastokatsauksessa. Suunnittelemme uutta Ilmasto, yhteiskunta ja talous -osiota, joka tarkastelee kuukausittain sään vaikutuksia talouteen Ilmatieteen laitoksen ja muiden organisaatioiden aineistojen avulla. Mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi sääriippuvainen energia, hiilidioksidipäästöt, terveys, ilmansaasteet, metsän kasvu ja viljasadot sekä infrastruktuurin huoltotarve. Osiossa haluamme kertoa lukijoille, kuinka sääilmiöt ja muuttuva ilmasto vaikuttavat yhteiskuntaamme sekä tarjota konkreettisia lukuja ilmiön ymmärtämiseksi. Vastaamalla lyhyeen kyselyyn voit kertoa toiveesi ja mielipiteesi uudessa osiossa käsiteltävistä teemoista. >> Vastaa kyselyyn
10 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: ELENA SALTIKOFF
Heinäkuun viileä sää viilensi myös uimavedet. Toisaalta viileä sää ei suosinut sinilevän kukintaa. E rityisesti kuukauden alkupuolella sinilevää havaittiin vähän, ja selvästi vähemmän kuin kesäkuun helteillä. Heinä kuun puolivälin jälkeen sinileväkukinnot hieman runsastuivat ja merialueilla sinilevätilanne oli kuukauden lopulla jo ajankohdalle tyypillinen.
ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila heinäkuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot heinäkuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen heinäkuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HEINÄKUUSSA
Arktinen merijää peitti heinäkuussa 7,1 miljoonaa neliökilometriä, joka on pienin heinäkuussa satelliiteilla mitattu merijään laajuus. Satelliittimittaukset alkoivat vuonna 1979. Merijään laajuus oli 2,6 miljoonaa neliökilometriä eli noin 27 % vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Edellinen heinäkuun alhaisin merijään laajuus mitattiin vuonna 2012 ja se oli hyvin lähellä tämän vuoden arvoa. Myös heinäkuussa 2019 mitattu merijään laajuus on hyvin lähellä vuosien 2012 ja 2020 arvoa. Jotkin analyysit, kuten EUMETSAT:in Valtameri- ja merijää sovelluskeskuksen (OSI SAF) tekemät, sijoittavatkin edelliseksi ennätykseksi 2019 heinäkuun. Heinäkuussa Siperin rannikkoalue (niin kutsuttu Koillisväylä) oli lähes jäätön. Alue kattaa Karanmeren, Laptevinmeren sekä Itä-Siperian meren. Tällä alueella havaittiin Arktisen alueen sekä suurin lämpötilan poikkeama että suurin merijään laajuuden poikkeama verrattuna keskimääräiseen heinäkuuhun. Myös Hudsoninlahden pohjoisosassa ja suurimmassa osassa Kanadan saaristoa merijäätä oli keskimääräistä vähemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella heinäkuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta heinäkuussa 2020.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Heinäkuussa satoi tavanomaista enemmän lähes koko Suomessa. Sateisimmilla alueilla Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla satoi monin paikoin jopa yli 150 mm. Heinäkuun kuukausisateen ennätyksestä, joka on Laukaan P ellosniemessä vuonna 1934 mitattu 301,9 mm, jäätiin kuitenkin kauas.
ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HEI N Ä KU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Heinäkuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H E I N ÄKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 17
H E INÄKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL
2020
1981– 2010
2020
PVM
2020
PVM
2020
1981– 2010
2020
PVM
2020
1981– 2010
16,4
16,7
22,8
20.
9,6
8.
60,2
49
15,9
10.
0
1
JOMALA JOMALABY
15,5
16,7
25,3
19.
5,3
9.
54,4
52
22,3
5.
2
3
HELSINKI KAISANIEMI
16,7
17,8
25,0
17.
9,5
14.
83,2
63
9,2
29.
0
4
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
16,5
17,7
27,4
17.
8,9
12.
143,5
66
33,4
1.
4
8
JOKIOINEN ILMALA
15,0
16,7
25,4
19.
5,3
14.
134,5
75
23,5
10.
2
6
KOUVOLA ANJALA
16,2
17,5
27,2
17.
7,6
15.
90,2
65
19,2
4.
5
8
KANKAANPÄÄ NIINISALO
14,6
16,4
25,5
19.
7,0
5.
184,6
86
36,1
29.
1
6
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
15,1
16,5
26,3
18.
5,7
14.
84,5
84
17,4
4.
4
7
SAVONLINNA PUNKAHARJU
16,0
17,4
26,7
18.
8,1
15.
110,7
65
34,0
11.
3
6
SEINÄJOKI PELMAA
15,1
16,3
25,7
20.
4,7
11.
94,2
75
15,1
13.
2
6
KUOPIO MAANINKA
15,8
17,0
26,0
20.
5,8
15.
76,3
77
9,2
1.
4
5
LIEKSA LAMPELA
15,3
16,5
26,4
20.
4,1
17.
96,0
83
17,2
22.
2
5
SIIKAJOKI RUUKKI
14,8
15,9
24,9
20.
5,0
15.
165,1
77
52,7
22.
0
4
SUOMUSSALMI PESIÖ
14,0
15,3
26,0
21.
4,2
6.
120,1
81
16,5
30.
2
5
ROVANIEMI APUKKA
14,8
15,1
25,2
21.
4,5
3.
109,9
73
20,2
13.
1
3
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
15,0
14,5
24,8
17.
4,1
3.
76,6
74
20,3
9.
0
3
INARI SAARISELKÄ
13,7
13,0
23,9
20.
1,7
3.
69,8
79
12,8
9.
0
1
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
10,9
11,2
21,4
31.
2,5
3.
118,9
73
20,4
21.
0
0
UTSJOKI KEVO
13,6
13,1
25,7
29.
2,4
15.
116,7
72
21,8
8.
1
3
AURINGONPAISTETUNNIT
KASVUKAUDEN SEURANTA
KUUKAUSISUMMA
31.7.
PAIKKAKUNTA
2020
1981–2010
UTÖ
338,6
321
MAARIANHAMINA
276,5
312
TURKU
267,9*
287
HKI-VANTAA
261,6
291
KOTKA
316,0
317
JOKIOINEN
212,7*
266
KOUVOLA
257,6
280
JYVÄSKYLÄ
234,3
263
SEINÄJOKI
204,5
275
KUOPIO
266,8
271
OULU
230,7*
283
ROVANIEMI
155,9
260
SODANKYLÄ
202,2*
245
UTSJOKI
195,5
209
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
18 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
HEINÄKUUN MAASALAMATIHEYS
H E I N Ä KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 34 –39 Ennuste on tehty 17.8.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
17.8.–23.8.
24.8.–30.8.
31.8.–6.9.
7.9.–13.9.
14.9.–20.9.
21.9.–27.9.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 7/2020
F MI ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F J ULY 2020
Abundant rain fell in July July was characterized by unsettled weather. Moreover, it was a colder July than typically almost over the whole of Finland. The warmest temperatures were observed during the third week of the month. In most of Finland, the mean temperature in July was 1–2 °C below the longterm average. Nevertheless, in eastern and north-eastern Lapland, the mean temperature was just slightly above the average. July was moreover a rainy month. The level of precipitation varied mainly between 75 and 150 mm but many locations in the regions of Satakunta, North Karelia, Kainuu and North Ostrobothnia received even higher amounts of precipitation. However, the highest level of precipitation in July, 193.1 mm, was measured in Kärjenkoski, Isojoki in South Ostrobothnia. In the rainiest areas, the precipitation level exceeded the long-term average by more than twofold. The highest measured daily level of precipitation was 59.2 mm in Pyhäselkä, Joensuu on 22 July. On that day, many locations received more than 50 mm of rain in the area stretching from North Karelia to North Ostrobothnia. The lowest recorded precipitation levels in July were close to 50 mm in the southwest archipelago and eastern Lapland. In these areas, as well as in the regions of Pirkanmaa and Central Finland and in parts of Savonia, the precipitation level was close to the average. Particularly the first fortnight of July was cool and rainy with daytime temperatures varying mainly between 15 and 20 °C. In addition, the lowest sea-level pressure in July in Finland for at least the last 60 years, 974.7
hPa, was recorded in Talvijärvi, Kuusamo in the morning of the 1st. Another noteworthy deep low caused fresh to strong breeze in inland areas and even gale-force winds at sea on 6 July. The warmest and sunniest period in July took place during the third week of the month. On several days, temperature climbed close to or even slightly above 25 °C all over Finland. The highest temperature of the month, 27.7 °C, was measured at Joensuu Airport on the 18th. Weather turned colder again on 21 July and on the 23rd and 24th, exceptionally low daytime temperatures for the time of year were observed in southern and western Finland. At Tampere-Pirkkala Airport, the daily maximum temperature on 24 July, 12.2 °C, was even the lowest in record in July for the last 60 years. Unsettled and intermittently rather cool weather continued during the last week of July. In Lapland, on the contrary, easterly airflow sustained pleasantly warm weather with daytime temperatures varying mainly between 20 and 25 °C. Thunder was observed on several days in July, but the count of cloudto-ground flashes was still less than 17,000 that is less than one third of the long-term average.
Ilari Lehtonen
-0.9 °C Enontekiö, Saana, 2.7.
+27.7 °C Liperi, Joensuu Airport, 18.7.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: JULY 2020
• Globally, it was the third warmest July in the record, behind 2016 and 2019. In Europe, temperatures were below average in the north and above average in the south, with temperatures in the southwest reaching close to record warmth during a heatwave late in the month. • Temperatures in the Arctic were much above average along the Northern Sea Route, over the Canadian Archipelago and over the central Arctic Ocean. Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 7/2020 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi