5/2019 — Lämpenevä ilmasto suosii metsätuholaisia — Toukokuussa satoi runsaasti —
S ISÄLTÖ
5/2019
Pääkirjoitus — 3 Toukokuussa satoi runsaasti ja lämpötila vaihteli — 4 Sääkehitys toukokuussa — 6 Toukokuun säätapahtumia maailmalta — 7 Lämpenevä ilmasto suosii metsätuholaisia — 8 Metsätkin kohtaavat terveysriskejä — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä toukokuussa — 16 Toukokuun kuukausitilasto — 18 Toukokuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of May 2019 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-05-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Sanna Erkamo
TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hadassa Hovestadt Ilari Lehtonen Petra Roiha
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Ainutlaatuista ja uutta Koululaisilla alkoi kesäloma. Tutkijoilla työt jatkuvat. Valmistaudumme muun muassa kirjoittamaan voittavia tutkimussuunnitelmia Euroopan komission arviointipaneelien arvioitavaksi. Viimeistelemme tutkimusartikkeleita, joita osa on saattanut työstää jo useita vuosia. Toivomme, että ne vihdoin menisivät läpi, ovathan tulokset ainutlaatuisia. Toukokuun Ilmastokatsauksessa julkaistaan paljon uutta. Puheenvuorossamme kerromme metsien terveyden uudesta MONITUHO-tutkimushankkeesta ja mitä ilmastonmuutos tarkoittaa metsissä viihtyvien tuhohyönteisten näkö kulmasta. Lisäksi Ilmastokatsauksen yhteydessä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa tutkimuksellinen liite Research Letters, joka sisältää 10 lyhytartikkelia. Tällaisia ei muualla maailmassa tehdä. Artikkelit on tehty englannin kielellä ja ne on arvioitu Euroopan ilmastotutkimuksen allianssin (ECRA) ohjausryhmän tuella. Ilmastokatsauksen Research Letters -liitteen painopiste alueena ovat lyhyesti esitettävät tutkimus tulokset, joiden aihepiirit sivuavat ilmastonmuutosta, ilmastoa y leensä, pitkiä ennusteita, sään ja ilmaston vaikutuksia sekä erilaisia tutkimuksellisia kokeiluja ja ilmastopalveluita. Tutkimus julkaisut ovat tarkoituksella vain yhden sivun m ittaisia, jotta kuka tahansa voisi ehtiä ne lukemaan. Toukokuun Ilmastokatsaus on monella tapaa ainutlaatuinen. Se tarjoaa niin kesälomalaisille kuin työssäkäyville uutta ja mielenkiintoista tietoa lukijaystävällisesti. Suosittelemme lukemaan ja nauttimaan ja toivotamme samalla hyvää kesää kaikille lukijoillemme.
HILPPA GREGOW Päätoimittaja
Ilmastokatsauksen yhteydessä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa tutkimuk sellinen liite Research Letters
ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 3
-11,8 °C Enontekiö, Saana, 3.5.
+27,8 °C Kokemäki, Tulkkila, 20.5. Turku, Artukainen, 21.5.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
27,2 m/s 121,8 mm Helkan päivän (31.5.) myrskyn kovin keskituuli mitattiin Hailuodon Marjaniemessä
4 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
Kuukauden suurin sademäärä, Lieksa, Koli
KU U KAU S I KATSAUS
Toukokuussa satoi runsaasti ja lämpötila vaihteli
KUVA: KUVAAJAN NIMI
Toukokuussa satoi lähes koko maassa tavanomaista enemmän. Kuukauden keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja, mutta toukokuun aikana koettiin sekä harvinaisen kylmiä että lämpimiä päiviä. Toukokuun keskilämpötila oli koko maassa hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Ainoastaan merialueilla kuukausi oli enimmillään reilun asteen verran normaalia lämpimämpi. Lämpötilan vaihtelut toukokuun aikana olivat kuitenkin suuria. Heti vapun jälkeen koettiin erityisen kylmä sääjakso, kun taas toukokuun 20. päivän tienoilla oli etenkin maan lounaisosissa useina päivinä helteisen lämmintä. Muun muassa Turussa, Salossa ja Kokemäellä helleraja ylittyi tällöin neljänä päivänä. Toukokuussa satoi tavanomaista enemmän lähes koko maassa. Sateisimmilla alueilla maan itä- ja keskiosissa sekä Etelä- ja Länsi-Lapissa satoi paikoin yli kaksinkertaisesti pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna. Vähiten satoi lounaisrannikolla, missä mainittavia sateita ei saatu ennen kuin vasta toukokuun viimeisellä kolmanneksella. Sielläkin loppukuun sateet riittivät kuitenkin nostamaan toukokuun sadekertymät tavanomaiselle tasolle. Muualla sateita saatiin tasaisemmin pitkin kuukautta ja esimerkiksi Jyväskylän lentoasemalla satoi toukokuussa 16 päivänä vähintään 1 mm verran, mikä oli suurin toukokuun sadepäivien lukumäärä siellä 1950-luvulta lukien. Toukokuu oli myös tavanomaista pilvisempi etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Utsjoen Kevolla kirjattiin pienin
toukokuun auringonpaistetuntien määrä vuodesta 1971 lukien, 104,4 tuntia.
TOUKOKUUN SÄÄ VAIHTELI LUMISATEISTA HELTEISIIN Vapunpäivä oli maan etelä- ja itäosissa vielä varsin lämmin, mutta pohjoisesta oli jo leviämässä kylmää ilmaa ja 2.–4.5. sää oli koko maassa vuodenaikaan nähden hyvin kylmä. Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaan maakunnissa päivän ylinkin lämpötila jäi 3.5. pakkasen puolelle. Samaan aikaan navakassa pohjoistuulessa tuiskutti lujasti lunta, jota kertyi maan keskiosissa maahan yleisesti 10–20 cm, Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajaseudulla jopa lähemmäs 30 cm. Toukokuu sai siten todella takatalvisen alun. Toukokuun toisella viikolla hyvin lämmintä ilmaa nousi Venäjällä pohjoiseen, mutta Suomi jäi lännessä olevan viileämmän ilman alueelle. Aivan itäisimpään Suomeen lämpö kuitenkin ylsi hetkeksi ja 11.5. Ilomantsin Mekrijärvellä mitattiin 25,2 °C. Edellisenä iltana Itä-Suomen yli pohjoiseen liikkui lämpimän ilman etureunassa myös melko voimakkaita ukkosia. Toukokuun kolmannella viikolla Brittein saarilla ollut korkeapaineen alue siirtyi Skandinaviaan ja edelleen
maamme itäpuolelle Venäjälle. Meillä sää lämpeni ja oli aluksi korkeapaineen alla hyvin kuivaa. Vähitellen etelästä alkoi kuitenkin virrata kosteampaa sekä yhä lämpimämpää ilmaa ja 20.–22.5. kehittyi helteisessä säässä ukkoskuuroja. Kaikkiaan toukokuussa paikannettiin noin 7000 maasalamaa, mikä vastaa toukokuun keskimääräistä tasoa. Sää viileni koillisesta alkaen 22.– 23.5. Toukokuun viimeisellä viikolla laaja matalapaineiden alue pysytteli Pohjois-Euroopan yllä ja länsivirtauksessa liikkui useita sadealueita maamme yli itään.
PERÄMERELLÄ TOUKOKUU PÄÄTTYI MYRSKYYN Yksi matalapaineen keskus liikkui toukokuun viimeisenä päivänä Skandinaviasta Lapin yli koilliseen. Etelän ja lännen välinen tuuli oli kovaa kaikilla merialueilla ja Perämerellä etelätuuli voimistui myrskyksi. Kovimmat tuulen nopeudet mitattiin Hailuodon Marjaniemessä, missä keskituulen nopeus oli voimakkaimmillaan 27,2 m/s ja kovimmaksi puuskaksi rekisteröitiin 33,6 m/s. Kesällä näin voimakkaat matalapainemyrskyt ovat meillä melko harvinaisia. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 5
SÄÄKEHITYS TOUKOKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
3.5. Suomen itäpuolella oli matalapaine ja pohjoisesta oli virrannut hyvin kylmää ilmaa koko maahan. Maan keskivaiheilla lämpötila pysytteli lumipyryssä päivälläkin pakkasella, mikä on erittäin harvinaista näin myöhään keväällä. Seuraavana päivänä lounaasta nousseeseen kylmän rintaman mutkaan kehittynyt pieni matalan osakeskus toi lumija räntäsateita myös etelärannikolle. 11.5. Venäjällä hyvin lämmintä ilmaa nousi pohjoiseen ja lämpötila kohosi Vienan meren rannoilla lähelle 30 astetta. Lämpö ylsi myös itäisimpään Suomeen. Kesän ensimmäiset hellelukemat, 25,2 °C, mitattiin Ilomantsin Mekrijärvellä. Seuraavana yönä kaakosta lähestynyt matalapaine toi Suomeen runsaita sateita. Eniten satoi Sysmän Joutsjärvellä, vuorokauden aikana 33,3 mm. 21.5. Etelä- ja Länsi-Suomessa oli helteisen lämmintä ja kosteaa ilmaa, ja iltapäivän aikana kehittyi yksittäisiä ukkoskuuroja. Barentsinmerellä oli puolestaan kylmää ilmaa, jota virtasi seuraavana päivänä Lappiin ja Itä-Suomeen. Lounais-Suomessa helle jatkui vielä seuraavana päivänä, mutta sinnekin kylmempi ilma levisi 23.5. mennessä. 31.5. Syvenevä matalan keskus liikkui Helkan päivänä Lapin yli koilliseen. Matalapaineeseen liittynyt kylmä rintama sateineen kulki maamme yli itään aamun ja varhaisen iltapäivän aikana. Lounaistuuli oli voimakasta kylmän rintaman jälkipuolella. Perämerellä etelän ja lounaan välinen tuuli yltyi myrskyksi, joka oli kesämyrskyksi varsin voimakas. 6 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
TO U KO KU U N SÄÄTA PA H TU M I A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TOUKOKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Kulunut toukokuu oli keskimääräiseltä maa- ja meri alueiden pintalämpötilaltaan neljänneksi lämpimin toukokuu vuonna 1880 alkaneen mittausjakson aikana.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli 8,5 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 toukokuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva toukokuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson toiseksi pienin.
ALASKA Toukokuu oli vuonna 1925 käynnistyneen mittaus jakson kuudenneksi lämpimin. YHDYSVALLAT Toukokuussa Yhdysvalloissa raportoitiin yli 500 tornadoa. Määrä oli yli kaksi kertaa suurempi kuin toukokuun keskiarvo 226 tornadoa. Tämä on aktiivisin 30 päivän tornadojakso vuoden 2011 jälkeen.
EUROOPPA Euroopassa toukokuun keskilämpötila oli viilein vuoden 2004 jälkeen.
HAVAIJI Toukokuun keskilämpötilan poikkeama Havaijilla oli mittaushistorian suurin. ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa toukokuu oli mitaus historian kolmanneksi lämpimin. Kulunut kuukausi jakaa kolmannen sijan vuoden 2002 kanssa ja vain vuosien 2015 ja 2017 toukokuut ovat olleet lämpimämpiä.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli 13 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 toukokuiden keskiarvo ja pienin toukokuun merijään laajuus mittaushistorian aikana.
AASIA Aasiassa mitattiin mittaus historian kahdeksanneksi lämpimin toukokuu.
JAPANI Japanissa toukokuun maksimilämpötilan ennätys rikkoutui, kun lämpötila kohosi 39,5 asteeseen 26. toukokuuta. ISRAEL Israelia koetteli helleaalto, joka toi mukanaan ennätyksellisiä lämpötiloja 22.–24. toukokuuta.
AUSTRALIA Australiassa oli tavanomaista kuivempaa. L äntisessä Australiassa sademäärä oli jopa 83 % tavanomaista pienempi. Toukokuu oli vuonna 1901 käynnistyneen mittausjakson kolmanneksi kuivin toukokuu läntisessä Australiassa.
AFRIKKA Afrikassa kulunut kuukausi oli mittaushistorian toisiksi lämpimin toukokuu. UUSI-SEELANTI Suuressa osassa Uutta-Seelantia vallitsi keskimääräistä korkeampi lämpötila. Kulunut kuukausi oli maan 111-vuotisen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin toukokuu.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201905 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 7
8 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
ME TSÄTU H OLAI SET
Lämpenevä ilmasto suosii metsätuholaisia Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää Suomen metsien kasvua, mutta lämpimämpi ilmasto suosii myös monia metsien tuhohyönteisiä. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä ennätysvauhtia, yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Metsien kasvua on vauhdittanut etenkin soiden ojittaminen 1960–70-luvuilla, mutta myös parantunut metsänhoito. Myös ilmaston lämpenemisellä on ollut metsien kasvua kiihdyttävä vaikutus. Maailmanlaajuisesti metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maankäyttösektori nielee tällä hetkellä noin kolmasosan ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä, mutta metsätuhojen yleistyminen voi uhata metsien kykyä sitoa hiiltä ilmakehästä. Kanadan metsien on jo arvioitu muuttuneen hiilinieluista hiilen päästölähteiksi metsäpalojen ja hyönteisten aiheuttamien massiivisten tuhojen takia.
KUVA: PIXABAY
METSISSÄ ESIINTYY BIOOTTISIA JA ABIOOTTISIA TUHOJA Suomessa metsätuhojen esiintymisestä saadaan systemaattista tietoa säännöllisin väliajoin tehtävistä valtakunnan metsien inventoinneista. Vuosina 2009–2013 tehdyn inventoinnin mukaan noin neljäsosa puuntuotannon metsämaan pinta-alasta kärsi jonkinasteisista metsätuhoista. Vakavista tuhoista kärsi kuitenkin vain 3 % puuntuotannon metsämaasta ja metsikön välitöntä uudistamista vaativista täydellisistä tuhoista 0,2 %.
“
Keski-Euroopassa kirjanpainajatuhot ovat räjähtämässä käsiin. Pahin tilanne on Tšekissä, missä kuoli viime vuonna kirjanpainajan vuoksi saman verran puustoa kuin mikä on maan normaali vuotuinen hakkuumäärä, noin 20 miljoonaa kuutiometriä. Metsätuhot voidaan jakaa bioottisiin eli elävien eliöiden aiheuttamiin tuhoihin ja abioottisiin eli elottomien tekijöiden aiheuttamiin tuhoihin. Suomessa merkittävimpiä metsien abioottisia tuhoja ovat tuuli- ja lumituhot, kun taas bioottisia tuhonaiheuttajia ovat muun muassa hirvet, lahottajasienet ja tuhohyönteiset. Globaalisti hyönteisten, kasvitautien ja sääolosuhteiden aiheuttamat tuhot ovat boreaalisissa metsissä merkitykseltään samaa suurusluokkaa. Hyönteistuhojen osuus korostuu ennen kaikkea lauhkean vyöhykkeen metsissä, mutta Suomessa niiden merkitys on ollut toistaiseksi vähäinen. Etenkin Pohjois-Suomessa abioottisten tuhojen osuus on suuri. ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 9
PUH EENVUORO
Kaarnakuoriaisiin lukeutuva kirjanpainaja on yksi Euroopan pahimmista metsätuholaisista. Laji hyötyy lämpimistä kesistä ja sen kannat ovat olleet pitkään kasvussa. Kannan ollessa alhainen kirjanpainaja elää tuulen kaatamissa tai muuten vaurioituneissa tai heikentyneissä kuusissa, mutta joukkoesiintymien aikana kuoriaiset voivat tappaa myös terveitä kuusia. Suomessa kirjanpainaja on ollut yleensä vähälukuinen, mutta vuosien 2010 ja 2011 tuulituhot ja lämpimät kesät laukaisivat meilläkin tuhoja myös elävissä kuusissa. ”Keski-Euroopassa kirjanpainajatuhot ovat räjähtämässä käsiin. Pahin tilanne on Tšekissä, missä kuoli viime vuonna kirjanpainajan vuoksi saman verran puustoa kuin mikä on maan normaali vuotuinen hakkuumäärä, noin 20 miljoonaa kuutiometriä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri. ”Tuhojen odotetaan pahenevan tulevana kesänä”, Viiri jatkaa. Monet munana talvehtivat tuhohyönteiset hyötyvät kovimpien talvipakkasten lauhtumisesta. Yksi tällaisista lajeista on etenkin kuivien kesien jälkeen männiköissä tuhoja aiheuttava ruskomäntypistiäinen, jonka odotetaan yleistyvän Itä- ja Pohjois-Suomessa. Talvien lauhtumisesta hyötyvät myös Keski-Euroopassa toisinaan laajojakin metsätuhoja aiheuttaneet yöperhoset havununna ja lehtinunna. Havununnan moniruokainen toukka tunnetaan nimenomaan havumetsien tuholaisena, kun taas lehtinunnan toukka elää eri lehtipuilla. Meillä aiemmin lounaissaaristossa harvinaisena esiintyneen havununnan kanta on 1990-luvun jälkeen yli 80-kertaistunut ja samalla laji on levittäytynyt maan keskiosiin asti. Baltiassa runsastuneen lehtinunnan odotetaan myös saavan jalansijaa maassamme ilmaston edelleen lämmetessä. Bioottisista tuhonaiheuttajista toistaiseksi merkittävimpiä Suomen metsissä ovat olleet lahottajasienet, erityisesti kuusenjuurikääpä. Sekä talvien leudontuminen että kesien lämpeneminen lisäävät juurikääpätuhoja monien eri vaikutusmekanismien kautta. Abioottisista tuhoista tuulituhot saattavat ilmaston lämmetessä jonkin verran yleistyä, lähinnä roudan vähenemisen seurauksena. Kainuussa ja Lapissa myös lumituhoriskin on ennakoitu kasvavan, kun taas Etelä- ja Länsi-Suomessa lumituhoriski pienenee talvien lauhtuessa. Ilari Lehtonen 10 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
KUVA: PÄIVI LYYTIKÄINEN-SAARENMAA
KIRJANPAINAJA ON PELÄTTY KUUSEN TUHOLAINEN
Metsätkin kohtaavat terveysriskejä Etenevä ilmastonmuutos ja hyönteistuhot heikentävät metsien terveyttä. Myrskyt ja kuivuus johtavat usein hyönteistuhoihin ja niiden jälkeen metsäpalojen riski kasvaa. Pitkittyneet hyönteisten joukkoesiintymät alentavat metsien taloudellista arvoa. Kirjanpainaja on tästä oiva esimerkki. Metsätuhojen seurantahankkeet eivät ole hyödyntäneet kaukokartoituksen tai mallinnuksen menetelmiä. Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) on myös laadittu ilman ilmastoennusteisiin sidottua tuhomallinnusta. Metsiemme alttius kirjanpainajatuhoille vähintään kaksinkertaistunee 2050 mennessä. Tuholaisten riski- ja levinneisyysmallit ovat ehdoton osa metsänterveyden hallintaa. Tuholaisten runsastumista, myrskyjä, kasautuvia ilmastoriskejä ja varhaisvaroitusta tutkitaan monitieteisesti MONITUHO–hankkeessa, johon osallistuvat Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos, Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus. Hanke kehittää tuhojen kaukokartoitusta, riskimalleja ja ilmastomalleja, jotta metsänhoidon voisi sopeuttaa tulevaisuuden ilmastoon. Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Metsäento mologian dosentti, Helsingin yliopisto
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: ILARI LEHTONEN
Haapa kukki ja siemensi erittäin runsaasti keväällä 2019 edellisen vuoden poikkeuksellisen lämpimän ja kuivan kesän jäljiltä. Toukokuun lopulla ilma täyttyi Etelä-Suomessa pitkillä valkoisilla lenninhaivenilla varustetuista haavan siemenistä, joita kertyi maahan paikoitellen parin sentin paksuisena valkeana vaippamaisena kerroksena.
ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2019 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva (matala tai korkea vesi) kuvaa vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA
Arktinen merijää peitti toukokuussa 2019 12,1 miljoonaa neliökilometriä ja oli 1,2 miljoo naa n eliökilometriä (8,9 %) vertailukauden keskiarvoa pienempi. Merijään peittämä ala oli tämän vuoden toukokuussa kaikkien aikojen toiseksi pienin toukokuun laajuus satelliitti havaintohistoriassa, joka alkaa vuodesta 1979. Ennätyspieni toukokuun laajuus havaittiin vuonna 2016. Arktisen merijään reuna oli tavallista pohjoisempana Pohjoisen jäämeren reuna-alueilla. Erityisen vähän jäätä oli Tšuktšimerellä lähellä Beringinsalmea. Merijään määrä oli paljon keskimääräistä alhaisempi myös Kanadan pohjoispuolella Beaufortinmerellä ja Baffininlahdella sekä Pohjois-Atlantilla Tanskansalmella ja Barentsinmerellä.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella toukokuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta toukokuussa 2019.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos
14 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Ilmatieteen laitos julkaisi talven viimeisen Itämeren jääkartan 14.5. Viimeiset jäät sulivat Perämereltä noin puolitoista viikkoa tavanomaista aiemmin. Viimeksi jäätalvi päättyi aikaisemmin keväällä 2016. Kaikkein varhaisin viimeisten jäiden lähtö koettiin Perämerellä 7.5.2015 ja myöhäisin 6.7.1917. Kokonaisuutena mennyt jäätalvi jää tilastoihin leutona.
ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä TOU KOKU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Toukokuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä TO U KOKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 17
TO UKOKUUN KUUKAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
PVM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
1981– 2010
8,4
7,4
20,9
21.
-0,1
4.
35,7
28
15,6
2.
0
0
JOMALA JOMALABY
9,2
9,1
24,0
22.
-2,5
4.
45,0
35
15,3
2.
0
0
HELSINKI KAISANIEMI
10,3
10,2
24,5
21.
-0,4
4.
61,9
37
14,8
26.
0
0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
10,6
10,4
26,9
21.
-2,8
4.
64,4
39
12,7
2.
1
1
JOKIOINEN ILMALA
9,7
9,8
26,7
21.
-3,9
4.
56,6
41
8,5
25.
3
1
KOUVOLA ANJALA
10,3
10,3
26,3
21.
-2,9
4.
69,9
35
18,3
11.
1
1
KANKAANPÄÄ NIINISALO
9,2
9,3
27,0
20.
-3,5
5.
55,2
40
12,9
26.
3
1
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
8,8
8,9
24,7
19.
-4,1
7.
83,5
44
23,8
11.
0
1
SAVONLINNA PUNKAHARJU
9,1
9,3
21,2
21.
-2,2
6.
86,4
38
15,1
25.
0
1
SEINÄJOKI PELMAA
8,8
9,1
25,7
19.
-2,7
6.
67,0
43
17,6
11.
1
1
KUOPIO MAANINKA
8,6
8,9
24,5
19.
-3,7
5.
66,2
47
9,2
1.
0
1
LIEKSA LAMPELA
8,5
8,2
22,5
18.
-3,1
6.
73,2
48
12,4
2.
0
1
SIIKAJOKI RUUKKI
7,7
7,9
25,0
19.
-5,5
6.
59,5
42
11,1
11.
0
1
SUOMUSSALMI PESIÖ
6,1
6,6
20,8
18.
-6,2
5.
72,7
57
11,3
2.
0
0
ROVANIEMI APUKKA
6,1
6,2
21,7
19.
-6,6
5.
72,2
43
13,6
12.
0
0
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
5,4
5,3
18,5
20.
-6,4
4.
53,2
41
10,2
10.
0
0
INARI SAARISELKÄ
3,3
3,7
15,0
20.
-11,7
5.
57,0
48
10,2
7.
0
0
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
2,6
2,1
15,4
20.
-9,5
5.
54,1
27
18,8
29.
0
0
UTSJOKI KEVO
3,8
3,7
15,8
10.
-7,4
4.
60,0
27
13,4
12.
0
0
AURINGONPAISTETUNNIT
TEHOISAN LÄMPÖTILAN SUMMA
KUUKAUSISUMMA
31.5.
TOUKOKUUN MAASALAMATIHEYS salamoita / km2
PAIKKAKUNTA
2019
1981–2010
UTÖ
307,0
309
MAARIANHAMINA
299,7
297
TURKU
270,4
284
HKI-VANTAA
258,1
275
kova
KOTKA
216,1
293
0,08
JOKIOINEN
227,9
261
kohtalainen
KOUVOLA
224,8
273
0,025
JYVÄSKYLÄ
189,3
256
heikko
SEINÄJOKI
208,2
272
0,0025
KUOPIO
176,9
254
OULU
244,4
273
ROVANIEMI
202,8
237
SODANKYLÄ
196,5
225
UTSJOKI
104,4
192
18 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
eritt. raju 0,8 raju 0,25
TO U KO KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 5–30 Ennuste on tehty 13.6.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
17.6.–23.6.
24.6.–30.6.
1.7.–7.7.
8.7.–14.7.
15.7.–21.7.
22.7.–28.7.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 5/2019
FM I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F M AY 201 9
May was rainy with variable temperatures Unsettled and variable weather characterized May. Precipitation levels were above average nearly all over the country. After large variations in temperature during the month, the mean temperature in May was eventually very close to the long-term average values. Both very cold and warm weather was experienced during May. Eventually, the mean temperature in May was very close to the long-term average values throughout the country. Only at maritime stations May was about 1 °C warmer than typically. May began with cold weather. It was particularly cold between 2–4 May. On the 3rd, even the daily maximum temperature remained below 0 °C in the central parts of Finland in Kainuu, Northern Savonia and Ostrobothnian regions. At the same time, heavy snowfall took place with a chilly breeze. On the next day, wet snow and sleet fell also on the southern coast of Finland. Eventually, in the central parts of Finland, 10–20 cm thick snow cover was widely formed. Near the border of the regions North Karelia and Kainuu, snow depth reached almost 30 cm. Around the 20th of May, on the contrary, very warm weather prevailed for a few days. For instance, in Turku, Salo and Kokemäki in southwestern Finland, daily maximum temperature exceeded 25 °C on four consecutive days. The highest temperature of the month, 27.8 °C, was measured in Tulkkila, Kokemäki on the 20th and in Artukainen, Turku on the 21st of May. In the very easternmost Finland, warm air visited shortly already on the 11th when 25.2 °C was measured in Mekrijärvi, Ilomantsi. Precipitation levels in May were in
general clearly higher than on average. Precipitation levels were twofold compared to the long-term average values in many locations throughout central and eastern parts of Finland, as well as in southern and western Lapland. The highest amount of precipitation, 121.8 mm, was measured in Koli, Lieksa. Southwestern coast was the driest Enontekiö, Saana, 3.5. area of Finland in May. Only a small amount of rain fell there before the last one and a half weeks of May. However, Kokemäki, Tulkkila due to abundant rain in the end of the 20.5. and Turku, month, the precipitation levels reached Artukainen, 21.5. the typical monthly sums there as well. In other parts of Finland, precipitation events occurred throughout the month. For instance, at the Jyväskylä airport in Central Finland, the number of rainy days with at least 1 mm of precipitation reached a new monthly record, 16 days, starting from 1951. In Kevo, Utsjoki, in northern Lapland, the Highest and lowest temperatures. amount of sunshine hours in May, 104.4 hours, was a record low sum starting HIGHLIGHTS: MAY 2019 from 1971. • Globally May was more than 0.5°C The last day of May was windy. warmer than the 1981-2010 May average, ranking among the top Strongest winds blew in the Bothnithree warmest for the month of May an Bay. In Marjaniemi, Hailuoto, a sussince 1979. tained wind speed of 27.2 m/s was re• In Europe temperatures were close to the average, but warmer than corded, with gusts of 33.6 m/s.
-11.8 °C
+27.8 °C
Ilari Lehtonen
average over the Iberian Peninsula and the far east of Europe. • Temperatures were well above average over parts of the Arctic (Greenland, Baffin and Ellesmere Islands, Alaska) and over the Weddell Sea, near Antarctica.
ILMASTOKATSAUS 5/2019 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi