Issuu

1/2019 — Tammikuu alkoi ennätysmyrskyllä — Uudistuneen Ilmastokatsauksen ensimmäinen numero —

S ISÄLTÖ

1/2019

Pääkirjoitus — 3 Tammikuu alkoi ennätysmyrskyllä — 4 Sääkehitys tammikuussa — 6 Tammikuun säätapahtumia maailmalta — 7 Aapeli-myrsky rikkoi ennätyksiä — 8 Voit ladata säähavaintoja käyttöösi myös itse — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä tammikuussa — 16 Tammikuun kuukausitilasto — 18 Tammikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 January began with windstorm Aapeli — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus TAMMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu

ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-01-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Bonnie Kolarik / Pixabay

TOIMITTAJAT Hadassa Hovestadt Tiina Ervasti Ilari Lehtonen Petra Roiha

ULKOASU Marko Myllyaho

PÄÄ KI RJ OI T U S

Tutkimuksen äänellä Uudistettu ilmastokatsaus puhuu nyt ilmasto- ja merentutkimuksen äänellä. Koimme velvollisuudeksemme tarjota niin havaintoihin, tutkimukseen kuin ennusteisiin perustuvaa tietoa yhä monipuolisemmin kaikkien saataville. Ilmastokatsaus sisältääkin tästä eteenpäin paljon yksityiskohtia, graafeja ja karttoja sekä värikkään ulkoasun. Uutuutena tarjoilemme jokaisessa katsauksessa arktisen alueen ja Itämeren kartat. Ilmakehän kasvihuonekaasujen mittausaikasarjat ovat osa vakiokattausta. Lisäksi julkaisemme jokaisessa numerossa ennusteen tulevien viikkojen lämpötilojen viikkokeskiarvoista ja niiden poikkeamasta ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Toivomme, että tämä herättää mielenkiintoa pidempiä ennusteita kohtaan ja auttaa sopeutumaan lähiaikoina odotettavissa oleviin lämpimiin ja kylmiin jaksoihin. Ilmastokatsauksen lopussa on lisäksi tiivistelmä kuukauden säästä englanniksi. Jos tuomme uutta, on mukana jotain vanhaakin. ”Vuodenaikaan nähden” on kulunut sanapari. Ilmastokatsauksessa tietoa tarjotaan edelleen siinä muodossa, jossa voimme verrata ilmastotietoa menneeseen ja tulevaan esimerkiksi viikko- tai kuukausitasolla. Vielä kahden vuoden ajan käytämme vertailussa 30 vuoden jaksoa 1981–2010. Tämän jälkeen siirrymme vertailussa jaksoon 1991–2020. Nyt voimme esimerkiksi sanoa, että tammikuu 2019 alkoi vuodenaikaan nähden vähälumisissa merkeissä. Tällöin siis vertaamme tammikuuta 2019 tammikuun keskiarvoon jaksolla 1981– 2010. Ilmastokatsauksen toimitus koostuu ilmaston, merien ja ilmakehän koostumuksen tutkijoista. Ennen katsauksen tutkimuksellista uudistusta kävimme läpi menneitä ilmastokatsauksia ja lukijoiden palautteita. Otamme jatkossa vastaan palautetta osoitteessa ilmastokatsaus@fmi.fi. Haluamme kehittää Ilmastokatsausta yhdessä lukijoiden kanssa. Toivotamme inspiroivia lukuhetkiä kaikille!

HILPPA GREGOW Päätoimittaja

Koimme velvollisuudeksemme tarjota niin havaintoihin, tutkimukseen kuin ennusteisiin perustuvaa tietoa yhä monipuolisemmin kaikkien saataville.

ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 3

-38,7°C

Sodankylä, Tähtelä, 27.1.

+6,2°C

Kökar, Bogskär, 1.1.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

86,7 mm 67 cm Kuukauden suurin sademäärä. Siuntio, Sjundby.

4 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

Kuukauden suurin lumensyvyys. Sulkava, Halttula.

KU U KAU S I KATSAUS

Tammikuu alkoi ennätysmyrskyllä

KUVA: SAMULI LEHTONEN

Merialueiden tuuliennätykset menivät uusiksi Aapeli-myrskyssä tammikuun alussa. Verraten lauhan kuukauden alun jälkeen talvi kiristi otettaan tammikuun loppua kohti ja loppukuusta pakkanen oli ajoittain kireää koko maassa. Maan eteläosissa lumipeite vahvistui tammikuun aikana tuntuvasti. Tammikuusta muodostui Ahvenanmaata lukuun ottamatta jonkin verran keskimääräistä kylmempi. Suhteellisesti ottaen kylmintä oli Tornionjokilaaksossa, missä kuukausi oli noin 3–4 astetta vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa kylmempi. Sen sijaan rannikkoalueilla ja päälaen Lapissa keskilämpötila poikkesi normaalista yleensä vain asteen verran tai vähemmän. Tammikuun sademäärä jäi Pohjanmaalla ja Lapissa tavanomaista pienemmäksi. Maan etelä- ja itäosissa sitä vastoin satoi yleisesti jonkin verran normaalia enemmän, enimmillään noin puolitoistakertaisesti pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna. Kuukauden suurin sademäärä, 86,7 mm, mitattiin Siuntion Sjundbyssä. Lumipeite oli tammikuun alussa koko maassa ajankohdan keskiarvoa ohuempi, mutta sateisimmilla alueilla uutta lunta kertyi kuukauden aikana useita kymmeniä senttejä. Tammikuun lopulla lumitilanne oli maan eri osissa hyvin samankaltainen. Länsi-Suomessa lunta oli noin 20–40 cm ja kaikkialla muualla likimain puolisen metriä. Eniten lunta oli kuukauden päättyessä Sulkavan Halttulan mittausasemalla, missä lumensyvyys oli 67 cm. Lähes yhtä paljon lunta oli Uudellamaalla Siuntion Sjundbyssä, 65 cm. Etelä-Suomen lumensyvyydet olivat tammikuun päättyessä noin kaksinker-

taisia ajankohdan keskiarvoihin verrattuna, mutta Lapissa lumipeite oli yhä jonkin verran keskimääräistä ohuempi.

AAPELI-MYRSKY ALOITTI VUODEN Tammikuun merkittävin säätapahtuma osui heti kuukauden alkuun. Norjanmerellä oli ennen vuodenvaihdetta voimistunut syvä matalapaine, joka liikkui uudenvuodenpäivänä nopeasti maamme eteläosien yli kaakkoon. Matalapaineen jälkipuolella pohjoisenpuoleinen tuuli voimistui 2.1. vastaisena yönä ankaraksi myrskyksi läntisillä merialueilla. Aapeliksi ristitty myrsky raivosi ennen kaikkea merialueilla sekä Ahvenanmaalla ja Pohjanlahden rannikolla. Selkämerellä se nostatti 8-metrisen aallokon. Kökarin Bogskärissä pohjoisella Itämerellä puolestaan rekisteröitiin merialueidemme uusi tuuliennätys, kun 10 minuutin keskituulen nopeudeksi mitattiin aamuyöllä 32,5 m/s. Maan keskiosiin Aapeli-myrsky toi tuhdisti uutta lunta, kun taas Lounais-Suomessa lämpötila nousi uudenvuodenpäivänä useita asteita plussan puolelle. Myrskyn laannuttua pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa koko maahan, mutta sää lauhtui uudestaan jo 4.1., kun seuraava matalapaine liikkui

Suomen yli itään. Tammikuun alkupuoli olikin yleisesti ottaen verraten lauha ja etenkin rannikkoalueilla oli useina päivinä suojasäätä. Loppiaisena Atlantilta virtasi erityisen lauhaa ilmaa pohjoisimpaan Lappiin ja Utsjoen Nuorgamissa mitattiin tällöin +5,1 °C.

LOPPUKUUSTA PAKKANEN KIRISTYI Tammikuun keskivaiheilla sää alkoi kylmetä, ja kuukauden jälkipuolisko oli selvästi keskimääräistä kylmempi. Kovimmat pakkaset osuivat 20.–22. ja 27.–28. päiviin. Etelä-Suomessa kireimmät pakkaset vaihtelivat enimmäkseen 20 ja 30 asteen välillä, mutta idässä ja pohjoisessa mitattiin reilusti yli 30 asteen pakkasia. 40 pakkasasteen raja jäi kuitenkin rikkoutumatta ja kuukauden alin lämpötila oli -38,7 °C, joka mitattiin Sodankylän Tähtelässä 27.1. Etelä-Suomen alin lämpötila oli alavassa laaksossa sijaitsevalla Vihdin Maasojan asemalla 22.1. mitattu -33,2 °C. Tammikuun parina viimeisenä päivänä sää lauhtui etenkin etelärannikolla, missä lämpötila nousi nollan vaiheille. Pohjoisempanakin kovimmat pakkaset hellittivät. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 5

SÄÄKEHITYS TA MM I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

1.1. Uudenvuodenpäivänä syvä matalapaine liikkui Etelä-Suomen yli kaakkoon ja sää oli lauhaa. Maan keskiosissa satoi jopa 20 cm uutta lunta. Matalapaineen vetäydyttyä seuraavana yönä Suomen kaakkoispuolelle pohjoistuuli voimistui läntisillä merialueilla ankaraksi myrskyksi. Kökarin Bogskärissä mitattiin Aapelin päivän aamuna 2.1. uusi merialueidemme tuuliennätys. 8.1. Matalapaine liikkui Suomen eteläpuolitse itään, ja siihen liittyvän okkluusiorintaman lumisateet ulottuivat Etelä-Suomeen. Etelärannikon tähän asti vähälumisille alueille uutta lunta kertyi yli 10 cm.

17.1. Etelä-Suomeen satoi jälleen runsaasti lunta, kun matalapaine liikkui Suomenlahtea pitkin itään. Pohjoisesta virtasi matalapaineen jälkipuolella kylmää ilmaa koko maahan.

21.1. Täydellistä kuunpimennystä seurattiin kylmässä ja laajalti selkeässä pakkassäässä heikon korkeapaineen selänteen vallitessa. Pohjois-Suomessa pakkanen jatkui kireänä lähes tammikuun loppuun asti. Etelässäkin lämpötilat pysyivät pakkasen puolella, vaikka pakkanen lauhtui ajoittain nollan tuntumaan.

6 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

TA MM I KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AA I LM ALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TAMMIKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Tammikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli kolmanneksi korkein vuodesta 1880 ylläpidetyssä ennätysrekisterissä. Kulunut kuukausi jakaa kolmannen sijan vuoden 2007 tammikuun kanssa.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli 6,0 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 tammikuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson kuudenneksi pienin.

POHJOIS-AMERIKKA Suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa lämpötilat olivat lähellä tavanomaista tai keskimääräistä viileämpiä, mutta Pohjois-Amerikan länsiosissa oli keskimääräistä lämpimämpää.

HAVAIJI Havaijissa koettiin havaintohistorian viidenneksi lämpimin tammikuu

ETELÄ-AMERIKKA Brasilian eteläosissa tammikuu oli paikoin ennätyksellisen lämmin. Koko Etelä-Amerikan yli laskettu tammikuun keskilämpötila oli viidenneksi korkein viimeisten 110 vuoden aikana.

KARIBIAN SAARET Tammikuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi.

AFRIKKA Suuressa osassa Afrikan eteläosaa keskilämpötila oli reilusti tavanomaista korkeampi.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Tammikuun merijään keskimääräinen laajuus oli 23,4 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo. Merijään laajuus oli toiseksi pienin vuonna 1986 käynnistyneiden satelliittimittausten alkamisen jälkeen. Ainoastaan vuoden 2017 tammikuussa laajuus oli tätä pienempi.

AASIA Suuressa osassa Aasiaa keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Aasian koillis- ja kaakkoisosissa lämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli jopa yli 4 °C.

AUSTRALIA Poikkeuksellisen lämpimät olosuhteet jatkuivat Australiassa. Kuukausi oli 110-vuotisen mittaushistorian lämpimin tammikuu. Australian tammikuun keskilämpötila oli 0,99 °C edellistä vuoden 2013 ennätystä korkeampi. UUSI-SEELANTI Uudessa-Seelannissa koettiin kolmanneksi lämpimin tammikuu sen jälkeen kun ennätysrekisteriä alettiin ylläpitää vuonna 1909.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TAMMIKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201901 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 7

Aapeli-myrsky rikkoi ennätyksiä

8 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

M Y RSKY T

KUVA: PIXABAY

Aapeli-myrsky raivosi 2.1. vastaisena yönä ennen kaikkea läntisillä merialueilla ja Ahvenanmaalla. Myrskyssä laitettiin uusiksi merialueiden tuuli-, aallokko- ja vedenkorkeusennätyksiä. Ennen vuodenvaihdetta läntisessä Euroopassa sijaitsi vahva korkeapaineen keskus ja toinen korkeapaineen alue majaili Manner-Venäjällä. Läntisen korkeapaineen luoteispuolella liikkunut säähäiriö alkoi Islannin tienoilla syventyä voimakkaaksi matalapaineeksi. Islannista matalapaine siirtyi kohti Skandinaviaa ja edelleen Kölivuoriston yli Pohjanlahdelle. Matalapaine oli syvimmillään uudenvuodenpäivänä, jolloin sen keskus sijaitsi Etelä-Suomessa ja keskuksen ilmanpaine oli noin 979 hPa. Aapelin päivän vastaisena yönä 2.1. matalan keskus oli liikkunut Suomen kaakkoispuolelle ja pohjoisesta alkoi purkautua voimalla kylmää ilmaa. Ilmanpaine-erot olivat hyvin suuria, kun Länsi-Euroopan korkeapaine oli samaan aikaan kuroutunut kohti Islantia ja Norjanmerta. Säävuosi 2019 alkoi siten myrskyllä, joka voimistui Suomen oloissa ennätykselliseksi. Säämalleissa suursäätilan kehitys ja voimakkaan myrskyn saapuminen läntiseen Suomeen oli ollut nähtävissä pitkän aikaa. Ilmatieteen laitos varoitti vaarallisen voimakkaasta tuulesta viisi vuorokautta ennen myrsky-yötä. Korkeimman luokan punainen aallokkovaroitus ilmestyi varoituskartalle kolme vuorokautta etukäteen. Ilmatieteen laitos varoittaa myrskyaallokosta, kun merkitsevä aallonkorkeus ylittää seitsemän metriä. Merkitsevä aallonkorkeus on likimain sama kuin aaltojen suurimman kolmasosan korkeuksien keskiarvo. Aallokon suurimman yksittäisen aallon korkeus on yleensä vielä lähes kaksi kertaa suurempi. Kovaa pohjoismyrskyä siis odotettiin tiistain 1.1. ja keskiviikon 2.1. väliselle yölle. Ennen kovia tuulia maan keski- ja itäosissa satoi märkää lunta 10–25 cm. Raskas lumi taivutti puita sähkölinjoille ja aiheutti useita sähkökatkoja. Lähestyvä myrsky oli vaikuttanut Suomen säähän ja vuodenvaihteen juhlintaan jo uudenvuodenaattona, jolloin lounaistuuli oli puuskissa 15–20 m/s. Tuulen voimistuessa käytiin yleistä keskustelua siitä, onko ilotulitteiden ampuminen taivaalle täysin vaaratonta, ja ainakin Kokkolassa sekä Oulussa osa ilotulituksista peruttiin.

32,5 m/s Uusi merialuiden 10 minuutin keskituuliennätys mitattiin varhain aamulla 2.1. Kökarin Bogskärin mittausasemalla pohjoisella Itämerellä.

Aapeli numeroina

• Merialueiden kovin keskituuli 32,5 m/s (Kökar, Bogskär) • Kovin puuska merellä 41,6 m/s (Kökar, Bogskär) • Kovin puuska mantereella 32,8 m/s (Vaasa, Klemettilä)

MYRSKY JA SEN VAIKUTUKSET Pohjoismyrsky oli voimakkaimmillaan Aapelin päivänä aamuyöllä ja varhain aamulla. Kökarin Bogskärissä pohjoisella Itämerellä suurin 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudessa oli 32,5 m/s. Tämä ylittää entisen Suomen merialueiden keskituuliennätyksen 31 m/s, joka oli mitattu vuosina 1971, 1975 (kahdesti) ja 1995. Bogskärin tuulen nopeus jää hieman alle hirmumyrskyrajan eli 33 m/s. Puuskissa tuuli oli kovimmillaan samaisella asemalla 41,6 m/s. Aiempi tuuliennätys ylittyi myös Hammarlandin Märketin sääasemalla, jossa keskituulen nopeudeksi mitattiin 32,4 m/s. Suomessa vielä kovempia tuulilukemia on merialueiden ulkopuolella mitattu Lapin tunturien huipuilla. ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 9

Ahvenanmaalla tuuli oli myrskylukemissa myös maa-alueilla, kun Maarianhaminan lentoasemalla kovin keskituuli oli 22,3 m/s ja puuska 29,8 m/s. Manner-Suomen puolella Vaasan Klemettilässä mitattiin vielä kovempi puuska, 32,8 m/s. Yli 20 m/s puhaltaneita puuskia mitattiin Länsi-Suomen sisämaassa yleisesti ja järviasemilla idempänäkin. Vaasassa mitatut 30 m/s ylittävät puuskat ovat maa-alueillamme tuntureita lukuun ottamatta harvinaisia. Matalapainemyrskyissä tämä raja oli edellisen kerran ylittynyt vuoden 2011 Tapaninpäivän myrskyssä, jolloin Espoon Sepänkylässä mitattiin tuulen puuskanopeudeksi 31,5 m/s. Aapeli-myrskyn voimakkaimman tuulen alue sijoittui Merenkurkun ja Ahvenanmaan välille. Keskituuli oli merellä myrskylukemissa yli 20 tuntia tuulen suunnan vaihtelun ollessa erittäin vähäistä. Pohjoistuuli ehti tässä ajassa kehittää Selkämerelle ennätysaallokon. Merikarvian korkeudella sijaitsevalla Selkämeren aaltopoijulla merkitsevä aallonkorkeus oli 8,1 metriä, joka on aaltopoijun kahdeksanvuotisen mittaushistorian selvästi suurin aallonkorkeus ja hyvin lähellä myös Pohjois-Itämeren aaltoennätystä. Helsingin ja Tukholman välillä liikennöivät matkustajalaivat tekivät tuuliennusteiden perusteella pieniä muutoksia reitteihinsä. Laivat eivät käyneet Maarianhaminassa ja seilasivat Ahvenanmeren yli ajaen myötäaallokkoon. Tietoja onnettomuuksista ei merialueilta kantautunut. Pitkäkestoisen pohjoismyrskyn seurauksena merivesi laski Pohjalahdella erittäin matalalle. Matalan veden ennätysarvoja mitattiin Vaasassa (-103 cm), Porin Mäntyluodossa (-85 cm) ja Raumalla (-79 cm). Kaskisissa sivuttiin aiempaa ennätystä -91 cm. Edelliset matalan veden ennätykset olivat kaukaa menneisyydestä vuosilta 1929 ja 1934. Aapeli-myrsky koetteli ankarimmin Pohjanmaata ja Ahvenanmaata. Ahvenanmaalle annettiin ylimmän vaaratason tuulivaroitus. Metsäkeskuksen ensimmäisen alustavan arvion mukaan Pohjanmaalla kaatui puuta noin 100 000 kuutiometriä ja vahingoittuneiden puiden arvo on noin 3,5 miljoona euroa. Sähköttömiä talouksia oli tuulen ja nuoskalumen vuoksi koko Suomessa 120 000. Pelastuslaitosten hälytystehtävien määrä nousi 700 kappaleeseen. Vertailun vuoksi laajempaa osaa maata syksyllä 2015 ravistellut Valio-myrsky aiheutti 1700 pelastustoimen tehtävää ja katkaisi sähköt 160 000 taloudelta.

KUVA: ILMATIETEEN LAITOS

H AVAINTOJEN LATAU SPA LV ELU

Voit ladata säähavaintoja käyttöösi myös itse Ilmatieteen laitoksen historian aikana säähavaintoja on tehty tuhansilla havaintoasemilla eri puolilla maata. Havaintotoiminta alkoi jo 1800-luvulla, ja nykyään havaintoja tehdään automaattisesti noin 200 asemalla. Lisäksi ihmiset mittaavat sademäärää ja lumensyvyyttä vajaalla 100 paikkakunnalla. Avoimen datan politiikka avasi tämän aineiston ilmaiseksi kaikkien saataville. Jos havainnot kiinnostavat, voit ladata niitä käyttöösi Ilmatieteen laitoksen Havaintojen lataus -palvelusta. Saatavilla on menneiden säähavaintojen lisäksi auringonsäteilyyn liittyviä suureita sekä meri- ja ilmanlaatuhavaintoja. Palvelu kattaa hetkellishavainnot vuodesta 2010 ja päivä- sekä kuukausiarvot asemasta riippuen 1960-luvulta alkaen. Vuonna 2019 ladattavaksi tulee ennen vuotta 2010 tehtyjä hetkellishavaintoja ja muita varhaisempia havaintoja. Koko havaintohistoriaa palvelusta ei löydy, mutta vanhoja havaintoja tuodaan saataville digitointiprosessin edetessä. Tutustu palveluun: https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Pauli Jokinen

Niko Tollman, Ilari Lehtonen ja Hilppa Gregow 10 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ILARI LEHTONEN

Lumipeite oli tammikuun lopulla jakautunut harvinaisen tasaisesti maan eri osien välillä. Lumensyvyys vaihteli niin maan etelä-, itä- kuin pohjoisosissakin puolen metrin molemmin puolin. Vain Länsi-Suomessa ja lounaissaaristossa lunta oli selkeästi vähemmän.

ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila tammikuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot tammikuussa 2019 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011. °C °C

°C

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA ULKO-PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

FÖGLÖ DEGERBY

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen tammikuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan veden varoitusrajaa.

12 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TAMMIKUUSSA

Arktisen merijään laajuus tammikuussa 2019 oli 13,56 miljoonaa neliökilometriä ollen 860 000 neliökilometriä pienempi vertailukauden keskimääräisestä laajuudesta. Tammikuun merijään laajuus oli kaikkien aikojen kuudenneksi pienin satelliittihavaintohistoriassa alkaen vuodesta 1979. Arktisen merijään reuna oli pohjoisempana kuin normaalisti Pohjoisella jäämerellä sekä Atlantin että Tyynen valtameren puolella. Reuna oli vetäytynyt erityisesti Huippuvuorten kaakkoispuolella Barentsinmerellä ja Karamerellä.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella tammikuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981–2010 keskiarvosta tammikuussa 2019.

Lähde: ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

LÄHTEET

https://climate.copernicus.eu/sea-ice-cover-january-2019 http://nsidc.org/arcticseaicenews/

ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta. Tammikuun alussa Suomeen kulkeutui merellistä ilmaa ja kasvihuonekaasupitoisuudet olivat alhaisempia. Kuun loppua kohden pitoisuudet kasvoivat, kun Suomeen kulkeutui ilmaa Keski-Euroopasta. Tammikuun keskiarvot olivat 418,2 ppm (CO2) ja 1971,1 ppb (CH4). 14 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttopro sessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos.fi

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Selkämeren toistaiseksi korkein merkitsevä aallonkorkeus, 8,1 metriä, mitattiin 2.1.2019 Aapelimyrskyn aikana. Korkein yksittäinen aalto oli lähes 15 metriä. Pohjoismyrskyn seurauksena merivesi laski Pohjanlahdella erittäin matalalle ja ennätysarvoja mitattiin Vaasassa (-103 cm), Porin Mäntyluodossa (-85 cm) ja Raumalla (-79 cm).

ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä TA M M I KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Tammikuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä TA MM I KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010

ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 17

TAMMIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM

2019

1981– 2010

2019

PVM

2019

PVM

2019

1981– 2010

2019

PVM

2019

1981– 2010

-0,5

-0,9

5,5

-8,3

22.

63,7

13,4

JOMALA JOMALABY

-1,5

-2,1

4,4

-14,8

27.

69,5

13,9

HELSINKI KAISANIEMI

-4,6

-3,9

4,5

-20,3

22.

72,0

12,3

28.

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

-6,2

-5,0

3,3

-25,9

22.

60,2

8,3

JOKIOINEN ILMALA

-6,9

-5,6

2,8

-28,5

22.

48,6

9,9

KOUVOLA ANJALA

-7,6

-6,3

2,9

-26,3

22.

69,9

12,2

KANKAANPÄÄ NIINISALO

-7,3

-6,4

2,7

11.

-24,0

22.

38,2

8,4

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

-10,3

-8,3

1,1

-30,9

28.

41,0

10,7

SAVONLINNA PUNKAHARJU

-10,0

-8,3

0,7

-31,1

28.

54,1

8,0

SEINÄJOKI PELMAA

-7,9

-6,9

3,8

11.

-27,4

27.

25,4

4,4

29.

KUOPIO MAANINKA

-12,1

-9,3

1,0

-32,8

28.

37,2

11,9

LIEKSA LAMPELA

-12,7

-10,5

0,7

-34,4

28.

42,0

13,7

SIIKAJOKI RUUKKI

-12,1

-9,3

3,0

11.

-30,0

21.

21,7

3,7

13.

SUOMUSSALMI PESIÖ

-13,7

-11,8

-0,6

-33,1

28.

43,8

5,9

14.

ROVANIEMI APUKKA

-16,2

-12,8

0,9

11.

-34,1

21.

26,5

4,9

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-16,8

-13,5

-0,4

11.

-38,7

27.

28,3

5,9

29.

INARI SAARISELKÄ

-14,1

-12,2

0,5

-31,6

28.

32,5

6,1

10.

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-15,3

-12,9

4,9

-34,6

23.

40,8

10,7

UTSJOKI KEVO

-15,3

-14,0

4,1

-36,9

27.

20,9

11,0

10.

AURINGONPAISTETUNNIT

LUMENSYVYYS 15.1.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2019

1981–2010

KOTKA RANKKI

HKI-VANTAA

PARAINEN UTÖ

MAARIANHAMINA

JOKIOINEN

KOUVOLA UTTI

JYVÄSKYLÄ

KUOPIO

OULU

SODANKYLÄ

UTSJOKI KEVO

18 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

31.1.

TA M M I KU U N TU U LI T I ED OT

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2. 3. 4.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 8–1 3 Ennuste on tehty 14.2.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

18.2.–24.2.

25.2.–3.3.

4.3.–10.3.

11.3.–17.3.

18.3.–24.3.

25.3.–31.3.

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20 | ILMASTOKATSAUS 1/2019

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F JA N UARY 201 9

January began with windstorm Aapeli The first half of January saw relatively mild weather but the latter part of the month was cold. Snow cover was almost equally thick throughout the country at the end of January. The most notable weather event in January was the windstorm Aapeli that raged at the beginning of the month, on 2 January. The mean temperature in January was below the long-term average values, except on the Åland Islands. The deviation was largest in the Torne Valley, approximately 3—4 °C. In most of the coastal areas and in the northernmost Lapland January was only about 1 °C or less colder than typically. The first half of January was relatively mild with only short cold periods. It was particularly mild on New Year’s Day in the southwestern parts of Finland and on 6 January in the northernmost Lapland. Weather turned colder in mid-January and the latter part of the month was cold. The lowest temperatures of the month were recorded during 20—22 January and 27—28 January. In Southern Finland, these coldest temperatures varied mainly between -20 and -30 °C but in the east and north, temperatures well below -30 °C were recorded on many locations. The lowest temperature of the month was -38.7 °C, recorded in Sodankylä on 27 January. In Southern Finland, the lowest temperature record was -33.2 °C in Maasoja, Vihti on 22 January. The precipitation levels in January were below normal in Ostrobothnia and Lapland whereas in the southern and eastern parts of the country, precipitation levels mainly exceeded the long-term average values. The highest

amount of precipitation, 86.7 mm, was recorded in the village of Sjundby in Siuntio. At the beginning of January, there was little snow in the southernmost Finland. However, during the month snow depth increased substantially in the areas with highest precipitation levels. At the end of January, snow depth varied approximately between 20—40 cm in Western Finland while elsewhere there was about half a meter of snow. In the south, this was about twice as much snow as typically, whereas in the north snow cover was still thinner than usually at this time of year. The most notable weather event in January was windstorm Aapeli on the night of 2 January. The storm with northerly winds hit hardest the Åland Islands and western sea areas, but all the coastal areas of the Gulf of Bothnia were affected. A new national record for the maximum sustained wind speed at maritime stations was recorded with 32.5 m/s on the Bogskär islets in Kökar, Finland. The previous record of 31 m/s, achieved in 1971, 1975 and 1995, was surpassed also in Märket with 32.4 m/s. The maximum wind gusts exceeded 40 m/s. In western Finland, the maximum wind gusts were widely above 20 m/s, also in inland areas. Ilari Lehtonen

-38.7°C Sodankylä, Tähtelä, 27.1.

+6.2°C Kökar,

Bogskär, 1.1.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: JANUARY 2019

• Global temperatures were a little over 0.4°C warmer than the average January of 1981-2010. • Australia continued to experience exceptionally hot conditions. • Other regions with much higher than average temperature include the middle East and eastern Siberia, Mongolia and northeastern China. • Below-average temperatures were quite widespread over the land areas and over the frozen Arctic Ocean. • In Europe temperatures were close to or just below average. Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 1/2019 | 21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi