11/2019 — Harmaus jatkui etelässä ja talvi pohjoisessa — Pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon —
S ISÄLTÖ
11/2019
Pääkirjoitus — 3 Harmaa syyssää jatkui etelässä ja talvi pohjoisessa — 4 Sääkehitys marraskuussa — 6 Marraskuun säätapahtumia maailmalta — 7 Pienhiukkasten ilmastovaikutukset kaipaavat vielä kartoitusta — 8 Katupölyä ilmassa — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä marraskuussa — 16 Marraskuun kuukausitilasto — 18 Marraskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of November 2019 — 21 Oikaisu: Marraskuussa merialueillamme ei ollut yhtään myrskypäivää. Tähän digilehden versioon on korjattu tieto, että edellisen kerran näin kävi marraskuussa 2009. Aikaisemmassa versiossa vuosi oli 2003. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. MARRASKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-11-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Valeria Lu
TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hadassa Hovestadt Ilari Lehtonen Petra Roiha
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Nopeusrajoituksia Talvinopeusrajoitukset ovat olleet voimassa jo jonkin aikaa. Autoilua sivusta seuranneena näyttää siltä, että niitä ei ehkä ole huomattu tai niistä ei välitetä. Mutta miksi? Onko niin, että elämä on liian hektistä? Vai unohdammeko, että liiken teessä meidän tulisi toimia liikennesääntöjen mukaisesti? Lisäksi meidän tulisi kunnioittaa toisiamme ihmisinä, myös liikenteessä. Lähes päivittäin liikenteessä kuitenkin sattuu ja tapahtuu, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Liikenne ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat olleet k ovasti esillä kuluneena vuotena. Liikenne on yksi suurista fossii listen polttoaineiden kuluttajista. Autoliikenteen päästöt jaotellaan karkeasti polttoaineen palamistuloksena synty viin hiilidioksidipäästöihin sekä epätäydellisen palamisen tuloksena syntyviin pakokaasupäästöihin. Auton poltto aineenkulutuksen määrittelevät muun muassa auton tekni set ominaisuudet, sääolosuhteet ja auton kuormitus, mutta myös ajotapa, joka on meidän omissa käsissämme. Ajotavalla on siis taloudellista ja hillinnällistä m erkitystä. Mitä enemmän kiihdytät ja jarrutat, sen suuremman hiili jalanjäljen jätät. Mitäpä jos peltipoliisit tai autot itsessään mittaisivat nopeuksiamme sekä ylinopeuden että turhien kiihdytysten ja jarrutusten näkökulmasta? Fiksut kuskit voisi palkita joulun aikaan hyvästä liikennekäyttäytymisestä ja ei-fiksuille tulisi ”hillittömiä mätkyjä”. Ohjaisiko tämä meitä tukemaan hillintää, sopeutumaan hillintään ja samalla noudattamaan nopeusrajoituksia? Nopeusrajoituksia olisi hyvä noudattaa omassa a rjessakin. Elämä on liian lyhyt kiirehdittäväksi. Etenkin näin joulun aikaan olisi hyvä hiljentyä ja rauhoittua. Ilmastokatsauksen toimitus kiittää kaikkia lukijoitaan kuluneesta vuodesta. Toivotamme samalla rauhallista joulun aikaa kaikille.
HILPPA GREGOW Päätoimittaja
Elämä on liian lyhyt kiirehdittäväksi. Onneksi on nopeusrajoituksia.
ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 3
-30,9 °C
Enontekiö lentoasema, Utsjoki, Kevo ja Utsjoki, Kevojärvi, 11.11.
+11,1 °C
Helsinki, Helsingin majakka, 14.11.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
55 cm 134,4 mm
Kuukauden suurin lumensyvyys, Puolanka, Paljakka, 30.11.
4 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
Marraskuun sademäärä Kankaanpään Niinisalossa oli aseman 80-vuotisen havaintohistorian suurin.
KU U KAU S I KATSAUS
Harmaa syyssää jatkui etelässä ja talvi pohjoisessa
KUVA: PIXABAY
Marraskuu alkoi kylmänä, mutta kuukauden loppupuoli oli tavanomaista lauhempi. Marraskuu oli koko maassa vielä tavanomaistakin pilvisempi ja Lappia sekä Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta myös tavallista sateisempi. Suhteellisesti ottaen marraskuussa oli lämpimintä Etelä- ja Itä-Suomessa, missä kuukauden keskilämpötila oli reilun asteen verran tavanomaista kor keampi. Pohjanmaalla ja Koillismaalla marraskuun keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja ja Lapis sa kuukausi oli jonkin verran normaalia kylmempi. Lapissa oli kylmempi mar raskuu viimeksi vuonna 2010. Etenkin Lapissa marraskuun alku oli kylmä. Kuukauden alimmat lämpötilat mitattiin monin paikoin 5.–7. päivien aikana. Etelä-Suomen sisämaassa oli tällöin 5–10 asteen yöpakkasia ja maan keskivaiheilla pakkanen kiristyi 10–15 asteen välille. Lapissa pakkaslukemat vaihtelivat marraskuun alussa enim mäkseen 10 ja 25 asteen välillä. Etelä- ja Itä-Suomessa sää lauhtui huomattavasti 9.–10.11., mutta Lapissa pakkaset jatkuivat ja Pohjois-Lapis sa sää oli kylmimmillään 11. päivänä. Enontekiöllä ja Utsjoella mitattiin täl löin -30,9 °C, joka oli marraskuun alin lämpötila Suomessa. Mustaltamereltä virtasi uusi annos lauhaa ilmaa maahamme 13.–14.11. Ete lä-Suomessa lämpötila nousi jopa 10 asteeseen ja Helsingin majakalla mi tattiin kuukauden ylin lämpötila, 11,1 °C. Lämpö tuli runsaiden sateiden kera ja vesisateet sekä lauha sää vähitellen su lattivat lumipeitteen maan keskiosista.
Marraskuun loppupuolella sää jatkui enimmäkseen lauhana. Venäjällä ollut vahva korkeapaine alkoi kuukauden puolivälin jälkeen työntyä kohti Suo mea ja sen vaikutuksesta kaakosta vir tasi 20. päivän jälkeen maamme eteläja keskiosiin mantereista sekä hieman viileämpää ilmaa. Pääosin pilvipoutai sessa säässä lämpötila oli muutaman päivän ajan koko maassa nollan vaiheil la tai painui vähän pakkaselle. Marraskuun 25. päivän jälkeen län nestä saapuneet matalapaineet alkoi vat jälleen vaikuttaa Suomen säähän ja kuukauden viimeisten päivien aikana satoi Lappia lukuun ottamatta monin paikoin 30–50 mm. Lappiin virtasi sa malla kylmää ilmaa, mutta Etelä-Suo messa sää lauhtui selvästi plusasteille ja sateet tulivat siten vetenä. Maan kes kiosissa lämpötila oli nollan tuntumas sa ja lunta satoi muutamassa päivässä 10–20 cm. Aivan marraskuun lopulla luoteesta virtasi kylmää ilmaa myös Etelä-Suomeen ja etelärannikollekin muodostui ohut lumipeite.
MARRASKUU OLI PILVINEN JA MONIN PAIKOIN SATEINEN Kaakkois-Suomessa ja Lapissa mar raskuun sademäärä jäi enimmäkseen tavanomaista pienemmäksi, mutta
muualla satoi normaalia enemmän. Satakunnasta Kainuuseen ulottuvalla alueella marraskuun sademäärä ylitti pitkän ajan keskiarvot paikoin yli kak sinkertaisesti. Runsaimmin satoi 9.–10., 13.–14. ja 27.–29. päivinä. Kankaanpään Niinisalossa satoi marraskuussa 134,4 mm, joka on vuodesta 1940 toimineen aseman uusi marraskuun sade-ennä tys. Ähtärin Inhassa satoi 114,2 mm ja Siikalatvan Kestilässä 95,6 mm ja myös nämä olivat uusia paikkakuntien mar raskuun sademääräennätyksiä. Marraskuu on tavallisestikin yksi vuoden pilvisimmistä kuukausista, mutta tänä vuonna marraskuu oli vielä tavanomaista pilvisempi auringonpais tetuntien määrän jäätyä koko maassa normaalia pienemmäksi. Marraskuu on tyypillisesti myös vuoden myrskyisintä aikaa, mutta tänä vuonna ei merialueillamme ollut mar raskuussa yhtään myrskypäivää. Edelli sen kerran näin oli käynyt marraskuus sa vuonna 2009. Keski-Lapissa oli jo lokakuun jäljiltä runsaasti lunta ja marraskuun aikana lumipeite vahvistui etenkin Koillismaal la sekä Kainuussa. Näillä alueilla lunta oli kuukauden lopulla monin paikoin jo lähemmäs puoli metriä, Puolangan Pal jakan havaintoasemalla peräti 55 cm. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 5
SÄÄKEHITYS MARR ASKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
5.11. Marraskuun ensimmäisen viikon aikana lännestä kurottautui korkeapaineen selänne Suomen yli itään. Lämpimät ilmat painuivat maamme etelä- ja kaakkoispuolelle ja meillä vallitsi kylmä pakkassää.
14.11. Mustaltamereltä virtasi hyvin lauhaa ilmaa kohti Suomea. Etelä- ja Kaakkois-Suo messa lämpötila nousi jopa 10 asteeseen ja Lapissakin sää lauhtui. Lämpimän ilman länsireunassa liikkunut matalapaine toi runsaita sateita Länsi-Suomeen.
22.11. Venäjälle oli voimistunut vahva korkeapaine, jonka myötä kaakosta vir tasi Etelä-Suomeen mantereista ilmaa ja sää v iileni edellisiin päiviin verrattuna. Muutaman päivän ajan vallitsi pääosin pilvi poutainen sää ja lämpötila pysytteli koko maassa nollan tuntumassa tai painui vähän pakkaselle.
28.11. Marraskuun lopulla Venäjän korkea paine vetäytyi kauemmas itään ja Poh jois-Eurooppaan saapui lännestä mata lapaineiden alue sekä useita sadealueita. Tanskan yllä ollut matalan keskus liikkui nopeasti itään ja sen perästä luoteesta virtasi marraskuun parin viimeisen päivän aikana kylmää ilmaa koko maahan.
6 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
MA R R AS KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MARRASKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Marraskuun keskimääräinen maa- ja m erialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.
YHDYSVALLAT Tyynenmeren rannikolla muodostui 26. marraskuuta erityisen nopeasti voimistuva matalapaine. Se toi länsiosiin voimakasta lumipyryä, hurrikaanin voimakkuudella puhaltavaa tuulta sekä sadetta.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin 12 prosenttia pienempi kuin vuosien 1981–2010 marraskuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva marraskuun merijään laajuus oli vuodesta 1979 alkavan mittausjakson toiseksi pienin. Vain vuoden 2016 marraskuussa merijään laajuus oli pienempi.
EUROOPPA Euroopassa marraskuu oli mittaushistorian seitse männeksi lämpimin. BAHRAIN Bahrainissa koettiin mittaus historian seitsemänneksi lämpimin marraskuu.
HAVAIJI Havaijilla marraskuu oli mittaushistorian lämpimin.
KARIBIAN ALUE Karibian alueella marraskuu oli mittaus historian toiseksi lämpimin. Vain vuonna 2015 marraskuu oli vielä lämpimämpi.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa koettiin mittaushistorian lämpimin marraskuu.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään keskimääräinen laajuus oli marraskuussa 6,4 % pienem pi kuin vuosien 1981–2010 marraskuiden keskiarvo. Satelliitti havaintoihin perustuva marraskuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson toiseksi pienin, ja vain vuonna 2016 merijään laajuus oli pienempi.
AFRIKKA Afrikassa marraskuu oli mittaushistorian lämpimin.
AASIA Keskilämpötilat olivat suuressa osassa Aasian länsi- ja keskiosia lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista viileämpiä, kun taas etelä- ja koillis osissa olosuhteet olivat tavanomaista lämpimämmät.
TROOPPINEN SYKLONI BULBUL 5.–11. marraskuuta 2019 Max. keskituulennopeus 43 m/s (155 km/h) Bulbul pysyi Bangladeshin yllä jopa 36 tuntia. Yli 50 vuoteen Bangladesh ei ole kokenut yhtä pitkäksi ajaksi sen ylle jäänyttä trooppista syklonia.
AUSTRALIA Kuivat ja lämpimät olosuhteet jatkuivat Australiassa. Kulu nut kuukausi oli Australian mittaushistorian kuivin ja 10. lämpimin marraskuu. UUSI-SEELANTI Uudessa-Seelannissa marraskuu oli mittaus historian lämpimin.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MARRASKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201911 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 7
8 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
P I E N H I U K KASTE N I L MASTOVA I KUT UKSET
Pienhiukkasten ilmasto vaikutukset kaipaavat vielä kartoitusta
Toisin kuin kasvihuonekaasut, pienhiukkaset keskimäärin viilen tävät ilmastoa. Pienhiukkasten ilmastovaikutuksiin liittyy vielä epävarmuuksia, joita uusi FORCeS-projekti pyrkii vähentämään. Hiukkasten ilmastovaikutuksen, eli säteilypakot teen, määritys auttaa arvioimaan ilmastoherk kyyttä. Ilmastoherkkyys kertoo, kuinka paljon ilmasto lämpenee ilmakehän hiilidioksidipitoisuu den kasvaessa. Viimeisin IPCC:n arviointiraportti (AR5) arvioi ihmisperäisten pienhiukkasten aiheuttaman säteilypakotteen olevan voimak kaasti viilentävän (-1.9 W m-2) ja hieman läm mittävän (+0.1 W m-2) välillä. Arviossa verrattiin vuoden 2011 tasoa vuoteen 1750.
KUVA: PIXABAY
PIENHIUKKASTEN HAVAINNOINTI HAASTAA TUTKIJAT Huomattava epävarmuus säteilypakotteessa siirtyy myös lähivuosikymmenten ilmastoen nusteisiin. Pienhiukkasia pyritään vähentämään ilmanlaatuongelmien vuoksi, ja toisaalta hiuk kaspäästöt vähenevät kasvihuonekaasujen pääs tövähennysten yhteydessä. Hiukkaspäästöihin kohdistuvat toimet alkavat vaikuttaa ilmastoon välittömästi, koska hiukkaset viipyvät ilmakehässä lyhyen aikaa, alailmakehässä yleensä vain muuta mia päiviä. Siksi esimerkiksi ilmastoa lämmittä vän mustan hiilen päästövähennyksiä on pidetty yhtenä osakeinona saavuttaa lyhyen aikavälin ilmastotavoitteita. Toisaalta pienempi pienhiuk kaspitoisuus ilmakehässä saattaa vähentää sen keskimäärin viilentävää vaikutusta ja vaikeuttaa ilmastotavoitteisiin pääsyä.
Pienhiukkasfaktoja: • Pienhiukkasia, eli aerosoli hiukkasia, leijailee ilmassa 0,000001–0,1 mm kokoisina. • Pienhiukkasia syntyy sekä luonnostaan että ihmis toiminnan seurauksena. • Pienhiukkaset vaikuttavat auringonsäteilyn kulkuun sekä säteilyä heijastavien pilvien muodostukseen. Pienhiukkasten lyhyt viipymäaika yhdistet tynä hiukkasten monimuotoisiin ominaisuuksiin asettavat haasteita havaintojärjestelmille. V aikka hiukkasten havaintoverkostoja on kehitetty 1970-luvulta lähtien, pitkät havaintoaikasarjat ovat melko harvassa. Havaintoja tehdään run saasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta laajat alueet jäävät edelleen pimentoon. Havaittu aikasarja hiukkasten lukumäärästä tai massapitoisuudesta (esim. PM2.5) ei itsessään riitä selittämään hiukkasten päästöjä tai ilma kehässä tapahtuvaa hiukkasten muodostumista ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 9
ja siihen liittyviä kemiallisia prosesseja. Lisäksi tarvitaan mahdollisimman monipuolisia havainto ja ilmakehän ja ympäristön tilasta sekä kokonais valtaista prosessimallinnusta. Satelliittihavainnot ovat täydentäneet pai kallisia aikasarjoja ja lentokonehavaintoja jo 1970-luvulta lähtien. Etenkin 1990-luvulta lähtien on taltioitu riittävän hyvälaatuisia maailman laajuisia sarjoja pienhiukkasista. Vaikka aerosolien kokojakauman tai koostumuksen havainnoiminen satelliitista sisältää epävarmuuksia, alueellisesti kattavia aikasarjoja tarvitaan paikkaamaan auk koja maanpäällisissä mittauksissa. Pienhiukkasten ilmastovaikutusten kannalta oleelliset aerosolien ja pilvien väliset vuoro vaikutukset aiheuttavat runsaasti lisähaasteita havaintojärjestelmille. Syksyllä 2019 käynnis tyneen EU-projekti FORCeSin tavoitteena on selvittää, miten aerosolit vaikuttavat pilvipisa roiden ja pilvien jääkiteiden muodostukseen, ja toisaalta kuinka herkkiä pilvien ominaisuudet ovat vaihteluille pienhiukkasten pitoisuudessa ja koostumuksessa.
HAVAINNOT TUKEVAT ILMASTOMALLEJA Pienhiukkasia on sisällytetty ilmastomalleihin jo parin vuosikymmenen ajan. Ilmastomallit v aativat huomattavan määrän laskentatehoa, ja hiukkas ten ominaisuuksien kuvaaminen saattaa jopa tuplata mallin vaatiman laskentakapasiteetin. Ilmastomallit pyrkivät kuitenkin kuvaamaan hiuk kasia riittävällä tarkkuudella, jotta niiden vaiku tukset voidaan sisällyttää ilmastoennusteisiin. Vaikka ilmastomallien hiukkasia ja pilviä voidaan verrata havaintoihin, ilmastomallin prosessien kehittäminen havaintojen perusteella on haastavaa. FORCeS hyödyntää monipuolisia havaintoja, sekä prosessi- ja pilvimalleja, ja t arjoaa näiden avulla tuotettavia reunaehtoja ilmasto malleille. Projekti pyrkii löytämään uusia k einoja hyödyntää olemassa olevaa havainto dataa ja tarkentamaan pienhiukkasten ilmastovaikutuksia. Tarkempi tieto pienhiukkasten ilmasto vaikutuksesta ilmastomalleissa auttaa arvioimaan esimerkiksi jäljellä olevaa hiilibudjettia sekä Parii sin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista eri tulevaisuusskenaarioissa. Risto Makkonen
KUVA: ILMATIETEEN LAITOS
KAT UP ÖLY
Katupölyä ilmassa Marraskuu toi talven ensimmäiset katupölyepisodit. Katupölyä syntyy tienpintojen kuluessa erityisesti nastarenkaiden kalvamana. Siinä on hiukkasainesta myös renkaiden ja jarrujen kulumisesta sekä hiekoitushiekasta. Liikenne nostaa pölyä ilmaan kuivalla säällä ja tätä pahentaa tyyni pintainversiotilanne, jolloin ilman sekoittuminen on heikkoa. Katupölyssä on suhteellisen vähän pienhiukkasia (PM 2.5, halkaisija alle 2.5 µm). Katupölyhiukkaset ovat kooltaan tyypillisesti noin 2-10 mikrometriä (PM10), joten ne voivat kuitenkin kulkeutua hengitysilman mukana ihmisen elimistöön. Ihmisten terveyden suojelemiseksi EU:ssa on voimassa raja-arvo hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle: vuorokauden keskiarvopitoisuus ei saa ylittää 50 µg/m3 useammin kuin 35 kertaa vuodessa mittausasemaa kohden. Marraskuussa 2019 raja-arvotaso ylittyi kerran tai useammin Espoossa, Helsingissä, Imatralla, Kirkkonummella, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Pietarsaaressa, Vantaalla sekä Virolahdella. Ilmanlaatua voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla: Suomen kaikki ilmanlaatumittaukset > Raja-arvotason ylitykset reaaliajassa > Pia Anttila
10 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: PIXABAY
Marraskuussa saavutettiin uusi kuukauden sade- ennätys kolmella pitkäikäisellä havaintoasemalla: Kankaanpään Niinisalossa 134,4 mm (havainnot alkavat vuodesta 1940), Ähtärissä 114,2 mm (havainnot alkavat vuodesta 1909) ja Siikalatvan Kestilässä 95,6 mm (havaintoja niin ikään vuodesta 1909 alkaen).
ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila marraskuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot marraskuussa 2019 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen marraskuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareo grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa. 12 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MARRASKUUSSA
Arktinen merijää peitti marraskuussa 9,4 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 1,2 miljoonaa neliökilometriä eli noin 12 % vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Merijään laajuus oli marraskuussa selvästi alle keskiarvon useilla Pohjoisen jäämeren reuna-alueilla, etenkin Tšuktšimerellä, Karanmerellä ja Barentsinmerellä. Myös Baffinin lahdella ja Hudsoninlahden pohjoispuolella merijäätä esiintyi keskimääräistä vähemmän. Merijään reuna oli lähellä keskimääräistä Grönlannin itäpuolelta Huippuvuorille asti ulottu valla kaistaleella ja näillä paikoin merijäätä oli jopa hieman keskiarvoa enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella marraskuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta marraskuussa 2019.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos
14 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Talvella lämpötila vaihtuu joskus nopeasti, mutta pysyy toisinaan pitkään lähes samana. Marras kuussa lämpötilan vuoro kausivaihtelu oli välillä olematonta. Esimerkiksi 26.11. Oulunsalon Pellonpään havaintoasemalla vuorokauden ylin lämpö tila oli 0,3 °C ja alin 0,0 °C. Tämä ei vielä hätyytellyt 7.1.1998 Joutsan Savenahossa mitattua lyömätöntä ennätystä: lämpötila oli koko vuorokauden tasan 0,0 °C.
ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä M A R R ASKU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Marraskuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä M A R R AS KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 17
MARRASKUUN KUU KAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
PVM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
1981– 2010
5,3
3,9
9,4
17.
-0,1
5.
85,6
63
15,8
28.
0
0
JOMALA JOMALABY
4,0
2,6
8,9
17.
-1,9
7.
114,3
71
22,0
28.
0
0
HELSINKI KAISANIEMI
2,9
1,6
10,5
14.
-4,5
30.
81,6
70
20,1
13.
0
2
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
1,8
0,4
10,6
14.
-6,7
30.
84,1
73
16,0
13.
0
1
JOKIOINEN ILMALA
1,0
-0,2
9,8
14.
-8,9
6.
87,2
57
12,6
29.
0
1
KOUVOLA ANJALA
1,4
-0,3
10,2
14.
-7,0
30.
55,9
66
12,7
13.
0
2
KANKAANPÄÄ NIINISALO
-0,4
-1,0
6,8
20.
-13,5
6.
134,4
59
23,0
27.
0
3
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
-0,9
-2,0
7,7
14.
-11,1
6.
106,1
54
14,8
10.
3
4
SAVONLINNA PUNKAHARJU
-0,1
-1,4
9,5
15.
-9,4
7.
42,3
53
9,6
27.
0
4
SEINÄJOKI PELMAA
-1,2
-1,1
6,0
20.
-11,6
7.
86,8
45
15,8
28.
3
3
KUOPIO MAANINKA
-1,3
-2,2
6,6
15.
-14,8
7.
87,9
50
11,4
28.
7
4
LIEKSA LAMPELA
-2,0
-3,3
7,6
15.
-18,7
6.
71,3
47
11,6
10.
6
5
SIIKAJOKI RUUKKI
-2,9
-2,7
4,7
20.
-15,0
7.
55,8
44
11,3
14.
12
6
SUOMUSSALMI PESIÖ
-4,6
-4,9
2,2
21.
-22,3
27.
101,3
57
13,2
14.
38
11
ROVANIEMI APUKKA
-6,6
-5,8
3,2
20.
-23,7
4.
41,8
45
9,7
11.
32
8
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
-8,5
-7,1
1,2
20.
-24,6
8.
38,0
39
9,5
11.
42
14
INARI SAARISELKÄ
-9,3
-7,4
0,6
21.
-23,9
1.
33,7
43
11,3
2.
39
22
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-10,5
-7,6
1,0
21.
-26,4
11.
27,9
34
14,2
30.
17
21
UTSJOKI KEVO
-10,9
-8,3
1,2
24.
-30,9
11.
17,3
28
4,2
14.
25
18
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS 15.11.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2019
1981–2010
UTÖ
23,9
39
MAARIANHAMINA
33,6
41
TURKU
27,6
38
HKI-VANTAA
19,6
37
KOTKA
17,8
33
JOKIOINEN
23,9
33
KOUVOLA
20,1
27
JYVÄSKYLÄ
7,4
25
SEINÄJOKI
16,3
35
KUOPIO
14,7
22
OULU
11,4
28
ROVANIEMI
8,3
18
SODANKYLÄ
18,5
20
UTSJOKI
6,1
10
18 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
30.11.
M A R R AS KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja. ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 51 – 4 Ennuste on tehty 12.12.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
16.12.–22.12.
23.12.–29.12.
30.12.–5.1.
6.1.–12.1.
13.1.–19.1.
20.1.–26.1.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 11/2019
F M I ’S M O N TH LY C L I M ATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F N OV E M B ER 201 9
November was a cloudy month In November, wintry weather with plenty of snow continued to prevail in Lapland while in Southern Finland, temperature remained mainly above the freezing point and weather was mostly cloudy. Furthermore, wide areas received copious amount of precipitation. The mean temperature in November was above the long-term average in Southern and Eastern Finland. In Lap land the mean temperature was below the average. The beginning of the month was cold in the whole country. The lowest temperature in November was meas ured already between the 5th and 7th. In northern Lapland, however, the cold est time did not take place until on the 11th when weather had already turned clearly warmer in Southern and East ern Finland. The lowest temperature of the month, -30.9 °C, was measured on that day in Enontekiö and Utsjoki. The latter part of November was mainly mild. Particularly mild air flowed to Finland from the Black Sea region between the 13th and 14th and the highest temperature of the month, 11.1 °C, was measured at Helsinki light house on the 14th. After the 20th, a strong high pres sure in Russia stretched towards Fin land and somewhat colder continen tal air flowed to Southern Finland from the southeast. After the 25th, the high pressure retreated back to the east and a large area of low pres sures moved from the North Atlantic to Northern Europe. In Lapland, weather turned simultaneously colder while in the south it was mild and rainy. In the central parts of the country, 10–20 cm of snow fell within a few days. Final ly between the 29th and 30th colder
air from the northwest flowed also to Southern Finland. The precipitation levels in Novem ber were mainly below the average in Lapland and in the southeast. Else where the precipitation levels exceed ed the long-term average, locally even Enontekiö Airport, by more than twofold. Three stations Utsjoki, Kevo, with decades of observations set a Utsjoki, Kevojärvi, 11.11. new precipitation record in November. In Niinisalo, Kankaanpää, the level of precipitation, 134.4 mm, was the high est in November since the beginning Helsinki, Helsinki of observations in 1940. New local re lighthouse, 14.11. cords were also set in Inha, Ähtäri with 114.2 mm and in Kestilä, Siikalatva with 95.6 mm. November is usually one of the cloudiest months in Finland. In this year, it was even cloudier than typical ly as the count of sunshine hours was below the average all over the country. Late autumn is also typical time for Highest and lowest temperatures windstorms but this November there was not a single windstorm in the Finn ish sea areas. HIGHLIGHTS: NOVEMBER 2019 In the central parts of Lapland, • November 2019 was 0.64°C warmer than the average November from snow cover was relatively thick already 1981-2010. It was one of the three in the beginning of November. Snow warmest Novembers on record, depth increased considerably also in differing only slightly from 2015 and 2016. the regions of Koillismaa and Kainuu, • Most land areas saw above average and reached 50 cm in some locations temperatures, with the exception by the end of November. Even a snow of much of the eastern USA and Canada, and a central Asian region depth of 55 cm was measured in Pal extending from Siberia to the Iranian jakka, Puolanka, on the 30th.
-30.9 °C
+11.1 °C
coast.
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 11/2019 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi