3/2019 — Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen äärilämpötiloissa — Ilmastokestävyys vaatii muutosta —
S ISÄLTÖ
3/2019
Pääkirjoitus — 3 Epävakainen maaliskuu päättyi leutona — 4 Sääkehitys maaliskuussa — 6 Maaliskuun säätapahtumia maailmalta — 7 Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen äärilämpötiloissa — 8 Ilmastokestävyys vaatii muutosta — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä maaliskuussa — 16 Maaliskuun kuukausitilasto — 18 Maaliskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of March 2019 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus MAALISKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
ILMASTOKATSAUS 21. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2019-03-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä
2 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow
KANNEN KUVA Joakim Honkasalo
TOIMITTAJAT Tiina Ervasti Hadassa Hovestadt Ilari Lehtonen Petra Roiha
ULKOASU Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
PÄÄ KI RJ OI T U S
Ilmastonmuutos haastaa yhteistyöhön Vuoden 2019 eduskuntavaalit ovat ohi. Vaalien tulosten vahvistuttua huomasimme, että omasta joukostamme nousi vihreiden puolueeseen tutkijalupauksemme Atte Harjanne. Varmaa on, että ainakin nyt eduskunnassa vaikutetaan viimeisimmän ilmastotiedon avulla ja vahvalla tieteen äänellä. Hyvin moni yritys, yliopisto ja tutkimuslaitos tekee pitkäjänteistä työtä ilmastonmuutoksen riskien hallinnan eteen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tarvitsemme kuitenkin uusia ratkaisuja ja innovaatioita, jotta menestymme jatkossakin. Innovatiivisuudesta loistavana esimerkkinä toimii Suomen metsämuseo Lustossa 26.4.2019 avautuva näyttely ”Myrskyasema”. Myrskyasema kertoo suomalaisten myrskykokemuksista kansalaisten tarinoin, taiteen ja tieteen keinoin. Kerromme Myrskyasemasta huhtikuun numerossa lisää. Pääsiäisen alla jäin pohtimaan, tulisiko Suomeen perustaa kansallinen ilmastonmuutospalvelun keskus? Sellainen, mistä saisi kaiken tiedon tai saisi nopeasti selville, keneltä kysyä lisää. Ajatus heräsi finanssialan kanssa yhdessä järjestämässämme seminaarissa 17.4.2019. Tilaisuudessa oli mukana kourallinen meteorologian alaa edustavaa asiantuntijaa ja moninkertainen määrä talouden, vakuutusten, investointien, luonnonvarojen ja ympäristön parissa työskenteleviä johtajia ja asiantuntijoita. Tilaisuus avasi silmät. Miten paljon kaikki tietävätkään omasta alastaan ja miten vähän kukaan tietääkään toistensa tekemisistä. Vuoropuhelu ja kohtaamiset ovat ensisijaisen tärkeitä tiedon välityksessä. Kohtaisimmekohan useammin ja auttaisikohan meitä, jos Suomessa saisi ilmastotietoa yhdeltä luukulta? Mitä tietoa tarvitsemme ja missä muodossa? Millainen olisi hyvä työkalu tai digitaalinen palvelu ilmastonmuutostiedon välitykseen? Toivomme kaikilta lukijoiltamme palautetta ja näkemyksiä siitä, millainen Suomen kansallinen ilmastonmuutospalvelun keskus olisi, jos sellainen perustettaisiin. Antoisia pohdintoja ja lukuhetkiä maaliskuun numeron parissa.
HILPPA GREGOW Päätoimittaja
Tilaisuus avasi silmät. Miten paljon kaikki tietävätkään omasta alastaan ja miten vähän kukaan tietääkään toistensa tekemisistä.
ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 3
-37,9 °C Utsjoki, Kevojärvi 2.3.
+13,4 °C
Jomala, Jomalaby 29.3.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
86,9 mm 115 cm Kuukauden suurin sademäärä, Savukoski Kk
4 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
Suurin lumensyvyys mitattiin 22.3. Pelkosenniemen kirkonkylällä sekä 25.3. Puolangan Paljakassa ja Suomussalmen Näljängässä
KU U KAU S I KATSAUS
Epävakainen maaliskuu päättyi leutona Maaliskuussa satoi suuressa osassa maata tavanomaista enemmän ja Sodankylän Tähtelässä maaliskuu oli sateisin ainakin yli 110 vuoteen. Terminen kevät alkoi Kokkola – Joensuu -linjan eteläpuolella maaliskuun puolivälissä. Lauhan helmikuun lopun jälkeen pohjoisesta oli maaliskuun alkuun mennessä virrannut koko maahan kylmää ilmaa. Lapissa kylmimmät yölämpötilat olivat 2.–4.3. vastaisina öinä paikoin -35 asteen vaiheilla ja koko kuukauden alin lämpötila Suomessa, -37,9 °C, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 2.3. Etelä- ja Keski-Suomessa kylmintä oli 6.3. vastaisena yönä. Pakkaslukemat vaihtelivat tällöin laajalti 15 ja 25 asteen välillä. Tämän jälkeen Brittein saarilta liikkui Skandinavian yli koilliseen matalapaine, jonka keskus jäi 9.3. täyttymään Lapin ylle. Samalla etelästä virtasi meille selvästi lauhempaa ilmaa ja Keski-Lapissa satoi hyvin runsaasti lunta, kahdessa päivässä jopa yli 30 senttiä. Seuraavina päivinä sää viileni uudestaan. 12. ja 13. päivien vastaisina öinä koko maassa oli jälleen 10–30 astetta pakkasta.
KUVA: JUKKA HEINOVIRTA
KEVÄT ALKOI ETUAJASSA Pysyvämpi käänne lauhempaan suuntaan säässä tapahtui maaliskuun puolivälissä. Laaja matalapaineiden alueen keskus sijaitsi Skandinavian lounaispuolella ja etelästä alkoi virrata meille lauhaa sekä kosteaa ilmaa. Sää oli pilvistä ja sateita saatiin päivittäin. Pilvisessä säässä lämpötila pysytteli
maan etelä- ja keskiosissa yötä päivää asteen tai pari plussan puolella. Lapissa oli pääosin heikkoa pakkasta. Terminen kevät alkoi 14.–15.3. suunnilleen Kokkola – Joensuu -linjan eteläpuolella. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyväisluonteisesti nollan yläpuolelle. Etelä-Suomessa kevät alkoi tänä vuonna noin viikon keskimääräistä aiemmin. Maan keskiosissa kevät tuli paikoin pari-kolmekin viikkoa etuajassa. Maaliskuun loppupuolella Keski-Euroopan ja Brittein saarten yllä oli laaja korkeapaineen alue. Atlantin matalapaineet säärintamineen liikkuivat Pohjois-Euroopan yli itään ja sää jatkui epävakaisena sekä leutona. Useana päivänä oli myös tuulista. Ahvenanmaalla mitattiin 8–11 asteen välille kohonneita lämpötiloja jo 21.– 24.3. Tämän jälkeen pohjoisesta virtasi viileämpää ilmaa ja maaliskuun lopun kylmimmät yölämpötilat, Lapissa paikoin alle -20 °C, mitattiin 26.–27.3. Maaliskuun lämpimin päivä oli 29.3. Etelä-Suomessa 10 asteen raja oli ylittynyt jo edellisenä päivänä ja nyt lämpötila kohosi yli 10 asteeseen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosia myöten. Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin 13,4 °C, joka oli maaliskuun ylin lämpötila Suomessa. Voimakkaan lännen ja lounaan välisen tuulen ta-
kia myös 29.3. vastainen yö oli monin paikoin hyvin leuto. Maaliskuun parin viimeisen päivän aikana lämpimin ilma väistyi Suomen kaakkoispuolelle.
MAALISKUU OLI KESKI-LAPISSA HYVIN SATEINEN Maaliskuussa satoi suurimmassa osassa maata tavanomaista enemmän. Keskimääräistä niukemmiksi sateet jäivät Satakunnasta Pohjois-Savoon ulottuvalla vyöhykkeellä sekä päälaen Lapissa. Maaliskuun sateisimmat alueet löytyivät Keski-Lapista, jossa satoi erityisen runsaasti 8.–9.3. Sodankylän Tähtelässä maaliskuun sademäärä, 66,6 mm, ylitti aseman yli 110-vuotisen mittaushistorian aiemman maaliskuun ennätyksen vuodelta 1991 niukasti. Vielä runsaammin satoi mm. Pelkosenniemen ja Savukosken suunnilla sekä osassa Sallaa. Maaliskuun suurin sademäärä oli Savukosken kirkonkylällä mitattu 86,9 mm. Leudon kuukauden loppupuolen johdosta maaliskuun keskilämpötila oli Lappia lukuun ottamatta 1–2 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampi. Pohjois-Lapissa maaliskuu jäi sen sijaan hieman keskimääräistä kylmemmäksi. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 5
SÄÄKEHITYS MAAL I SKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
3.3. Maaliskuun alussa Pohjois-Eurooppa kuului viileän polaarisen ilmamassan alueeseen. Lapissa mitattiin useana yönä yli 30 asteen pakkasia. Lämpimämmät keskileveysasteiden ilmamassat jäivät selvästi Suomen eteläpuolelle.
9.3. Lapin yllä oli hidasliikkeinen täyttyvä matalapaine, joka oli edellisten päivien aikana liikkunut Brittein saarten ja Skandinavian yli koilliseen. Keski-Lapissa satoi kahden vuorokauden aikana monin paikoin yli 30 senttiä uutta lunta. Seuraavina päivinä pohjoisesta virtasi Suomeen viileää ilmaa.
20.3. Maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla korkeapaineen alue hallitsi Keski-Euroopan säätä ja Pohjois-Euroopan yli itään liikkui matalapaineita säärintamineen. Matalapaineet toivat mukanaan melko lauhaa ilmaa ja Lounais-Suomi alkoi vapautua lumesta. Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella lunta oli paikoin metrin verran.
29.3. Suomeen virtasi lännen ja lounaan väliltä leutoa ilmaa ja päivä oli kuukauden lämpimin. Lämpötila kohosi yli 10 asteeseen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosia myöten. Voimakkaan tuulen takia edellinen yö oli laajalti hyvin leuto; esimerkiksi Oulussa lämpötila pysyi läpi yön 7–8 °C:n vaiheilla. Maaliskuun parina viimeisenä päivänä luoteesta virtasi hieman viileämpää ilmaa. 6 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
M AA L I S KU U N SÄÄTA PA H TU MI A M AAI LM ALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MAALISKUUSSA 2019 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Maaliskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson toiseksi korkein.
ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli 5,7 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 maaliskuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson seitsemänneksi pienin. Kulunut kuukausi jakaa seitsemännen sijan vuoden 2011 maaliskuun kanssa.
ALASKA Maaliskuu oli vuonna 1925 käynnistyneen mittausjakson lämpimin.
YHDYSVALLAT Yhdysvaltojen keski- ja pohjoisosissa oli monin paikoin tavanomaista kylmempää. Jääpadot, lumen nopea sulaminen ja rankkasateet aiheuttivat ennätyksellisiä tulvia Missouri-, Mississippi-, ja Platte-jokien alueilla.
ETELÄ-AMERIKKA Etelä-Amerikassa maaliskuu oli tavanomaista kylmempi.
AASIA Suurimmassa osassa Aasiaa keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Merkittävin keskilämpötilan poikkeama havaittiin Venäjän keskiosissa, jossa oli 4,0 astetta tavanomaista lämpimämpää. Maaliskuu oli havaintohistorian neljänneksi lämpimin Aasiassa.
EUROOPPA Euroopassa maaliskuu oli havaintohistorian kuudenneksi lämpimin.
BRASILIA Brasilian São Paulossa rankkasateet aiheuttivat kuolonuhreja vaatineita tulvia ja maanvyörymiä.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Maaliskuun merijään keskimääräinen laajuus oli 21,6 % pienempi kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo. Merijään laajuus oli havaintohistorian toiseksi pienin. Ainoastaan vuoden 2017 maaliskuussa laajuus oli tätä pienempi.
IRAN Länsi-Iranissa koettiin 17. maaliskuuta – 31. maaliskuuta ennennäkemättömän runsaita sateita, joista aiheutuneet tulvat vaativat lähes 70 kuolonuhria.
TROOPPINEN MYRSKY IBA 23. – 28. maaliskuuta 2019 Maksimituulennopeus 24 m/s (85 km/h) Iba on ensimmäinen Etelä-Atlantilla muodostunut trooppinen myrsky vuoden 2010 jälkeen.
AUSTRALIA Australiassa koettiin vuonna 1910 käynnistyneen mittausjakson lämpimin maaliskuu.
TROOPPINEN HIRMUMYRSKY IDAI 4. – 16. maaliskuuta 2019 Maksimituulennopeus 57 m/s (205 km/h) Idai oli tuhoisimpia Intian valtameren lounasosissa koettuja hirmumyrskyjä ja teki eniten tuhoa Mosambikin alueella. UUSI-SEELANTI Uudessa-Seelannissa koettiin havaintohistorian toiseksi lämpimin maaliskuu. Yhtä lämmin maaliskuu koettiin myös vuonna 1999.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MAALISKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201903 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 7
Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen äärilämpötiloissa
8 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
I L MASTO NM UUTOS
Korkein Suomessa havaittu lämpötila on 37,2 astetta, joka mitattiin 29.7.2010 Liperissä Joensuun lentoasemalla. Kylmyysennätys -51,5 astetta mitattiin Kittilän Pokassa 28.1. vuonna 1999. Ilmatieteen laitos on tehnyt Suomessa säähavaintoja yksittäisillä asemilla jo 1800-luvulta alkaen. Lisäksi digitalisoitua säähavaintoaineistoa on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintotietokannasta vuodesta 1959 alkaen. Suomen sää on hyvin vaihtelevaa. Sen huomaa, kun tarkastelee vuoden jokaisen vuorokauden havaittua ylintä ja alinta lämpötilaa vuosina 1959–2018, sillä 60-vuotisesta tarkastelujaksosta huolimatta päivien välillä on suurta hajontaa. Joukosta erottuu Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys (37,2 °C), joka kohoaa selvästi muiden maksimilämpötilojen yläpuolelle. Toinen erottuva lämpöpiikki on lokakuun lämpöennätys (20,9 °C), joka mitattiin 14.10.2018 Kruunupyyssä. Minimilämpötiloista voi sanoa, että ainakin jossain päin Suomea on vuoden jokaisena päivänä mitattu pakkasta (korkein minimilämpötila -0,9 °C). Toinen yllättävä havainto on, että esimerkiksi tammikuun puolivälissä on päiviä, jolloin Suomessa ei ole mitattu missään yli 40 asteen pakkasia. ÄÄRIPÄÄT AHVENANMAA JA LAPPI Eniten päiväkohtaisia maksimilämpötiloja on mitattu Ahvenmaan Jomalassa, 38 kappaletta, ja ne painottuvat talviaikaan eli lokakuusta maaliskuuhun. Kesällä kuumimmat lämpötilat taas on mitattu lähinnä maan
etelä- ja keskiosan maa-asemilla. Hieman yllättäen kesällä Lapista nousee mitalisijoille Utsjoen Kevon jokilaaksossa sijaitseva sääasema viidellä päiväkohtaisella maksimilämpötilallaan Puumalan Kirkonkylän Hiisivuoren (8 kpl) ja Lapinjärven Ingermanninkylän (6 kpl) jälkeen. Alimmat lämpötilat painottuvat Lappiin kaikkina vuodenaikoina. Eniten päiväkohtaisia minimilämpötiloja on mitattu Sallan Naruskajärvellä, 70 kappaletta. Ääreviä sääasemia, joissa on siis mitattu sekä ylimpiä päiväkohtaisia maksimi- että alimpia minimilämpötiloja, ovat edellä mainittu Utsjoen Kevo sekä maan etelä- ja keskiosassa Vihdin Maasoja, Lappeenrannan Konnunsuo ja Tohmajärven Kemie. Kaikki säähavaintoasemat eivät ole toimineet koko 60-vuotista (1959–2018) ajanjaksoa ja joidenkin paikkaa on siirretty. Tarkasteluun ei myöskään otettu Lapin tunturiasemia. EROT NÄKYVÄT JO ÄÄRILÄMPÖTILOISSA Vasemmanpuoleinen kuva näyttää päiväkohtaisten maksimi- ja minimilämpötilojen esiintymisen vuosittain ajanjaksolla 1959–2018. Koska vuoden kalenteripäiviä tarkastellaan erikseen, on kumpiakin siis 365 kappaletta, eli keskimäärin 6 vuotta kohden. Kuvassa näkyy, että päiväkohtaiset minimilämpötilat (siniset palkit) näyttävät painottuvan havaintojakson alkupuolelle ja maksimilämpötilat
KUVA: PIXABAY
Kuva 1. Päiväkohtaisten maksimi- (punaiset pylväät) ja minimilämpötilojen (siniset pylväät) esiintyminen vuosittain 1959–2018 (vas.), sekä jaksoilla 1959–1979, 1980–1999 ja 2000–2018 (oik.).
ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 9
IL MASTONMUUTOS
HAVAINNOT KUVASTAVAT MUUTOSTA Päiväkohtaiset maksimilämpötilat mitataan talvella useimmiten pilvisessä tai tuulisessa säässä ja muina vuodenaikoina aurinkoisella säällä iltapäivällä. Kyseisissä tilanteissa maanpinnan läheinen ilmakerros on hyvin sekoittunut ja varsin tasalämpöinen. Päiväkohtaiset minimilämpötilat mitataan lähes poikkeuksetta selkeässä ja heikkotuulisessa säässä, kun auringon säteilyä ei juuri ole. Tällöin maanpinta jäähtyy säteilemällä lämpöä avaruuteen. Jäähtynyt maan tai lumen pinta kylmentää välittömästi yläpuolellaan olevan ilmakerroksen ja kaikkein kylmin ilma jää ohueen kerrokseen maanpinnan lähelle. Tällöin ilmakehän vastasäteilyn merkitys havaituissa lämpötiloissa korostuu. Oikeanpuoleisen kuvan mukaan päiväkohtaiset minimilämpötilat ovat vähentyneet selvästi nopeammin kuin maksimilämpötilat ovat lisääntyneet. Toisin sanoen alimmat lämpötilat ovat nousseet ylimpiä lämpötiloja nopeammin. Havainto on sopusoinnussa meneillään olevan ilmastonmuutoksen kanssa, minkä seurauksena maapallon ilmasto on lämmennyt lähes asteen reilussa sadassa vuodessa. Ilmastonmuutos on lisännyt ilmakehän vastasäteilyä, mikä on suurelta osin seurausta hiilidioksidipitoisuuden voimakkaasta kasvusta ilmakehässä. Voimistunutta vastasäteilyä selittävät osin myös muiden kasvihuonekaasujen ja vesihöyrypitoisuuden kasvu. Ilmaston lämpenemisen lisäämä pilvisyys, lämpöä eristävän lumipeitteen väheneminen sekä maaperän kuivuminen (lähinnä keväisin) voivat myös osaltaan selittää äärilämpötiloissa tapahtuneita muutoksia. Havaintojaksolla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kohonnut vuoden 1959 noin 310 ppm:stä vuoden 2018 noin 410 ppm:ään, ja kasvaa edelleen hurjaa vauhtia, noin 2–2,5 ppm:ää vuodessa. Hannu Valta, Ilmatieteen laitos 10 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
KUVA: SAARA LILJA-ROTHSTEN
(punaiset palkit) loppupuolelle. Esimerkiksi kuluvalla 2010-luvulla päiväkohtaisia maksimilämpötiloja on mitattu jopa 102 kertaa ja minimilämpötiloja vain 7 kertaa (tilanne vuoden 2018 lopussa). Päiväkohtaisten maksimi- ja minimilämpötilojen esiintymisvuosien jakaumasta näkee selvästi, että ilmasto on lämmennyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Ilmasto lämpenee tulevaisuudessa edelleen ja oletus on, ettei minimilämpötiloihin enää tule suuria muutoksia. Maksimilämpötilat taas luultavasti kohoavat sitä korkeammalle mitä kauemmaksi tulevaisuuteen mennään.
Ilmastokestävyys vaatii muutosta Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeu tumissuunnitelman tavoitteena on hallita muuttuvan ilmaston tuomat riskit ja vah vistaa uusia mahdollisuuksia, ratkaisuja ja tapoja toimia muutoksessa. Muutokset koskettavat koko yhteiskun taa. Ilmastonmuutokseen sopeutumissuun nitelman seurantaryhmän laaja yhteistyö palkittiin Turvallisuuskomitean Timantti tekopalkinnolla, ja ilmastonmuutokseen liittyvät riskit huomioidaan ensimmäistä kertaa myös kansallisessa riskiarviossa. Ilmastonmuutos haastaa meidät toimiin myös kansainvälisesti. Ilmastokestävyys on osa Arktisen neuvoston toimintaa ja va rautuminen ilmastonmuutokseen on paljon esillä myös EU:ssa. Ilmasto ei ole vain ympäristöasia, vaan se vaikuttaa laajasti talouteen ja yhteiskun taan. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitsemme monialaista huippututkimusta ja tiedon jalkautumista laajasti yhteiskun taan. Muuttuvassa maailmassa hyvinvoin timme syntyy kohtaamisista ja keskuste luista. Ilmastotyökalut tuleekin rakentaa eri alojen yhteistyönä. Kirjoittaja Saara Lilja-Rothsten on maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies ja Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmän puheenjohtaja.
KU U KAU D EN HAVA I N TO
KUVA: PIXABAY
Keski-Lapissa satoi erittäin runsaasti lunta 8.–9.3. Pelkosenniemellä lunta kertyi eniten: lumensyvyys oli 8.3. 70 cm ja 10.3. 108 cm eli uutta lunta kertyi kahdessa vuoro kaudessa 38 cm. Maaliskuu oli Keski-Lapissa hyvin sateinen. Sodankylän Tähtelän maaliskuun sademäärä, 66,6 mm, oli aseman yli 110-vuotisen historian uusi maaliskuun ennätys.
ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 11
ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2019 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011. °C °C
°C
°C
°C
°C
°C
°C
°C
°C
°C
MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
A R KTI S E T ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA
Arktisen merijään laajuus maaliskuussa 2019 oli 14,55 miljoonaa neliökilometriä eli 880 000 neliökilometriä vertailukauden keskiarvoa pienempi. Maaliskuun merijään laajuus oli kaikkien aikojen seitsemänneksi pienin satelliittihavaintojen vuodesta 1979 alkavassa historiassa. Kulunut kuukausi jakaa seitsemännen sijan vuoden 2011 maaliskuun kanssa. Arktisen merijään reuna oli normaalia pohjoisempana Pohjoisella jäämerellä sekä Atlantin että Tyynen valtameren puolella. Atlantin valtameren puolella suurimmat poikkeamat esiintyivät Itä-Kanadan pohjoispuolella, Grönlannin kaakkoispuolella ja Novaja Zemljan länsipuolella. Tyynenmeren valtameren puolella poikkeamat olivat yleisesti ottaen suurempia kuin Atlantin puolella. Erityisesti Beringinmerellä Alaskan ja Itä-Siperian välisellä alueella merijään reuna oli paljon normaalia pohjoisempana.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella maaliskuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta maaliskuussa 2019.
Lähde: ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
LÄHTEET
https://climate.copernicus.eu/sea-ice-cover-march-2019 http://nsidc.org/arcticseaicenews/
ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 13
KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttopro sessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos
14 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
T I L ASTOI STA P OI M I T T UA
Terminen kevät alkoi 14.-15.3. suunnilleen Kokkola – Joensuu -linjan eteläpuolella. EteläSuomessa kevät alkoi tänä vuonna noin viikon keskimääräistä aiemmin. Maan keskiosassa kevät tuli paikoin pari-kolmekin viikkoa etuajassa.
ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 15
L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä M AA L I SKU U SSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Maaliskuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. 16 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä M AA L I S KUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 17
MAALISKUUN KUU KAU SI T I L ASTO
HAVAINTOASEMA
PARAINEN UTÖ
KESKILÄMPÖTILA °C
YLIN LÄMPÖTILA °C
ALIN LÄMPÖTILA °C
SADEMÄÄRÄ MM
SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PNÄ MM CM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
PVM
2019
1981– 2010
2019
PVM
2019
1981– 2010
1,2
-0,6
6,4
30.
-8,5
6.
42,0
33
9,2
17.
0
8
JOMALA JOMALABY
1,0
-0,6
13,4
29.
-15,8
6.
67,2
38
13,3
17.
0
9
HELSINKI KAISANIEMI
0,4
-1,3
11,5
29.
-14,3
6.
44,6
38
8,7
7.
10
23
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
-0,3
-1,9
12,5
29.
-16,3
6.
60,9
37
13,4
17.
30
21
JOKIOINEN ILMALA
-1,1
-2,4
10,9
29.
-19,4
6.
39,2
32
6,9
30.
26
28
KOUVOLA ANJALA
-0,9
-2,6
11,4
29.
-17,4
6.
66,5
43
15,4
17.
39
36
KANKAANPÄÄ NIINISALO
-1,7
-2,8
10,0
29.
-19,5
6.
-
38
6,0
17.
20
44
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA
-2,3
-3,8
12,0
29.
-20,1
6.
28,4
36
6,8
17.
43
46
SAVONLINNA PUNKAHARJU
-1,5
-3,6
11,0
29.
-18,4
6.
48,4
34
6,7
9.
58
46
SEINÄJOKI PELMAA
-1,8
-3,1
12,6
29.
-16,9
13.
36,2
26
6,2
14.
20
27
KUOPIO MAANINKA
-2,7
-4,1
9,8
29.
-19,9
13.
29,5
35
6,8
17.
48
49
LIEKSA LAMPELA
-3,1
-4,9
9,2
29.
-27,9
6.
47,4
31
11,2
2.
55
60
SIIKAJOKI RUUKKI
-3,7
-4,5
9,2
29.
-25,4
4.
44,1
29
8,5
8.
58
42
SUOMUSSALMI PESIÖ
-5,3
-6,0
8,8
29.
-28,6
4.
59,4
40
8,7
8.
89
73
ROVANIEMI APUKKA
-6,4
-7,0
7,8
29.
-32,6
4.
47,0
32
9,3
8.
64
58
SODANKYLÄ TÄHTELÄ
-7,2
-7,5
6,2
29.
-33,6
3.
66,6
30
13,7
8.
82
75
INARI SAARISELKÄ
-8,4
-7,3
4,7
28.
-29,3
3.
44,6
36
14,8
18.
75
79
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI
-10,0
-9,3
2,5
23.
-32,4
8.
54,4
31
14,5
30.
69
96
UTSJOKI KEVO
-9,2
-8,2
4,0
28.
-33,9
2.
11,0
21
2,2
20.
62
65
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS 15.3.
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA
2019
1981–2010
KOTKA RANKKI
127,9
134
HKI-VANTAA
121,5
131
PARAINEN UTÖ
132,3
138
MAARIANHAMINA
126,2
130
JOKIOINEN
115,4
130
KOUVOLA UTTI
111,1
126
JYVÄSKYLÄ
136,0
126
KUOPIO
115,2
121
OULU
129,1
137
SODANKYLÄ
140,8
128
UTSJOKI KEVO
142,7
123
18 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
31.3.
M AA L I S KU U N TU U LI T I ED OT
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko
HAVAINTOASEMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR
8–14 m/s navakka
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
21– m/s myrsky
2.
KOTKA, HAAPASAARI
4–8 m/s kohtalainen
14–21 m/s kova
1.
HAMMARLAND, MÄRKET
KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 19
KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 1 8– 2 3 Ennuste on tehty 25.4.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
29.4.–5.5.
6.5.–12.5.
13.5.–19.5.
20.5.–26.5.
27.5.–2.6.
3.6.–9.6.
°C
°C
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 3/2019
F M I ’ S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F M A RCH 201 9
Unsettled March saw a mild end March was characterized by unsettled weather and above-average precipitation levels over most of Finland. The latter part of the month was rather mild and thermal spring began on 14–15 March in most of the southern and central parts of the country. According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in March was 1–2 °C above the long-term average values except in Lapland. In Northern Lapland, the mean temperature was even slightly below the long-term average values. In March the precipitation levels were mainly higher than typically. Only in the very northernmost Lapland and in the area stretching from Satakunta to Northern Savonia, the precipitation levels were below the long-term average values. Highest levels of precipitation fell in the central parts of Lapland. At Tähtelä in Sodankylä, the precipitation level, 66.6 mm, was the highest monthly record in March since the beginning of observations in 1908. However, even higher precipitation levels were observed, e.g., in the municipalities of Pelkosenniemi and Savukoski. In the centre of Savukoski, the monthly precipitation level in March was 86.9 mm. In Central Lapland, a large portion of precipitation fell as snow during 8–9 March. Within the two days, snow depth increased on many locations by more than 30 cm. The highest snow accumulation occurred in Pelkosenniemi where the snow depth was 70 cm in the morning of 8th and two days later 108 cm.
The coldest temperatures of the month were observed in Lapland during 2–4 March and in the southern and central parts of Finland on 6 March. The lowest temperature record of the month was -37.9 °C, measured at Kevojärvi in Utsjoki, northern Lapland, Utsjoki, Kevojärvi 2.3. on 2 March. Weather turned milder in midMarch. Thermal spring began on 14–15 March up in the north to the line from Kokkola in Central Ostrobothnia to Jomala, Jomalaby 29.3. Joensuu in Northern Karelia. Particularly near the northern edge of this area, the onset of spring occurred earlier than typically. During the latter part of March, a high pressure area was located over Central Europe and the British Isles. In Northern Europe, weather was dominated by westerlies bringing relatively Highest and lowest temperatures mild weather and occasional precipitation events. At the Åland Islands, temperatures HIGHLIGHTS: MARCH 2019 ranging between 8 and 11 °C were • Temperature was above average measured already during 21–24 March. over almost all of Europe. • Also much above the 1981–2010 The 29th was the warmest day of the average in the Arctic, peaking near month. The highest temperature, 13.4 Svalbard and over the Bering and °C, was measured in Jomala, at the Chukchi seas. • Temperature was below average Åland Islands. Temperatures exceeding over several land and oceanic 10 °C were observed up in the north to areas, including much of Canada the southern parts of the regions of and Greenland, parts of the North Atlantic and South Pacific, and other Kainuu and Northern Ostrobothnia.
-37,9°C
+13,4°C
parts of the Antarctic.
Ilari Lehtonen
Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 3/2019 | 21
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi